Tässä osiossa haastateltavat kertovat, millaisissa rooleissa he ovat toimineet katu- ja raken-nussuunnittelun (KS/RS) sisältävissä projekteissa. Lisäksi he kuvailevat, millaisia yleisiä kokemuksia heillä on näiden projektien aikataulutuksesta.
Katu- ja rakennussuunnittelun sisältävien hankkeiden tilaajana toimii useimmiten kuntaor-ganisaatio, mutta kyseessä voi olla joskus myös yksityinen rakennusliike, toteaa eräs haas-tateltava. Sama konsultti jatkaa, että katu- ja rakennussuunnitteluprojektien (KS/RS-pro-jekti) suunnittelussa tyypillisimmät tekniikkalajit ovat geosuunnittelu, kalliosuunnittelu, vesihuoltosuunnittelu, rakennesuunnittelu, katusuunnittelu, maisemasuunnittelu, valaistus-suunnittelu ja liikennevalaistus-suunnittelu. Lisäksi muut haastateltavat mainitsevat, että projektista riippuen KS/RS-hankkeisiin voi sisältyä myös esimerkiksi sähkösuunnittelua ja ratasuunnit-telua.
Haastateltavilla on keskenään erilaisia rooleja katusuunnittelun ja kadun rakennussuunnit-telun sisältävissä hankkeissa. Useat heistä tuovat esiin, että he ovat uralla edetessään koke-neet erilaisia rooleja oman tekniikkalajinsa suunnittelijasta asiantuntijaksi, tekniikkavastaa-vaksi tai projektipäälliköksi. Monet haastateltavat myös mainitsevat, että he ovat uransa ai-kana työskennelleet sekä suunnittelukonsultin että tilaajan organisaatioissa.
”[Olen ollut a]lussa tietysti suunnittelijana, mutta sanotaan, että viimeiset 20 vuotta joko tilaajan projektipäällikkönä tai sitten konsultin projektipäällikkönä.
Että kuitenkin siellä ottamassa vastaan työtä tai sitten vastaamassa työstä.”
-Konsultti
Haastateltavat ovat osallistuneet eri kokoisiin katu- ja rakennussuunnitteluhankkeisiin, pienistä suuriin. Haastateltavat mainitsevat, että katu- ja rakennussuunnittelu voi olla joko täysin oma hankkeensa tai sitten pieni osa hankkeita, jotka ovat pääasiallisesti esimerkiksi tiesuunnitteluhankkeita. Konsultin haastateltavat tuovat esiin, että heidän oma roolinsa riip-puu hankkeen koosta.
Konsultin projektipäällikkö on vastuussa koko hankkeen suunnittelusta, suunnittelunoh-jauksesta, aikataulutuksesta ja asiakassuhteista. Suurissa KS/RS-hankkeissa projektipääl-likkö on tyypillisesti taustaltaan katusuunnittelija. Projektipäällikön tehtävänä on johtaa han-ketta ja koordinoida suunnittelun etenemisen aikataulua eri tekniikkalajien tekniikkavastaa-vien kanssa. Osa konsultin projektipäälliköistä korostaa sitä, että rooliin kuuluu myös tar-jousten tekemistä ja sen yhteydessä suunnitteluaikataulun miettimistä.
”Mähän itse toimin pääasiassa projektipäällikkönä. Tietysti siinä mielessä vas-taan sen projektin etenemisestä aikataulussa ja ylipäänsä projektin aikataulut-tamisesta. Ja tietysti pitää miettiä jo tarjousvaihetta.”
-Konsultti
Isommissa hankkeissa konsultin projektikoordinaattorin tai -sihteerin rooli projektipääl-likön apukätenä korostuu. Tämä johtuu siitä, että mitä isommasta hankkeesta on kysymys,
sitä vähemmän projektipäällikkö ehtii käyttämään aikaa moniin käytännön asioihin ja vies-tintään. Projektisihteeri ottaakin isommissa hankkeissa näistä suuren osan vastuulleen.
”[A]ika monessa avain onneen on myös projektisihteeri. Mitä isompi hanke, niin sitä vähemmän projektipäällikkö itse ehtii asioita tekemään.”
-Konsultti
Konsultin tekniikkavastaavat ovat vastuussa oman tekniikkalajinsa - esimerkiksi maise-masuunnittelun, rakennesuunnittelun tai geosuunnittelun - suunnittelun johtamisesta osana koko hanketta. Heidän työtehtäviinsä kuuluu mm. oman tekniikkalajinsa suunnittelutyön oh-jaus, suunnitelmien yhteensovitus sekä lähtötietojen tarkistus. Pienemmissä KS/RS-hank-keissa projektipäällikkö voi olla taustaltaan myös jonkin toisen tekniikkalajin kuin katusuun-nittelun edustaja. Eräs maisemasuunnittelijataustainen haastateltava kertoo, että hän on toi-minut pienemmissä KS/RS-hankkeissa projektipäällikkönä, mutta suuremmissa puolestaan maisemasuunnittelun tekniikkavastaavana.
Hankehallinnassa konsultin ja tilaajan organisaatioissa toimivat haastateltavat ovat roolinsa puolesta mukana suunnittelemassa laajoja aluerakentamishankkeita tai yksittäisiä suuria inf-raprojekteja, jotka sisältävät myös katusuunnittelun. He vastaavat hankkeiden aikataulujen ja rahoituksen suunnittelusta sekä yhteensovituksesta.
Katu- ja rakennussuunnittelussa saman hankkeen suunnitteluun voi osallistua useampikin konsulttisuunnittelutoimisto. Haastateltavat kuvaavat, että näin on etenkin suurissa allians-sihankkeissa, kuten Raide-Jokerissa ja Kruunusillat-allianssissa, joissa tilaaja, konsultti ja urakoitsija edistävät hankkeen suunnittelua ja toteutusta tiiviissä yhteistyössä, mutta myös esimerkiksi Nihdin katu- ja rakennussuunnittelussa.
Myös tilaajaorganisaation haastateltavat Helsingin kaupungilta kertovat, että heillä on ollut erilaisia rooleja vuosien varrella. Haastateltavat ovat olleet projektinjohtajana teettämässä katu- ja rakennussuunnittelua pienissä hankkeissa, suurissa aluerakentamishankkeissa ja mittavissa kaupunkitason hankkeissa. Haastateltavien joukossa on asemakaavoitukseen osallistuneita asiantuntijoita sekä suunnittelun ja rakentamisen aikataulutukseen ja ohjel-mointiin perehtyneitä tilaajia.
Tilaajalla on omat tekniikkalajikohtaiset asiantuntijansa, jotka toimivat katu- ja raken-nussuunnitteluhankkeissa esimerkiksi maanrakentamisen ja geotekniikan tai rantarakentei-den ja taitorakenteirantarakentei-den asiantuntijoina. Suuri osa tilaajan tekniikkalajikohtaisten asiantunti-joiden työtä katu- ja rakennussuunnitteluhankkeissa on ohjata konsultin tekniikkavastaavien suunnittelua.
Tilaajan projektinjohtaja vastaa hankkeen johtamisesta, suunnitteluttamisesta ja aikatau-lusta. Rooli on siis samankaltainen kuin konsultin projektipäälliköllä, mutta hän edustaa hankkeen tilaajan eli asiakkaan intressejä. Katu- ja rakennussuunnittelun valmistumiselle on asetettu jokin tavoite esimerkiksi tonttien rakentamisen aloittamisen perusteella. Tyypilli-sesti kadut tulisi olla rakennettuna ennen kuin tonttien rakentaminen voidaan aloittaa.
”[A]ikataulutus tulee projektinjohtajan kautta ja siihen vaikuttaa tietysti ajateltu tonttienluovutusaikataulu ja muuta, mitä siellä alueella tapahtuu ja milloin kadut pitäisi olla valmiina.”
-Tilaaja
Haastateltavilla on vaihtelevia yleiskokemuksia hankkeiden aikataulutuksesta. Yleisesti ottaen haastateltavat toteavat, että alalla ei ole ollut yleinen tapa panostaa aikataulun laati-miseen tai sen ylläpitälaati-miseen. Alan toimintakulttuuri ja koulutus eivät ohjaa jämäkkään aikatauluttamiseen. Eräs haastateltava toteaa jopa, että aikataulun laatiminen ja ylläpitämi-nen on ”luvattoman heikkoa” tämän kaltaisissa kunnallisteknisissä hankkeissa. Eräs haasta-teltava toteaa, että yleisesti ottaen aikataulutus on katu ja rakennussuunnitteluhankkeissa vaikeaa hyvien käytäntöjen puuttuessa ja uskoo, että aikatauluja tehtäisiin enemmän, jos prosessi olisi selkeä ja miellyttävä.
”Se [aikataulutus] on sellainen murheenkryyni aika monessa hankkeessa ja se ei ehkä ole sellainen asia, mihin alalla on ihan hirveästi panostettu.”
-Konsultti
Tilaaja asettaa tarjouspyynnössä tavoitteen KS/RS-hankkeen valmistumisajalle. Konsultti vastaa tarjouspyyntöön tarjouksella, jossa hän esittää karkean suunnitteluaikataulun, joka on vain hieman tilaajan asettamaa aikataulua tarkempi. Periaatteessa tarjouksen jälkeen konsul-tin tulisi laatia jokaisen hankkeen aluksi vielä tarkempi suunnitteluaikataulu. Kuitenkin eräs konsultti kokee, että varsinkaan pienissä hankkeissa konsultin projektipäällikkö ei välttä-mättä laadi minkäänlaista aikataulua, vaikka sellaisen tekeminen olisikin sisäisten vaatimus-ten mukaista.
Tarjousvaiheen suunnitteluaikataulun laatimisen jälkeen aikataulu siis usein unohdetaan.
Konsultti ei ylläpidä aikataulua, jollei tilaaja näin erikseen vaadi. Eräs konsultti kokee, että aikataulun ylläpitäminen ja päivittäminen voi helposti tuntua ylimääräiseltä tehtävältä kaiken muun tekemisen ohella, vaikka aikataulu voisi olla työskentelyä ohjaava hyödyllinen työkalu.
”Se [aikataulu] tarjousvaiheessa tehdään ja sitten se unohdetaan, jos sitä ei pa-tisteta pitämään yllä. Ja sittenkin se on väkinäistä.”
-Konsultti
Eräs konsultti toteaa, että katusuunnittelun ja rakennussuunnittelun välillä on huomat-tava ero aikataulutuksen laadussa. Hän kokee, että katusuunnittelun osalta suunnittelu ete-nee kohtalaisen hyvin ja aikataulultaan selkeästi kohti katusuunnitelmaa. Sama konsultti kui-tenkin kokee, että kadun rakennussuunnitteluvaiheessa aikataulutus ”ontuu vähän pahemmin tai lievästi”. Tämä johtuu hänen mukaansa erilaisista yllätyksistä, jotka voivat olla esimer-kiksi maan alta löytyviä uusia asioita tai muita suunnitteluun vaikuttavia uusia tietoja. Esi-merkkiä kysyttäessä konsultti vastaa, että rakennussuunnitteluvaiheessa voikin selvitä, että maan alta löytyvä vesihuollon runkovesilinja onkin kookkaampi kuin on ajateltu eikä sitä voidakaan siirtää ilman massiivisia toimenpiteitä. Hän toteaa, että edellisessä suunnittelu-vaiheessa ei ole välttämättä selvitetty ja pohdittu tämän kaltaisia asioita riittävästi, jotta en-nakointi onnistuisi.
Toinenkin suunnittelukonsultti toteaa, että suunnittelutyön aikana nousee esiin yllättäviä tekijöitä, joihin konsultti tai tilaaja ei ole pystynyt varautumaan ja jotka pitkittävät koko-naisaikataulua. Hänellä on kuitenkin kokemus, että tällaisten yllättävien tilanteiden vastaan tullessa aikatauluvaikutuksesta on pystytty sopimaan yhdessä tilaajan kanssa hyvällä vuoro-vaikutuksella.
Tilaajat tunnistavat, että katu- ja rakennussuunnitteluhankkeissa on vaihtelevuutta siinä, mi-ten hyvin ne pysyvät aikataulussa. Eräs tilaaja toteaa, että hänen yleisnäkemyksensä on, että aikataulun tulee olla hyvin joustava ja valmis muutoksille. Hän lisää vielä, että aikataulutus voi olla poukkoilevaa varsinkin isossa KS/RS-hankkeessa. Eräs tilaaja toteaa, että viime vuosien trendinä on ollut, että katusuunnitteluhankkeissa on harvoin pysytty aikataulussa.
Hän pohtii, ovatko aikataulut liian kireitä, vaikka ne onkin yksissä tuumin konsultin kanssa sovittu.
”Joskus, en oikeastaan muistakaan missä olisi silleen, että aikataulu olisi pitänyt näissä isommissa hommissa[.]”
-Tilaaja
Katu- ja rakennussuunnitteluhankkeiden aikataulutuksen helppous vaihtelee riippuen siitä, onko siinä mukana maankäytön muutoksia, toinen tilaaja toteaa. Hän jatkaa, että katujen peruskorjaushankkeiden aikataulutus on helppoa, sillä peruskorjaukset ovat ennakoitavissa ja niihin pystytään varautumaan etukäteen. Hän lisää, että aikataulutus ei toimi niin hyvin, kun alueelle tulee maankäytön muutoksia. Taustalla on hänen mukaansa se, että maankäytön muutoksiin sisältyvät talohankkeet haluttaisiin käynnistää nopeammin kuin mitä katu- ja ra-kennussuunnittelun aikataulu sallii.
Eräs tilaajan edustaja painottaa, että katu- ja rakennussuunnittelu tähtää aina rakentami-seen. Hän korostaa, että kokonaisaikataulussa on tärkeää ymmärtää kadun rakentaminen päämääränä ja rakentamisen valmistelu jo katusuunnitteluvaiheessa. Eräs tilaaja muistuttaa, että Helsingin kaupungin näkökulmasta perimmäisenä tavoitteena ei ole katujen rakentami-nen, vaan asuin- ja toimitilarakentaminen. Tässä kokonaiskuvassa kadut suunnitellaan ja ra-kennetaan siksi, että asuntoihin, liikkeisiin ja toimistoihin saadaan liikenneyhteydet ja kun-nallistekniset yhteydet oikea-aikaisesti suhteessa asuin- ja toimitilarakentamisen valmistu-miseen.
”Ja meillä kaduthan on kuitenkin vain sellainen perus, mitkä pitää tehdä, että sehän tähtää sitten asuntorakentamiseen ja toimitilarakentamiseen.”
-Tilaaja
Monet haastateltavat mainitsivat resurssipulan yhtenä tekijänä, joka vaikuttaa suunnittelu-aikatauluissa pysymiseen. Resurssipula koskettaa haastateltavien mukaan sekä tilaajaa että konsulttia. Eräs konsultti mainitsee, että tilaajapuolella ei ole resursseja valmistella ja lait-taa katu- ja rakennussuunnitteluhankkeita ajoissa liikkeelle, jolloin hankkeeseen käytettävä aika yritetään nipistää pois konsultin tekemän varsinaisen suunnittelun puolelta. Toinen kon-sultti kokee, että tilaajalla ei aina ole realistista käsitystä siitä, millä aikajänteellä konkon-sultti voi käynnistää suunnittelun olemassa olevien resurssien puitteissa. Konsultin suunnitteli-joilla on usein monia hankkeita käynnissä samaan aikaan, ja yleensä uusi hanke mahtuu vanhojen joukkoon vasta monen kuukauden päästä.
”Ja nyt täällä konsultin puolella kun olen ollut, niin kaikilla tilaajilla ei ole aina realistisia käsityksiä, että mitä suunnittelutyön käynnistäminen kestää, että yleensä tänä aikana ei ole kellään heti asettaa vapaita resursseja suunnittele-maan. Kuitenkin ne vapaat resurssit on useamman kuukauden päästä.”
-Konsultti
Monet haastateltavat toteavat, että aikataulua on vaikea käsitellä omana itsenäisenä koko-naisuutenaan, sillä aikataulu, resurssit ja kustannukset liittyvät kiinteästi toisiinsa. Eräs konsultti toteaa, että yleisesti ottaen aikataulun pitkittyessä myös suunnittelukustannuksia kertyy enemmän. Toisaalta toisen konsultin mukaan suunnitteluhankkeeseen voidaan käyt-tää yhtä paljon aikaa ja kustannuksia kuin on ajateltu, mutta resurssipulasta johtuen työn aloittaminen ja siten myös lopettaminen pitkittyvät.
Eräs konsultti vertaa katuhankkeiden ja tiehankkeiden suunnittelua keskenään. Tiehank-keissa aikataulutus toimii hyvin, joten hän kummastelee, miksi katuhankTiehank-keissa aikataulutta-minen tuntuu niin vaikealta. Hänen mukaansa tiesuunnittelu on hyvin samankaltaista kuin katusuunnittelu, mutta projektit ovat olleet historiallisesti kooltaan suurempia. Tiesuunnitte-lussa on konsultin mukaan jämäkämpi toimintakulttuuri aikataulutuksen suhteen, josta ka-tusuunnittelu voisi ottaa oppia. Hänen mukaansa nykyisin isot projektit ovat tiesuunnittelun sijaan usein kaupunkikehityshankkeita, joissa yksi osa on katu- ja rakennussuunnittelu, eikä niissä olla samalla lailla totuttu aikatauluhallintaan ja kustannusten hallintaan.
”Jos vertaa tiehankkeita ja katuhankkeita, niin tiehankkeissa aikataulun ylläpito toimii kauhean hyvin, niin musta on hassua, että katuhankkeissa se on ihan hirveän kaaosmaista. […] [L]ähtökohtaisesti sitä tehdään jotenkin hyvin paljon jämäkämmin siellä tiemaailmassa, sitä aikataulutusta myös suunnittelun osalta.”
-Konsultti
Nihdin tapaustutkimuksen haastattelut sijoittuvat suunnittelun aikajanalla noin puoliväliin koko alueen katu- ja rakennussuunnittelussa. Haastattelujen aikaan Nihdin pohjoisosan ka-tusuunnitelmat ovat valmiita (ks. kuva 12) ja pohjoisosan katujen rakennussuunnittelu on loppusuoralla. Nihdin eteläosan katusuunnitelmien työstäminen on aloitettu.
Eräs konsultin edustaja toteaa, että hänen mielestään Nihdin projektissa aikataulutus on tehty melko hyvin ja kattavasti. Kuitenkin hän näkee, että aikataulun pitäisi olla nykyistä enem-män läsnä käytännön työssä aikataulujohtamisen kautta. Konsultti jatkaa, että sisäisissä kokouksissa aikataulun käsittely tuntuu hänestä erilliseltä ja hänen mielestään kokouksissa ei ole systemaattista ja jatkuvaa tapaa käydä aikataulua läpi. Käytössä on siis hyvä aikatau-lutus, mutta sen pitäisi olla vielä enemmän läsnä käytännön työskentelyssä.
Myös toinen konsultti kommentoi, että Nihdin projektissa suunnitteluaikataulu on ollut enemmän esillä kuin vastaavissa hankkeissa yleensä. Aikataulua on hänen mielestään seu-rattu tiiviimmin ja säännöllisemmin kuin muissa projekteissa. Se on hänen mielestään hyvä asia, sillä mitä enemmän aikataulu on esillä, sitä paremmin sitä pystyy noudattamaan ja ot-tamaan huomioon.
”Aikataulutus [Nihdissä] on ehkä tehty paremmin kokonaisuutena kuin yleensä hankkeissa ja kootusti, mikä on hyvä asia. Ja sitten vain jatkossa sen aktiivi-sempi seuraaminen ja tavallaan, että se on ohjaava ja tehtäviä ohjaava asia, että jotenkin sitä enemmän mukaan.”
-Konsultti
Nihdissä on ollut monta välitavoitetta aikataulussa verrattuna muihin projekteihin, joissa on tyypillisesti ehkä yksi lopputavoite, eräs konsultti toteaa. Hän jatkaa, että muissa projek-teissa kokoukset toimivat välietappeina, joita varten tuotetaan jotakin suunnittelumateriaalia
tilaajalle nähtäväksi, mutta välietappien luonnetta ja sisältöä ei ole välttämättä sen tarkem-min suunniteltu.
Kuva 12. Ote Nihdin pohjoisosan katusuunnitelmien koostepiirustuksesta (KYMP 2020g).
Konsultin rakennesuunnittelija kertoo, että Nihdin yleisaikataulun lisäksi rakennesuunnitte-lijoilla on oma tekniikkalajin sisäinen suunnitteluaikataulu Excel-muodossa. Hän toteaa, että toisaalta olisi näppärää, jos kaikkien tekniikkalajien aikataulut olisivat kootusti jossain.
Toisaalta taas hän kokee, että jos kaikkien tekniikkalajien vaiheaikataulut olisi koottu MS Project -ohjelmalla laaditun yleisaikataulun yhteyteen, yleisaikataulun koko paisuisi liian suureksi.
Nihdin suunnittelussa ei ole täysin pysytty suunnitteluaikataulussa. Esimerkiksi Nihdin pohjoisosan kadun rakennussuunnitelmien oli tarkoitus valmistua kesän 2020 loppuun men-nessä, mutta haastattelujen aikana syys-lokakuussa ne eivät olleet vielä valmistuneet, muu-tama tilaaja toteaa. Eräs tilaaja toteaa syyksi tähän, että suunnittelualueella omia projekte-jaan suunnittelevat raitiotieallianssit – Kalasatamasta Pasilaan -raitiotie ja Kruunusillat-alli-anssi – eivät ole toimittaneet tarvittavia lähtötietoja Nihdin katu- ja rakennussuunnittelua varten.
”[S]ehän [Nihdin aikataulu] nyt on vähän venynyt, kun siellä on niin monta muut-tuvaa tekijää. Kun tässä on nämä allianssit, KaPa ja Kruunusillat, joilta ei ole lähtötietoja saatu. Niin sitten meidän aikoinaan suunnittelemat aikataulut on sen takia paukkunut.”
-Tilaaja