Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden poiketa hyvän tilan tavoitteesta tiettyjen edellytysten täyttyessä. Lähtökoh-tana on, että kaikki mahdolliset toimenpiteet toteutetaan ja poikkeusten tarve ja edellytykset arvioidaan uudel-leen aina vesienhoitosuunnitelmien päivityksen yhteydessä kuuden vuoden välein. Poikkeamismahdollisuudet koskevat myös keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi nimettyjä vesimuodostumia. Poikkeus asetetaan vesimuodostumakohtaisesti ja luokittelun osatekijäkohtaisesti. Ympäristötavoitteista on mahdollista poiketa kol-mella tavalla: Tavoitteiden saavuttamisen määräaikaa voidaan pidentää, tavoitetta voidaan alentaa tai yleisestä ympäristötavoitteesta voidaan poiketa uuden, yleisen edun kannalta merkittävän hankkeen vuoksi.
Ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaiheittain (vesien- ja merenhoitolaki, 25 §)
Vesienhoidon ympäristötavoitteen saavuttamisen määräaikaa on voinut tietyin ehdoin pidentää alkuperäisestä tavoitevuodesta 2015. Pidentämistarve voidaan todeta toimenpiteiden suunnittelun ja toimenpidevaihtoehtojen tarkastelun jälkeen. Sille tulee esittää selkeät perusteet. Edellytyksenä määräajan pidentämiselle on, että
1. vesimuodostuman tilan parantaminen vesienhoitosuunnitelmakauden aikana on teknisesti tai talou-dellisesti kohtuutonta tai luonnonolosuhteiden vuoksi ylivoimaista; ja
2. vesimuodostuman tila ei edelleen huonone.
Tässä vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden tulee olla toteutettuna viimeistään vuonna 2027.
Ympäristötavoitteiden saavuttamista voidaan lykätä vuoden 2027 jälkeen vain, jos luonnonolot ovat sellaiset, että vesimuodostuman tila ei toimenpiteistä huolimatta ehdi parantua. Ravinteiden tai haitallisten aineiden pi-toisuuksien aleneminen maaperässä tai vesiekosysteemissä vie oman aikansa etenkin, jos järvessä on sisäistä kuormitusta tai valuma-alueen maaperään on sitoutunut ravinteita tai haitallisia aineita. Lajien asettuminen uu-delleen alueelle kunnostuksen tai pilaavan toiminnan loppumisen jälkeen vie yleensä useita vuosia, jopa vuosi-kymmeniä. Pohjien hapettomuuden paraneminen on hidasta, samoin pohjavesiä pilaavien aineiden hajoaminen ja aineiden poistuminen. Yleensäkin pohjaveden tilan palautuminen ennalleen vie pitkän ajan. Ympäristötavoit-teet on kuitenkin mahdollista saavuttaa vaiheittain.
32 Ympäristötavoitteiden lieventäminen (vesien- ja merenhoitolaki, 24 §)
Vesienhoitosuunnitelmassa voidaan asettaa lievempiä ympäristötavoitteita, jos vesimuodostuma on selvitys-ten mukaan ihmisen toiminnan siselvitys-ten muuttama tai sen luonnonolot ovat sellaiset, että ne estävät vaativam-pien tavoitteiden saavuttamisen, tai ympäristötavoitteiden saavuttamisen edellyttäminen on teknisten tai ta-loudellisten syiden vuoksi kohtuutonta. Edellytyksenä on lisäksi, että
1. vesien käytöstä tai kuormituksesta aiheutuvia hyötyjä ei voida saavuttaa muilla ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla;
2. toimintojen haittoja ei voida vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia;
3. saavutetaan paras mahdollinen pintavesimuodostumien tila ottaen huomioon vaikutukset, joita ei ihmisen toiminnan tai pilaantumisen luonteen vuoksi ole kohtuudella voitu välttää;
4. muutokset pohjaveden hyvään tilaan verrattuna jäävät mahdollisimman vähäisiksi eikä näitä vaiku-tuksia ole mahdollista kohtuudella välttää ottaen huomioon ihmisten toiminta ja pilaantumisen luonne; ja
5. vesimuodostuman tila ei heikkene.
Alennettua tilatavoitetta harkittaessa arvioidaan, onko olemassa teknisesti mahdollisia toimenpiteitä tilan pa-rantamiseen. Jos hyvään tilaan ei ole mahdollista päästä, tavoitetta voidaan alentaa siten, että tila pysyy vähintään ennallaan. Mikäli tarvittavia toimenpiteitä on, mutta niiden kustannukset arvioidaan vaikutuksiin nähden kohtuuttomiksi, voidaan asettaa alennettu tilatavoite. Tilatavoite asetetaan luokittelun osatekijäkoh-taisesti ja sille tasolle, johon kohtuullisilla kustannuksilla voidaan päästä. Kustannusten tulee olla merkittävästi saavutettavia ympäristöhyötyjä suuremmat. Tarkempi kuvaus menettelystä löytyy oppaasta Ympäristötavoit-teiden asettaminen. Vesienhoidon toimenpiYmpäristötavoit-teiden suunnittelu vuosille 2022-2027. (pdf). Alennetun tilatavoit-teen ja sen edellytysten tarkistaminen tehdään joka kuudes vuosi vesienhoitosuunnitelman päivittämisen yh-teydessä.
Ympäristötavoitteista poikkeaminen uuden merkittävän hankkeen vuoksi (vesien- ja merenhoitolaki, 23 §)
Ympäristötavoitteista on mahdollista poiketa kahdella tavalla. Ensiksi, jos uusi merkittävä hanke muuttaa fyysisesti vesimuodostumaa siten, ettei pintaveden hyvää ekologista tilaa tai pohjaveden hyvää tilaa voida saavuttaa. Fyysisellä muutoksella tarkoitetaan tässä muutosta, joka kohdistuu vesimuodostuman rakentee-seen tai hydrologiaan. Poikkeamisen edellytykset täyttyvät, jos:
1. hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä ja se edistää merkittävästi kestävää kehitystä, ihmis-ten terveyttä tai ihmisihmis-ten turvallisuutta; ja
2. haittojen ehkäisemiseksi on ryhdytty kaikkiin käytettävissä oleviin toimenpiteisiin; ja
3. tavoiteltaviin hyötyihin ei päästä muilla teknisesti ja taloudellisesti kohtuullisilla ja ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla kuin vesimuodostuman muuttamisella.
Toiseksi, tilan heikkenemistä erinomaisesta hyvään ei pidetä ympäristötavoitteiden vastaisena, jos tilan heikkenemisen aiheuttaa uusi merkittävä, kestävän kehityksen mukainen hanke ja jos yllä mainitut edellytyk-set täyttyvät. Kestävän kehityksen mukaisella hankkeella tarkoitetaan tässä hanketta, jonka vaikutukedellytyk-set ovat positiivisia ottaen huomioon sekä ympäristövaikutukset kokonaisuutena että taloudelliset ja sosiaaliset vaiku-tukset. Tilan heikkeneminen erinomaisesta hyvään tilaan voi johtua joko pintavesimuodostuman fyysisistä muutoksista tai pintavesimuodostumaan vaikuttavista uusista päästölähteistä.
Pohjavesiin poikkeusta voi soveltaa ainoastaan silloin, kun hanke vaikuttaa pohjavesimuodostuman fyy-sisiin ominaisuuksiin. Pintavesimuodostumien kemiallisen tilan tavoitteista ei myöskään ole mahdollista poi-keta.
Ympäristötavoitteista poikettaessa voidaan edellyttää, että hankkeesta vastaava täydentää tarvittaessa selvityksiä siten, että vaikutusten arviointi on luotettavaa.
33 Arviointitarve koskee kaikkia vesienhoidon kannalta oleellisia uusia hankkeita, joilla voi olla yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa vaikutuksia vesimuodostuman tilaan. Vastaavasti otetaan huomioon vesimuo-dostuman erityispiirteet, kuten erityinen herkkyys kuormitukselle tai suojeluarvot. Tulvariskien hallinnan suun-nittelussa mukana olevat toimenpiteet sisällytetään tarkasteluun sikäli kuin ne saattaisivat vaikuttaa vesien-hoidon tavoitteisiin. Tarkasteltavien hankkeiden joukko valikoituu toisaalta hankkeen suunnitteluvaiheen ja toisaalta arvioitujen vaikutusten perusteella. Vesienhoidon ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden aikana tiedossa olevista hankkeista uuteen tarkasteluun sisällytetään ne, joiden on syytä olettaa tulevan toteutuk-seen vesienhoitokaudella 2021–2027 ja joilla ei vielä ole lainvoimaista lupaa.
Arvioinnissa varmistetaan, että hanke ei pysyvästi estä tai vaaranna ympäristötavoitteiden saavuttamista muissa vesimuodostumissa. Tämän vuoksi edellytysten arviointi tehdään kaikissa niissä vesimuodostumissa, joissa tilan huononemista odotetaan tapahtuvan. Lisäksi varmistetaan, että hanke olisi poikkeuksen toteutu-essa sopusoinnussa yhteisön muun ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon kanssa ja että vesienhoito-suunnitelmissa esitettävät toimenpiteet varmistavat vähintään saman tasoisen suojelun kuin olemassa oleva yhteisön lainsäädäntö tämän poikkeuksen soveltamisesta huolimatta. Esimerkiksi Natura 2000-alueella edel-lytetään luonnonsuojelulain luvun 10 mukaista menettelyä ja arviointeja poikkeamien edellytysten arvioin-nissa.
Rannikkovesissä ympäristötavoitteista poikkeamista tarkastellaan vesienhoidon lisäksi myös merenhoi-don ympäristötavoitteiden näkökulmasta. Merenhoidossa poikkeaminen meren tilalle asetetuista ympäristö-tavoitteista on tapauskohtaisesti mahdollista, jos syynä ovat merivesien fyysisten ominaisuuksien muutokset, joiden perustana on ympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia merkittävämpi yleinen etu. Merenhoidon ympäristötavoitteista poikkeamisen yhteydessä varmistetaan, että muutokset meriympäristön fyysisissä omi-naisuuksissa eivät pysyvästi estä tai vaaranna hyvän tilan saavuttamista.
Mikäli poikkeuksen mahdollisesti tarvitsevan hankkeen lupa-asia tulee vesienhoitoviranomaisen arvioita-vaksi kesken vesienhoitokauden, ottaa vesienhoitoviranomainen lupaviranomaiselle antamassaan lausun-nossa kantaa siihen, aiheuttaako uusi hanke mahdollisia tarpeita poiketa ympäristötavoitteista ja onko poik-keamiselle edellytyksiä. Hanke ja sen arviointiprosessi raportoidaan vesienhoitosuunnitelmien seuraavan tar-kistamisen yhteydessä.
Sekoittumisvyöhykkeet
Päästöjä aiheuttavien laitosten purkupaikkojen läheisyydessä pilaavien aineiden pitoisuudet ovat joskus kor-keampia kuin muualla pintavesimuodostumassa. Jos pilaavien aineiden ympäristönlaatunormit uhkaavat päästöjen seurauksena ylittyä, voidaan toiminnanharjoittajan hakemuksesta ympäristöluvassa määrätä jäte-vesien sekoittumisvyöhykkeestä yhdelle tai useammalle aineelle (vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 6b§). Ympäristönlaatunormi ei kuitenkaan saa ylittyä muussa pintavesimuodostuman osassa. Sekoittumisvyöhyke liittyy siten rajattuun päästölähteeseen ja ympäristölu-vanvaraiseen toimintaan. Sekoittumisvyöhykkeen laajuus tulee olla tarkkaan määritelty ja tavoitteena on suunnitelmallinen vyöhykkeen vähittäinen pieneneminen ja pitoisuustasojen lasku vyöhykkeen sisällä. Ve-sienhoitosuunnitelmissa esitetään tiedot olemassa olevista ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenette-lyssä käsitellyistä sekoittumisvyöhykkeistä. Niiden tiedot tallennetaan vesienhoidon tietojärjestelmään.
34
7 Kolmannen hoitokauden toimenpiteet
Vesienhoidon tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteet, joilla ympäristötavoitteet on mahdollista saavuttaa. Toimenpiteet ovat suoraan vesistöön, valuma-alueelle tai pohjavesialueelle kohdistuvia toimenpi-teitä tai toimenpitoimenpi-teitä, joilla vaikutetaan joko kuormitukseen tai muihin ihmistoiminnasta aiheutuviin paineisiin, jotka heikentävät vesien tilaa. Lisäksi toimenpiteisiin luetaan ohjaavat keinot, kuten lait ja strategiat, rahoituk-sen ohjaus, tiedon lisääminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen mää-rittelyssä on niiden vaikuttavuuden lisäksi huomioitu meren hyvän tilan ja luontodirektiivin tavoitteet; ilmas-tonmuutos, tulvat ja kuivuus; vesiympäristölle haitallisten aineiden aiheuttamien haittojen vähentäminen; ve-sistövaikutukset, muut ympäristövaikutukset sekä sosiaaliset vaikutukset.
Toimenpiteitä suunniteltaessa on käyty läpi toisella vesienhoitokaudella saatu palaute sekä toimintaym-päristössä tapahtuneet ja ennakoitavat muutokset. Seuraavissa, sektorikohtaisissa alaluvuissa, on esitelty lyhyesti kolmannen hoitokauden vesienhoitotoimenpiteet ja taustoja niiden valinnalle. Vesienhoitoaluekohtai-sissa katsaukVesienhoitoaluekohtai-sissa (vesienhoitosuunnitelman osa 1) esitetään vesienhoitoalueille valittu toimenpidekokonai-suus sekä ohjauskeinot. Lisätietoa, mm. toimenpiteiden tarkemmat kuvaukset, ohjauskeinot sekä arviot toi-menpiteiden tehokkuudesta ja vaikutuksista löytyy toitoi-menpiteiden suunnittelua varten laadituista oppaista.
• Pohjavedet ja pilaantuneet maa-alueet. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022-2027. (pdf) (1,5 MB)
• Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022-2027. (pdf) (1,1 MB)
• Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuo-sille 2022-2027. (pdf) (2,3 MB)
• Metsätalous. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022-2027. (pdf) (619 kB)
• Turvetuotanto. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022-2027. (pdf) (662 kB)
• Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022-2027. (pdf) (288 kB)
• Kalankasvatus. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022-2027. (pdf) (300 kB)
• Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen vesienhoitotyössä. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnit-telu vuosille 2022-2027. (pdf) (7,7 MB)
• Vesienhoidon toimenpiteiden kustannusten arviointi 2022-2027. (pdf) (180 kB)
Toimenpiteet jaotellaan perustoimenpiteisiin, muihin perustoimenpiteisiin ja täydentäviin toimenpiteisiin. Pe-rustoimenpiteet perustuvat valtioneuvoston asetukseen vesienhoidon järjestämisestä (30.11.2006/1040, päi-vitetty lainsäädännössä asetuksen antamisen jälkeen tapahtuneilla muutoksilla). Uudet vesipuitedirektiivin voimaantulon jälkeen vahvistetut direktiivit ja niiden kansallinen toimeenpano on otettu huomioon perustoi-menpiteissä. Muihin perustoimenpiteisiin kuuluvat kaikki Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin. Jaottelussa on otettu huo-mioon vuoden 2000 jälkeen tapahtuneet muutokset Suomen lainsäädännössä. Perustoimenpiteiden lisäksi tehtävät toimenpiteet luokitellaan täydentäviksi toimenpiteiksi. Toimenpiteiden toteutusta edistetään ohjaus-keinoilla.
35