Yhteenveto tämän luvun tuloksista näkyy taulukossa 1. Taulukossa on esitetty katu- ja ra-kennussuunnittelun aikataulutuksen päätulokset kaikkien projektien osalta ja Nihdin tapauk-sessa.
Taulukko 1. Katu- ja rakennussuunnittelun aikataulutuksen päätulokset kaikkien projektien osalta ja Nihdin tapaustutkimuksessa.
Tulokset
Kaikki projektit Nihti
1.
Yleis- näkemys aikataulu-tuksesta
• Alalla ei ole ollut tapana panostaa aikataulun laatimiseen tai sen ylläpitämiseen.
• Katusuunnitteluvaiheessa suunnittelu etenee kohtalaisen hy-vin aikataulussa, mutta rakennussuunnitteluvaiheessa aika-taulutus ontuu.
• Suunnittelutyön aikana ilmenevät erilaiset yllätykset venyttä-vät aikataulua.
• Katu- ja rakennussuunnittelu tähtää aina rakentamiseen, jonka alkamiselle tilaaja on asettanut tietyn tavoiteajan.
• Aikataulu, resurssit ja kustannukset liittyvät tiiviisti yhteen.
• Nihdin projektissa aikataulutus on tehty melko hyvin ja kattavasti.
• Aikataulutus on ollut parempaa kuin vastaavissa projekteissa.
• Rakennesuunnittelulla on ollut oma tekniikkalajin sisäinen suun-nitteluaikataulu.
• Aikataulujohtamisen tulisi näkyä vielä enemmän käytännön työssä.
• Suunnitteluaikataulussa ei olla täysin pysytty.
2.
Suunnittelu- aikataulun laatiminen
• Tilaajan tarjouspyynnössä asettama aikataulutavoite hank-keen valmistumiselle luo raamit suunnitteluaikataululle.
• Reunaehtoja suunnittelulle ovat katusuunnittelun hallinnol-lisen käsittelyn aikataulu sekä rakentamisen aikataulu.
• Vuodenajat vaikuttavat maastomittausten ja pohjatutkimus-ten tekemiseen ja sipohjatutkimus-ten suunnitteluaikatauluun.
• Asemakaavan valmistelu- ja hyväksymisaikataulu vaikuttaa katusuunnitteluun.
• Konsultin projektipäällikkö on vastuussa suunnitteluaika-taulussa pitäytymisestä.
• Aikataulua ylläpidetään tarjousvaiheen jälkeen liian har-voissa hankkeissa.
• Kaikkien osapuolten tulisi sitoutua aikatauluun paremmin alusta alkaen.
• Kokemus vaikuttaa suuresti aikataulunhallintaan.
• Pilottihanke tarkemman aikataulutuksen saralla, tarkoituksena ke-hitellä aikataulupohja.
• Haasteena on ollut määritellä tehtävät.
• Suunnittelu on jaettu pohjoisosan ja eteläosan suunnitteluun eri ai-katauluissa.
• Nihdin kaltaisessa suuressa projektissa hankkeen läpi vieminen ha-lutussa aikataulussa vaatii erikseen laaditun suunnitteluaikataulun.
• Tilaajan tarjouspyynnössä asettama aikataulutavoite hankkeen valmistumiselle loi raamit suunnitteluaikataululle.
• Aikataulua suunniteltiin yhdessä projektin avainhenkilöiden kanssa työpajoissa.
• Suunnitteluaikataulua on päivitetty projektin edetessä.
• Projektikoordinaattori on toiminut aikatauluvastaavana.
• Aikataulu on laadittu pitkälti suunnitelmien tarkastuspisteiden ja luovutusten mukaan.
• Lähtötietojen saaminen, suunnitelmien yhteensovitukset, yllä-tykset ja konsultin resurssien puute olisi voitu huomioida aika-taulussa paremmin.
3.
Aikataulu- tuksen työkalut ja menetelmät
• Yksittäistä työkalua tai menetelmää tärkeämpää on, että aika-taulunhallinta on säännöllistä ja kaikki ovat siihen sitoutu-neita.
• Hyväksi koettuja ohjelmia: Excel, MS Project, Wrike.
• Hyväksi koettuja menetelmiä: Last Planner, kokoukset
• Projektinhallinnan työkalut varsinkin aikataulutuksen osalta ovat monilla suunnittelijoilla ja projektipäälliköillä hukassa mm. puutteellisen koulutuksen takia.
• Aikatauluohjelmana oli alussa Excel, joka vaihtui nopeasti MS Projectiin.
• MS Projectin etuna on tehtävien välisten riippuvuuksien havain-nollistaminen ja tekniikkalajikohtaisten aikataulujen tulostamis-mahdollisuus.
• Suunnittelijoiden oman työn aikataulutus koetaan tärkeäksi.
• Konsultin sisäiset kokoukset ovat tärkeitä aikataulun seurannan paikkoja.
4.
Suunnitelma-tarpeet
• Kuntien kesken on vaihtelua siinä, onko niillä olemassa selkeä ohjeistus katu- ja rakennussuunnitteluun.
• Uudenlaisissa hankemuodoissa, kuten allianssihankkeissa, suunnitelmatarpeet eivät välttämättä ole selkeät.
• Tulevaisuudessa tietomallinnuksen yleistyminen voi vaikut-taa suunnitelmatarpeisiin.
• Tilaajan eli Helsingin kaupungin KS/RS-suunnitteluohjeet ovat selkeät.
• Tekniikkalajikohtaiset suunnitteluohjeet ovat selkeät.
• Suunnitelmat tehdään ensin Nihdin pohjoisosalle ja sitten etelä-osalle.
• Kolmansien osapuolten (raitiotieallianssit) vaikutuksesta osa suunnitelmista tarvitaan erityisessä aikataulussa, ja on todennä-köistä, että joitakin suunnitelmia tulee jälkikäteen päivittää.
• Projektin aikana on tullut esille uusia suunnitelmatarpeita liittyen hulevesien hallintaan ja kasvillisuuteen.
5.
Tiedonkulku
• Kokoukset ovat tärkeitä tiedonkulun kannalta. Erilaisia ko-kousmuotoja: sisäiset kokoukset, konsultin ja tilaajan yhteiset suunnittelukokoukset, tekniikkalajien yhteensovituskokoukset sekä aikataulutuskokoukset.
• Kirjalliset muistiot kokousten asioista ovat tärkeitä.
• Tiedonkulun vastuut kussakin hankkeessa on tärkeä määri-tellä.
• Tiedonkulun avoimuus ja kohdistaminen suoraan oikealta henkilöltä toiselle karsii turhia välikäsiä.
• Suuremmissa hankkeissa projektikoordinaattori/-sihteeri helpottaa projektipäällikön työmäärää varsinkin tiedonku-lussa.
• Projektiryhmän jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet, ku-ten aktiivisuus, sekä henkilökohtaiset suhteet ja aiempi yh-teistyö, vaikuttavat tiedonkulun sujuvuuteen.
• Tiedonkulku voi pahimmillaan hajaantua liian monelle eri kanavalle.
• Kokouksia pidetään tärkeimpänä tiedonkulun kanavana: suunnitte-lukokoukset, sisäiset kokoukset, pienemmät tekniikkakokoukset, yhteensovituskokoukset kolmansien osapuolten kanssa.
• Kokousten määrä on noussut runsaasti projektin edetessä.
• Nihti koetaan tiedonkulun suhteen vaativammaksi kuin muut pro-jektit, sillä mukana on enemmän osapuolia.
• Tiedonkulun koetaan toimineen projektissa hyvin, muutamia tie-donkulun katkoja lukuun ottamatta.
• Kokousten muistiot ja niiden tehtävälistat koetaan tärkeinä.
• Projektipäällikön ja projektikoordinaattorin roolit tiedonku-lussa korostuvat.
• Onnistuneen tiedonkulun koetaan vaativan omaa aktiivisuutta.
• Pidempiaikaiset henkilökohtaiset suhteet ovat helpottaneet tie-donkulkua.
• Tiedonkulun kanavat ovat olleet varsin perinteiset: kokoukset, muistiot, sähköposti. Uutena joukossa on Teamsin käyttö kokous-tamisessa etätyöstä johtuen.
6.
Lähtötiedot
• Lähtötietojen myöhästyminen, virheet ja puutteet voivat myöhästyttää aikataulua.
• Suunnittelun pohjalla olevat olettamukset voivat muuttua.
• Suunnitteluperusteet tai suunnittelun lähtökohdat voivat olla joissain hankkeissa epäselvät.
• Pullonkaulalähtötiedot: maastomittaukset ja pohjatutkimuk-set.
• Tekniikkalajien toisilleen välittämät sisäiset lähtötiedot.
• Asemakaava ja sen mahdolliset muutokset.
• Yleissuunnitelmat: liikennesuunnitelma, KTYS ja niiden mahdolliset muutokset.
• Pilaantuneet maat.
• Kolmansien osapuolten lähtötiedot, esim. YTK-osapuolet ja liittyvät hankkeet.
• Tilaajan toimittamat lähtötiedot ovat olleet käytössä pääosin ajallaan.
• Pohjatutkimusten tuloksissa on ollut viiveitä.
• Konsultin resurssipula viivästytti pohjatutkimusohjelman teke-mistä.
• Nihdin kaltaisella vanhalla satama-alueella ennakoidaan paljastu-van yllätyksiä riippumatta siitä, kuinka paljon lähtötietoja on.
• Asemakaavan samanaikainen työstäminen ei ole viivästyttänyt ai-kataulua.
• Eniten suunnitteluaikataulun viivästymiseen on vaikuttanut lähtö-tietojen puute raitiotiealliansseilta.
• YKT-osapuolten putkitarpeita on täytynyt yhteensovittaa suunnit-teluun ennakoitua enemmän ahtaan katutilan vuoksi.
7.
Riippuvuu-det
• Tekniikkalajien väliset riippuvuudet tulee tunnistaa.
• Kriittiset tehtävät: alkuvaiheen geosuunnittelu, kadun geo-metrian suunnittelu, loppuvaiheen rakennesuunnittelu.
• Kriittisellä polulla ovat alkuvaiheen geosuunnittelu ja loppu-vaiheen rakennesuunnittelu
• Suunnitelmien oikeatahtinen yhteensovitus on tärkeää.
• Hankekohtaiset riippuvuudet.
• Asemakaavan hyväksyminen.
• Katusuunnitelman hallinnollinen käsittely.
• Suunnittelun ja rakentamisen väliset riippuvuudet.
• Nihdin kaltaisissa isoissa projekteissa on enemmän yhteensovitet-tavia asioita, sillä riippuvuuksia on paljon lukuisten osapuolten vuoksi.
• Kadun tasauksen suunnittelu tunnistetaan kriittiseksi tehtäväksi.
• Katusuunnittelun ja maisemasuunnittelun välillä on suuri riippu-vuus.
• Geosuunnittelun ja rakennesuunnittelun välillä on suuri riippuvuus.
• Tilaajan päätöksenteon hitaus on vaikuttanut eräässä tapauksessa suunnitteluun.
• Suunnittelussa on suuret riippuvuudet kolmansiin osapuoliin ja varsinkin raitiotiealliansseihin.
• Rakentamisjärjestys vaikuttaa suunnitteluun.
• Nihdissä on tavallista vähemmän riippuvuuksia ympäröivään lii-kennejärjestelmään, sillä kyseessä on uudisalue.
8.
Parhaat käytännöt
• Aikataulu on olemassa.
• Aikataulua päivitetään säännöllisesti.
• Kaikki ovat sitoutuneita aikatauluun.
• Aikataulumallin luominen.
• Eri suunnittelutehtävien vaatiman keston tunnistaminen.
• Aikataulutus on otettu suuremmaksi osaksi projektia kuin muissa projekteissa.
• MS Project on osoittautunut hyväksi työkaluksi.
• Aikataulun suunnittelua ja tehtävien välisiä riippuvuuksia on käyty läpi yhdessä.
• Aikataulun päivittäminen tarvittaessa.
• Oma aktiivisuus tiedonkulussa.
• Kokemus lähialueiden suunnittelusta.
9.
Suurimmat haasteet
• Resurssipula.
• Aikataulunhallintaprosessi ei ole rutiininomaista.
• Tekniikkalajien keskinäisiä riippuvuuksia ei ymmärretä tarpeeksi laajasti.
• Aikataulussa tulisi olla enemmän välitavoitteita.
• Suunnittelun oikea-aikainen yhteensovitus tulisi olla parem-paa.
• Resurssipula, varsinkin geosuunnittelun resurssipula projektin al-kuvaiheessa.
• Tulevaisuudessa rakentamisen aikaiset yllätykset voivat aiheuttaa haasteita.