• Ei tuloksia

Yhteenveto tämän luvun tuloksista näkyy taulukossa 1. Taulukossa on esitetty katu- ja ra-kennussuunnittelun aikataulutuksen päätulokset kaikkien projektien osalta ja Nihdin tapauk-sessa.

Taulukko 1. Katu- ja rakennussuunnittelun aikataulutuksen päätulokset kaikkien projektien osalta ja Nihdin tapaustutkimuksessa.

Tulokset

Kaikki projektit Nihti

1.

Yleis- näkemys aikataulu-tuksesta

Alalla ei ole ollut tapana panostaa aikataulun laatimiseen tai sen ylläpitämiseen.

Katusuunnitteluvaiheessa suunnittelu etenee kohtalaisen hy-vin aikataulussa, mutta rakennussuunnitteluvaiheessa aika-taulutus ontuu.

Suunnittelutyön aikana ilmenevät erilaiset yllätykset venyttä-vät aikataulua.

Katu- ja rakennussuunnittelu tähtää aina rakentamiseen, jonka alkamiselle tilaaja on asettanut tietyn tavoiteajan.

Aikataulu, resurssit ja kustannukset liittyvät tiiviisti yhteen.

Nihdin projektissa aikataulutus on tehty melko hyvin ja kattavasti.

Aikataulutus on ollut parempaa kuin vastaavissa projekteissa.

Rakennesuunnittelulla on ollut oma tekniikkalajin sisäinen suun-nitteluaikataulu.

Aikataulujohtamisen tulisi näkyä vielä enemmän käytännön työssä.

Suunnitteluaikataulussa ei olla täysin pysytty.

2.

Suunnittelu- aikataulun laatiminen

Tilaajan tarjouspyynnössä asettama aikataulutavoite hank-keen valmistumiselle luo raamit suunnitteluaikataululle.

Reunaehtoja suunnittelulle ovat katusuunnittelun hallinnol-lisen käsittelyn aikataulu sekä rakentamisen aikataulu.

Vuodenajat vaikuttavat maastomittausten ja pohjatutkimus-ten tekemiseen ja sipohjatutkimus-ten suunnitteluaikatauluun.

Asemakaavan valmistelu- ja hyväksymisaikataulu vaikuttaa katusuunnitteluun.

Konsultin projektipäällikkö on vastuussa suunnitteluaika-taulussa pitäytymisestä.

Aikataulua ylläpidetään tarjousvaiheen jälkeen liian har-voissa hankkeissa.

Kaikkien osapuolten tulisi sitoutua aikatauluun paremmin alusta alkaen.

Kokemus vaikuttaa suuresti aikataulunhallintaan.

Pilottihanke tarkemman aikataulutuksen saralla, tarkoituksena ke-hitellä aikataulupohja.

Haasteena on ollut määritellä tehtävät.

Suunnittelu on jaettu pohjoisosan ja eteläosan suunnitteluun eri ai-katauluissa.

Nihdin kaltaisessa suuressa projektissa hankkeen läpi vieminen ha-lutussa aikataulussa vaatii erikseen laaditun suunnitteluaikataulun.

Tilaajan tarjouspyynnössä asettama aikataulutavoite hankkeen valmistumiselle loi raamit suunnitteluaikataululle.

Aikataulua suunniteltiin yhdessä projektin avainhenkilöiden kanssa työpajoissa.

Suunnitteluaikataulua on päivitetty projektin edetessä.

Projektikoordinaattori on toiminut aikatauluvastaavana.

Aikataulu on laadittu pitkälti suunnitelmien tarkastuspisteiden ja luovutusten mukaan.

Lähtötietojen saaminen, suunnitelmien yhteensovitukset, yllä-tykset ja konsultin resurssien puute olisi voitu huomioida aika-taulussa paremmin.

3.

Aikataulu- tuksen työkalut ja menetelmät

Yksittäistä työkalua tai menetelmää tärkeämpää on, että aika-taulunhallinta on säännöllistä ja kaikki ovat siihen sitoutu-neita.

Hyväksi koettuja ohjelmia: Excel, MS Project, Wrike.

Hyväksi koettuja menetelmiä: Last Planner, kokoukset

Projektinhallinnan työkalut varsinkin aikataulutuksen osalta ovat monilla suunnittelijoilla ja projektipäälliköillä hukassa mm. puutteellisen koulutuksen takia.

Aikatauluohjelmana oli alussa Excel, joka vaihtui nopeasti MS Projectiin.

MS Projectin etuna on tehtävien välisten riippuvuuksien havain-nollistaminen ja tekniikkalajikohtaisten aikataulujen tulostamis-mahdollisuus.

Suunnittelijoiden oman työn aikataulutus koetaan tärkeäksi.

Konsultin sisäiset kokoukset ovat tärkeitä aikataulun seurannan paikkoja.

4.

Suunnitelma-tarpeet

Kuntien kesken on vaihtelua siinä, onko niillä olemassa selkeä ohjeistus katu- ja rakennussuunnitteluun.

Uudenlaisissa hankemuodoissa, kuten allianssihankkeissa, suunnitelmatarpeet eivät välttämättä ole selkeät.

Tulevaisuudessa tietomallinnuksen yleistyminen voi vaikut-taa suunnitelmatarpeisiin.

Tilaajan eli Helsingin kaupungin KS/RS-suunnitteluohjeet ovat selkeät.

Tekniikkalajikohtaiset suunnitteluohjeet ovat selkeät.

Suunnitelmat tehdään ensin Nihdin pohjoisosalle ja sitten etelä-osalle.

Kolmansien osapuolten (raitiotieallianssit) vaikutuksesta osa suunnitelmista tarvitaan erityisessä aikataulussa, ja on todennä-köistä, että joitakin suunnitelmia tulee jälkikäteen päivittää.

Projektin aikana on tullut esille uusia suunnitelmatarpeita liittyen hulevesien hallintaan ja kasvillisuuteen.

5.

Tiedonkulku

Kokoukset ovat tärkeitä tiedonkulun kannalta. Erilaisia ko-kousmuotoja: sisäiset kokoukset, konsultin ja tilaajan yhteiset suunnittelukokoukset, tekniikkalajien yhteensovituskokoukset sekä aikataulutuskokoukset.

Kirjalliset muistiot kokousten asioista ovat tärkeitä.

Tiedonkulun vastuut kussakin hankkeessa on tärkeä määri-tellä.

Tiedonkulun avoimuus ja kohdistaminen suoraan oikealta henkilöltä toiselle karsii turhia välikäsiä.

Suuremmissa hankkeissa projektikoordinaattori/-sihteeri helpottaa projektipäällikön työmäärää varsinkin tiedonku-lussa.

Projektiryhmän jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet, ku-ten aktiivisuus, sekä henkilökohtaiset suhteet ja aiempi yh-teistyö, vaikuttavat tiedonkulun sujuvuuteen.

Tiedonkulku voi pahimmillaan hajaantua liian monelle eri kanavalle.

Kokouksia pidetään tärkeimpänä tiedonkulun kanavana: suunnitte-lukokoukset, sisäiset kokoukset, pienemmät tekniikkakokoukset, yhteensovituskokoukset kolmansien osapuolten kanssa.

Kokousten määrä on noussut runsaasti projektin edetessä.

Nihti koetaan tiedonkulun suhteen vaativammaksi kuin muut pro-jektit, sillä mukana on enemmän osapuolia.

Tiedonkulun koetaan toimineen projektissa hyvin, muutamia tie-donkulun katkoja lukuun ottamatta.

Kokousten muistiot ja niiden tehtävälistat koetaan tärkeinä.

Projektipäällikön ja projektikoordinaattorin roolit tiedonku-lussa korostuvat.

Onnistuneen tiedonkulun koetaan vaativan omaa aktiivisuutta.

Pidempiaikaiset henkilökohtaiset suhteet ovat helpottaneet tie-donkulkua.

Tiedonkulun kanavat ovat olleet varsin perinteiset: kokoukset, muistiot, sähköposti. Uutena joukossa on Teamsin käyttö kokous-tamisessa etätyöstä johtuen.

6.

Lähtötiedot

Lähtötietojen myöhästyminen, virheet ja puutteet voivat myöhästyttää aikataulua.

Suunnittelun pohjalla olevat olettamukset voivat muuttua.

Suunnitteluperusteet tai suunnittelun lähtökohdat voivat olla joissain hankkeissa epäselvät.

Pullonkaulalähtötiedot: maastomittaukset ja pohjatutkimuk-set.

Tekniikkalajien toisilleen välittämät sisäiset lähtötiedot.

Asemakaava ja sen mahdolliset muutokset.

Yleissuunnitelmat: liikennesuunnitelma, KTYS ja niiden mahdolliset muutokset.

Pilaantuneet maat.

Kolmansien osapuolten lähtötiedot, esim. YTK-osapuolet ja liittyvät hankkeet.

Tilaajan toimittamat lähtötiedot ovat olleet käytössä pääosin ajallaan.

Pohjatutkimusten tuloksissa on ollut viiveitä.

Konsultin resurssipula viivästytti pohjatutkimusohjelman teke-mistä.

Nihdin kaltaisella vanhalla satama-alueella ennakoidaan paljastu-van yllätyksiä riippumatta siitä, kuinka paljon lähtötietoja on.

Asemakaavan samanaikainen työstäminen ei ole viivästyttänyt ai-kataulua.

Eniten suunnitteluaikataulun viivästymiseen on vaikuttanut lähtö-tietojen puute raitiotiealliansseilta.

YKT-osapuolten putkitarpeita on täytynyt yhteensovittaa suunnit-teluun ennakoitua enemmän ahtaan katutilan vuoksi.

7.

Riippuvuu-det

Tekniikkalajien väliset riippuvuudet tulee tunnistaa.

Kriittiset tehtävät: alkuvaiheen geosuunnittelu, kadun geo-metrian suunnittelu, loppuvaiheen rakennesuunnittelu.

Kriittisellä polulla ovat alkuvaiheen geosuunnittelu ja loppu-vaiheen rakennesuunnittelu

Suunnitelmien oikeatahtinen yhteensovitus on tärkeää.

Hankekohtaiset riippuvuudet.

Asemakaavan hyväksyminen.

Katusuunnitelman hallinnollinen käsittely.

Suunnittelun ja rakentamisen väliset riippuvuudet.

Nihdin kaltaisissa isoissa projekteissa on enemmän yhteensovitet-tavia asioita, sillä riippuvuuksia on paljon lukuisten osapuolten vuoksi.

Kadun tasauksen suunnittelu tunnistetaan kriittiseksi tehtäväksi.

Katusuunnittelun ja maisemasuunnittelun välillä on suuri riippu-vuus.

Geosuunnittelun ja rakennesuunnittelun välillä on suuri riippuvuus.

Tilaajan päätöksenteon hitaus on vaikuttanut eräässä tapauksessa suunnitteluun.

Suunnittelussa on suuret riippuvuudet kolmansiin osapuoliin ja varsinkin raitiotiealliansseihin.

Rakentamisjärjestys vaikuttaa suunnitteluun.

Nihdissä on tavallista vähemmän riippuvuuksia ympäröivään lii-kennejärjestelmään, sillä kyseessä on uudisalue.

8.

Parhaat käytännöt

Aikataulu on olemassa.

Aikataulua päivitetään säännöllisesti.

Kaikki ovat sitoutuneita aikatauluun.

Aikataulumallin luominen.

Eri suunnittelutehtävien vaatiman keston tunnistaminen.

Aikataulutus on otettu suuremmaksi osaksi projektia kuin muissa projekteissa.

MS Project on osoittautunut hyväksi työkaluksi.

Aikataulun suunnittelua ja tehtävien välisiä riippuvuuksia on käyty läpi yhdessä.

Aikataulun päivittäminen tarvittaessa.

Oma aktiivisuus tiedonkulussa.

Kokemus lähialueiden suunnittelusta.

9.

Suurimmat haasteet

Resurssipula.

Aikataulunhallintaprosessi ei ole rutiininomaista.

Tekniikkalajien keskinäisiä riippuvuuksia ei ymmärretä tarpeeksi laajasti.

Aikataulussa tulisi olla enemmän välitavoitteita.

Suunnittelun oikea-aikainen yhteensovitus tulisi olla parem-paa.

Resurssipula, varsinkin geosuunnittelun resurssipula projektin al-kuvaiheessa.

Tulevaisuudessa rakentamisen aikaiset yllätykset voivat aiheuttaa haasteita.

8 Johtopäätökset