• Ei tuloksia

3.3 Aalto B:n turva-asiakirjat

3.5.3 Vuositarkastuksen jälkeinen aika

Aalto B:n asunnon ostajille toimitetussa vuositarkastuskokouspöytäkirjassa ostajia ja yhtiötä pyydettiin antamaan kommenttinsa pöytäkirjaan kolmen viikon aikana. Tämä aika koskee myös huoneistossa tai yhteisissä tiloissa olevien mahdollisten uusien puutteiden ilmoittamista vuosi-korjauslistoihin. Ilmoitetut puutteet olivat vähäisiä. Mikäli puutteita huomataan vuositarkas-tuskokouksen kommentointiajan jälkeen, on epäkohdista ilmoitettava kohtuullisessa ajassa myyjälle ja samalla on ilmoitettava vaatimus puutteen suhteen. Vaatimusta voidaan kuitenkin myöhemmin tarkentaa.

Aalto B:n vuositarkastuskokouksen ajankohtana 24.4.2020 yhteiskunnassa vallitsi poikkeus-olot koronaviruksen vuoksi. On määrätty mm. kokoontumisrajoituksista ja määräyksiä yli 70-vuotiaiden erityisestä suojelemisesta virusta vastaan. Rakennusliike pääsi korjaamaan ilmoite-tut puutteet koronarajoitusten lievennettyä kesäkuussa. Asukkaat vahvistivat allekirjoituksel-laan puutteet korjatuiksi. Aalto B:n hallitus vapautti rakennusvaiheen jälkeisen vakuuden ko-kouksessaan 15.9.2020. Pöytäkirjan ote pykälästä toimitettiin RS-pankkiin, joka toimitti alku-peräisen vakuuskirjan vakuuden antajalle OP Yrityspankki Oyj:lle.

4 JOHTOPÄÄTÖKSET

Työssä tarkasteltiin asuntokauppalain suojajärjestelmän toteutumista kronologisesti uudisra-kentamishankkeessa. Asuntokauppalain säätämisen tarkoituksena on ollut vahvistaa ostajan asemaa rakennusvaiheessa tehdyssä asunnon kaupassa suhteessa asunnon tuottajaan.

Koska kyseessä on suomalainen kansallinen laki, aiheesta ei luonnollisestikaan ole kansainvä-listä tutkimuskirjallisuutta. Asuntokauppalain suojajärjestelmän kronologisesta kuvaamisesta ja toteutumisesta ei myöskään aiemmin ole tehty juurikaan suomalaisia tutkimuksia eikä yli-opistotasoisia opinnäytetöitä. Koska rakennusvaiheen asuntokaupassa luottamus ostajan puo-lelta asunnon tuottajan sekä asuntokauppalain osaamiseen, että tekniseen ammattitaitoon on tärkeä edellytys sille, ettei erimielisyyksiä tai riitoja kaupan tiimoilta synny, koen tämän aihe-piirin, asuntokauppalain suojajärjestelmän, kuvaamisen opinnäytetyössäni, vaikkakin miltei pioneerityönä, kuitenkin mielekkäänä.

Kirjallisuutta asuntokauppalaista löytyy mm. rakentamisessa ja asuntokaupassa tehdyistä vir-heistä, ei niinkään siitä, kuinka asuntokauppalaki ohjaa uudisrakentamisprosessia. Tässä työssä kuvataan nimenomaan uudisrakentamisen RS-prosessia alkaen ennakkomarkkinoinnista ja päättyen rakentamisvaiheen jälkeiseen aikaan, johon kuuluvat mm. vuositarkastus ja tarkastuk-sessa havaittujen virheiden korjaaminen ja vakuuden vapauttaminen.

Työ on ensimmäinen tämän tyyppinen tutkimus asuntokauppalaista. Tutkimuksessa tarkastel-laan asuntokauppalain vaikutuksia uudisrakennushankkeeseen aluksi yleisellä tasolla, minkä jälkeen niitä havainnollistetaan tapaustutkimuksen avulla. Tapaustutkimus käsittelee uudisra-kennuskohdetta nimeltä Asunto Oy Joensuun Aalto B. Kyseessä on kuusikerroksinen kerros-talo, jossa on 39 asuinhuoneistoa. Kohteen ennakkomarkkinointi alkoi tammikuussa 2017 ja asukkaat muuttivat taloon 15.3.2019. Vuositarkastuskokous pidettiin 24.4.2020. Vuositarkas-tuksessa havaittuja viat korjattiin kesällä 2020 ja Asunto Oy Joensuun Aalto B:n asumisaikai-nen hallitus vapautti rakentamisen jälkeiasumisaikai-nen vakuuden 15.9.2020. Tässä opinnäytetyössä on saatu esitettyä Case-kohteen empiirinen RS-prosessi alusta loppuun asti vietynä kronologisena asuntokauppalain suojajärjestelmän toteutumisen kuvauksena. Kohteen empiirinen aineisto oli erityisen hyvä.

Toimin kyseisen uudisrakennuskohteen Asunto Oy Joensuun Aalto B:n rakennusaikaisen hal-lituksen jäsenenä ja Rakennusliike Purmonen Oy:n palkkaamana rakennuttajapäällikkönä ja olen ollut mukana hankkeen kaikissa vaiheissa ja vastannut hankkeen kaavoituksesta, suunnit-telunohjauksesta ja myynnistä. Tärkeä työkalu, jolla asunnon ostajan ja perustajaurakoitsijan oikeuksista ja velvollisuuksista pidetään huolta ovat ns. turva-asiakirjat, jotka olen tähän koh-teeseen laatinut.

Asunnon ostaminen on useiden kansalaisten elämän suurin investointi. Asunnon hankintaan yhdistyy usein epävarmuutta ja ennakkoluuloja, jotka liittyvät mm. asunnon laatuun, mutta myös siihen, mitä kaikkea asunnon rakentajalta ja myyjältä voidaan vaatia ja edellyttää. Nämä velvoitteet on listattu yksityiskohtaisesti asuntokauppalaissa ja siihen liittyvissä säädöksissä.

Tämä antaa sekä myyjälle että ostajalle selkänojan, johon tukeutua epävarmuutta ja neuvotto-muutta aiheuttavissa tilanteissa.

Tärkeä keino ylläpitää asunnon ostajien luottamusta ja turvallisuuden tunnetta on jakaa ostajille runsaasti informaatiota rakennuskohteen edistymisestä rakentamisen erivaiheissa. Tapaustutki-muskohteessa asunnon ostajiin oltiin yhteydessä säännönmukaisesti, ja heille kerrottiin raken-tamisen etenemisestä. Heille selvitettiin myös, mitä materiaaleja ja kodinkoneita ja muita tek-nisiä ratkaisuja huoneistoihin tulee tai mistä vaihtoehdoista ostajat voivat valita mieleisensä.

Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että asuntokauppalaki tarjoaa toimivan suojajärjes-telmän, jolla taataan sekä myyjän että ostajan oikeudet. Toisaalta asuntokauppalaki säätää myös molemmille osapuolille joukon velvollisuuksia. Ellei näitä säännöksiä olisi, asuntorakentami-sessa vallitsisi luultavasti sekasortoinen tilanne, jossa markkinoille saattaisi tulla asunnontuot-tajia, joiden tavoitteena olisi maksimoida voittoa laadun kustannuksella. Lain puuttuminen mahdollistaisi myös sen, että voitot käärittyään toimija voisi poistua markkinoilta. Luultavasti riitatapausten ja pettyneiden asunnon ostajien määrä olisi moninkertainen.

Ennakkomarkkinoinnin aikana asunnon ostajat voivat varata itselleen asunnon, jolloin heidän on yleensä maksettava varausmaksu. Asuntokauppalain mukaan varausmaksu saa olla korkein-taan neljä prosenttia kauppahinnasta. Myyjälle ennakkomarkkinointi on nk. koemarkkinointia, jolla testataan, olisiko alkavalle rakennuskohteelle kysyntää. Ostaja on tietoinen siitä, että koh-teen rakentamispäätöstä ei ole tehty. Ostaja voi myös perua varauksensa

ennakkomarkkinoin-nin aikana, vain ilmoittamalla tästä myyjälle ja tällöin varausmaksu on palautettava kokonai-suudessaan viipymättä ostajan ilmoittamalle pankkitilille. Toisaalta, jos ennakkovarauksia ei saada tarpeeksi, jotta rakentamisen aloittamisen päätös voitaisiin tehdä, myyjä on velvollinen ainoastaan palauttamaan maksetut varausrahat takaisin ostajille ilman muita sanktioita.

Asuntokauppalaissa nimetään ns. kolmansia osapuolia, jotka valvovat perustajaurakoitsijan toi-mintaa ja omalta osaltaan lisäävät uuden asunnon ostajansuojaa. Näitä osapuolia ovat esimer-kiksi tilintarkastaja, rakennustyön tarkkailija ja RS-pankki. Tilintarkastaja valvoo rakennus-hankkeen kauppahintatilillä olevien varojen käyttöä, jotta niitä ei käytettäisi hankkeeseen kuu-lumattomiin tarkoituksiin. Rakennustyön tarkkailija seuraa mm. työn laatua ja maksuerien oi-kea-aikaisuutta suhteessa rakennustyön edistymiseen. Rakennustyön tarkkailijalla on pääsy hankkeen rakennusaikaisiin ja rakentamiseen liittyviin suunnitelmiin ja pöytäkirjoihin. RS-pankki pitää kirjaa mm. asuntojen myynnistä, joka estää sen, että epärehellinen rakentaja voisi myydä saman huoneiston useampaan kertaan.

RS-taloussuunnitelmaa voidaan muuttaa ja velkojen ja vastuiden määrää korottaa ainoastaan kaikkien osakkeenostajien nimenomaisella suostumuksella. Taloussuunnitelmassa on myös an-nettu arvio tulevista asumiskustannuksista. Mikäli tulevat asumiskustannukset on arvioitu yli 15% liian alhaiseksi, ostajalla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen. Toisaalta myyjää suoja-taan ns. ylivoimaisen esteen tyyppisiltä poikkeustilanteilta, jolloin osakkeenostajien suostu-musta taloussuunnitelman muutokseen ei tarvita.

Rakentamisvaiheessa ostajan tärkein velvollisuus on kauppahintaerien maksaminen sovitussa aikataulussa. Tämä vaihe rakennusvaiheen asuntokaupassa on aiemmin herättänyt epävar-muutta ostajissa. Jos maksuerät ovat selvästi etupainotteisia rakentamisen etenemiseen nähden, voi ostaja asuntokauppalain mukaan pidättäytyä maksamasta niitä saatuaan asiasta selvityksen rakennustyön tarkkailijalta. Ostajaa suojataan rakennusvaiheen kaupassa maksettujen kauppa-hintaerien osalta myös siten, että vaikka myyjä pidättää itselleen omistusoikeuden rakenteilla oleviin asuntoihin niiden hallinnanluovutukseen saakka, antaa myyjä ostajalle vakiokauppakir-jan ehdoissa panttioikeuden osakkeisiin kauppahintaerien takaisin maksamisen vakuudeksi. Li-säksi viimeinen kymmenen prosenttia kauppahinnasta saa erääntyä vasta, kun ostajalla on ollut mahdollisuus tarkastaa asunto. Tästäkin osuudesta kaksi prosenttia talletetaan sulkutilille, josta

perustajaurakoitsija saa pyynnöstä nostaa rahaa aikaisintaan kuukauden kuluttua asunnon hal-linnan luovutuksesta, ellei asunnon ostaja ole erikseen kieltänyt sulkutilillä olevien varojen va-pauttamista. Myyjällä on kaupan purkuoikeus, jos ostaja ei maksa sovittuja kauppahintaeriä.

Poikkeuksellisen voimakkaan turvan ostajan kannalta antaa asuntokauppalain mahdollistama kaupan peruuttamisoikeus. Ostaja voi peruuttaa kaupan ennen avainten luovuttamista vain mak-samalla laissa säädellyn korvauksen sopimuksen rikkomisesta. Tätä sopimussakkoa voidaan myös sovitella alaspäin, mikäli kaupan peruuttamisen syy johtuu esimerkiksi sairaudesta tai työttömyydestä. Rakentajan kannalta ostajan peruuttamisoikeus saattaa joskus aiheuttaa haas-teita. Ostajalla on oikeus peruuttaa kauppa maksamalla tietty vahingonkorvaus, vaikka ostaja on teettänyt asuntoon ratkaisuja, jotka eivät välttämättä miellytä muita ostajia. Peruutusoikeus on esimerkki säädöksestä, jolla on lisätty asunnon ostajan oikeuksia tavalla, joka saattaa aiheut-taa taloudellisia menetyksiä perustajaurakoitsijalle. Peruutusoikeudesta huolimatta, voidaan to-deta, että asuntokauppalaki muodostaa suojajärjestelmän, jolla turvataan sekä kuluttajaostajien että asuntojen tuottajien oikeuksia.

Asunnon virheettömyyttä eli sopimuksenmukaisuutta määrittävät turva-asiakirjat ja markki-nointiaineisto. Ostajaa turvaavat asuntokauppaan liittyvät asetukset asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista, jotka velvoittavat myyjää antamaan selkeät ja riittävät tiedot asunnosta ja ympäristöstä ennen ostopäätöksen tekoa. Mikäli tarvittavia tietoja ei ole annettu, ja tämän voidaan olettaa vaikuttaneen ostopäätökseen, ostajalla voi olla oikeus hinnan alennukseen tai jopa kaupanpurkuun. Mikäli asunnon virhe on olennainen, on ostajalla kaupanpurkuoikeus. Uu-sien asuntojen kohdalla kaupanpurkaminen on hyvin harvinaista.

Asuntokauppalaissa olevat vakuuksien vapauttamista koskevat lainkohdat antavat lisäturvaa ostajalle siihen, että ostettu asunto on sopimuksenmukainen. Vuositarkastuksessa ostajaa pyy-detään listaamaan mahdollisesti asunnossa havaittavat virheet. Perusteluja ei tarvita. Jos myyjä katsoo, että kyseessä ei ole myyjän korjausvastuulle kuuluva virhe, on todistustaakka tästä pää-sääntöisesti myyjällä. Vuositarkastuskokouksessa todetaan kerralla vuoden aikana havaitut viat ja puutteet. Ostajat voivat täydentää puutelistojaan vielä kolme viikkoa kokouksen jälkeen.

Näin ollen perustajaurakoitsija voi luottaa siihen, että ryhtyessään vuosikorjauksiin korjaukset saadaan tehtyä yhdellä kertaa. Mikäli piileviä virheitä ilmaantuu vuositarkastuksen jälkeen, on ostajan ilmoitettava näistä kohtuullisessa ajassa myyjälle. Vuositarkastuksen jälkeen ilmoite-tusta virheestä on lisäksi esitettävä vaatimus virheen suhteen.

Ostajan on kirjallisesti nimenomaisesti hyväksyttävä muuttotarkastuksessa tai vuositarkastuk-sessa havaitut puutteet korjatuiksi, ennen kuin rakennusaikainen vakuus tai rakentamisajan jäl-keinen vakuus voidaan vapauttaa. Ostaja voi vaatia myös vakuuden vapauttamisen estämistä omaan asuntoonsa liittyvien virheiden korjausarvion osalta, vaikka yhtiö ja muut osakkaat oli-sivatkin jo vakuuden vapauttaneet. Tällainen ostajan oikeus merkitsee sitä, että ostajan ei tar-vitse tuntua itseään ”pieneksi” vaatiessaan oikeuksiaan ”suurelta” rakennusyhtiöltä. Toisaalta myyjää suojaavat rakentamisen määräykset, joissa annetaan jopa numeerinen arvo, ”tole-ranssi”, jonka sisällä oleva rakentamisen suoritus on hyväksyttävissä.

Asunnon ostajaa suojataan perustajaurakoitsijan konkurssin varalta nk. suorituskyvyttömyys-vakuutuksella, joka on yksi turva-asiakirja. Suorituskyvyttömyysvakuutuksen on oltava voi-massa kymmenen vuotta rakennuskohteen käyttöönottohyväksynnästä. Jos perustajaosakas ajautuu konkurssiin, konkurssipesän on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava, sitoutuuko se perustajaosakkaan kauppasopimuksiin. Jos konkurssipesä ei sitoudu sopimuksiin, on ostajalla oikeus purkaa kauppa. Toisaalta ostajalla on myös oikeus konkurssitilanteessa olla purkamatta kauppaa, jolloin hänelle siirtyy oikeus käyttää ostamiensa osakkeiden nojalla päätäntävaltaa yhtiössä.

Työn ja tapaustutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että asuntokauppalaki muo-dostaa toimivan suojausjärjestelmän ennen kaikkea ostajan näkökulmasta. Esimerkki tilan-teesta, jonka asuntokauppalaki estää, on se, että asunnon myynnin jälkeen materiaaleja, kodin-koneita ja teknisiä ratkaisuja muutetaan halvempiin ja huonolaatuisempiin kuin niissä suunni-telmissa, joilla asunto myytiin

Asuntokauppalakia pidetään vaikeaselkoisena ja sen velvoitteiden noudattaminen merkitsee tuntuvaa työmäärää ja paneutumista perustajaurakoitsijalle. Monissa yrityksissä onkin pulaa RS-osaamisesta. Toisaalta suuritöisyyden vastapainona päästään rakentamis- ja markkinointi-prosesseihin, joissa asioita ei tarvitse riitauttaa. Vaativimpia tehtäviä turva-asiakirjojen laatimi-sessa ovat kenties RS-taloussuunnitelman ja yhtiöjärjestyksen laatiminen. Yhtiöjärjestyksen laadinnassa määritetään mm. yhtiön vastikkeiden perusteet ja kunnossapitovastuiden jakautu-minen, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia. RS- taloussuunnitelmassa pitää ennakoida vielä rakentamisvaihetta seuraavankin tilikauden tulot ja menot.

Yksi asuntokaupan suojajärjestelmästä koituva hyöty on, että asunnonostaja uskaltaa tehdä ta-loudellisesti merkittäviä päätöksiä huomattavasti helpommin kuin tilanteessa, jossa vastaava turva puuttuisi. Tämä vaikutus toteutuisi vielä selvästi paremmin, jos asunnonostajilla olisi ny-kyistä enemmän tietoa turvajärjestelmän olemassaolosta ja siitä, mitä kaikkea RS-järjestelmä turvaa. Turvajärjestelmä muodostaa myös systeemin, jolla rakentaja voi kauppahintojen suori-tuksilla rahoittaa työtä rakentamisen edetessä.

Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää, mitkä vaiheet rakentaja ja ostaja kokevat kannaltaan kriitti-siksi ja mitkä asuntokauppalain määräykset he kokevat ongelmallikriitti-siksi. Tämä voitaisiin selvit-tää yhden tai useamman haastattelututkimuksen avulla. Tutkimus saattaisi antaa osviittaa sii-hen, mihin suuntaan asuntokauppalain turvajärjestelmää voitaisiin edelleen kehittää.

LÄHDELUETTELO

KIRJALLISUUS

Alanen, Sirkka & Vuorenalusta, Asko 2013. Kiinteistöyhteisön hallinto ja kirjanpito. Kiinteis-töalan Kustannus. 470 s. ISBN 978-951-685-3157.

Asuntokauppa-asetus: Asetus ja muistio 1995. Hakaprint Oy, Helsinki. 25 s. ISBN 951-53-0546-2. Sarja: Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu. ISSN 0356-8431.

Hirvonen, Ari 2011. Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Helsinki. 70 s. Sarja:

Yleisen oikeustieteen julkaisuja 17. ISBN 978-952-92-9638-5.

Hoffrén, Mia 2013. Osapuoliroolit korkeimman oikeuden kiinteistöjen ja asuntojen kauppaa koskevissa ratkaisuissa. Lakimies 5/2013, ss. 862 – 885.

Hoffrén, Mia & Anderssen, Harald Benestad, 2011. Asuntokaupan suojaroolien yksipuolisuus

— suomalaisten ja norjalaisten virhesäännösten vertailua ja kritiikkiä. Lakimies 2011, ss. 41 – 63.

Hoffrén, Mia & Vahtera, Veikko 2012. Kunnossapitovastuun jakautuminen asunto-osakeyhti-össä ja sen vaikutus asunto-osakkeiden myyjän virhevastuuseen. Defensor Legis N:o 3/2012, ss. 281 – 302.

Hoffrén, Mia & Vahtera, Veikko 2013. Myyjän, isännöitsijän ja asunto-osakeyhtiön vastuu asunto-osakkeiden kaupan yhteydessä annetun isännöitsijäntodistuksen tiedoista. Defensor Legis N:o 5/201, ss. 747 – 763.

Jääskeläinen, Lauri & Syrjänen, Olavi 2014. Maankäyttö- ja rakennuslaki. 4., uudistettu pai-nos. Rakennustieto Oy, Helsinki. Livonia Print, Riika. 1151 s. ISBN 978-952-267-055-7.

Kasso, Matti 2006. Näin teet asuntokaupan. Edita Prima Oy, Helsinki. 154 s. ISBN 951-37-4514-7.

Kasso, Matti 2014. Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen. 2. uudistettu pai-nos. Print Best, Viro. 516 s. ISBN 978-952-14-2157-0.

Keskitalo, Petri. Uuden asunnon kauppa 2009. Edita Publishing Oy, Helsinki.

Kuhanen, Petteri, Kanerva, Ari, Furuhjelm, Marina & Kinnunen, Helena 2010. Asunto-osake-yhtiölaki, kommentaari. 2., tarkistettu painos. Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kolofon Baltic.

ISBN 978-951-685-243-3.

Kyllästinen, Esa 2013. Ostajan jälkitarkastusvelvollisuus ja reklamaatio asuinkiinteistön kau-passa. Defensor Legis N:o 3/2013, ss. 338 – 353.

Listoheimo, Mikko 1997. Asuntokaupan käsikirja. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 770 s. ISBN 952-90-9414-0.

Majamaa, Vesa & Markkula, Markku 2016. Kiinteistönmuodostamislaki. 2. uudistettu laitos.

Otavan Kirjapaino. Keuruu. 308 s. ISBN 978-951-37-6927-7.

Määttä, Tapio (toim.) 2012. Oikeudellisen ajattelun perusteita. Oikeustieteiden pääsykoekirja 2012. University of Eastern Finland. 110 s. ISBN 978-952-61-0766-0.

Nevala, Tapio 2016. Asuntokauppalaki. 3. uudistettu painos. BALTO Print, Liettua. 432 s.

ISBN 978-952-14-2791-6.

Nevala, Tapio, Palo, Marianne, Sirén, Mauri, Haulos, Sakari & Suomen Kiinteistönvälittäjä-liitto ry 2013. Kiinteistönvälittäjän Käsikirja 2013. 7. painos. Livonia Print. 713 s. ISBN 978-952-67352-3-8.

Palo, Marianne, Leena, Linnainmaa & Alppi-Takkinen, Kirsi 2006. Asuntokauppalain kom-mentaari ja ratkaisukäytäntö. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 649 s. ISBN 951-685-160-6.

Palviainen, Kirsi 2016. Uuden asunnon kauppa -ostajan opas. 12 painos. Vammalan Kirja-paino Oy, Sastamala. 29 s. ISBN 978-952-267-136-3.

Rakennusteollisuuden kustannus Oy RTK Oy:n asuinhuoneiston rakentamisvaiheen kauppa-kirja

Rakennusteollisuuden kustannus Oy RTK Oy:n valmiin uuden asunnon kauppakirja Suomen Kiinteistöliitto ry ja Kiinteistöliitto Uusimaa ry 2020. Taloyhtiön vastuunjakotau-lukko. 28. painos. 64 s. Helsinki. ISBN 978-951-685-462-8.

Vanhala, Marja & Palviainen, Kirsi 2008. Asuntokauppalain velvoitteet -uudistuotannon peli-säännöt. 9. painos. Esa Print Oy, Tampere. 160 s. ISBN 978-952-547-2684.

Ämmälä, Tuula 2002. Virhe - erityisesti kuluttajankaupassa ja asuntokaupassa. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 244 s. ISBN 951-670-064-0.

INTERNET-LÄHTEET

Suomen virallinen tilasto 2020. Osakeasuntojen hinnat. ISSN=2323-878X. Helsinki: Tilas-tokeskus http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asu__ashi__vv/stat-fin_ashi_pxt_12fw.px/ Luettu 6.4.2020.

Tieteen termipankki 2020:

lisätiedot_fi=<br/ >Kirjoittaja: [Kirjoittaja: Matti Rudanko] https://tieteentermi-pankki.fi/wiki/Oikeustiede:asuntokauppa. Luettu 25.4.2020.

VIRALLISLÄHTEET Hallituksen esitys 14/1994 Hallituksen esitys 21/2005

OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus

KKO:1986:55 KKO:2003:47 KKO:2003:51 KKO:2003:61 KKO 2003:80 KKO 2008:1

Hovioikeudet

Turun HO 22.12./994

KVL JA KRIL RATKAISUT KVL TI 98/81/2351

KVL/98/81/926 KVL J 03/81/2641 KVL J 03/81/3235 KRIL 2857/81/06 KRIL X1 1520/81/2011 KRIL 211/81/201 KRIL 1070/81/11

LYHENTEET

Aalto B Asunto Oy Joensuun Aalto B

AK Asuinkerrostalo (kaavamerkintä)

ALK Asuinliikekerrostalo (kaavamerkintä)

AsKA Asuntokauppa-asetus (854/1995)

AsKL Asuntokauppalaki (843/1994)

AsOYL Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009)

AsuntotietoA Valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tie-doista 2001/130. Asetusta kutsutaan asuntotietoasetukseksi tai asuntomarkkinointiasetukseksi

HE Hallituksen esitys

KL Kauppalaki (355/2987)

KML Kiinteistönmuodostamislaki (554/1995)

KRIL Kuluttajariitalautakunta (aiemmin kuluttajavalituslautakunta, KVL)

KSL Kuluttajansuojalaki (38/1978)

MK Maakaari (540/1995)

MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)

RakMK Rakentamismääräyskokoelma

RYL Rakentamisen yleiset laatuvaatimukset -säännöstö

TurvaA Valtioneuvoston asetus turva-asiakirjoista asuntokaupoissa 835/2005

VarSiirtoVL Varainsiirtoverolaki 931/1996

YSE 1998 Rakennusurakan yleiset sopimusehdot

KUVIOT JA KUVAT

Kuvio 1. Uusien osakeasuntojen kauppojen lukumäärä ja neliöhinta vuonna 2019 Suomessa.

Kuvio 2. Uusien osakeasuntojen kauppojen lukumäärä rivitaloissa yhteensä ja kerrostaloissa huo-neistotyypeittäin Suomessa vuonna 2019.

Kuvio 3. Asuntokauppalain mukainen rakentamisvaihe (2–8) ja sen jälkeinen vaihe.

Kuvio 4. Asuntokauppalain mukaisten vakuuksien asettaminen ja voimassaolo.

Kuvio 5. Vakuuksien määrä ja vapautuminen

Kuvio 6 Asuntokauppalain säätelemiä vaiheita aikajärjestyksessä.

Kuva 7. Havainnekuva Asunto Oy Joensuu Aalto B

Kuva 8. Aalto A:n ja Aalto B:n arkkitehtisuunnitelmien pohjalta tehty havainnekuva Kuvio 9. Laskusääntö rakennusvaiheen asuntokaupan kahden viimeisen maksuerän

suuruudesta.

Kuvio 10. Omistuksenpidätysehto.

LIITTEET

Kuva 1. Esimerkki varaumista asemapiirroksessa.

Kuva 2. Ennakkomarkkinoinnin aikana käytössä ovat huoneistopiirustus mittakaavassa 1:100.

LIITTEET

Liite 1

Kuva 1. Esimerkki varaumista asemapiirroksessa. Kuva perustuu suunnittelutilanteeseen 5.1.2017.

Lähde: Rakennusliike Purmonen Oy:n Aalto B:n ennakkomarkkinointimateriaali.

Liite 2

Kuva 2. Ennakkomarkkinoinnin aikana käytössä ovat huoneistopiirustus mittakaavassa 1:100.

Esimerkiksi keittiön kaapistot voidaan ennakkomarkkinointivaiheessa osoittaa viivalla, koska lopullista keittiösuunnittelua ei ole vielä tehty. Viisasta on myös markkinoida huoneistoa ½-1 m2 pienempänä, jos esimerkiksi hormien sijaintia ei vielä tiedetä tarkasti. Tämän huoneiston lopullinen koko oli 75 m2.

Lähde: Rakennusliike Purmonen Oy:n Aalto B:n ennakkomarkkinointimateriaali.