6 Tulokset
6.3 Vastavalmistuneiden luokanopettajien työtyytyväisyyttä ja työn imua lisäävät tekijät78
6.3 Vastavalmistuneiden luokanopettajien työtyytyväisyyttä ja
Resurssit - Enemmän aikaa keskittyä perusasioihin opettajan työssä
- Koulujen tukihenkilöt helpommin saataville - Oikeanlaiset mitoitukset luokkakokoihin ja
henkilökuntaan
- Aikaa oppilaan päivittäiselle kohtaamiselle
TAULUKKO 4: Vastavalmistuneiden luokanopettajien työtyytyväisyyttä ja työn imua lisäävät tekijät
Opetuksen toteutus ja suunnittelu
Kaikki haastatteluun vastanneet vastavalmistuneet luokanopettajat painottivat opetuksen toteutusta ja suunnittelua merkittävänä työtyytyväisyyttä ja työn imua lisäävänä tekijänä.
H5 ’’Niin kun tää on merkittävimpiä duuneja siinä suhteessa, että se vaikutus on aivan suora. Tarkoitan tällä sitä, että kun ollaan ihmisten kanssa samassa tilassa. Jaa viestinnän kautta oppilaisiin tai kanssaopettajia tarttuu taitoja fiilistä niin se mahdollistaa sen, että itse kokee onnistuneensa. Sit se palaute on luokassa välitöntä osittain myös raakaakin, mutta siinä on jotain arvokasta.’’
H7 ’’Oppilaat oli hyvin motivoituneita niin, että aina kun sitä näkee, että oppilaat nauttii siitä mitä siellä opetat tai järjestät niin se on mukava kokemus, missä unohtuu myös niitä negatiivisia ja kuormittavia tekijöitäkin
Innostaessaan oppilaita oppimaan omilla pedagogisilla ja didaktisilla keinoilla kokivat haastateltavat onnistumisen ja merkityksen kokemuksia tekemälleen työlleen.
H1 ’’Jos joku asia on haastavaa tai ongelmia ja muita kohdataan, niin sitten kun se oppilas hoksaa sen ja hänkin innostuu. Niin se on isoin palkinto mitä opettajana voi saada.’’
H8 ’’Voi jollain tavalla vaikuttaa johonkin. se että koen että opettajan työllä on paljon merkitystä ja se on merkityksellistä mitä tekee, niin sen takia sitä tekee mielellään.’’
Kaikki haastateltavat kokivat pedagogisen autonomian olevan merkittävä tekijä mahdollistamaan itseään ja oppilaita motivoivien opintokokonaisuuksien suunnittelun ja toteutuksen.
H2 ’’Nyt kun oikeasti siellä pääset itse kokeilemaan ja niiden kokeilujen kautta siellä tiedät, että missä onnistuit ja missä et ja pystyt sitten seuraavalla kerralla tehdä toisin ja kehittää itseänsä siinä samalla.’’
H3 ’’Kyllähän niinku kiinnostavuutta lisää sitten myös se, että sulla on itsellä autonomiaa siinä työssä, että saat itse olet asiantuntijatehtävissä ja hyvin pitkälti itse määrittelet että miten tuota sä toteutat opetusta ja viestintää ja kaikkea mitä siihen opetukseen kuuluu.’’
Haastateltavat kokivat myös tärkeänä tehdessään työtä oppilaiden kanssa.
Heille oli tärkeää kokea mahdollisuus muuttaa oppilaiden tulevaisuutta paremmaksi.
H2 ’’Oppilaat hyvin yksinkertaisesti oppilaat, niitä varten minä teen tuota työtä. Ja se että näkee niitten kanssa niitä onnistumisia ja saa olla osana sitä.’’
Vahvuuksien hyödyntäminen opetustoiminnassa
Haastateltavat pitivät tärkeänä omien vahvuusalueiden ja mielenkiinnon kohteiden hyödyntämisen opetuksessa.
H2 ’’Itse kokisin sen nimenomaan vahvuutena, jos pystyisi tekemään entistä tiiviimmin ja aktiivisemmin sitä yhteistyötä. ja niitten kanssa että ei riitä pelkästään se että minä laitan kotiin sitä viestiä, että se pitäisi olla molemminpuolista.’’
Haastateltavat olivat voineet perehtyä luokanopettajaopintojen aikana erilaisten sivuaineopintojen kautta erilaisiin asiantuntijuustehtäviin.
Esimerkiksi haastateltavien vastauksista nousivat käsityön, terveystiedon ja liikunnanopettajan aineopettajapätevyydet.
H1 ’’Itse asiassa opetan myös 9 luokkien terveystietoa. Niin se itsesään on mielenkiintoista opettaa sen oppisisältöjen asioiden vuoksi myös itselle.’’
H3 ’’Siinä tuota opetin liikuntaa ja se nyt ei sinällään toki ollut yllätys että siitä varsinaisesti innostuu koska se on se oma oma tuota erikoistumisala ja tuopa ei siinä ollut mistään sen kummemmasta kyse.’’
H7 ’’Kun sain hoitaakseni tota yhde uuden luokan kolmosluokan käsitöitä. ja on käsitetty aineopettaja pätevyys tai minulla on se pätevyys luokanopettaja rinnalla, niin sain niin kun nekin hoitaakseen niin siinä ja koen että se on
semmoinen minun suurin motivoiva asia olisi nimenomaan se kässän opettaminen. ’’
Haastateltavien päästessään suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta, jossa he hyödynsivät omaa asiantuntijuutta, oli se heidän mielestään jo lähtökohtaisesti innostavaa ja motivoivaa.
H5 ’’Heittämällä ne asiat mistä on itse lähtökohtaisesti kohtaisesti innostunut ja mitkä pystyy siirtymään niinku ympäröivä maailmaa. sanotaan nyt vaikka musiikki ja ja ja sitten niinku soittaa soitinta luokassa ja sitten siihen perään näyttää vaikka jonkun videon, vaikka elokuvan pätkän, jossa selittävät katsokaa mitä tää musiikki tekee tälle kohtaukselle.’’
Monipuoliset ja vaihtelevat työtehtävät
Haastateltavat kokivat opettajan työn monipuolisena ja vaihtelevana sen luonteen vuoksi.
H4 ’’Tuota oppilaat ja tämä nimenomaan luokanopettajan työssä mä sanoisin tää vaihtelevuus ja monipuoliset työtehtävät. Voi pitää vaikka erilaisia retkiä koulun ulkopuolelle.’’
Työskennellessä ihmisten kanssa ei haastateltavien mielestä voinut ennalta reagoida kaikkeen vaan täytyi olla avoin ja mukautuvainen kohtamaan päivän aikana erilaisia oppilaiden ja kollegioiden kohtaamia haasteita.
H3 ’’Ihmisten kanssa, kun ollaan tekemisissä, niin tilanteet muuttuvat aina ja tuota vaikka tavoite olisi sama niin ihmisten kanssa työskennellessä
muuttujia on aina kaikennäköisiä niin niin tuota sillä tavalla se vaihtelevuus vaan syntyy.’’
Varsinkin oppilaiden vasta opetellessa tunnesäätelyn, arjen ja koululaisten taitoja sekä yksilöllisten erojen voidessa olla luokissa tosi isojakin, voi haastateltavien mukaan opettajana joutua reagoimaan ennakoimattomiin yllättäviin oppilaiden tarpeisiin sekä tilanteisiin niiden vaatimalla tavalla.
H1 ’’No ihan itsessään se työ ja oppilaiden kohtaaminen, sekä kollegoiden kohtaaminen ja sitten se muukin vuorovaikutustoiminta.’’
H5 ’’Viestinnän kautta oppilaisiin tai kanssaopettajia tarttuu taitoja fiilistä niin se mahdollistaa sen, että itse kokee onnistuneensa.’’
Haastateltavat mainitsivat, että opettajan työn monipuolisuus ja vaihtelevuus sekä yhteiskunnallisen kehitykseen ja sen haasteisiin vastaaminen antaa opettajalle jatkuvan mahdollisuuden kehittää itseään didaktisesti ja pedagogisesti.
H6 ’’Varmaan äkkiseltään tulisi mieleen joku semmoinen mistä tavallaan niinku itsekin voisi voisi niinku oppia tai saada jotain niinku uutta. Pääsee tutkimaan yhdessä oppilaiden kanssa heille arkipäiväisiä ilmiöitä ja oppimaan niistä uutta.’’
Työyhteisö
Haastateltavat painottivat tervettä ja hyvää työyhteisöä erittäin merkittävänä työssä jaksamisen tekijänä.
H4 ’’No meillä on hyvä työyhteisö. On Mukava tulla töihin kun on mukavat työkaverit.’’
Erityisesti kollegoilta saatava vertaistuki koettiin äärimmäisen tärkeänä kuormitusta vähentävänä tekijänä.
H3 ’’Eiköhän se kyllä se on varmaan se keskustelu niiden työkavereiden kanssa siinä työpäivän aikana niistä tilanteista ja keisseistä on erittäin tärkeää. Asioiden ja keissejen purkamisen kannalta, että kyllä se se on vertaistuki saa sieltä niin juu vertaistuki työyhteisössä työkavereilta.’’
Haastateltavat kertoivat, että hyvässä työyhteisössä heillä oli mahdollisuus yhteisesti purkaa haastavista tilanteista aiheutunutta kuormitusta keskustelemalla.
H7 ’’Pyrin käsittelemään hankalat asiat kollegoiden kanssa joille se asia kuuluu, niin ne eivät jää pyörimään mieleen.’’
Mukavat työkaverit ja huumori vähensivät raskaiden työpäivien tuomaa taakkaa.
H2 ’’Kommunikointi muiden opettajien kanssa. Välillä on hyvä käydä höpäjämässä työkaverin kanssa, että no mitä on tapahtunut tunnilla ja kuka on heittänyt pulpetin ja kuka on huutanut ja repinyt kirjat ja muuta. Ja Sitten sen musta huumori auttaa jaksamaan.’’
Kaikki haastateltavista oli sitä mieltä, että alkuvaiheessa nuori opettaja voi omaksua ja reflektoida työpaikalla kauemmin olleiden opettajien työtapoja osaksi omaa opetusta.
H5 ’’Tietysti toimintamalleja on hyvä hyvä tota katsoo muilta siis ihan ihan vaan no sehän oman reflektoinnin vuoksi ja sitä voi sitten itse miettiä että no sopisiko tää itselle, ottaisiko tätä itse käyttöön vai ottaisiko tästä joitain asioita soveltuvin osin käyttöön.’’
Ideoita ja keinoja jakamalla vähennettiin haastateltavien mielestä opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvaa kokonaiskuormaa.
H1 ’’Sitä oppii myös muilta ja sitten pystyy myös jakamaan sitä omaa tietoa ja osaamista. Niin sellaiset missä niin kuin yhteisopettajuutta tehdään.’’
Oman opettaja identiteetin tunnistaminen
Haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että jokaisen vastavalmistuneen luokanopettajat pitäisi pyrkiä opettamaan, sillä omalla opettajapersoonalla mikä heille on muodostunut opettajankoulutuksessa ja uran alkuvaiheessa.
H2 ’’Jokaisen opettajan tulisi tehdä työtä omalla persoonalla. Se on jokaiselle omannäköistä työtä. Ja jos se ei ole omannäköistä niin se voi olla hirveän raskasta.’’
Haastateltavien mukaan olisi tärkeää oman työtavan löytäminen ja tunnistaa omat persoonalliset voimavarat tehdä työtä.
H4 ’’Tätä työtä pystyy tekemään niinku niin monella tapaa.’’
H1 ’’No olen oppinut tunnistamaan ja tässä näin muutaman vuoden aikana sen, että mihinkä kykenee ja pystyy voimavarat.’’
Luokanopettajilla on Suomessa pedagoginen autonomia, joka mahdollistaa opetuksen toteutuksen ja suunnittelun muokkaamisen oman näköiseksi asetettujen tavoitteiden rajoissa.
H3 ’’Kyllä tota se on se, että opettajalla on suuri autonominen asema kuitenkin suomalaisessa koulutuksessa ja kenelläkään ei olis tarvetta kilpailla työn paremmuudesta keskenään.’’
Omien voimavarojen tunnistaminen ja sitä kautta työn rajaaminen oli haastateltavien mielestä tärkeää työssä jaksamisen näkökulmasta.
H4 ’’Mä oon rajannut työhommat siten, että teen ne kaikki työpaikalla työ ajan puitteissa. Teen hommat kahdeksasta neljään enkä lähde viemään niitä työasioita mun vapaa-ajalle niin se ei silloin häiritse mun vapaa-aikaa.’’
He kokivat luokanopettajan työnkuvan laaja-alaisena, monipuolisena ja sekavana. Tämän vuoksi olikin tärkeää tunnistaa omat voimavarat tehdä työtä ja keskittää niitä omalle pedagogiikalle ja didaktiikalle tärkeisiin asioihin sekä osata rajata näiden puitteissa työstä vähemmän tärkeitä asioita vähemmälle huomiolle.
H5 ’’Samalla ne ylimääräiset tehtävät pitäisi pystyä ankarasti rajaamaan pois koska, opettajan työ ei ole tehdä kaikkia maailman asioita vaan opettajan työ on didaktisetti kaataa ne asiat oppilaat nyt sitten päähän ja sitten mahdollistaa omalta osaltaan hyvinvointi.’’
H7 ’’Sitten ei pitää olla itselleen ihan äärimmäisen armollinen virheitä saa tehdä, vaikka on olemassa paljon asioita opettajan työssä mitkä ei ei liity tai riippuu siitä opettajasta niin tota saa olla armollinen itselleen joo pitää jos jos ei ole niin vaikeata tulee kyllä.’’
Resurssit
Haastateltavat kokivat tärkeänä työhyvinvointia edistävänä tekijänä resurssien määrän selviytyä työstä. Resurssien vähäisyyden vuoksi haastateltavien mielestä heillä ei ollut aina mahdollisuutta tehdä laadukasta luokanopettajan työtä.
H6 ’’Oppilaitaki on niinku erilaisia ihan tuen tarpeitaan, niin se että kyllähän niinku resursseja olisi hyvä olla luokissa enemmän siihen, että olisi olisi aikuisia enemmän. Ja ihan noita niinku ammatillista apuakin eri sektoreilla helpommin ja nopeammin saatavissa.’’
Erityisesti lisääntyneen työmäärän ja vähenevien resurssien vuoksi haastateltavat kokivat joutuvansa välillä valitsemaan mihin asioihin he panostivat enemmän.
H8 ’’Jos mulla olisi enemmän aikaa just kohdata ne lapset siellä joka päivä niin se helpottaisi sitä sekä lapsen oloa että minun oloa että mä kokisin että niinku olen tehnyt enemmän.’’
H5 ’’Olisi kiva, jos olisi enemmän aikaa tehdä perusopetustyötä.
Pienryhmäopetusta, pistetyöskentelyä tai muuta sellaista.’’
Heidän mielestään olisi tärkeä lisätä resursseja opetustyön laadun ja muun opettajantyön laadun edistämiseksi.
H3 ’’Sitä aikaa opettamiseen niin sitä on koko ajan entistä vähemmän.’’
Resurssit vaikuttivat myös haastateltavien haluun panostaa muihin ylimääräisiin koulun sisäisiin ja ulkoisiin projekteihin.
H7 ’’Uusia tehtäviä ei jaksa oikein ottaa vastaan, välillä tuntuu että näissä perushommissakin on ihan tarpeeksi.’’
H1 ’’Tuntuu että aika hektisiä on kaikilla ne päivät, niin se että löydät sä yhteisen ajan ja voisit istua alas se hengähtää ja keskustella ilman semmoista paineen tuntua, että nyt pitäisi olla jo paikassa. ’’
6.4 Vastavalmistuneiden luokanopettajien keinoja ehkäistä kuormitusta
Keinoja
kuormittuneisuuden ehkäisemiseksi
Oman kehon kuunteleminen
- Täyttää kehon tarpeita
- Mielekäs vapaa-ajan toiminta - Toiminta mikä vie ajatukset pois töistä
- Perhe ja läheiset - Liikunta
- Harrastukset - Oppituntien
yksinkertaistaminen Työn tauottaminen - Oppitunnin sisäiset tauot
- Tietoinen rauhoittuminen - Työnteon jaksottaminen eri ajankohtiin
- Taukotilan etsiminen Vertaistuki - Kollegoiden kanssa
työasioista keskusteleminen - Kuulluksi tuleminen
- Ystävien kanssa työasioista anonyymisti keskusteleminen - Voida olla oma itsensä työyhteisössä
TAULUKKO 5: Vastavalmistuneiden luokanopettajien keinoja kuormittuneisuuden ehkäisemiseksi.
Oman kehon kuunteleminen
Puolet haastateltavista pitivät tärkeänä kuormitusta ehkäisevänä keinona oman kehon kehonkuuntelemisen ja sen tarpeiden täyttämisen vapaa-ajalla.
H5 ’’Sitten ihan toimii Maslowin tarvehierarkian mukaan, että jos on nälkä niin syödään ja juodaan ja ollaan paikallaan ja rauhoitutaan.’’
Haastateltavien mukaan oli tärkeää saada ajatukset pois töistä jonkin mielekkään toiminnan avulla.
H1 ’’Sitten joku muu keino saada ajatukset työasioista pois, kuten läheisten kanssa ajan viettäminen tai esimerkiksi jonkun hyvän sarjan katsominen.’’
Mielekkään vapaa-ajan toiminnan koettiin vähentävän työstä aiheutunutta fyysistä ja henkistä kuormitusta.
H7 ’’Kavereiden kanssa fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus lisää omaa hyvinvointia. En oikein viihdy muutenkaan itsekseni.
Puolet haastateltavista painottivat harrastuksien ja liikunnan merkitystä tärkeinä hyvinvointia lisäävinä tekijöinä omalla vapaa-ajallaan.
H3 ’’Pääasiassa itselle liikunta ja urheilu ovat parhaita keinoja saada ajatukset muualle, ne antavat energiaa ja jaksamista arkeen. kyllä se on semmoinen tyhjentäjä se se vaan se vaan tuota herättää niitä mielihyvän tunteita sitten niihin niin voimakkaasti että sitten tuota sanotaanko, että vähän heikompikin päivä niin alkaa kääntyä plussan puolelle tai ainakin ainakin neutraaliksi.’’
H7 ’’Harrastan käsitöitä ja mulla on useita harrastuksia muutenkin metsästystä ja kalastusta sekä sekalaisesti erilaisia liikuntamuotoja.’’
Oman työssä jaksamisen tueksi haastateltavat mainitsivat myös, että uran alkuvaiheessa luokanopettajan kokonaistyömäärän hallitsemiseksi voi olla hyvä välillä käyttää valmiita koulujen ostamia opetusmateriaaleja oppituntien pitämiseksi.
H3 ’’Kaikkea ei tarvitse suunnitella tyhjästä tai keksiä uudelleen. Kouluihin on ostettu kalliilla rahalla todella hyviä oppikirjoja ja materiaaleja niin olisi jokseekin tyhmää olla hyödyntämättä niitä.’’
H7 ’’Joka tuntia ei tarvitse tehdä mitenkään ihmeelliseksi, välillä voi olla helpompia tunteja suunnitteluteknisesti.’’
Työn tauottaminen
Haastateltavien kokivat opettajan ammatin kiireellisenä. Heidän mielestään luokanopettajana ei usein kerennyt pitämään taukoa työpäivän aikana.
H5 ’’Itse asiassa ne välitunnitkaan kyllä valitettavasti useinkaan ole mitään opettajan taukoja vaan siinä saattaa olla että joku ei lähde välkälle koska ei vaan pysty.’’
Työ koettiin ennemmin yhtäjaksoiseksi rupeamaksi aina siitä hetkestä, kun oppilaat saapuivat kouluun niin siihen hetkeen, kun oppilaiden koulupäivä oli päättynyt.
H1 ’’Tuntuu että aika hektisiä on kaikilla ne päivät, niin se että löydät sä yhteisen ajan ja voisit istua alas se hengähtää ja keskustella ilman semmoista paineen tuntua, että nyt pitäisi olla jo paikassa. ’’
Haastateltavat painottivat kuitenkin taukojen merkitystä tärkeänä työssä jaksamisen keinona.
H7 ’’Työpäivissä hyvinvoinnin kannalta olennaisen olennaisen tärkeää olisi, että opettaja muistaisi pitää myös niitä taukoja.’’
Heidän mielestään oli tärkeä etsiä itselleen rauhoittumisen hetkiä työpäivän aikana, jolloin saisi hetkeksi ajatukset pois työstä.
H5 ’’Tauot omat hiljaiset hetket, ne hetket kun ei tehdä työtä täysin rehellisesti ja voi etsiä nakkiisuojaa sieltä koulusta tai mennä sinne räpläämään älykännykkää oppituntien aikana oman fiiliksen mukaan.’’
Haastateltavat kokivat lyhyet tauot positiivisina kuormitusta vähentävinä tekijöinä.
H6 ’’Tai saattaa että käydä vähän ulkona kävelemässä tai tai jossain likka salissa jotain jotain palloa heittelemässä tai muuta että että vähän niinku tilanteen ja fiiliksen mukaan monenlaista.’’
Haastateltavat mainitsivat, että oppitunteja suunniteltaessa oli tärkeää huomioida työvaiheet, milloin opettajalla oli mahdollisuus oppitunnin sisäisiin taukoihin. Tämän tyyppisiä tilanteita haastateltavien mielestä olivat esimerkiksi tilanteet missä oppilaat työskentelivät itsenäisesti tai ryhmissä hiljaisesti.
H5 ’’Ne hetket, kun oppilaat värittää kuvaa tai tekee monistetta että tai toteuttaa valmiita ohjeita. Eli ei missään tapauksessa ei ainoastaan välitunnit vaan myös oppitunnin aikana saa taukoilla.’’
Vertaistuki
Haastateltavat pitivät merkittävänä työhyvinvoinnin tukikeinoja työyhteisöltä ja ystäviltä saatavan vertaistuen.
H1 ’’Minä käännyn kyllä kollegoiden puoleen vaikeissa asioissa. Se tuki ja neuvot mitä sieltä sieltä saa, tai sitten jo jos niin kun on haastavampi asia niin ihan jo se että esimiehelle pystyy mennä juttelemaan keskustelemaan asioista.’’
Haastateltavat kokivat tärkeänä päästä puhumaan töissä tapahtuvista tilanteista työkavereiden ja ystävien kanssa sekä sitä kautta reflektoimaan omaa toimintaansa.
H7 ’’Juttelen hirmu paljon kollegoille, oikeastaan kelle tahansa opettajalle, että ohjaajallen sekä ystävilleni. Niin koen että se helpottaa ja on hyvä tapa päästellä höyryjä tai kysyä helpotusta johonki aiheeseen tai neuvoja, jos joku asia tuntuu vaikealta. Saa puhua asioista niiden oikeilla nimillä sekä ystävien kanssa anonyymisti.’’
Keskustelemalla työkavereiden ja ystävien kanssa haastateltavat kokivat saavansa tukea ja ymmärrystä sekä erilaisia näkökulmia työpaikalla tapahtuneisiin asioihin.
H3 ’’Kyllä se se että kollegoiden kanssa keskustelu ja no kavereitten kanssa keskustelu on toinen. ja ja tota olipa ne sitten siitä koulun sisältä tai olipa ne sitten tuota muualla tuolla tuota muilla paikkakunnalla asuvia ota kollegojani. Samalla tavalla pystyy näin niinku nimettömästi keskustelemaan asioista ja tuota sieltä monesti aika hyvää perspektiiviä, vaikka ei välttämättäsinällään uusia näkökulmia tulisi tai mitähän tämmöistä niin niin tajunnanräjäyttävää. Mutta ehkä semmoista vahvistusta itselleen, että no kyllä tässä nyt ihan oikein toimitaan tai ylipäänsä saa vähän keskustella siitä asiasta. Niin kyllä mä koen että semmoinen niinku auttaa.’’
Haastateltavien mielestä keskusteleminen oli tehokas keino vähentää työstä aiheutunutta henkistä takkaa.
H5 ’’Jos koulussa on se semmoinen heti purkumalli jossa jotkut opettajat on koulutettu siellä heti purkuun niin semmoinen siihen välittömästi. että jos on ollut vaikea tilanne niitten kanssa voi käydä niinku sun kutsutun debriefing jutun luottamuksellisesta, jossa sen asian saa ensin omasta koneestaan mielestään niinku pöydälle että sitten sitä ei kanna kotiin ehkä puoliakaan.’’
Haastateltavat mainitsivat hyvän työyhteisön olevan erittäin tärkeä työssä jaksamisen tuki. Nuoren luokanopettajan voidessa olla oma itsensä ilman työyhteisön paineentuntua koettiin haastateltavien mielestä tärkeäksi hyvän työyhteisön tunnuspiirteeksi.
H6 ’’No mä pyrin kyselee työkaverilta kuulumisia ja koitan aidosti kohdata niitä tuolla työpäivän aikana. Opettajanhuoneessa poristaan keskenään muistakin kuin työasioista.’’
Työyhteisön työskennellessä yhteisten tavoitteiden eteen hyvässä hengessä koettiin haastateltavien mielestä mielekkäänä työpaikkana.
H4 ’’Koitetaan värkätä välillä jotakin yhteisiäjuttuja kuten esimerkiksi tietovisoja tai erilaisia haasteita joissa olis koko porukka mukana. Yhtenä esimerkkinä tuli mieleen tämmönen leuanvetohaaste mikä meillä oli jossa jokaisen piti käydä vetämässä leukoja aina kun käy tulostamassa.’’
