Suurin osa vanhan Stadin slangin sanastosta on peräisin Paunosen (2006a: 339) mukaan ruotsin kielen eri muodoista, ruotsin kirja- ja yleiskielestä, suomenruotsin murteista, Helsingin ruotsin-kielisten koululaisten slangista sekä Tukholman koululaisten ja rikollisten slangista. Ruotsin kielen merkitys vanhan Stadin slangin sanastoon on siis kiistaton. Ei siis ole yllättävää, että ruotsinkielistä alkuperää olevia slangisanoja esiintyy aineistossani. Esimerkissä 14 on alkupe-rältään ruotsinkielinen hima-sana, joka on osa vanhan Stadin slangin kerrostumaan kuuluvaa, edelleen käytössä olevaa sanastoa.
(14) Ja juostii metsien kaut iha täböö himaa (Kasarin lapsi, MK)
Ruotsin ’kotia’ tarkoittava hem-sana on yksi sanoista, joista on johdettu slangiin runsaasti eri ilmauksia (Paunonen 2006a: 340). Yksi vanhimmista ja edelleen suosituimmista slangijohdok-sista on jo 1890-luvulta lähtien ollut hima ’koti’ (Paunonen 2000b). Huomionarvoista on, että vaikka slangi on muuttunut paljon vuosikymmenten aikana, on osa slangiin jo 1890-luvulta lähtien kuuluneista sanoista säilynyt todella pitkään ja jopa tähän päivään saakka.
Esimerkin 14 kaltaisia sanoja, joita on käytetty koko Helsingin slangin historian ajan, voidaan pitää primaarilekseemeinä (Paunonen 2006a: 340). Ne muodostavat ikään kuin slangin ydinsanaston. Toinen esimerkki ruotsalaista alkuperää olevasta slangisanasta, jota on käytetty slangissa jo pitkään, on sana faija (esimerkki 15).
(15) Joten älä laita faijas pläägii (Sun stiflat, JF)
28
Ruotsin kielen far-sanasta peräisin oleva faija tarkoittaa isää, ja se on kantanut samaa merki-tystä jo 1900-luvulta lähtien (Paunonen 2000b). Vaikka faijaa käytetään todella paljon, ei se ole kuitenkaan tullut osaksi arki- tai yleiskieltä, vaan on Kielitoimiston sanakirjan mukaan edel-leen osa slangia.
Vaikka slangisana olisikin pitkäikäinen, ei se tarkoita, etteikö sille voisi tulla uusia mer-kityksiä vuosikymmenten aikana. Uutta slangisanastoa voidaan nimittäin luoda esimerkiksi an-tamalla vanhalle, jo kielessä olevalle sanalle uusi merkitys. Yleensä kyseessä on yleiskielen sana, mutta uusi merkitys voidaan antaa myös vanhastaan slangissa olevalle ilmaukselle. (Nah-kola 1999b: 619.) Esimerkiksiksi sanan kiva slangimerkitys on poikennut sen murteellisesta merkityksestä, mutta sittemmin slanginmukainen merkitys on levinnyt kansankieleenkin (Pau-nonen 2016: 222):
(16) Ei ollu kiva rillipään kentän laidalla pillittää (Epoo, MK)
Kiva-sanalla on useita slangimerkityksiä, joista vanhin, 1900–40-luvuilla käytetty merkitys on
’hyvä, mainio’. Se kantaa vanhastaan eli 1900-luvulta lähtien myös merkitystä ’hauska, mu-kava’. Sitä on käytetty Stadin slangissa jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien, ja se onkin yksi Stadin slangin tunnetuimmista sanoista. Asun kiva rinnakkaisasuna on ollut giva. Kiva on tar-koittanut myös ’hyvän- ja hauskannäköistä’, ja 1950-luvulta lähtien merkitykseksi on tullut li-säksi ’kiltti, ystävällinen’. 1970-luvulta eteenpäin sana on kantanut myös päinvastaista merki-tystä ’ikävä, paha’. (Paunonen 2000b.)
Suomen murteissa kiva-sanalla on slangista poikkeavia merkityksiä ’kova, sitkeä, terve, vihainen, nopea, valtava’, mutta toisaalta slanginmukainen merkitys on levinnyt kansankieleen-kin (SMS, s.v. kiva). Paunosen (2016: 222) mukaan professori Valentin Kiparsky esitti 1950–
60-luvuilla kiva-sanan taustalla olevan suomen kielen sana hyvä, joka olisi esimerkiksi venä-läisten suussa muotoutunut asuun kiva, giva. Tämä selitys kuulostaa Paunosen mukaan sopi-valta, koska Stadin slangissa kiva-sanan alkuperäinen, vanhin merkitys on ollut ’hyvä’. Se ei olisi siis peräisin suomen murteista, sillä kiva kantaa suomen murteissa kokonaan erilaisia mer-kityksiä eikä sillä ole slangissa ollut kertaakaan murteellista merkitystä. Näin ollen Paunonen esittää, että Stadin slangin kiva ’hyvä, hauska, mukava’ on kulkeutunut suomen murteisiin.
Uusia merkityksiä voidaan antaa myös slangisanoille, jotka ovat peräisin vieraasta kie-lestä. Esimerkkinä tällaisesta tapauksesta on ruotsalaisperäinen brennaa, joka on saanut myö-hemmin uusia merkityksiä:
(17) En mä brennaa vaik sukunimi Brand (Kasarin lapsi, MK)
29
Sanaa brennaa on käytetty 1900-luvulta lähtien merkityksessä ’polttaa; polttaa itsensä lop-puun’. Samoin 1900-luvun alusta saakka se on tarkoittanut ’polttaa polttolasilla’ ja 1920–50-luvuilla ’polttaa vastapuolen pelaaja pallopelissä’. 1920–40-1920–50-luvuilla sana tarkoitti ’yllättää joku luvattomasta teosta’, 1920–50-luvuilla merkityksenä oli ’polttavan kivun tai muun aistimuksen kokeminen’, 1900-luvulta lähtien se tarkoitti ’palaa’ ja 1900–30-luvuilla ’kuolla’. (Paunonen 2000b.) Vaikka aineistoesimerkissä kyse onkin alkuperäisestä merkityksestä, on sanalle tullut 1920-luvulla uusi merkitys ’yllättää joku luvattomasta teosta’, joka ei sinänsä liity polttamiseen toisin kuin sanan muut merkitykset.
Siinä missä ruotsalaisperäisiä sanoja on jouduttu usein mukauttamaan slangiin slangijoh-timien avulla, on venäläisten sanojen sopeuttaminen Stadin slangiin ollut huomattavasti yksin-kertaisempaa (Paunonen 2016: 75). Vanhaan Stadin slangiin omaksuttiin noin sata venäläistä sanaa, joista osa on säilynyt nykypäivään saakka (Paunonen 2006b: 53). Puhtaasti stadilainen eli Helsingissä slangiin lainattu sana on muun muassa sana safka:
(18) Elän märäl ja mäkkisafkal (Häissä, MK)
Safka eli ’ruoka, ateria’ kuuluu siis vanhimpaan slangin sanastokerrostumaan, sillä se on ollut käytössä jo 1800-luvulta lähtien tähän päivään saakka, ja myös Kielitoimiston sanakirjan mu-kaan kyseessä on slangisana. Sen taustalla vaikuttavat kaksi venäjän ruokaa tarkoittavaa sanaa závtrak ’aamiainen, eine, suurus, eväs’ ja zakúska ’alkupalat, pikkuruoka, leikkeleet’, jotka mo-lemmat soveltuvat Paunosen (2016: 433) mukaan äänteellisesti lainalähteeksi. Siinä missä en-siksi mainittu on lähempänä safkaa (t:tä edeltävä v äännetään f:nä), on zakúska-sanaa lainattu vanhaan puhekieleen ja murteisiin sapuskana, josta on johdettu vanhan Stadin slangin sapka, josta puolestaan on voitu saada asu safka. Paunonen (mts. 433–434) huomauttaa kuitenkin sapkan olleen slangissa harvinainen, eikä ole täysin selvää, että se olisi safkaa vanhempi. Mo-lemmat sanat käyvät myös merkityksensä puolesta lainalähteeksi. Lisäksi on huomattava, että vaikka esimerkiksi lafka-sanan -ka kuuluu jo alun perin sanaan, voi safka-sanan -ka-aineksessa olla kyse slangijohtimesta. (Mp. 75, 433–434).
Toinen esimerkki vanhastaan Stadin slangiin kuuluneesta venäläisperäisestä sanasta on verbi snaijaa, jonka merkityksessä on tapahtunut ajan saatossa muutoksia:
(19) Mut koita snaijaa tissiposki (Teemu ja Jari, JF)
Snaijaa on peräisin venäjän verbistä znať ’tietää, taitaa, osata, tuntea, ymmärtää, käsittää’ (Pau-nonen 2016: 471–472). Sana on ollut käytössä Stadin slangissa jo 1900-luvun alusta saakka, ja
30
sillä on ollut useita, tosin samansuuntaisia merkityksiä vuosikymmenten aikana. Päämerkityk-sen ’ymmärtää, käsittää’ lisäksi sillä on tarkoitettu vanhastaan ’tajuta, älytä, oivaltaa’. 1910–
30-luvuilla sen merkitykseksi tulivat myös ’tietää, tuntea ja osata’ (Paunonen 2000b).
Jo vanhastaan yksi slangin luonteenomaisimpia piirteitä on ollut synonyymisten ilmaus-ten runsas määrä. Tämä selittyy osittain slangin äännerakenteen avulla, sillä se mahdollistaa runsaan vaihtelun. Siinä missä soinnilliset konsonantit b ja g ovat vaihdelleet soinnittomien konsonanttien p ja k kanssa, on vaihtelua esiintynyt lisäksi sananalkuisissa konsonanttiyhty-missä. Näin ollen samasta sanasta saatuja rinnakkaisia variantteja on voinut olla hämmästyttä-vän monta. (Paunonen 2006b: 54.) Vuosikymmenten aikana eniten variantteja on ollut vanhaan Stadin slangiin kuuluvalla pukua tarkoittavalla sanalla:
(20) Sprigi pääl oon mä sit kopis tai purkittamas (Fäijönii, VY)
Sprigi perustuu ruotsinkieliseen rigi-sanaan, joka tarkoittaa pukua. Asu sprigi on ollut käytössä 1930-luvulta 1970-luvulle asti. Paunosen (2000b) mukaan sana on ollut 1960-luvun jälkeen harvinaisehko. Paunonen (2006a: 337–338) mainitsee kyseistä asua käytetyn 1920–1970-lu-vuilla eikä sen jälkeen ole sanasta huomattu esiintymiä. Hän huomauttaa, että on mahdollista, että sprigi olisi yhtä pitkäikäinen kuin pisimpään käytössä ollut asu prigi. Siitä on ollut slangissa jopa kaksikymmentä eri äännevarianttia, joista kaikki eivät ole olleet käytössä samanaikaisesti.
Sana on Paunosen (mts. 337) mukaan tullut slangiin joko merimieskielestä tai Tukholman slan-gista.
Äännevariaation taustalla vaikuttaa näin ollen puhujien äidinkieli. Ruotsinkielinen alku-peräinen sana ei ole aina ollut tuttu tässä tapauksessa suomenkielisille slanginpuhujille, joten he ovat voineet yleistää sananalkuisen konsonanttiyhtymän sanaan, jossa ei konsonanttiyhty-mää ole alun perin edes ollut. (Paunonen 2006a: 338.)
Variantteja on esiintynyt myös sanasta bööna (esimerkki 21). Siitä on esiintynyt variant-teja niin soinnittoman kuin soinnillisen konsonantin kanssa.
(21) Bööna antaa öögaa eikä haittaa vaik se vähän röökaa (Pitkät päällä, PK)
Asu bööna ollut käytössä jo 1900-luvulta lähtien, jonka jälkeen on tullut muita asuja, kuten böönä, pööna ja böna. Se on peräisin Tukholman koululaisten slangista (Paunonen 2006a: 347).
Sana on kantanut 1900-luvulta lähtien merkitystä ’tyttö, nuori nainen’. 1910–30-luvuilla ja 1990-luvulta lähtien se on tarkoittanut myös tyttöystävää, heilaa. 1920–30-luvuilla sillä
viitat-31
tiin lisäksi epämääräiseen naiseen, naikkoseen. Tässä tapauksessa kyseessä lienee todennäköi-simmin alkuperäinen merkitys eli ’tyttö, nuori nainen’. (Paunonen 2000b.) Sana kuuluu joka tapauksessa vanhimpaan slangikerrostumaan, mikä ilmenee esimerkiksi vokaalisointurajoitus-ten rikkomisessa (Paunonen 1993: 31). Vokaalisoinnuttomien sanojen rinnalle on kuivokaalisointurajoitus-tenkin tul-lut vokaalisoinnullisia variantteja (Paunonen 2006b: 54). Aineistossani sana esiintyy vokaali-soinnuttomana eli asussa bööna. Esiintymä antaakin viitteitä siitä, että vokaalisoinnun vastaista varianttia käytetään yhä tänäkin päivänä, mikä ei ole yllättävää, sillä kyseinen variantti kuuluu keskeisimpään slangisanastoon.
Eräs slangille ominainen piirre ovat myös monisanaiset ilmaukset, joissa on kyse idiomeista, joita muokataan edelleen uudenlaisiin muotoihin (Saanilahti & Nahkola 2000: 91).
Ne voivat olla hyvinkin lennokkaita tai luovia, sillä niiden avulla slanginkäyttäjät ilmaisevat kielellistä taituruuttaan ja leikittelyään. Uusien idiomien lisäksi myös vanhoja idiomeja käyte-tään edelleen. Esimerkissä 22 on kyse juuri tällaisesta vanhaan slangikerrostumaan kuuluvasta ilmauksesta.
(22) Katsomo viheltää ku taas tuli daijuu, pitääks kaiken aina vaa olla kilpailuu (Hyvä hä-viäjä, MK)
Paunosen (2016: 123) mukaan daiju-sanaa on Stadin slangissa käytetty useissa merkityksissä ja käyttöyhteyksissä. Se ei ole ihme, sillä daiju on kantanut 1910-luvulta lähtien merkitystä
’naama(taulu), kasvot, pää’, ja sitä on käytetty myöskin erilaisissa toisen uhkailemista tarkoit-tavissa tai kasvoihin lyömistä tai muuten selkään antamista tarkoittarkoit-tavissa sanonnoissa. Tulla daijuun -idiomi on ollut yksi selkään saamista ilmaisemista idiomeista, ja se on ollut käytössä 1910-luvulta alkaen (Paunonen 2000b).
Kyseistä merkitystä kantavien sanontojen takana on venäjän verbi dať ’antaa’ esimerkiksi dať po mórde ’antaa turpiin’. Tappeluissa on luonnollisemmin käytetty imperatiivimuotoa daj
’anna’, ja koska ilmauksia on varmasti käytetty nahisteluissa ja muissa tilanteissa, ovat ne tul-leet tutuksi suomen- ja ruotsinkielisten poikien keskuudessa. Daiju on siis irronnut Paunosen (2016: 123) mukaan itsenäiseksi sanaksi, joka on tarkoittanut ’kasvoja’ ja ’päätä’. Daiju on toisaalta kantanut merkitystä ’hieno, komea’ sekä ’huonoa, tyhmää’. Sitä ei yllättävää kyllä tapaa muualla Suomessa, vaikka kyseessä onkin venäläisperäinen sana. (Mts. 122–123.) Vaikka esimerkissä 22 tulla daijuun voisi viitata turpaan saamiseen, voi se tässä tilanteessa tarkoittaa kuvaannollisesti myös pelin häviämistä. Tähän tulkintaan viittaa myös kappaleen nimi, Hyvä häviäjä.
32 4.2 Uudempi slangikerrostuma
Aineistossani on runsaasti uudempaan slangikerrostumaan kuuluvia sanoja. Osa sanoista on esiintynyt slangissa jo jonkin aikaa, osassa on kyse selvästi uudemmista ilmauksista. Käsittelen aluksi slangiin jo pidempään kuuluneita sanoja, jollaisia ovat sekä omaperäiset että lainatut sa-nat.
Aineistoni slangisanoista suurin osa kuuluu uudempaan slangikerrostumaan, sillä sanas-tossa on paljon englannin kielestä tulleita lainasanoja. Esimerkissä 23 on kuitenkin kyse venä-läistä alkuperää olevasta massi-sanasta, jonka vanhan slangin mukainen merkitys ja uudemman slangin mukainen merkitys poikkeavat paljon toisistaan. Käsittelen sanan uudemman slangi-kerrostuman kohdalla, sillä myös Paunonen (2016: 295) erottaa uudempaan slangikerrostumaan kuuluvan merkityksen vanhemman kerrostuman mukaisesta merkityksestä.
(23) On mulla massii taskut pullollaan (Etenee, VY)
Vanhassa Stadin slangissa ja Helsingin puhekielessä massi on tarkoittanut tupakkakukkaroa tai -massia, ja se on käytössä kyseisessä merkityksessä laajalti niin suomen länsi- kuin itämur-teissa. Uudemmassa slangissa massi on tarkoittanut 1990-luvulta lähtien ’rahaa’. Paunonen (2016: 295) selittää rahaa tarkoittavan sanan alkuperän slangissa perustuvan venäläisperäisten sanojen uuteen aaltoon Stadin slangissa. Venäjän jo vanhentunut sana mošná tarkoittaa raha-pussia tai -kukkaroa, ja Paunonen huomauttaa sanan ensimmäisen tavun painottoman o:n ään-tyvän a:na, jolloin se on ääntämyksellisesti lähellä massia. (Mp.)
Paunonen (2016: 295) arvelee massi-sanan nopean yleistymisen 1990-luvulla ja 2000-luvun puolella jatkuneen suosion selittyvän sillä, että massi assosioituu nuorten mielissä luul-tavasti sanaan mani. Paunonen kertoo vuonna 2014 järjestetyn koululaisslangin keruukilpailun mukaan massin olevan edelleen tavallisin rahaa tarkoittava sana. (Mp.)
Aineistooni kuuluu myös sellaisia uudempaan slangikerrostumaan kuuluvia sanoja, joi-den slangimerkitys poikkeaa Kielitoimiston sanakirjan antamasta, yleiskielisestä merkityk-sestä. Yksi tapa luoda uusia slangisanoja on ottaa kielessä jo olemassa oleva sana sellaisenaan mutta muuttaa sen merkitystä. Tällainen sana kuuluu yleensä yleiskieleen, mutta uusia merki-tyksiä annetaan myös jo slangissa valmiiksi oleville sanoille. (Nahkola 1999b: 619.) Tarkaste-len ilmiötä tarkemmin luvussa 5.5. Esimerkeissä 24 ja 25 on kyse sanasta vaimo, jonka yleis-kielinen merkitys poikkeaa slangimerkityksestä.
33 (24) Ja istut vaimon kaa himas (Häissä, MK)
(25) Tää on vast sata tyyppii, vaimos pesemäs pyykkii (Sara Chafak, VY)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vaimo tarkoittaa aviovaimoa eli naispuolista rekisteröidyn parisuhteen osapuolta. Slangisanana vaimo on ollut käytössä 1960–70-luvuilla merkityksessä
’tyttö’, mutta 1980-luvulla sitä ei ole Paunosen (1989: 612) mukaan enää käytetty. Stadin slan-gin suursanakirjan mukaan se on kantanut 1950–70-luvuilla merkitystä ’tyttö, nainen; tyttöys-tävä, heila, morsian’. Esimerkkien vaimot tarkoittavat todennäköisesti ’tyttöystävää’, mutta konteksti ei estä sanan yleiskielistä merkitystä. Jos vaimolla tarkoitetaan tyttöystävää, onkin mielenkiintoista, että se on edelleen käytössä siinä merkitykessä. On tosin tulkinnanvaraista, onko kyse niinkään slangisanasta vai vain sanan uudesta merkityksestä. On mahdollista, että kyseessä on Helsingin slangisanastoon kuuluvan sanan sijaan rap-slangin sana.
Esimerkissä 26 on niin ikään tapahtunut merkityksen muuttuminen, minkä perusteella luokittelen sanan uudempaan kerrostumaan kuuluvaksi. Tapaus poikkeaa siinä suhteessa esi-merkistä 15, että tällä kertaa muutetaan jo valmiiksi slangissa olevan sanan merkitystä.
(26) Beibi skitsoo ja unohdan syödä (Nelisilmä, MK)
Sana beibi on ollut slangissa käytössä jo 1910-luvulta lähtien mutta merkityksessä
’(pikku)lapsi, vauva’. 1950-luvulta eli uudemman kerrostuman alkuajoilta lähtien merkitys on ollut puolestaan ’tyttöystävä, kulta’ (Paunonen 2000b), joten luokittelen sanan uudempaan ker-rostumaan kuuluvaksi. Kontekstin avulla voidaan päätellä, että beibi tarkoittaa esimerkissä ’tyt-töystävää, kultaa’, sillä kappale kertoo miehestä, joka pelaa videopelejä ympäri vuorokauden jättäen naisystävänsä huomiotta. Slangimerkitys poikkeaa näin ollen Kielitoimiston sanakirjan antamasta merkityksestä ’vauva, pienokainen’.
Esimerkissä 27 on kyse niin ikään merkityksen muuttumisesta, mutta se on luonteeltaan erilainen kuin aiemmissa esimerkeissä. Vaikka sana hullu esiintyy yleiskielessä, on sen merki-tys muuttunut mitä ilmeisemmin vastikään.
(27) Sä tiiät se on aina hullu meteli (Popkorni, PK)
Mielestäni hullu ei voi tässä tapauksessa kantaa yleiskielen mukaista merkitystä, sillä meteli ei voi olla esimerkiksi mielisairas tai hassu. Kielitoimiston sanakirja tuntee kuitenkin sanan ku-vaannollisen merkityksen esimerkiksi idiomissa tehdä hullun lailla töitä. Hullun lailla tarkoit-taa tässä yhteydessä ’kovasti’. Slangisana hullu tarkoitti 1950–70-luvuilla ’hassua, kummal-lista, omituista’, ja sitä käytettiin myös yleisenä puhuttelusanana, jonka merkitys ei välttämättä
34
ollut halventava (Paunonen 2000b). Kuitenkin esimerkissä hullu kuvailee meteliä kummallisen sijaan erityisen kovaksi. Perustelen tulkintaani muun muassa sillä, että Google-haku antaa ha-kusanalla ”hullu meteli” esiintymiä, joissa puhutaan erityisen kovasta äänestä. Tulkitsen näin ollen, että hullua käytetään nykyään myös merkityksissä ’kova’ja ’kunnon’. Kielitoimiston sanakirjakaan ei tunne tätä merkitystä, joten voitaneen olettaa, että kyseessä on varsin uusi mer-kitys.
Kuten luvussa 3 kerrottiin, voidaan vanhempi ja uudempi slangikerrostuman erottaa toi-sistaan erityisen selkeästi sanaston perusteella. Kun vanhan slangin sanasto oli peräisin pääasi-assa ruotsin kielestä, on uudemmalle slangikerrostumalle tyypillistä uusien slangisanojen lai-naaminen englannista ja suomesta. Esimerkeissä 28 ja 29 on kyse englantilaisperäisistä slan-gisanoista, jotka on mukautettu suomen kieleen. Käsittelen mukauttamiskeinoja ja slangisano-jen alkuperää tarkemmin luvussa 5.5.
(28) Häissä biisi on kuulemma tän päivän humppaa (Ekal kerralla, 247365)
Sana biisi kuuluu selkeästi uudempaan slangikerrostumaan, sillä se on ollut käytössä 1970-lu-vulta lähtien (Paunonen 2000b) ja kyseessä on englannin kielestä lainattu sana. Kielitoimiston sanakirja määrittelee biisin jo arkikielistyneeksi ilmaukseksi, jonka merkitys on ’musiikkikap-pale, sävelmä, iskelmä, ”kipale”’.
Toinen esimerkki englannin kielestä lainatusta sanasta on biitsi, joka kantaa samaa mer-kitystä kuin alkuperäiskielessä:
(29) Aamu tuimaa taas biitsille huilaa (Huominen on huomenna, VY)
Sana tarkoittaa rantaa ja on lainattu englannin beach-sanasta (Mäkelä 1997: 12). Kyseessä on Kielitoimistonkin sanakirjan mukaan slangisana, jota on käytetty merkityksessä ’ranta’ jo 1960-luvulta lähtien. Myöhemmin, 1990-1960-luvulta lähtien, se on tarkoittanut myös ’rantalentopalloa’.
(Paunonen 2000b.)
Tyypillinen eroavaisuus vanhan ja uudemman slangin välillä ilmenee slangin luonteessa.
Siinä missä 1900-luvun slangi oli vakiintuneempaa, on vuosisadan jälkipuoliskon slangissa run-sas määrä synonyymisia johdoksia. (Paunonen 2006a: 341.) Uudemmalle kerrostumalle omi-naista on myös leikillisyys ja luovuus, mikä näkyy esimerkissä 30, jossa vanhan sanan pohjalta on luotu uusi muoto.
(30) Ei tartte heittää Reijo kuskeille käshbää (Konkeli, MK)
35
Sanaa käshbä ei mainita missään tarkastelemissani sanakirjoissa, mutta Paunonen (2000b) lis-taa sitä niin äänteellisesti kuin muodollisesti lähellä olevat sanat käshi ja kääsh, jotka tarkoitta-vat ’rahaa’. Sanoja on käytetty vanhan ja uudemman slangikerrostuman taitekohdasta eli 1950-luvulta lähtien (mt.). Uudemman slangin luovuus näkyy esimerkissä juuri uudenlaisen sanan muodostamisessa vanhan sanan pohjalta.
Slangi-ilmaukset eli idiomit elävät jatkuvasti ja erityisesti uudemmassa slangissa vanhoja fraaseja muutetaan uudempaan muotoon. Idiomista voidaan muuttaa esimerkiksi verbiä. Esi-merkissä 31 oleva ottaa kuumaa -ilmaus on hyvä esimerkki muuttuvasta mutta jossain määrin samanlaisena pysyvästä slangi-idiomista. Käsittelen monisanaisia ilmauksia tarkemmin luvussa 6.4.
(31) Sen hobby on ottaa mun hobeist kuumaa (Nelisilmä, MK)
Kuuma-sana ilmenee 1950-luvulta lähtien käytetyssä idiomista käydä kuumana ’olla hermos-tunut, kiihtynyt tai raivoissaan’ (Paunonen 2000b). Tässä tapauksessa kyseessä on myös rai-voissaan olemisesta, mutta sanonta on muuttunut muotoon ottaa kuumaa (myös Slangikeruuai-neisto 2014). Kuuma-sanan avulla muodostettuja hermostumista ilmaisevia sanontoja on esiin-tynyt 1950-luvulta eli vanhan ja uudemman slangikerrostuman taitekohdasta lähtien (Paunonen 2000b).
Esimerkissä 32 spittaa pidempää sylkee on mielestäni erityisen hyvä esimerkki slangin luovuudesta ja uuden kerrostuman monisanaisista ilmauksista.
(32) Ku pidempää sylkee pöntöllä spittaa (Kyl sä tiiät, JF)
Verbi spittaa perustuu englannin kielen to spit -verbiin. Verbistä on tehty slanginmukainen su-pistumaverbin kaltainen infinitiivi. Spittaa pidempää sylkee perustunee idiomiin tulee pitkä sylky (Saanilahti & Nahkola 2000: 91). Oksentaminen on yksi aihe, josta on kehitetty uusia, ekspressiivisiä ilmauksia. Tulkitsen idiomin uudempaan slangikerrostumaan kuuluvaksi muun muassa verbin spittaa vuoksi. Esimerkin ilmaus on hyvin ekspressiivinen ja siten ominainen uudemmalle slangille. Aineistossani esiintyy runsaasti monisanaisia idiomeja, joista suurin osa kuuluu uudempaan slangikerrostumaan. Tarkastelen niitä luvussa 5.4.
Toinen uudempaan slangikerrostumaan kuuluvaksi katsomani ilmaus oksentamiselle on puhua norjaa:
(33) DJ puhuu vieres norjaa, sil oli eilen kliffaa (Hesast stadii, JF)
36
Idiomi perustuu Paunosen (2000b) sanakirjassakin esiintyvään 1990-luvulta lähtien käytettyyn idiomiin spiikkaa norjaa ’oksentaa’. Englanninkielistä alkuperää oleva spiikkaa ’puhua’ on korvattu yleiskielen sanalla puhua.
Yhteistä rap-teksteille ja uudemmalle Helsingin slangille on englannin kielen verrattain suurikin vaikutus. Rap-teksteissä esiintyy tyypillisesti jopa runsaasti englannin kielestä lähtöi-sin olevia aineksia. Englannista lainattuja sanoja on mukautettu suomen kieleen esimerkiksi äänteellisesti tai taivutuksen avulla. (Kalliokoski 2006: 299–300.) Esimerkeissä 34 ja 35 esitel-lään muutama tyypillinen englanninkielistä alkuperää oleva lainasana.
(34) Löytyy tänilainei meijän brunaraidoista (Holidai, MK)
Tänilaini viittaa englanninkieliseen sanaan tan line, joka tarkoittaa rusketusraitaa. Näin ollen täni on peräisin englannin kielen sanasta tan ’rusketus’, jonka kirjoitusasu on muokattu vastaa-maan sen ääntämisasua, jolloin se näyttää suomalaisemmalta. Esimerkissä on toinenkin eng-lantilaisperäinen laina, nimittäin sana laini, jonka Paunosen (2000b) sanakirjassa oleva merki-tys on ristiriidassa esimerkin kontekstin kanssa. Se on tarkoittanut 1980-luvulta lähtien yksivä-ristä graffitimaalausta ja monikkomuotoinen lainit puolestaan graffitin sisustan, kuvakuvion tai kirjainten ääriviivoja. (Mt.) Tässä tapauksessa merkitys on kuitenkin eri ja viittaa raitoihin.
Esimerkissä 35 on puolestaan kyse sanasta, jonka kirjoitusasua ei ole muokattu englan-ninkielisen ääntämisasun mukaiseksi, vaan se on pysynyt samana. Sen sijaan sanan ääntämys on suomalainen.
(35) Mun olohuone muuttuu hetkeks pleikkaristageks (Nelisilmä, MK)
Stage on suora laina englannin kielestä ja tarkoittaa muun muassa näyttämöä ja koroketta. Esi-merkin stage kantaa samaa merkitystä, eli pleikkaristagella tarkoitetaan näyttämöä, jossa pela-taan PlayStation -konsolilla. Stagea ei ole mukautettu slangiin esimerkiksi slangijohtimen avulla, sillä se todennäköisesti muistuttaa tarpeeksi slangisanaa. Siinä on nimittäin sananalkui-nen konsonanttiyhtymä, suomen kielelle vieras äänne g sekä slangijohtimeksi helposti tulkitta-vissa oleva e-äänne. Stagelle ei löydy merkitystä olemassa olevista slangisanakirjoista, sillä se on sen verran uusi laina suomen kielessä.
Aineistossani on melko paljon sanoja, joita kutsun uusiksi slangisanoiksi. Tällaisten sa-nojen merkityksiä ei ole vielä ehditty valottaa sanakirjoissa tai muissa luotettavissa lähteissä.
Pyrin seuraavaksi tarjoamaan selityksiä muutamille valitsemilleni esimerkeille uusista slangisa-noista.
37
Englanninkielistä alkuperää oleva haippi (36) on hyvä esimerkki lainasanasta, jonka slan-gimerkitys poikkeaa hieman alkuperäisestä merkityksestä ja jonka merkitystä ei ole vielä luo-tettavasti ilmaistu.
(36) Harvaa tääl haippiin hissi nosti (Teemu ja Jari, JF)
Haippi on lainasana, joka on tullut suomeen englannista viime vuosien aikana. Englannin kielen hype tarkoittaa yleiskielessä (yli)mainontaa ja slangissa esimerkiksi erityistä innostuneisuutta (UD s.v. hype). Suomen haippi-sanan merkitys poikkeaa mielestäni hieman englannin hype-sanan merkityksestä. Urbaani sanakirja kertoo sen merkitykseksi jonkin asian ison hehkutuksen ja asian liioittelun, mutta tulkintani mukaan haipilla tarkoitetaan tässä tilanteessa innostunei-suuden sijaan menestystä. Perustelen tulkintaani sanaa ympäröivällä kontekstilla, jossa tulkin-tani mukaan puhutaan menestyksen vaatimasta kovasta työstä, jota kappaleessa mainitut Teemu Selänne ja Jari Kurri ovat tehneet urheilu-urallaan. Niin ikään erään toisen esiintymän konteksti (esimerkki 37) tukee ajatustani haipin merkityksen laajenemisen lainaamisen yhteydessä.
(37) Tytöt haippi vaatteet ja maine ei oo iisisti saatuu (Silmät kii, 247365)
Haippi voisi tässä yhteydessä tarkoittaa sekä menestystä että yhtyeeseen kohdistuvaa isoa heh-kutusta eli kannatusta. Ison hehkutuksen ja menestyksen välinen merkitysero ei loppujen lo-puksi ole suuri. Lisäksi mielestäni menestyminen vaatii jonkin asian innostunutta kannatusta ja innostunut kannatus on puolestaan menestymisen merkki, joten haippi voi viitata ilmiöön yleensä. On selvää, että haippi kuuluu uudempaan slangikerrostumaan vanhan slangikerrostu-man asemesta, sillä se on peräisin englannin kielestä.
Haippi-sanassa on tapahtunut merkityksen lisäksi myös ulkoisia muutoksia. Sen kirjoi-tusasua on mukautettu sen ääntämistapaa mukailevaksi ja siihen lisätty ylimääräisen konsonan-tin lisäksi sananloppuinen i taivutusta varten. Muita englannin kielestä lainattuja ja slangisa-naston osaksi tulleita sanoja on muun muassa feissi ’kasvot’, booty ’takapuoli’, äässi ’taka-puoli’ ja bootsit ’kengät’.
Uudempaan slangikerrostumaan kuuluu niin ikään englannin kielen slangisana bro, joka
Uudempaan slangikerrostumaan kuuluu niin ikään englannin kielen slangisana bro, joka