Slangin luonteen ja rap-sanoitusten monipuolisuuden vuoksi aineistossani esiintyy runsaasti synonymiaa eli samamerkityksisyyttä. Esittelen luvussa 6 aineistoni tärkeimpien merkitysryh-mien ohella niiden synonyymisia ilmauksia, joten tässä luvussa käsittelen muiden aihepiirien synonyymeja. JVG:n sanoituksissa esiintyy runsaasti synonymiaa esimerkiksi saman kappaleen sisällä, kuten kengistä kertovassa kappaleessa Sun Stiflat. Koska en ole tutkinut muiden rap-artistien sanoituksia eikä rap-sanoituksissa esiintyvää synonymiaa ole tutkittu, en voi tehdä ai-neistoni perusteella johtopäätöstä, että piirre on yksinomaan JVG:lle ominainen.
Vaikka puhutaan samamerkityksisistä sanoista, synonyymit eivät välttämättä tarkoita täy-sin samaa, vaan merkityksissä voi olla vivahde-eroja (Sivula 1989: 183). Vivahde-erojen ja esimerkiksi mahdollisten emotionaalisten ja sosiaalisten näkökulmaerojen vuoksi synonyymit eivät voi korvata toisiaan kaikissa tilanteissa (ks. myös Varis 1998: 53). Kielen synonymiaa
46
selittävät sanojen lainaaminen ja tunnepitoiset tarkoitteet. Tunnepitoisia tarkoitteita, kuten juo-vuksissa oloa, merkitsemään kerääntyy usein monta ilmausta. (Sivula 1989: 192.)
Synonymia esiintyy aineistossani pääasiassa semanttisena synonymiana, mutta slangin synonyymisyyttä lisäävät myös johto-opilliset synonyymit (ks. Paunonen 2006a: 339, 342).
Keskityn pääasiassa slangisanojen ja metaforien muodostamaan synonymiaan. Synonymiaa li-säävät slangisanojen (esimerkki 59) ohessa käytetyt yleiskielen sanat, kuten esimerkin 60 tuoppi.
(59) Älä oo niin ku stobe liian laimeeta (Huominen on huomenna, VY) (60) Mä join salmarii tuopista (Häissä, MK)
Niin ikään synonyymisia ovat takapuolta tarkoittavat pylly, perse, hanuri, jasso ja äässi, joista pylly on Kielitoimiston sanakirjan mukaan arkityylinen ja perse alatyylinen ilmaus. Siinä missä pylly ja perse ovat niin sanotusti tavallisia suomalaista alkuperää olevia ilmauksia, ovat hanuri ja jasso metaforia ja äässi englanninkielisen takapuolta tarkoittavasta ass-sanasta mukautettu laina. Synonymiaa voidaan siis lisätä metaforien ja lainasanojen avulla.
Metaforisiin ilmauksiin perustuva runsas synonyymisten ilmausten määrä näkyy päätä tarkoittavissa ilmauksissa, joista osa kuuluu vanhastaan slangiin. Synonyymisia metaforia ovat hattu, tukka, pata ja lippa. Näistä ainoastaan hattu kuuluu uudempaan slangikerrostumaan, mutta myös tukkaa ja lippaa on käytetty päähän liittyvissä slangisanonnoissa (Paunonen 2000b).
Aineistossani esiintyy synonymiaa sekä vanhan Stadin slangin sanojen kesken että van-han ja uuden slangin kesken. Sanoituksissa esiintyy paljon synonyymisia ilmauksia, jotka ovat täysin samamerkityksisiä. Niiden merkityksissä ei siis ole edes vivahde-eroja. Tällaisia vanhas-taan slangiin kuuluneita synonyymisia sanoja ovat esimerkiksi snaijaa ja tsennaa:
(61) Koita snaijaa tissiposki, harvaa tääl haippiin hissi nosti (Teemu ja Jari, JF) (62) Jos sä tsennaat ni heitä yläfemmat jou (Kasarin lapsi, MK)
Sanat tarkoittavat ’ymmärtää, tajuta, käsittää’ (Paunonen 2000b). Sana tsennaa esiintyy aineis-tossani kahdessa merkityksessä, mutta käsittelen merkityseroja hieman myöhemmin tässä lu-vussa.
Rap-sanoituksissa puhutaan usein menestyksestä ja rahasta, ja teemat esiintyvät myös JVG:n sanoituksissa. Rahaan viitataan sanoituksissa yhdeksällä eri slangisanalla: baksi, bankki, fygy, fyrkka, gilla, hynä, käsbhä, mani, massi ja paalu. Näistä fyrkka, gilla, hynä, mani ja massi
47
ovat vanhan Stadin slangin sanoja, fygy ja paalu uudemman Helsingin slangin sanoja ja baksi, bankki sekä käshbä vielä uudempia ja siten slangisanakirjoista puuttuvia sanoja. Käshbä-sanaa olen tarkastellut luvussa 5.1.
Niin ikään polkupyörää tarkoittavat slangisanat (esimerkit 63–66) ovat keskenään syno-nyymeja. Kappale Konkeli sisältää runsaasti polkupyörän synonyymeja luultavasti siksi, että se kertoo nimensämukaisesti polkupyöräilystä. Runsaslukuisilla synonyymeilla on kenties tavoi-teltu leikillisyyttä sanoituksiin.
(63) Ku mä poljen mun konkelii (Konkeli, MK) (64) Ku mä rullaan mun mankelii (Konkeli, MK)
(65) Kruisaan mun tsygäl aina pahas takakenos (Konkeli, MK) (66) Fillaril voi ajaa välil iha pelti kii (Konkeli, MK)
Sanojen välillä on mielestäni kuitenkin pieni tyyliero. Sana fillari on hieman neutraalimpi ni-mitys pyörälle kuin mankeli tai konkeli. Siitä huolimatta kaikissa esimerkkien konteksteissa voitaisiin tulkintani mukaan käyttää mitä tahansa esimerkkien pyörää tarkoittavaa sanaa. Niin ikään ’olutta’ tarkoittavat bini, bisse, hiiva ja kalja ovat täysin synonyymisia ilmauksia, mutta niitä ei kuitenkaan käytetä täysin samoissa tilanteissa. Tilannekohtaisuus ei johdu sanojen mer-kityksistä vaan pyrkimyksestä käyttää vaihtelevia ilmauksia ja osoittaa siten taidokkuutta sa-noitusten tekijänä. Yleiskielistä kaljaa käytetään luonnollisesti useimmiten neutraaliutta vaati-vissa tilanteissa kuin tyyliltään vähemmän neutraaleja bisseä ja hiivaa. Näistä ensimmäistä voi-daan tosin käyttää, jos halutaan luoda tilanteesta rento tai nuorekas.
Erityisen runsaasti synonyymisia ilmauksia esiintyy albumin 247365 takahiuksista kerto-vassa kappaleessa Takajeejee, jossa on yhteensä yhdeksän ’takahiuksia’ tarkoittavaa luovaa il-mausta. Sanat ovat täysin synonyymisia keskenään ja pääasiassa yhdyssanoja. Esimerkeissä 67–72 esiintyy ’takahiuksia’ tarkoittava määritysyhdyssana, jonka määriteosa on taka-.
(67) Mä fiilaan sun takaflyygelii (Takajeejee, 247365)
(68) Ku Tippa-T silittää sen takamattoo (Takajeejee, 247365) (69) Mis leuhkat takareuhkat nykysi (Takajeejee, 247365) (70) Se ei kerro susta vaa sun takafleimistä (Takajeejee, 247365) (71) Takajeejee Agassin mukaa (Takajeejee, 247365)
(72) Liian kipee jeejee mee tukkalääkärii (Takajeejee, 247365)
48
Esimerkin 72 jeejee on lyhenne aiemman esimerkin 71 takajeejee-sanasta. Kaksi takahiuksia tarkoittavaa sanaa (esimerkit 73 ja 74) on peräisin englannin kielestä.
(73) Pese hampaat ja allback harjaa (Takajeejee, 247365) (74) Niinku ysi ysin mulletti (Takajeejee, 247365)
Englannin all back tarkoittaa sananmukaisesti ’kaikki taakse’ eli viittaa takatukaksi kutsuttuun hiustyyliin, jossa hiukset on kammattu taakse. Mulletti tarkoittaa niin ikään ’takatukkaa’ (engl.
mullet), ja sana on sopeutettu suomen kieleen sananloppuisen i:n avulla.
Luovuutta osoittaa puolestaan ilmaus McGyver, joka luo mielleyhtymän 1990-luvulla esi-tetyn Ihmemies MacGyver -sarjan päähenkilöön:
(75) Sun McGyver saa mut kyynelii (Takajeejee, 247365)
Ilmaus perustuu kulttihahmoksi luovien selviytymistaitojensa ansiosta tullen MacGyverin hius-tyyliin, takatukkaan. McGyver takatukan ilmaisijana on mielestäni erityisen kekseliäs ja rap-musiikille tyypillinen, sillä rap-musiikissa on hyödynnetty pitkään viittauksia populaarikulttuu-riin (ks. esim. Andropolous 2003: 117). McGyveria ei voi kutsua slangisanaksi, mutta se edus-taa slangille ominaista luovuutta, leikkisyyttä ja metonymiaa.
Täysin synonyymisia ilmauksia eivät sen sijaan ole isoa tarkoittavat buli, kaamee ja kau-hee (esimerkit 76–78).
(76) Oot oppinu duunaa bulii, siin vaihees sun duuni on hupii (Ekal kerralla, 247365) (77) Tekis mieli ottaa joku vaaleeverikkö, jol olis isin kaamee perintö (KMDOD, VY) (78) Ja kuskaa reeneihin kauheella vaivalla (Faija, MK)
Tulkitsen bulii-sanan adjektiivin partitiivimuodoksi adverbin sijaan, sillä esimerkiksi Stadin slangi ry:n (SV 1999) verkkosivuilla olevassa leikkimielisessä tietovisassa kuudennessa kysy-myksessä esiintyy seuraava slangiesimerkki: ”Mähän vielki slumppaan ja duunaan bulia sat-seja shaggaa”. Esimerkissä duunaan bulia satsat-seja tarkoittaa teen isoja annoksia, vaikka bulia onkin yksikkömuotoinen. Näin ollen tulkintani esimerkin 76 bulista adjektiivina voisi pitää paikkaansa, ja muodon iA-yhtymä olisi muuttunut pitkävokaaliseksi muun muassa riimittely-tarpeen vuoksi.
Vaikka buli, kaamee ja kauhee tarkoittavat suurta tai isoa, niiden merkitysvivahteissa on eroavaisuuksia. Siinä missä kaameen ja kauheen voisi korvata buli-sanalla, ei bulia voi korvata
49
kummallakaan edellä mainituista, sillä buli tarkoittaa tässä tapauksessa jonkin asian isona teke-mistä.
Niin ikään rusketusta tarkoittavat synonyymit burnis, täni, kaakao ja pronssi eivät ole täysin korvattavissa keskenään. Kaksi ensimmäiseksi mainittua (esimerkit 79 ja 80) ovat peräi-sin englannin kielestä, ja ne on mukautettu suomen kieleen.
(79) Aina metsästämäs ultimaalist burnist (Holidai, JF) (80) Stadikal hion tänii, pelkkää beibioilii (Holidai, JF)
Esimerkin 79 burnis on muodoltaan tyypillinen slangisana, sillä se on muodostettu slangijohti-men -is avulla englannin burn-sanasta. Burn tarkoittaa muun muassa palanutta paikkaa ja palo-vammaa (MOT, s.v. burn). Niin ikään esimerkkien 80–82 täni, kaakao ja pronssi ovat uudem-man Helsingin slangin ominaispiirteiden mukaisia sanoja, sillä ensimmäinen on englannin vai-kutusta, jälkimmäiset sanat on puolestaan lainattu suomen kielestä ja niiden merkitykset on muutettu. Esimerkkien 81 ja 82 rusketusta tarkoittavat sanat ovat metaforisia ilmauksia, ja viit-taavat rusketuksen väriin. Tarkastelen pronssi-sanan metaforisuutta tarkemmin luvussa 5.3.
(81) Ja ku oon saanu kaakoo tarpeeks kuoreen (Raiders, MK) (82) Ja mu pronssi vahva, ku Venäjän valuutta (Raiders, MK)
Myös monisanaiset ilmaukset voivat olla synonyymisia. Tällaisia ovat esimerkiksi hyvää fyy-sistä kuntoa tarkoittavat olla tikissä, olla kondiksessa ja olla rantakuosissa.
Johto-opillista synonymiaa edustavat jäätelöä tarkoittavat slangijohdokset jätski ja jäde.
Kantasanasta jäätelö on siis muodostettu kaksi slangijohdosta kahden rinnakkaisen vanhan Sta-din slangin slangijohtimen avulla ja näin saatu slangiin enemmän samaa tarkoittavia ilmauksia.
Mielestäni vaatteita tarkoittavissa sanoissa kledjut ja klede on niin ikään kyse johto-opillisesta synonymiasta (ks. luku 5.1). Synonymiaa lisää myös esimerkiksi verbin treenaa kanssa samaan aikaan esiintyvä t:tön muoto reenaa.
JVG:n sanoitusten synonymia perustuu analyysini mukaan sekä samamerkityksisiin slan-gisanoihin, metaforisiin ilmauksiin että samamerkityksisiin yleiskielen sanoihin ja slangisanoi-hin. Pääsääntöisesti synonymia on semanttista, mutta myös johto-opillista synonymiaa esiintyy hieman.
50 5.3 Metaforat ja kielikuvat
Metaforisuus on paitsi yksi keino ilmaista luovuutta myös yksi uudemman Helsingin slangin tyypillinen piirre. Suurinta osaa käsittelemistäni metaforista ei ole listattu Paunosen (2000b) sanakirjaan, joten metaforat ovat uusia. Aineistoni metaforat ovat pääasiassa perussanoja, mutta myös joitakin yhdyssanoja esiintyy. Käsittelen ensin perussanojen metaforisuutta, jonka jälkeen tarkastelen metaforisia yhdyssanoja.
Metafora perustuu samankaltaisuuteen, ja sen voi muodostaa tarkoitteen jokin suus, kuten väri tai ulkomuto. Suurimmassa osassa aineistoni metaforista on kyse juuri ominai-suuteen perustuvista kielikuvista, kuten esimerkissä 83.
(83) Koutsin pronssi ei tuu ikin purkista (Kyl sä tiiät, JF)
Esimerkissä rusketukseen viitataan metaforalla pronssi, joka on valikoitunut juuri rusketuksen määriteltävissä olevan ominaisuuden eli värin vuoksi (ks. Koski 1992: 14). Toisin sanoen rus-ketukseen viitataan värin nimityksellä (pronssi), koska se luo mielikuvan tietynlaisesta väristä ja hyvin ruskettuneesta ihosta. Metafora perustuu siis mielikuvaan pronssin sävystä, ja väri pronssi ja rusketus nähdään samankaltaisina.
Aineistossani esiintyy runsaasti seksiin ja ulkonäköön liittyviä sanoja, ja osa niistä on metaforisia. Hyvännäköisestä takapuolesta kertova kappale, Mauton jasso, sisältää kaksi meta-foraa takapuolelle (esimerkit 84 ja 85).
(84) Jos toi kontti on tontis ni pakko ottaa pari lopettavaa (Mauton jasso, 247365) Kontti lienee lyhenne takakontista. Luultavammin sanalla viitataan yksinkertaisesti siihen, että ihmisen takapuoli sijaitsee ihmisen takapuolella samalla tavalla kuin auton takakontti sijaitsee auton peräpuolella. Kontti on nykyään melko yleisesti käytössä merkityksessä ’takapuoli’, ja slangikeruuaineistossa (2014) takapuolta ilmaisevaksi sanaksi onkin annettu yhdyssana taka-kontti.
(85) Tsiigaa tuol menee mauton jasso (Mauton jasso, 247365)
Esimerkissä 85 takapuolta kuvastaa metafora jasso, jota määrittää adjektiivi mauton. Mauton ei tarkoita tässä tilanteessa jotakin, joka ei maistu miltään eikä myöskään tyylitajun puutetta, tyylitöntä (KS), vaan se on saanut uuden merkityksen, ’upea, hyvä’. Jasso puolestaan tarkoittaa takapuolta (Glad 2015). Sana on lähtenyt JVG:n kaveriporukan yhteisestä vitsistä (mt.) eikä
51
jassoa käytetä yleisesti takapuolesta. Voi olla, että räppärit pyrkivät luomaan uusia sanoja ja levittämään niitä esimerkiksi kappaleidensa avulla. Tavallisesti jassolla on tarkoitettu esimer-kiksi pajatsoa tai paitsiota jalkapallopelissä, kuten esimerkissä 86.
(86) Se väärän jasson liputti ja anto aihetta (Jengi ku jengi, VY)
Jasso voi tarkoittaa tässä tapauksessa paitsiota jalkapallopelissä, sillä kappaleessa lauletaan jal-kapallopelistä, mutta toisaalta sana voisi esiintyä myös metaforana pelaajalle. Sen sijaan, että tuomari liputtaisi virheellisesti paitsion, hän voi antaa esimerkiksi varoituksen jollekin pelaa-jalle, jota ilmaistaan metonyymilla jasso. Tässä tapauksessa metonyymi, tarkemmin sanottuna synekdokee perustuisi jasso-sanan merkitykseen takapuoli ja tarkoittaisi siten koko ihmistä.
Yhtä lailla esimerkissä 87 on kyseessä tarkoitteen ominaisuuteen pohjautuvasta metafo-rasta, jossa tarkoitteen ominaisuuteen (raskas) viitataan painavan materiaalin nimityksellä.
(87) Lyijyy eli raskast (Lyijyy, JF)
Esimerkissä 87 lyijyn merkitys selitetään kuulijalle: alkuaineen asemesta lyijy tarkoittaa tässä kontekstissa raskasta. Kappaleessa puhutaan siitä, kuinka jokin henkilö voi käytöksellään tun-tua raskaalta. JVG onkin selittänyt kappaleen kertovan menestyksen varjopuolesta eli raskaista ihmisistä (Friman 2016: 102–103).
Lyijy esiintyy aineistossani adjektiivin lisäksi substantiivina:
(88) Pahimmat lyijyt muistaa pakostaki (Lyijyy, JF)
Niin ikään substantiivi lyijy perustuu lyijyn painoon. Substantiivina lyijy tarkoittaa ainakin tä-män kontekstin perusteella raskasta tilannetta tai asiaa. Myös kappaleen sisältö tukee tulkin-taani sanan merkityksestä. Lyijyy-kappaleessa puhutaan baarissa tapahtuvasta tilanteesta, jossa ilmeisesti tuntemattomien poikien vitsit ovat jo useaan kertaan kuultuja, joku läikyttää olutta kertojan päälle ja kertojaa lähestytään yhtenään vasten tämän tahtoa.
Aineistossani esiintyy myös metaforia, jotka eivät perustu tarkoitteen ominaisuuteen. Esi-merkissä 89 esiintyy metafora kulta, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä nuuskaa. Kulta ei ole nuuskan ominaisuus tai piirre, eikä niissä ole mitään samankaltaista, mutta metaforaa voidaan selittää muulla tavalla. Nuuskan käyttäjät voivat kenties leikkimielisesti kokea nuuskan kullan arvoiseksi, jolloin sitä halutaan kutsua kullaksi. Metafora voi perustua siis mielikuvaan, jossa nuuska kuvitellaan arvokkaaksi ja hienoksi.
52
(89) Ne tuo mulle rekalla kultaa Ruotsista (Häissä, MK)
Vaikka esimerkin kirjaimellinen tulkinta on mahdollinen, on metaforinen tulkinta tässä tilan-teessa todennäköisempi. Kappaleessa puhutaan juhlimisesta ja alkoholin käyttämisestä, joten kulta viitannee päihteeseen arvokkaan jalometallin asemesta. Niin ikään Mustaa kultaa -albu-min nimi viittaa nuuskaan. Viittaus on erityisen selkeä, sillä vaikka kulta itsessään tarkoittaa slangissa ’nuuskaa’, on siihen liitetty määrite mustaa, joka viittaa nuuskan tummaan väriin.
Myös slangikeruuaineiston (2014) mukaan musta kulta tarkoittaa nuuskaa.
Nuuskaan viitataan niin ikään metaforalla multa. Esimerkissä 90 on kyse kokonaisuu-desta eli mielikuvasta, joka syntyy tarkoitteen ulkoisesta olemuksesta (ks. Koski 1992: 15).
Mullan merkitys aukeaa myös kontekstin kautta, sillä puhe on ylähuulesta, jonka alla kerrotaan olevan paljon multaa. Kyse on tuskin varsinaisesta mullasta, vaan siihen rinnastettavissa ole-vasta aineesta, jossa on multaan liitettävissä olevia ominaisuuksia. Metafora perustuu mieles-täni siihen, että multa muistuttaa nuuskaa: mullan ja nuuskan väri ja olomuoto ovat suhteellisen samankaltaiset.
(90) Nurtsi kasvaa munki ylähuulel, koska sen al on niin paljon multaa (Kyl sä tiiät, JF) Esimerkissä 90 on multa-metaforan lisäksi toinenkin metafora, nurtsi. Nurtsi on slangijohti-mella tsi muodostettu slangisana, joka tarkoittaa nurmikkoa. Kirjaimellisen tulkinnan asemesta metaforalla tarkoitetaan kuitenkin viiksiä, jotka ovat määritelmällisesti hieman nurmikon kal-taiset. Kummassakin on kyse kasvavista haituvista, ja sekä viiksikarvoja että ruohonkorsia pi-detään pääsääntöisesti lyhyinä trimmauksen avulla. Toisin sanoen tarkoitteiden ulkoiset ole-mukset ovat jonkin verran toistensa kaltaiset eli muistuttavat jossain suhteessa toisiaan.
Yksittäisten sanojen lisäksi nuuskaan viitataan myös kielikuvalla, kuten esimerkissä 91.
(91) Kuus millii huules leijut aivan liian korkeel tuules (Koutsi hoitaa, MK)
Ilmauksella kuus millii viitataan mielestäni nuuskan määrään ja nuuskan paikallelaittamista-paan eli tässä tapauksessa kuuden millimetrin tykkiin tai ruiskuun. Tulkintaani vahvistaa pian esimerkin jälkeen kappaleen sanoituksissa mainittu Ettanin lätsä, jolla tarkoitetaan Ettan-nuus-kamerkin mainoslippalakkia.
Aineistossani esiintyy nurtsin lisäksi toinen viiksimetafora, pensselit (esimerkki 92). Se on ollut käytössä jo jonkin aikaa. Metafora perustuu mielikuvaan, joka syntyy tarkoitteen ul-koisesta olemuksesta (ks. Koski 1992: 15). Tässä tapauksessa kirjaimellinen tulkinta ei ole
53
mahdoton, mutta se on absurdi. Vaikka olisi mahdollista, että räkää todella olisi päätynyt maa-lausvälineisiin, on pensselit-sanan metaforinen tulkinta todennäköisempi.
(92) Räkä roikkuu pensseleist (Skimbaa, JF)
Metafora perustuu toisin sanoen tarkoitteen ja pensselin yhteisiin ominaisuuksiin, ja on aina monikkomuotoinen. Maalausväline pensseli on ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään jonkin ver-ran viiksien kaltainen. Pensseliä ja viiksiä yhdistävät paitsi tumma väri myös pitkähköt karvat.
Pensseleillä tarkoitetaan Urbaanin sanakirjan mukaan ohuita, pitkähköjä ja tummia viiksiä.
Aineistossani esiintyy kolme alkoholia tarkoittavaa metaforaa, joista kahdessa on kyse perussanasta, yhdessä yhdyssanasta. Toinen metaforista on metonyyminen (esimerkki 93). Me-tonymialla tarkoitetaan kielikuvaa, jossa osa edustaa kokonaisuutta tai kaksi käsitettä on muu-ten lähekkäin. Se perustuu siis osa-kokonaisuus-suhteeseen tai syy-seuraus-suhteeseen. (Tie-teen Termipankki 2019b.) Metonyymissa on kyse synekdokeesta, joka tarkoittaa kokonaisuu-den ymmärtämistä osan kautta (Onikki 1992: 39). Esimerkissä tarkoitteen yksi puoli korostuu muiden kustannuksella. Toisin sanoen metonyyminen ilmaus fokusoi huomion tarkoitteen tiet-tyyn ominaisuuteen jättämällä tarkoitteen muut ominaisuudet taustalle.
(93) Niin paljon siniviivan yli kaatuu hiivat syliin (Mauton jasso, 247354)
Esimerkin synekdokeessa valmistusmateriaali, hiiva, korvaa tarkoitteen eli oluen nimeämisen.
Toisin sanoen ’oluen’ ilmauksena toimii hiiva. Sitä on käytetty samassa merkityksessä jo 1960-luvulta lähtien (Paunonen 2000b). Ainetta eli hiivaa tarkoittavalla sanalla viitataan siis hiivasta tehtyyn aineeseen, olueen, todellisen hiivan sijaan. Tässäkin tapauksessa hiivan kirjaimellinen tulkinta olisi epätodennäköinen, sillä harva ottaa hiivaa mukaan yökerhoon.
Esimerkissä 94 on niin ikään kyse tarkoitteen ominaisuutta korostavasta metaforasta. Me-tafora märkä korostaa alkoholin olomuotoa, nestettä, toisin sanoen sen märkää ominaisuutta.
(94) Turhaa rupeet koutsille värjää [’valmentajalle valehtelemaan’] ettet imeny eilen mär-kää (Häissä, MK)
Märkä voisi viitata juomaan yleensä, mutta sana esiintyy konteksteissa, joissa puhutaan juhli-misesta ja päihtymisestä, joten tulkitsen merkitykseksi alkoholin. Esimerkissä esiintyy metafo-risen ilmauksen lisäksi idiomi, jolla ilmaistaan alkoholin nauttimista. Käsittelen idiomeita lu-vussa 6.4.
54
Esimerkeissä 95 ja 96 esiintyy metafora kruunu, jolla tarkoitetaan Rolex-merkkistä kel-loa. Metafora perustuu jälleen metonymiaan, toisin sanoen kellossa olevaan Rolex-merkin lo-goon eli tietynlaiseen kruunuun, joka liitetään kyseiseen kellomerkkiin. Metafora herättää siis mielikuvan kruunusta, joka puolestaan herättää mielikuvan Rolex-merkkisestä kellosta.
(96) Kruunu tikittää rantees (Kruunu tikittää, PK)
(96) Hommaa jo se kultanen kruunu (Kruunu tikittää, PK)
Esimerkissä 96 metaforaan on lisätty tarkennus, adjektiivi kultanen. Rolex-kellojen kruunu on väriltään kultainen. Näin ollen viimeistään se vahvistaa kruunu-metaforan viittaavan määrättyn merkkiin, Rolexiin yleisesti kellojen asemesta.
Esimerkkien 97 ja 98 metafora nälkä perustuu mielestäni sanan kirjaimelliseen merkityk-seen, johon toisenlainen tarve rinnastetaan. Kirjaimellisen merkityksen asemesta esimerkeissä nälkä tarkoittaa himoa tai halua harrastaa seksiä.
(97) No koutsi on aina näläs (Häissä, MK)
Tulkitsen metaforaa niin, että seksuaalisen halun ja tarpeen tunne rinnastetaan nälkään. Nälkä tarkoittaa ravinnontarpeen tuntemusta, kuvaannollisesti halua, himoa ja janoa (KS), eikä sek-suaalinen halu ole kaukana kirjaimellisesta merkityksestä. Metafora voisi myös perustua siihen, että kummassakin on kyse halusta ja tarpeesta, mutta niiden kohde on vain eri. Toisin sanoen ravinnontarpeen ja seksuaalisen kanssakäymisen tarpeen tunteet ovat samankaltaiset, ilman hel-potusta nälkä vain kasvaa. Yhtä lailla puhutaan menestyksen nälästä, vaikka kyseessä ei ole-kaan konkreettinen nälän tunne. Urbaanin sanakirjan antamat merkitykset ’panetus ja halu me-nestyä’ vahvistavat tulkintaani sanan merkityksestä. Aineistossani nälkä-sanaa käytetään kum-massakin merkityksessä. Metaforan asemesta kyse voisi olla myös merkityksen laajentumi-sesta, sillä uusia slangisanoja yhä useammin lainataan yleiskielestä. Tällaisia sanoja käsittelen luvussa 5.5.
Esimerkissä 98 on niin ikään kysymys halusta tai tarpeesta harrastaa seksiä, vaikka kir-jaimellinen tulkinta olisi periaatteessa mahdollinen. Kuitenkin Tuulisii-kappaleessa puhutaan siitä, kuinka kumppani on ollut minä-kertojan rinnalla kiireisinä hetkinä, mutta lopulta on tur-haan odottanut toista rinnalleen.
(98) Vaik ois kuinka näläs ei sais ikin leikkii ruualla (Tuulisii, 247365)
55
Esimerkissä ei tarkoiteta konkreettisesti ruualla leikkimistä, vaan idiomi leikkiä ruualla sisältää piilomerkityksen ’leikkiä kumppanin tunteilla’. Toisin sanoen vaikka minä-kertoja haluaisi ko-vasti harrastaa seksiä kumppaninsa kanssa, hän ei saisi leikkiä kumppanilla eli tämän tunteilla.
Esimerkissä 99 substantiivista nälkä on tehty adjektiivi, joka kantaa eri merkitystä kuin substantiivi.
(99) Niin nälkäne mc et oon haippiin nääntyny (Soitellaa, JF)
Nälkäsen merkitys on substantiivin tavoin metaforinen, sillä sillä ei tarkoiteta, että mc eli muu-sikko tuntisi ravinnontarvetta. Tässä kontekstissa nälkäsellä ei myöskään tarkoiteta halua har-rastaa seksiä vaan halua menestyä. Merkitys selviää kontekstin lisäksi englannin kielestä peräi-sin olevan haippi-sanan myötä, joka tarkoittaa innostusta. Olen luvussa 5.2 käsitellyt haippi-sanan merkityksiä eri konteksteissa ja tulkitsen sen tarkoittavan tässä tilanteessa innostuneisuu-den sijaan pikemminkin menestystä. Joka tapauksessa metafora perustuu haluun tai tarpeeseen, mutta tarpeen kohde on eri kuin perinteisessä merkityksessä.
Hauista tarkoittavia metaforia on yhteensä kolme. Metaforista kaksi on perussanoja, yksi yhdyssana. Perussanamuotoinen metafora, haulikko (esimerkki 100), perustunee paitsi hauis-sanan ja haulikko-hauis-sanan alkujen samankaltaisuuteen myös siihen, että hauiksia kutsutaan joskus leikkimielisesti aseiksi. Yksittäiset metaforat perustuvatkin näin ollen ajatukseen siitä, että hauislihakset ovat kuin aseet.
(100) Pitäisin pitkähihast haulikoil noin snadeil (Raiders, MK)
Esimerkin snadit haulikot tarkoittavat siis pieniä hauislihaksia, jotka kehotetaan piilottamaan pitkähihaiseen niiden esittelemisen asemesta. Asemetaforan ja hauiksen koon yhteys perustuu osittain siihen, kuinka suurta vahinkoa kyseisellä aseella voi tehdä. Mitä suurempi vahinko, sen suurempi hauis. Haulikko-metafora esiintyy myös Vehviläisen (2013: 54) tutkielmassa rap-sa-noituksissa, ja hän tulkitsee sanan merkitykseksi ’hauis tai käsi yleisesti’. Esimerkissä 101 pu-hutaan haulikkojen lisäksi pistooleista.
(101) Fak it sun haulikoist mul on pistoolit hihois (Kuohkeet vaahtoo, JF)
Kuten edellisessä esimerkissä myös tässä leikitellään asemetaforalla. Esimerkissä 95 puhutaan siitä, kuinka toisella on suuremmat hauislihakset kuin minä-kertojalla. Sen lisäksi, että aseen aiheuttaman vahingon suuruus on yhteydessä hauiksen kokoon, vaikuttaa siihen myös aseen koko. Toisin sanoen metafora pistooli viittaa pienempiin hauislihaksiin kuin metafora haulikko.
56
Toisin kuin esimerkissä 101, esimerkissä 102 on kyse suuresta hauislihaksesta. Asetta tarkoit-tava yhdyssana ydinkärki viittaa nimittäin suureen hauikseen.
(102) Ja näytän haukkaa a.k.a. ydinkärkee (Raiders, MK)
Kun hauista kutsutaan ydinkärjeksi, se luo mielikuvan suuresta hauislihaksesta. Ydinkärki ei ainoastaan aiheuta suurempaa vahinkoa kuin haulikko, vaan se on kooltaankin paljon haulikkoa suurempi. Toisin sanoen aseen koko on yhteydessä hauiksen kokoon: pistooli on pienempi kuin haulikko, haulikko puolestaan pienempi kuin ydinkärki.
Paunosen (2006b: 344) mukaan slangin metaforisissa ilmauksissa on yleensä kysymys yhdyssanoista, ja aineistossani esiintyykin muutamia yhdyssanamuotoisia metaforia. Metafo-rista viisi on bahuvriihiyhdyssanoja. Käsittelen aluksi tavallisia determinatiivisia yhdyssanoja ylähylly, takamatto ja peltipirtelö. Esimerkissä 103 on kaksi slangisanaa, joista käsittelen me-taforaa ylähylly.
(103) Herrasmiespeli joten ylähyllyl pasanen (Holidai, MK)
Metafora ylähylly tarkoittaa tässä tapauksessa ylähuulta. Pasanen tarkoittaa Urbaanin sanakir-jan ja slangikeruuaineiston (2014) mukaan nuuskaa, joten ylähyllyl pasanen viittaa siihen, että ylähuulessa on nuuskaa. Metafora perustunee paitsi ylähuuli- ja ylähylly-sanojen samaan pre-fiksiin ylä- sekä ajatukseen siitä, kuinka alahuuli ja ylähuuli muodostavat ikään kuin hyllyn, jossa on kaksi osaa: ylä- ja alaosa.
Käsittelin luvussa 5.2 takahiuksia tarkoittavia synonyymeja, joista yksi on takamatto (esi-merkki 104).
(104) Ku Tippa-T silittää sen takamattoo (Takajeejee, 247365)
Luokittelen sanan metaforaksi, joka perustuu mielestäni mielikuvaan takahiuksien ja maton sa-mankaltaisuudesta. Matolla ja takahiuksilla voi ajatella olevan samankaltaisia ominaisuuksia.
Takatukaksi kutsuttu kampaus voi muistuttaa mattoa, sillä hiukset ovat usein kammattu taakse muodostaen siten kapeahkon, pitkän ja tasaisen kampauksen. Niin ikään matot ovat stereotyyp-pisesti muodoltaan kapeahkoja, pitkiä ja tasaisia. Takamatto on oiva esimerkki nokkelista me-taforista, jotka ovat ominaisia niin slangille kuin rap-sanoituksille.
Esimerkin 105 peltipirtelö puolestaan tarkoittaa alkoholia. Pelti-sana on esiintynyt huma-laa tarkoittavissa sanonnoissa 1950-luvulta lähtien (Paunonen 2000b), mutta sen merkitys on voinut joko laajentua tarkoittamaan esimerkiksi olutta tai muuta alkoholipitoista juomaa.
57
(105) Illal saa pelti pirtelöö (Voitolla yöhön, VY)
Peltipirtelön metafora perustuu siis pelti-sanan alkoholia tarkoittavaan merkitykseen, ja toi-saalta myös (olut)tölkin peltimäiseen rakennusosaan. Toisin sanoen peltipirtelö tarkoittaa sa-nanmukaisesti alkoholipirtelöä eli alkoholijuomaa. Peltipirtelö on hyvä esimerkki uudemman slangikerrostuman sanasta, sillä se on paitsi metaforinen myös hauska ja luova ilmaus alkoho-lille. Peltipirtelö edustaa näin ollen uudemman Helsingin slangin ydintä, luovaa, suomenkie-listä slangisanastoa. Alkoholipitoiseen juomaan viittaaminen pirtelöön päättyvällä yhdyssa-nalla ei ole uusi ilmiö – 1980-luvulta lähtien olutta on ilmaistu sayhdyssa-nalla ohrapirtelö (Paunonen 2000b).
Aineistossani esiintyy yhteensä neljä bahuvriihiyhdyssanaa: bensalenkkari, tissiposki, kännikala ja luupää. Bahuvriihiyhdyssana kuuluu määriteyhdyssanoihin, ja sen tarkoite on yleensä ihminen (VISK § 424). Esimerkin 106 bensalenkkari on metaforisuuden lisäksi meto-nyyminen, sillä sanan edusosa lenkkari edustaa koko ihmistä. Metonyymisyys perustuu siis sille, että edusosa edustaa kokonaisuutta eli ihmistä kengän asemesta.
(106) Bensalenkkarit potkii palloo (Sun stiflat, JF)
Bensalenkkari ei siis tarkoita sananmukaisesti esimerkiksi lenkkikenkää, jossa on bensaa, vaan autojen parissa viihtyvää henkilöä (Koistinen 2015). Metaforisen yhdyssanan määriteosa bensa
Bensalenkkari ei siis tarkoita sananmukaisesti esimerkiksi lenkkikenkää, jossa on bensaa, vaan autojen parissa viihtyvää henkilöä (Koistinen 2015). Metaforisen yhdyssanan määriteosa bensa