Kansan temppelin viehätykseen oli useita tekijöitä, Jim Jones teki runsaasti töitä sosiaalisen oikeuden puolesta ja loi lämpöä tuovan yhteisön ja turvapaikan monille. Eräässä haastattelussa Jonestownista selvinnyt Leslie Wagner-Wilson kertoo, että Jim Jones antoi ihmisille mitä he halusivat ja tarvitsivat.
Kansan Temppeli oli monille kuulumisen ja rakkauden paikka, jossa yhdistyivät usko ja sosiaalinen hyväksyntä. Jonestownista selviytyneiden kertomuksista on havaittavissa heidän pelkonsa ja kunnioituksensa Jim Jonesia kohtaan. Tämän alaluvun keskiössä on paneutua siihen vaikuttamiseen, mitä Kansan Temppelissä ja Jim Jonesin toiminnassa on kutsuttu tai voitaisiin kutsua aivopesuksi.108 Kaikesta ympäröivästä negatiivisesta vaikutuksesta huolimatta Jones onnistui luomaan 1970-luvun Yhdysvaltoihin Indianapolisiin yhteisön, joka ei katsonut ihmisen rotua tai taustaa. Työn tekijän omassa kandidaatintyössä havainnoitiin tätä sosiaalisen ryhmän vaikutusta osana kääntymisprosessia Kansan Temppeliin, todeten sen olleen isona vaikuttavana tekijänä niin liittymisprosessissa, kuin liikkeeseen jäämisessä. Liikkeen sisäiset sosiaaliset prosessit ovat siis samalla tavoin merkittävässä roolissa Kansan Temppelin kannattajakunnassa. Ryhmätoiminta erityisesti yhteisen aatteen puolesta tai yhteisen tavoitteen perässä johtaa usein ryhmäajatteluun. Ryhmäajattelu (groupthink) on
106 Cialdini 2006, 1–17.
107 Cialdini 2006, 1–17.
108 Wagner-Wilson 2020.
45 ryhmädynamiikan tavallinen prosessi, joka toimii hyvin samalla periaatteella, kuin Cialdinin teorian kuudes askel eli sosiaalinen perustelu. Ryhmäajattelu painottuu tiiviisiin valmiisiin ryhmiin, jotka pehmentävät tai hylkäävät oman ajattelukantansa ulkopuolisia näkemyksiä vahvistaen ryhmän sisäisiä ajattelumalleja, luoden niistä äärimmäisissä tapauksissa järkkymättömiä dogmeja. Näin ryhmän jäsenille muodostuu pelkistä positiivisista kokemuksista mielikuva ryhmästä. Jim Jones pyysi liikkeensä jäseniä raportoimaan omista tai kuulemistaan muiden negatiivisista ajatuksista ryhmää kohtaan ja usein nämä ajatukset johtivat Jonesin pitämiin kuulusteluihin tai synnintunnustuksiin.
Usein uskonnollisissa ryhmissä ryhmäajattelu on tyypillistä, sillä usein osoittajana on jokin korkeampi auktoriteetti kuten Jumala tai uskonnollinen johtaja tai pyhä kirja, jonka antama oppi määrittelee jo valmiiksi järkkymättömän opinkohdan. Kansan Temppelin kohdalla tämä auktoriteetti oli Jones itse.109
Ryhmäajattelun lisäksi sosiaalisissa prosesseissa on havaittavissa ryhmäpainetta, joka on hyvin yleistä lähes kaikkien sosiaalisten ryhmien kohdalla. Ryhmäpaine samoin kuin ryhmäajattelu pyrkii minimoimaan ryhmän normien ulkopuolista toimintaa. Ryhmäpaine on arkipäiväinen sosiaalinen prosessi, jossa yksilö muokkaa käyttäytymistään ympäröivän ryhmän mukaisesti, vastaten esimerkiksi kysymyksiin tai haasteisiin ryhmän tapojen mukaisesti, usein matkien tai mukaillen toisia ryhmän jäseniä. Ryhmäpaine usein vähentää ryhmän sisäistä kiistelyä, toki vähentäen ryhmän yksittäisten jäsenten mielipiteiden näkyvyyttä. Ryhmäpaineen seurauksena yksilö kokee haluttomuutta erottua massasta ja todennäköisemmin toimii kuten ryhmän muut jäsenet, ohittaen omia näkemyksiään.110
Kansan Temppelissä ryhmäpaine näyttäytyy esimerkiksi negatiivisena asenteena liikkeen toiminnasta poistumiseen, kuitenkaan siinä onnistumatta. Liikkeen sisällä oli erityisen vahva kuri liikkeestä lähtemisen suhteen ja usein liikkeen jättäjiä katsottiin pahalla tai heitä saatettiin jopa eristää sosiaalisesti. Jonestownista selvinneen Laura Johnston-Kohlin kertoman mukaan liikkeen sisällä oli tiedossa jopa ihmisten henkiin kohdistuneita uhkauksia ja jopa tappoja liikkeestä poistuneille. Jones piti liikettä hallussaan yhtä lailla avuliaisuudellaan ja hyväntahtoisuudellaan, kuin myös pelolla ja auktoriteetilla. Cialdinin teorian mukaan tässä nousisi esille pidettävyyden ja auktoriteetin aspektit osana johtamista.111 Useilla liikkeen mukana oli myös esimerkiksi perheenjäseniä, joten liikkeen piiristä yksin poistuminen ei ollut heille vaihtoehto. Useat olivat sitoutuneet Kansan Temppelin
109 Cialdini 2006, 1–17.
110 PsychologyToday.
111 Cialdini 2006, 1–17.
46 toimintaan yksilöllisellä tai yhteisöllisellä tasolla ja monet olivat liikkeen tavan mukaisesti jopa lahjoittaneet suuriakin summia omaisuudestaan tai vuosia elämästään liikkeen toimintaan.112
Jonestownista selviytynyt Laura Johnston-Kohl kuvailee videohaastattelussa Jonestownin toimintaa, joka perustui ajatteluun, jossa päämäärät oikeuttivat jopa erilaiset valheelliset tai ongelmalliset toimet. Kohlin oma liittyminen liikkeen toimintaan johtui tasa-arvon puolesta taisteluun, joka painottuu myös tämän näkemyksestä liikkeen toiminnassa. Johnston-Kohl kertoo, että Jonesin lähipiirin kuului elää selibaatissa rangaistuksen uhalla. Jonestownissa Jones rankaisi fyysisen kivun lisäksi lisäämällä esimerkiksi jo valmiiksi korkeita työmääriä. Tämä Jonesin rankaisukeino oli Johnston-Kohlin kerronnan mukaan pysyvä ja näkyvä esimerkki siitä, ketkä milläkin hetkellä olivat Jonesin erityisvalvonnan alla. Johnston-Kohl kuvailee Jonesin toimintaa liikkeessä näin: ”Kaikki hyvä mitä näin Jonesissa oli osa hänen ulkoista sosiaalista persoonaansa, jonka alla hän todellisuudessa oli erittäin kostonhaluinen ja julma.”113 Johnston-Kohl kertoo, ettei Jonestownissa Jonesin tarvinnut enää uhkailla ketään. Jones ja hänen vartijansa pitivät huolen tiukasta sisäkurista Jonestownin sisällä ja Johnston-Kohlin oman kommentin mukaan moni liikkeen sisällä olevista oli täydessä kieltämisen tilassa kaikesta negatiivisesta mitä Jonestownin sisällä tapahtui.114
Jonesin tiedetään vaikuttaneen yleisönsä silmissä taianomaiselta auktoriteetin ja korkean statuksen henkilöltä, joka kuitenkin pyrki esittäytymään ja näyttäytymään Jeesuksen tavoin nöyränä ja alhaisena palvelijana seurakunnalleen, eläen vähästä ja antaen paljon. Liikkeen jäsenille Jonesin tiedetään kertoneen olevansa Jumalan asettama auktoriteetti, jota tulee seurata. Tämän lisäksi Jones tunnettiin karismaattisuudestaan esiintyessään kuulijoilleen. Jonesin lavakarisma johtui osittain hänen kyvystään puhua ja osittain ihmeteoista, kuten tappavista sairauksista parantamista tai kielillä puhumisesta. Vaikka karismaattisuus ja ihmeparannukset eivät Yhdysvaltain uskonnollisella kentällä esimerkiksi helluntailaisuuden sisällä ole uusia tai outoja toimintatapoja, tarkasteltiin Jonesin karismaattisuutta Kansan Temppelin tragedian jälkeen tarkasti. Useaa Jonesin väitettyä ihmetekoa pidetäänkin huijauksina tai puolitotuuksina, samoin kuin Jonesin todistusta omasta jumalallisesta olemuksestaan.115
Myös Frenchin ja Ravenin vaikuttamisen aseet -teoriaan peilattaessa Kansan Temppelin vaikutuskeinot ovat selkeästi nähtävissä. French ja Raven luettelivat kriteereiksi palkitseminen, pakottaminen, laillisuus, eksperttisyys, esimerkki ja informaatio. Jones johti Kansan Temppeliä
112 Johnston-Kohl 2018.
113 Johnston-Kohl 2018.
114 Johnston-Kohl 2018.
115 Maaga 1998, 4–23.
47 esimerkillä siitä, miten hän koki hyvän sosialistisen paratiisin elämän, hän antoi kuuliaisille seuraajilleen palkintoja ja rankaisi niitä, jotka eivät totelleet hänen tahtoaan tai toimineet yhteisön hyvän eduksi. Jones jakoi omasta ja liikkeen toiminnasta seuraajilleen rajoitetusti informaatiota, usein pitäen vain lähipiirissään keskeisimmät tiedot. Jonesin esiintyminen Jumalan sanansaattajana antaa melko selkeän kuvan hänen itsestään antamasta kuvasta uniikkina ja kaikkitietävänä johtajana.
Taylorin mallin mukaisen aivopesullisen vaikuttamisen kriteereitä täyttyy näin myös Frenchin ja Ravenin vaikuttamisen teoriasta suhteessa Kansan Temppeliin. Jonesin itsensä korottamista pidetään yhtenä Kansan Temppelin aivopesun piirteistä.116
Jones oli yhtäaikaisesti pidetty ja pelätty, hänen seuraajansa olivat sitoutuneet rahallisesti, ajallisesti ja sosiaalisesti liikkeen toimintaan. Ryhmäpaine ja ryhmäajattelu lisäsivät entisestään ryhmän sisällä normalisoituvaa yksimielistä käsitystä liikkeestä. Jones toimi osana liikettään antaen yhteisölle saarnoillaan ja hyväntekeväisyydellään paljon, edistäen aidosti monen heikossa asemassa olevan elinolosuhteita. Jones lisäksi tarjosi sitä, mitä valtio tai muut tahot eivät kyenneet tarjoamaan, konkreettisen suunnitelman edistää tasa-arvoa ja vähentää rotuerottelua Yhdysvalloissa. Kansan Temppelin toiminta ja Jim Jones siis täyttää kaikki Cialdinin teorian vaikuttamisen askeleet, sekä monia Frenchin ja Ravenin mallin prosesseja, mukaan lukien tavallisia ryhmäprosesseja. Kansan Temppeli ja Jones siis täyttävät Taylorin esittämät sosiaalisen ja psyykkisen vaikuttamisen keinot, joita liitetään osaksi ajatusta aivopesusta.117