• Ei tuloksia

Urakointi, turn key yms. kokonaishankkeet 14

Tavaratoimitukset 29 Asiantuntijaprojektit 13 Järjestöjen yms. hankkeet 27

yhteensä 130

Lähde: Ulkoasiainministeriö 1983b: Luettelo Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön hankkeista 1983

Esitetyt luvut eivät perustu virallisiin tilastoihin vaan niitä voidaan tarkastella lähinnä kyseisen hanketyypin suhteellista osuutta kuvaavana lukuna. Jako hanketyyppien kesken tehtiin kar­

keasti pitäen kriteerinä sitä, mikä on hankkeen pääasiallisin sisältö. Niinpä konsulttihankkeisiin sisältyy usein tavaratoi­

mituksia, asiantuntija-apua, koulutusta jne, mutta silloin, kun hankkeesta merkittävimmän osan muodostaa konsulttityö, on se las­

kettu tähän ryhmään kuuluvaksi. Samoin tavaratoimitushankkeisiin sisältyy useimmiten myös konsulttipalveluja, mutta näiden palve­

lujen ollessa vähäiset itse materiaalitoimituksiin nähden, on kyseessä katsottu olevan tavarantoimitushanke.

Kokonaishankkeiden luokkaan jaoteltiin sellaiset hankkeet, jotka edustivat laajoja hankekokonaisuuksia ja joissa tyypillisinä to­

teuttajina olivat urakoitsijat ja työyhtvmät. Tämän luokan

hankkeet kuuluvat suurimpiin toteutettuihin hankkeisiin, eli kul­

lekin niille varatut määrärahakehykset vuosille 1983 - 1985 liik­

kuvat useissa kymmenissä miljoonissa markoissa.

Asiantuntijahankkeet jaoteltiin omaksi ryhmäkseen niissä tapauk­

sissa, jolloin huomattavin osuus hankkeesta annetaan asiantunti­

japalveluina. Useimmiten myös asiantuntijahankkeet sisältävät esimerkiksi kalusto- ja materiaalitoimituksia. Luettelon ulko­

puolelle on jätetty sellainen asiantuntija-apu, joka ei liity mi­

hinkään yksittäiseen hankkeeseen samoin kuin muutamat vähäiset rahalliset avustukset.

Järjestöjen hankkeet on otettu omaksi ryhmäkseen, koska niitä hankkeiden sisällön moninaisuuden vuoksi oli usein vaikea sijoit­

taa muihin edellämainittuihin ryhmiin. Useimmiten nämä hankkeet sisältävät asiantuntija-avun ja materiaalitoimitusten lisäksi erilaisia koulutuspalveluja, selvitysten ja suunnitelmien tekoa, valvontatehtäviä, tuloksellisuuden arviointia, stipendiaattitoi­

mintaa jne. Tyypillisiä toteuttajia ovat yliopistot ja korkea­

koulut, tutkimuslaitokset, säätiöt, valtion virastot jne. Jäl­

jempänä näistä kaikista käytetään yksinkertaisuuden vuoksi jär­

jestö-nimitystä .

Taulukosta käy ilmi, että konsulttityyppiset hankkeet ovat mer­

kittävimmin mukana Suomen kahdenvälisessä kehitysyhteistyötoimin­

nassa. Tavaratoimitukset ja järjestöjen toteuttamat hankkeet ovat lukumäärältään suunnilleen samansuuruiset. Suurehkoja, työ- yhtymien tai konsulttien ja urakoitsijoiden yhdessä toteuttamia turn key ja muita kokonaishankkeita oli vuonna 1983 käynnissä tai suunnitteluvaiheessa 14 kappaletta. Asiantuntijapainottei- sia hankkeita oli suunnilleen saman verran.

Seuraavan sivun taulukosta käy selville, miten vuoden 1983 hank­

keet jakaantuivat suuruusluokkiin vuosille 1983 - 1985 budjetoi­

tujen määrärahojen perusteella. Eniten toteutettiin jokseenkin mittavia 10 - 20 miljoonan markan hankkeita, kun taas yli 20 mil­

joonan markan hankkeita oli kyseisenä vuonna työn alla vain 15 kappaletta. Aivan pienet, muutamien satojen tuhansien markkojen hankkeet olivat myös vähemmistönä. Näiden väliin jääviin kolmeen kokoluokkaan kuului kuhunkin lähes sama määrä hankkeita.

Suurimpaan, yli 20 miljoonan markan hankeluokkaan kuului pääasi­

assa urakointi- turn key ym. kokonaishankkeita ja taas pienimpään alle 500.000 markan kokoluokkaan lähinnä järjestöjen ja

asian-tuntijahankkeita, mutta myös joitakin materiaalitoimituksia ja konsulttiapua. Muissa kokoluokissa esiintyi kaikkia mainittuja han- ketyyppejä, joten niiden tarkenpaa analyysiä ei tässä työssä ole syytä tehdä.

Taulukko 4

Vuoden 1983 kahdenvälisten hankkeiden jakaantuminen suuruusluok­

kiin vuosille 1983 - 1985 budjetoitujen määrärahojen perusteella

Budjetoidut määrärahat mmk Hankkeiden lukumäärä

- 0,49 16

0,5 - 1,9 24

2 4,9 24

5 9,9 22

10 19,9 29

20 15

yhteensä 130

Lähde: Ulkoasiainministeriö: Luettelo Suomen kahdenvälisen kehi­

tysyhteistyön hankkeista 1983b

Jos taas tarkastellaan yrityksiä, jotka olivat vuonna 1983 muka­

na kehitysyhteistyöhankkeissa, saadaan seuraavan kaltainen tau­

lukko. Asiantuntijat on luonnollisesti jätetty pois tarkastelus­

ta ja tyypillisimmät kokonaisvaltaisten hankkeiden toteuttajat, urakoitsijat ja työyhtymät, on eritelty.

Taulukko 5

Kahdenvälisiin hankkeisiin 1983 osallistuneet yritykset toimin­

nan luonteen mukaisesti ryhmiteltynä

Yritystyyppi

Konsulttiyritykset Urakoitsijat

Työyhtymät

Tavarantoimittajat Järjestöt

Yritysten lukumäärä 28

3 5 19 25 yhteensä 80

Lähde: Ulkoasiainministeriö: Luettelo Suomen kahdenvälisen kehi­

ty syh teis tYöriharikkelsta^läBJb____________________________________

Yritykset on jaettu luokkiin sen mukaisesti, mikä on ollut nii­

den rooli hankkeissa. Sama yrityshän saattaa toimia jossakin hankkeessa pääasiallisesti konsulttina ja jossakin toisessa taas tavarantoimittajana. Kyseisessä tapauksessa tällainen yritys siis esiintyy useammassa eri luokassa. Myös työyhtymien kaikki osakasyritykset ovat olleet mukana muutoinkin kuin näiden yhty­

mien jäsenenä, ja ne myös esiintyvät luvuissa kahteen, jotkut suurimmat jopa kolmeen kertaan, eli ne kuuluvat työyhtymäluokan lisäksi esimerkiksi konsultteihin ja tavarantoimittajiin.

Hankkeiden jakautumistaulukkoon verrattuna näyttäisi siltä, että järjestöjä on mukana suunnilleen yhtä paljon kuin on sellaisia hankkeitakin, joissa näiden järjestöjen rooli on hallitsevin.

Toisin sanoen, kukin järjestö näyttäisi olevan mukana vain yhdes­

sä hankkeessa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kaiken kaikkiaan järjestöt ovat mukana huomattavasti useammissa hankkeissa, kun myös niiden sivuroolit hankkeiden valvojina ja esimerkiksi työyh­

tymien osakkaina lasketaan mukaan.

Konsulttiyrityksiksi luokiteltavia toteuttajia oli hankkeissa vuonna 1983 mukana 28, kun taas konsulttipainotteisia hankkeita oli kaikkiaan 47 kappaletta. Todellisuudessa konsultit olivat mukana vielä useammissa hankkeissa joko työyhtymien jäsenenä tai muun tyyppisten hankkeiden suunnittelijoina ja valvojina. Sama huomautus koskee vastavuoroisesti myös tavarantoimittajia, sillä monet niistä toimivat myös konsultteina.

Edellä esitetyistä luvuista saa yleisluontoisen käsityksen siitä, minkälaisiin hankkeisiin kehitysyhteistyövaramme ohjataan ja min­

kätyyppiset yritykset näitä hankkeita toteuttavat. Vahvimmin mu­

kana ovat konsulttipainotteiset hankkeet ja konsulttiyritykset myös lukumäärältään on suurin toteuttajaryhmä. Useimmiten täl­

lainen konsulttityyppinen hanke pitää sisällään alustavia kartoi­

tuksia ja kehittämissuunnitelmia, soveltuvuustutkimuksia ja luon­

nonvarojen arviointia, koulutuspalveluja, valvontatehtäviä jne.

Tavarantoimittajat ovat toinen kehitysyhteistyömme kannalta mer­

kityksellinen ryhmä. Hajonta tavaratoimitusten rahallisen arvon välillä vaihteli melkoisesti. Suurimmat materiaalitoimitushank- keet olivat arvoltaan useita kvmmeniä miljoonia markkoja, kun

taas toisaalta joukkoon mahtui myös pieniä, muutamien satojen tuhansien markkojen tavaratoimituksiakin. Myös itse toimitettu­

jen tavaroiden skaala oli laaja ; suuret nosturit ja kuljetuskalus­

tot edustavat toista äärimmäisyyttä, toiseen päähän sijoittuvat esimerkiksi laboratoriotarvikkeet ja peruslääkkeiden toimitukset.

Järjestöjen pääasiallisesti toteuttamien hankkeiden lukumäärä on sekin huomattava ja myös moni järjestö, yliopisto, virasto yms.

osallistui kehitysyhteistyöhankkeisiin. Tähän luokkaan kuuluvat hankkeet ovat rahoituksellisesti useimmiten pienehköjä samoin kuin asiantuntijapainotteiset projektitkin, mutta poikkeuksiakin esiintyi.

Työyhtymien ja urakoitsijoiden lukumäärä on suhteellisen vähäinen samoin kuin heidän toteuttamien hankkeiden määrä. Kokonaismää­

rärahoista nämä hankkeet lohkaisevat kuitenkin suuren osan, sillä joitakin poikkeuksia lukuunottamatta näiden hankkeiden budjetoi­

dut määrärahat kaudelle 1983 - 1985 ovat kymmentä miljoonaa mark­

kaa suuremmat.

Tarkasteltaessa kehitysyhteistyössä mukana olevia yrityksiä ko­

konaisuutena, voidaan sanoa, että suuret ja kansainväli s tyylises­

sään pitkällä olevat yritykset ovat näilläkin markkinoilla vah­

vasti edustettuina. On tietysti aivan oikein, että nämä yrityk­

set laajentavat toimintaansa myös tälle sektorille ja tarjoavat useimmiten korkeatasoisen tieto-taitonsa ja teknologiansa kehi­

tysmaiden käyttöön. Toinen seikka, mihin huomio kiinnittyy, on se, että kehitysyhteistyötoiminnassa mukana olevien yritysten pääasiallisin sijaintipaikka on - Etelä-Suomessa ja muun Suomen yritysten osuus on kovin vähäinen. Tämän tietysti osaltaan se­

littää se, että teollisuus, mutta etenkin konsulttitoimistot, ovat keskittyneet Etelä-Suomen alueelle.

3