• Ei tuloksia

7 KULJETTAJAT MAISEMASSA

9.3 Tutkimusprosessin ja teorian pohdintaa

Tutkimukseni toteutumisen mahdollisti työskentelyni Elox-yrityksessä tutkimuksen aikana.

Tavoitteena oli toteuttaa opinnäytetyö kotiateriapalvelukuljettajien työtä seuraamalla. Huomasin kuitenkin, että tutkimukseni kannalta olisi kätevää, jos toimisin itse kotiateriapuolella. Aineiston kerääminen saikin uuden ulottuvuuden, kun työskentelin kuljettajien kanssa yhtenä tiimin jäsenenä.

Kiitän Eloxin työntekijöitä mielenkiintoisista juttuhetkistä ja erityisesti työkaveruudesta, joka oli edellytys sille, että myös kuljettajien työtä koskevat hankalat aiheet saatiin mukaan aineistooni.

Kiitän lämpimästi Eloxin työnjohtoa siitä, että sain mahdollisuuden toteuttaa tutkimukseni yrityksen tiloissa.

Tutkimuksen teko on ollut mainio opintopolku. Opin työssä paljon kotipalvelujen toiminnasta ja laajenevasta palveluverkostosta. Kohtasin myös konkreettisesti vanhuuden mukanaan tuomia haasteita asiakkaiden yksityiskodeissa.

Vaikka kuljettajan työ oli minulle tuttua, työkentällä toimiminen tutkijan roolissa oli uutta.

Tutkijan rooli avasi uusia näköaloja kuljettajan työhön ja aloin miettiä tarkemmin, mitä kuljettajan työ edustaa ja miten se ilmenee hoivatyön kontekstissa. Lisäksi tutkijan roolissa oli mielekästä arvioida, minkälaisia merkityksiä Eloxin palveluilla on asiakkaiden arjessa.

141

Tutkimukseni taustalla on pitkä prosessi. Tutkimukseni pohjaa aikaisempien töitteni ja opintojeni aikana prosessoituihin havaintoihin. Lopulta tutkielman teko vaati erilaisia tutkimuksellisia valintoja ja rajauksia. Jouduin tarkentamaan kysymyksiäni ja näkökulmiani tutkimuksen edetessä. Vaikka perusnäkökulma säilyi lähes alkuperäisenä, jouduin palaamaan moneen kertaan teoria- ja tutkimuskirjallisuuden pariin. Rajasin ja analysoin aineistoni itse, ja raportoidessani aineistoa valitsin lopulliseen tutkimukseen oman näkemykseni mukaan tärkeimmät tutkimushavainnot ja näkökulmat.

Koska tutkimuksen tekoaika on pitkä, huomasin vanhusten ateria- ja kauppapalveluissa tutkimusprosessin aikana muutoksia. Paluu tutkimuskentälle syksyllä 2018 osoitti, että ateriapalveluissa tapahtuu edelleen palvelumuutoksia. Syksyllä 2018 Elox kuljetti kaikki kotiateriansa kylminä eikä yhdellekään alueelle ajettu päivittäin. Palvelua oli tehostettu melkoisesti verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tämän vuoksi onkin tuotava esille, että tutkimukseni esittää vain yhden näkökulman ateriapalvelujen toiminnasta, kuljettajien työstä ja työkäytännöistä.

Monipuolisempi keskustelu hoivatyöstä ja tutkimuksen ulottaminen myös epäselvän ja arkisen hoivatyön alueelle hyödyttäisivät työntekijöitä, joita kutsun tutkimuksessani hoivan sekatyöläisiksi. Heitä työskentelee vanhusten kanssa erilaisissa tehtävissä. Tutkimukseni osoittaakin, että hoivan eri ulottuvuuksissa on edelleen paljon tutkimista. Tutkimukseni tuo esille kuljettajan asemaan ja rooliin liittyviä näkökohtia sekä kotipalvelurakenteen kehittymiseen liittyviä uusia havaintoja. Toivoakseni tutkimukseni tuloksia voidaan käyttää apuna kotihoidon tukipalveluja käsittelevissä jatkotutkimuksissa ja kuntapalvelujen suunnittelussa.

Tutkijoiden kannalta olisi kätevää, jos kotihoidon tukipalveluista olisi saatavilla tietokirjallisuutta. Tällä hetkellä kotihoidon tukipalvelut ovat kirjallisuudessa lähes tuntematon käsite. Tutkimukseni tarkoitus onkin tuottaa uutta tietoa tukipalveluista ja valaista vanhusten ravitsemuksellisiin kotipalveluihin liittyviä aiheita.

Hoivamaiseman pelkistyminen on kokonaisvaltainen näkökulma hoivatyön muutoksista ja hoivaympäristöjen nykykehityksestä. Termiä voi käyttää erilaisissa hoivapoliittisissa keskustelunavauksissa kuvaamaan hoivatyön muutokseen liittyviä ilmiöitä. Termi voi olla käyttökelpoinen ennen kaikkea talousnäkökulmien vastapainona avaamassa monipuolisempaa hoivatyökeskustelua.

Näkökulmaani olisi mielekästä syventää ja kehittää. Haluaisin tutkia laajemmin esimerkiksi sellaisia kotihoidon tukipalveluja, joita yritykset tuottavat markkinaperusteisesti, mutta jotka

142

maksetaan kokonaan tai osin julkisella rahalla. Kuntakohtaiset vertailut olisivat ajankohtaisia ja sopisivat hyvin osaksi keskustelua yksityisistä ja julkisista palveluvastuista.

Mielikuvat voivat auttaa jäsentämään aihepiiriä ja hahmottamaan tutkimuskontekstia. Itse koin näkymän pelkistyvästä hoivamaisemasta hyödyllisenä apuna, koska se rajasi aihepiiriä ja auttoi palaamaan tutkimuksen edetessä lähtöasetelmiin. Näkymä teki aihepiireistäni myös moniulotteisempia ja merkityksellisempiä kytkiessään teemat yleisiin kotipalveluprosesseihin.

Toivon, että onnistuin valaisemaan tutkimuskenttäni ilmiöitä tavalla, joka herättää lukijoita pohtimaan arkisen hoivatyön asemaa ja tulevaisuutta — pelkistyvässä hoivamaisemassa.

143

LÄHTEET

Aaltio, Elina (2013) Hyvinvoinnin uusi järjestys. HYY- Yhtymä. Helsinki: Gaudeamus.

Alasuutari, Pertti (2004) Suunnittelutaloudesta kilpailutalouteen. Miten Muutos oli ideologisesti mahdollinen? Yhteiskuntapolitiikka 69 (2004): 1. s. 3-15.

Andersson Sirpa (1998) Vanhukset ja hoivan monituottajamallit. Yhteiskuntapolitiikka 63 (1998): 5-6. S. 453-460.

Andersson Sirpa & Haverinen Riitta & Malin Maili (2004) Vanhusten kotihoito kolmesta näkökulmasta. Vanhukset, työntekijät ja johto integroinnin ja asiakaskeskeisyyden arvioijina.

Yhteiskuntapolitiikka 69 (2005): 5. s. 481- 492

Anttonen, Anneli (2009) Hoivan yhteiskunnallistuminen ja politisoituminen. Hoivanpolitiikan lähtökohtia. Teoksessa: Anttonen Anneli & Valokivi Heli & Zechner Minna (toim.). Hoiva tutkimus, politiikka ja arki. Tampere: Vastapaino. s.54- 98.

Anttonen Anneli ja Sipilä Jorma (2000) Pohjoismaisen hyvinvointivaltion Universalismi.

Teoksessa: Anttonen Anneli & Sipilä Jorma (toim.). Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Tampere:

Vastapaino. s. 147-190.

Anttonen, Anneli & Sointu Liina (2006) Hoivapolitiikka muutoksessa. Julkinen vastuu pienten lasten ja ikääntyneiden hoivasta 12:ssa Euroopan maassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Helsinki.

Anttonen, Anneli ja Zechner Minna (2009) Tutkimuksen lähestymistapoja hoivaan. Hoivan käsite. Teoksessa: Anttonen Anneli & Valokivi Heli & Zechner Minna (toim.). Hoiva, tutkimus, politiikka ja arki. Tampere: Vastapaino. s. 16-53.

Anttonen, Anneli, Sointu Liina, Valokivi Heli, Zechner Minna (2009) Lopuksi. Teoksessa:

Anttonen Anneli & Valokivi Heli & Minna Zechner (toim.) Hoiva, tutkimus ja arki. Tampere:

Vastapaino. s. 16-53.

Asikainen, Heini (2012) Asiantuntijoita vai näkymättömiä toimijoita? Hoivan ammatillistuminen hoivatyöntekijöiden näkökulmasta. Pro- Gradu tutkielma.

Yhteiskuntapolitiikka. Joensuu: Itä- Suomen yliopisto.

Cronberg, Tarja (2010) Uuden työn politiikka. Liisa Hämälainen (toim.) Vilna:

Kustannusosakeyhtiö Siltala.

144

Dobbs, Lynn (2007) Stuck in the slow Lane: Reconceptualizing the links between Gender.

Transport and Employment. Gender, Work and Organization 14 (2-3). s. 86-108.

Donabedian, Avedis (1987) Commentary on some studies of the quality of care. Health Care Financing Review. s. 75-85.

Engeström Yrjö, Niemelä Anna- Liisa, Nummijoki Jaana ja Nyman Juha (2009) Kohti yhteistoiminnallista kotihoitoa. Palvelujen eheyttäminen. Teoksessa: Lupaava kotihoito. Uusia toimintamalleja vanhustyöhön. Jyväskylä: PS- Kustannus. s. 271- 278.

Eriksson-Piela, Susan (2003). Tunnetta, tietoa vai hierarkiaa? Sairaanhoidon moninainen ammatillisuus. Hoitotiede. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto.

Eskola, Jari & Suoranta Juha (1998) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:

Vastapaino.

Eskola Jari & Suoranta Juha (2005) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:

Vastapaino.

Goffman Erving (1963) Behaviour in Public places: Notes on the Social Organization of Gatherings. The Free Press, Glencoe.

Goffman Erving (1974) Frame analysis: An Essay on the Organization of Experience.

Cambridge: Harvard.

Goffman Erving (1983) The Interaction Order. American Sociological Review 48(1):1-17.

Hakala, Juha, T. (2010) Pakattu aika. Kiireen imusta hallittuun hidasteluun. Helsinki:

Gummerus.

Heinola, Reija & Kauppinen Sari & Kattainen Eija & Finne- Soveri Harriet (2007) Ikäihmisten kotona asuminen ja avopalveluiden ensisijaisuus. Teoksessa Voutilainen Päivi (toim.). Laatua laatusuosituksella? Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen seuranta ja arviointi. Raportteja. Helsinki: Stakes. s. 29-34.

Helriksson, Lea & Wrede Sirpa (2004) Hyvinvointityön ammattien tutkimus. Teoksessa Lea Henriksson & Sirpa Wrede (toim.) Hyvinvointityön ammatit. Helsinki: Gaudeamus. s. 9-19.

Henriksson Lea & Wrede Sirpa (2004) Kahden kerroksen väkeä. kotihoidon ammatillinen uusjako. Teoksessa: Lea Henriksson & Sirpa Wrede (toim). Hyvinvointityön ammatit. Helsinki:

Gaudeamus. s. 210- 234.

145

Hilden, Raija (2002) Ammatillinen osaaminen hoitotyössä. Tampere: Tammi.

Hirvonen Helena & Husso Marita (2012) Hoivatyön ajalliset kehykset ja rytmiristiriidat.

Työelämäntutkimus 10 (2): 2012. S. 3-17.

Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula (2015): Tutki ja kirjoita. Helsinki:

Tammi.

Hoppania Hanna- Kaisa, Karsio Olli, Näre Lena, Olakivi Antero, Sointu Liina, Vaittinen Tiina & Minna Zechner (2016) Hoivan arvoiset, vaiva yhteiskunnan ytimessä. Helsinki:

Gaudeamus.

Ikonen, Eija- Riitta (2013) Kehittyvä kotihoito. Julkunen, Seija (toim.) Jyväskylä: Edita.

Juhila, Kirsi (2006) Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Tampere: Vastapaino.

Julkunen, Raija (1991) Hoiva ja professionalismi. Sosiologia 28:2. s. 75–83.

Julkunen, Raija (2004) Hyvinvointipalvelujen uusi politiikka. Teoksessa: Henriksson Lea

&Wrede, Sirpa (toim.) Hyvinvointityön ammatit. Helsinki: Gaudeamus. s. 168-186.

Julkunen, Raija (2006a) Kätketty hyvinvointivaltio vai pohjoismainen malli. Avaukset.

Yhteiskuntapolitiikka 71 (2006):2. s.179- 185.

Julkunen, Raija (2006b) kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Helsinki:

Stakes.

Julkunen, Raija (2008) Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000- luvun työprosesseista.

Tampere: Vastapaino.

Julkunen, Raija (2009) Menetetty mahdollisuus?- teollisesta jälkiteolliseen työhön. Teoksessa:

Taimio Heikki (toim.) Kurssin muutos: Kestävään kasvuun ja hyvinvointiin. TSL julkaisu.

Helsinki. s. 167- 184.

Julkunen, Raija & Pärnänen, Anna (2005) Uusi ikäsopimus. Jyväskylä: SoPhi.

Kainlauri, Anne (1998) Kohtaamisia kotityön näyttämöillä. Teoksessa: Haverinen, Riitta &

Simonen Leila & Kiikkala Irma (toim.). Kohtaamisia sosiaali- ja terveysalan areenoilla.

Raportteja 221. Jyväskylä: Stakes. S. 182-198.

146

Kankkunen, Tarja (2007) Monimediaisuuden äärellä. Teoksessa Sirpa Lappalainen, Pirkko Hynninen, Tarja Kankkunen, Elina Lahelma & Tarja Tolonen (toim.) Etnografia metodologiana, lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Tampere: Vastapaino.

Kantola, Anu (2002) Markkinakuri ja managerivalta. Loki-kirjat, Helsinki.

Koivumäki, Jaakko (2005) uusi julkisjohtaminen ja työelämän muutokset 1990- luvulla- Lähenivätkö julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajien työelämänkokemukset? Hallinnon tutkimus 24, 3, s. 14-31.

Koskiaho, Briitta (2008) Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa. Tampere: Vastapaino.

Koskinen Simo & Aalto Leena & Hakonen Sinikka &Päivärinta Eeva (1998) Vanhustyö.

Vanhustyön keskusliitto ry. Jyväskylä.

Korvajärvi, P & Kinnunen, M (1996) Työelämän sukupuolistaminen. Teoksessa: Kinnunen M

& Korvajärvi P (toim.) Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Jyväskylä: Vastapaino. s. 233-240.

Koskiaho, Briitta (2008) Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa. Tampere: Vastapaino.

Kröger, Teppo (2005) Hoivaköyhyys yksinhuoltajaperheissä: kenelle lastenhoito-ongelmat kasautuvat? Teoksessa: Pentti Takala (toim.) Onko meillä malttia sijoittaa lapsiin? Kelan tutkimusosasto. Helsinki.

Kröger, Teppo (2009) Hoivapolitiikan rajavetoja. Teoksessa: Anttonen Anneli & Valokivi Heli

& Zechner Minna (Toim.). Hoiva, tutkimus, politiikka ja arki. Tampere: Vastapaino. s. 99- 125.

Kröger, Teppo & Vuorensyrjä Matti (2008) Suomalainen hoivatyö pohjoismaisessa vertailussa. Vanhuspalvelujen koti- ja laitoshoitotyön piirteitä ja ongelmia. Yhteiskuntapolitiikka 73 (2008): 3. S. 266.

Kröger, Teppo & Leinonen, Anu (2012) Transformation by stealth: the retargeting of home care services in Finland. Health and Social Care in the Community 20 (3), s. 319- 327.

Kuivalainen, Susan (2008) Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yritysten määrän kehittyminen Suomessa ja Ruotsissa. Teoksessa: Pauli Forma, Mikko Niemelä & Arttu Saarinen (toim.). Hyvinvointi kilpailuttaminen. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Vammala. S. 31- 40.

Lappalainen, Sirpa (2007) Mikä ihmeen etnografia? Teoksessa: Lappalainen Sirpa & Hynninen Pirkko& Kankkunen Tarja & Lahelma Elina & Tolonen Tarja (toim.) Etnografia metodologiana- lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Tampere: Vastapaino. s. 9-14.

147

Lehto, Juhani (2000) Saumaton palveluketju mosaiikkimaisessa järjestelmässä. Teoksessa: Pasi Moisio, Sakari Karvonen, Jussi Simpura & Matti Heikkilä (toim.). Hyvinvointivaltion palveluketjut. Helsinki: Tammi.

Lehtola Ilkka & Tedre Silva (2014) Kulkeminen maaseutututkimuksessa. Janus. Vol. 22 (3):

2014. S. 279-287.

Lehtonen, Lasse (2007) Vanhuksen subjektiivinen oikeus hoivapalveluihin. Gerontologia 21:3.

s. 246- 256.

Leinonen, Anu (2008) Sosiaalipalvelut muutoksessa- Paras vai palveluaukko?

Tutkimussuunnitelma ParasSos- työryhmälle. Helsinki: Stakes.

Metteri Anna & Hotari Kaisa- Elina (2011) Eettinen kuormittuminen ja toimintaympäristö nuorten palveluissa. Teoksessa: Pehkonen, Aini & Väänänen- Fomin Marja (toim.) Sosiaalityön arvot ja etiikka. Jyväskylä: PS- kustannus.

Multanen, Leena (2002) Muutoskaipuusta tulevaisuuden luomiseen. Tavoitteena onnistunut vanhustyö. Työterveyslaitos. Helsinki.

Niemelä Anna-liisa & Iso- Aho Merja (2009) Muistisairauksien hoito. Kotihoidon uusin haaste.

Teoksessa: Engeström Yrjö & Niemelä Anna- Liisa & Nummijoki Jaana & Nyman Juha (toim.).

Lupaava kotihoito. Uusia toimintamalleja vanhustyöhön. Jyväskylä: PS- kustannus. s. 165-199.

Noppari Eija & Koistinen Paula (2005) Laatua vanhustyöhön. Tampere: Sanoma Pro.

Nyman, Juha (2009) Tukityöllä ehkäistään vanhusten syrjäytymistä. Teoksessa: Engeström Yrjö

& Niemelä Jaana & Nyman Juha (toim.) Lupaava kotihoito. Uusia toimintamalleja vanhustyöhön. Jyväskylä: PS- kustannus. s. 49-86.

Näre, Lena (2012) Hoivatyön uudet paradoksit. Niina & Näin 19:1. S. 92-96.

Paasivaara, Leena (2002) Tavoitteet ja tosiasiallinen toiminta. Suomalaisen vanhusten hoitotyön muotoutuminen monitasotarkastelussa 1930- luvulta 2000- luvulle. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Oulu: Oulun yliopisto.

Precarias a la deriva (2009) Hoivaajien kapina. Tutkimusmatkoja prekaarisuuteen. Helsinki:

Like.

Puroila Anna- Maija (2002) Kohtaamisia päiväkotiarjessa- kehysanalyyttinen näkökulma varhaiskasvatukseen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Oulu: Oulu yliopisto.

148

Raivio, Kari (2002) Voiko tehokkuus nakertaa ammatti ja sosiaalietiikkaa?

Yhteiskuntapolitiikka. 67 (2002):2. s. 172- 175.

Rantalaiho, Liisa (2004) Loppusanat. Teoksessa: Henriksson, Lea & Wrede, Sirpa (toim.):

Hyvinvointityön ammatit. Helsinki: Gaudeamus. s. 235- 242.

Rauhala, Lauri (2005): Ihmiskäsitys ihmistyössä. Uudistettu painos. Helsinki: Gaudeaumus. s.

41–47, 152–155.

Rintala, Taina (2003) Vanhuskuvat ja vanhushuollon muotoutuminen 1850- luvulta 1990- luvulle. Tutkimuksia 132. Helsinki: Stakes.

Räsänen, Riitta (2011) Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Väitöskirja.

Rovaniemi: Lapin Yliopisto.

Saastamoinen, Mikko (2010) Aktiivisen kansalaisuuden vastatulkintoja: Neuroottinen ja hylätty kansalaisuus. Teoksessa: Kaisto Jani & Pyykkönen Miikka (toim.) Hallintavalta. sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Helsinki: Gaudeamus. S. 230- 253.

Seitsamo, Jorma (2007) Retirement transition and well-bein. A 16- year longitudinal study.

People and Work. Research reports 76. Finnish Institute of Occupational Health. Helsinki.

Siltala, Juha (2004) Työelämän huonontumisen lyhyt historia: muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. Helsinki: Otava.

Simonen, Leila (1986) Contradictions of the Welfare State, Women and Caring. Acta Universitatis Tamperensis 2195. Tampere: Tampereen Yliopisto.

Sointu, Liina (2009) Koti hoivan tilana. Teoksessa: Anttonen Anneli & Valokivi Heli & Zechner Minna (toim.) hoiva tutkimus, politiikka ja arki. Tampere: Vastapaino. S. 176-197.

Sointu, Liina (2011) Läsnäolo hoivan arjessa. Janus 19 (2) s. 158-173.

Sointu, Liina (2016) Hoiva suhteessa. Tutkimus puolisoaan hoivaavien arjesta. Väitöskirja.

Tampere: Tampereen yliopisto.

Suomi, Asta (2003) Verkostosuuntautunut työ. Teoksessa Marjatta Marin & Hakonen Sinikka (toim.) Seniori ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Jyväskylä: PS- kustannus. s.195- 205.

Suominen, Tuula & Henriksson Lea (2008) Työnjako vanhusten kotihoidossa.

Yhteiskuntapolitiikka 73 (2008): 6. S. 625-639.

149

Tedre, Silva (1993a) Vanhusten kotipalvelu- julkista apua yksityiselämän alueelle. Gerontologia 7 (1993): 2. s. 133-140.

Tedre, Silva (1993b) Ammatillinen huolenpito vanhusten kotipalvelussa. Kahden naisen kohtaaminen yksityisen ja julkisen hauraalla rajalla. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Tedre, Silva (1999) Hoivan sanattomat sopimukset. Tutkimus vanhusten kotipalvelun työntekijöiden työstä. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja 40. Joensuu:

Joensuun yliopisto.

Tedre, Silva (2000) Hoivaa jokapäiväisten toistojen maailmassa. Analyysit.

Yhteiskuntapolitiikka. 65 (2000): 6. S. 520- 526.

Tedre, Silva (2003) Hoiva ja vanhuus. Teoksessa Marjatta Marin & Hakonen Sinikka (toim.) Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Jyväskylä: PS- Kustannus. s. 56-70.

Tedre, Silva (2004a) Likainen työ ja virallinen hoiva. Teoksessa: Henriksson Lea, & Wrede Sirpa (toim.) Hyvinvointityön ammatit. Helsinki: Gaudeamus. s. 63- 83.

Tedre, Silva (2013) Eläkeläisenä maaseudulla. Maaseutupolitiikan työryhmä. Helsinki:

Maahenki.

Tedre, Silva & Pöllänen, Pirjo (1997) Hoivan herkät alueet. Helsinki: Kirjayhtymä.

Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli (2002) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:

Tammi

Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli (2002) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:

Tammi.

Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli (2013) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 11.

uudistettu painos. Vantaa: Tammi.

Utriainen, Kati (2009). Arvostava vastavuoroisuus ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ytimenä hoitotyössä. Väitöskirja. Lääketieteellinen tiedekunta. Oulu: Oulun yliopisto.

Vaarama, Marja (2004) Ikääntyneiden toimintakyky ja palvelut. Nykytila ja vuosi 2015.

Teoksessa: Ikääntyminen voimavarana. Helsinki: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2004. S.131-196.

150

Valokivi Heli & Zechner Minna (2009) Ristiriitainen omaishoiva- Läheisen auttamisesta kunnan palveluksi. Teoksessa Anttonen Anneli, Valokivi Heli & Zechner Minna. (toim.) Hoiva tutkimus, politiikka ja arki. Tampere: Vastapaino. s.126- 153.

Van Aerschot, Lina (2014) Vanhusten hoiva ja eriarvoisuus, sosiaalisen ja taloudellisen taustan yhteys avun saamiseen ja palvelujen käyttöön. Tampere: Tampereen yliopisto.

Virkki Tuija & Vartiainen Anssi & Hänninen Riitta (2012) Talouden ja hoivan ristipaineessa.

Vanhustyöntekijöiden näkemyksiä työnsä muutoksista. Yhteiskuntapolitiikka 77 (2012):3. s.

253-264.

Voutilainen Päivi & Kauppinen Sari & Sinervo Timo & Finne- Soveri Harriet & Laine Marjukka & Ailasmaa Reijo (2007) Ikääntyneiden palveluissa toimivan henkilöstömäärän ja rakenteen kehitys. Teoksessa: Voutilainen Päivi (toim.) Laatua laatusuosituksella? Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen seuranta ja arviointi. Raportteja. Helsinki: Stakes.

s. 36-40.

Vuorensyrjä Matti & Kröger Teppo (2008) Suomalainen hoivatyö pohjoismaisessa vertailussa. Vanhuspalvelujen koti- ja laitoshoitotyön piirteitä ja ongelmia. Yhteiskuntapolitiikka lehti. 73 (2008): 3. s. 250- 266.

Väliverronen, Esa (1998) Mediatekstistä tulkintaan. Teoksessa: Kantola Anu & Morning Inka

& Väliverronen Esa (toim.) Media-analyysi: Tekstistä tulkintaan. Tampere: Gaudeamus.

Waerness. Kari (1996): Omsorgsrationalitet I : Eliasson, Rosmari (red.): Omsorgens skftningar.

Lund: Studentlitteratur. 1996. S. 203-212.

Wrede Sirpa & Henriksson Lea (2004) Kahden kerroksen väkeä: kotihoidon ammatillinen uusjako. Teoksessa: Wrede Sirpa & Henriksson Lea (toim.) Hyvinvointityön ammatit. Helsinki:

Gaudeamus. S. 210-234.

Zechner Minna & Valokivi Heli (2009) Hoivan tarve ja vanhan ihmisen toimintakyky.

Teoksessa: Anttonen Anneli & Valokivi heli & Zechner Minna (toim.) Hoivatutkimus, politiikka ja arki. Tampere: Vastapaino. S. 154-175.

151

Internet lähteet

STM. Kotihoito ja kotipalvelut (2013). Tukipalvelut täydentävät muuta kotipalvelua. Helsinki.

STM. www.stm.fi/kotihoito-kotipalvelut . Viitattu 25.5. 2017.

Savon Yrittäjät. Palveluseteli tulossa ateriapalveluihin. www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat /a/uutiset/566718-palveluseteli-tulossa-ateriapalveluihin . Viitattu 30.11.2018.

Sosteri. Itä- Savon sairaanhoitapiirin kuntayhtymä. Kotihoidon tukipalvelut.

www.sosteri.fi/palelut/sosiaalipalvelut/sosiaalipalvelut/sosiaalipalvelut-ikäntyneille/kotihoito/kotihoidon-tukipalvelut/ateriapalvelu/ . Viitattu 30.06.2019.

Yle. Uutiset 17.3.2017. Moni ikäihminen saisi kotipalveluita jopa puoleen hintaan – ’’Sääli, että tätä ei tiedetä’’. Https://yle.fi/uutiset/3-9516857. Viitattu 25.07.2018.