Tutkimusmenetelmä

Tämä tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmän valintaa ohjaa merkittävästi tutkimuksen kohteena oleva aihe tai ilmiö. Aiheen valinnan jälkeen tulee miettiä, minkälainen tutkimusmenetelmä on paras vaihtoehto juuri valitun aiheen tutkimista varten. Tut-kimusotteen valinnassa on pyrittävä miettimään, minkälaisiin kysymyksiin tutkimuksen kohteena olevasta aiheesta halutaan saada vastauksia. (Puusa & Juuti 2020) Laadullinen tutkimus on syste-maattista ja joustavaa. Tarkoituksena on systemaattisesti pyrkiä selittämään ja kuvaamaan tutki-muksen kohteena olevaa ilmiötä. (Schreier 2014) Laadullisen tutkitutki-muksen tunnusmerkkinä on usein myös sen hypoteesittomuus, jolloin tutkittavasta ilmiöstä tai tutkimustuloksista ei ennalta aseteta lukkoon lyötyjä olettamuksia. Havainnointiin luonnollisesti voivat vaikuttaa aikaisempien kokemusten myötä, mutta aiemmin koetun perusteella ei rajata tutkimukseen liittyviä toimenpi-teitä jonkin tietyn tuloksen saavuttamiseksi. (Haaparanta & Niiniluoto 2016)

Tässä tutkielmassa käytettävä laadullisen tutkimuksen menetelmä on sisällönanalyysi. Sisäl-lönanalyysin avulla on tarkoitus saada tutkimuksen kohteena olevasta aiheesta tai ilmiöstä

tiivistetyssä muodossa oleva kuvaus. Sisällönanalyysin menetelmä sopii hyvin esimerkiksi erilais-ten dokumenttien systemaattiseen ja objektiiviseen analysointiin. Dokumentiksi lasketaan tässä tapauksessa todella laaja kirjo erilaista materiaalia. Kyseessä voi olla kirja, kirje, haastattelu tai esimerkiksi raportti. (Tuomi & Sarajärvi 2018) Tässä tutkielmassa analyysin kohteena ovat yritys-ten vastuullisuusraportit, joyritys-ten käytössä olevan tutkimusmateriaalin osalta sisällönanalyysi on tutkimuksen onnistumisen kannalta sopiva valinta. Laadullisen tutkimuksen kentällä sisällönana-lyysi on yksi käytetyimmistä menetelmistä aineiston tarkastelemiseksi. Se sopii käytettäväksi mo-neen erilaiseen tutkimusasetelmaan. (Puusa & Juuti 2020) On kuitenkin tärkeä muistaa, että tut-kimuksessa tehdyt havainnot eivät vielä itsessään riitä tuloksiksi, vaan niiden pohjalta tulee tehdä tulkintoja, joilla pyritään pääsemään niin sanotusti havaintojen taakse (Alasuutari 2011).

Tulkintojen tekeminen on siis keskeinen osa tämän tutkimuksen tekemisessä.

Sisällönanalyysin avulla saadaan vastauksia siihen, mitä jostain tietystä asiasta analyysin koh-teena olevissa dokumenteissa sanotaan. Tutkimusmenetelmänä sisällönanalyysi eroaa hyvin sa-mankaltaisesti käsitteestä, sisällönerittelystä, siten, että sisällönerittelyn voidaan katsoa olevan tiivistettynä dokumenttien pohjalta tehtyä analyysia, jossa tutkittavana olevan tekstin sisältöä py-ritään ilmaisemaan kvantitatiivisesti. Sisällönanalyysia hyödynnettäessä tavoitteena on puoles-taan luoda kuvaus analysoitavan dokumentin sisällöstä sanallisessa muodossa. (Tuomi & Sara-järvi 2018) Sisällönanalyysia käytettäessä tarkoituksena on siis muodostaa tutkijan tai tutkijoiden tulkintoja käsiteltävästä aihepiiristä sen sijaan, että tulokset olisivat suoria väitteitä tai absoluutti-sia totuukabsoluutti-sia (Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2016).

Riippuen siitä, millaista päättelylogiikkaa tutkimuksessa käytetään, voidaan sisällönanalyysi jakaa kahteen erilaiseen lähestymistapaan, jotka ovat induktiivinen sekä deduktiivinen lähestymistapa.

Induktiivisessa lähestymistavassa perusideana on, että päättelyketju etenee yksittäisistä asioista yleisiin väitteisiin. Deduktiivisessa lähestymistavassa puolestaan edetään päinvastoin, eli yleisistä väitöksistä yksittäisiin asioihin. (Haaparanta & Niiniluoto 2016) Deduktiivisen ja induktiivisen lä-hestymistavan lisäksi sisällönanalyysi voidaan jakaa myös kolmeen erilaiseen tapaan, joilla se to-teutetaan. Näistä kolmesta tavasta yleisimmät ovat aineistolähtöinen sekä teorialähtöinen sisäl-lönanalyysi. Kolmas toteutustapa on teoriaohjaava sisällönanalyysi, mutta se on tutkimuksissa

melko harvoin käytetty. (Tuomi & Sarajärvi 2018) Seuraavaksi käydään läpi näiden toteutustapo-jen ominaispiirteitä.

Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa kaiken perustana on jokin aineisto, jonka sisältöä analy-soidaan. Tässä toteutustavassa päättelylogiikkana toimii induktiivinen päättelytapa, eli asioissa edetään yksittäisistä asioista yleisiin väitteisiin. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin ensimmäinen vaihe on tutkimuksen kohteena olevan aineiston redusointi eli pelkistäminen, jolloin aineistoon jätetään vain tutkimuksen kannalta olennainen sisältö. Turhan materiaalin karsiminen voidaan suorittaa esimerkiksi keräämällä aineistosta ilmaisut, jotka liittyvät tutkimuksen kannalta olen-naiseen aiheeseen. Kun aineisto on pelkistetty, on vuorossa klusterointi- eli ryhmittelyvaihe. Ryh-mittelyllä tarkoitetaan sitä, kun pelkistämisvaiheessa havaitut tutkittavaa aihetta käsittelevät il-maisut läpikäydään tarkasti ja niistä muodostetaan ryhmiä, jotka sisältävät samaa teemaa käsit-televiä ilmaisuja. Luodut ryhmät nimetään niiden sisältöön sopivalla tavalla. Ryhmittelyn myötä alkuperäinen aineisto tiivistyy entisestään, sillä aiemmin esiin nostetut yksittäiset ilmaisut on nyt yhdistetty laajemmiksi kokonaisuuksiksi. (Tuomi & Sarajärvi 2018)

Ryhmittelyä seuraa abstrahointi eli käsitteellistäminen, jolloin alkuperäisestä aineistosta poimi-tuista käsitteistä muodostetaan teoreettisia käsitteitä. Aiemmin muodostepoimi-tuista ryhmistä muo-dostetaan yläluokkia ja tarvittaessa näitä yläluokkia yhdistellään. Yhdistelemistä jatketaan niin kauan, kuin on aineiston näkökulmasta mahdollista. Ryhmittelyn aikana on tärkeää säilyttää sel-keä yhteys alkuperäiseen aineistoon. Kun käsitteitä on yhdistelty riittävästi, saadaan nostettua esiin tutkimuksen kannalta olennaiset teemat, joiden avulla voidaan vastata asetettuihin tutki-muskysymyksiin. (Tuomi & Sarajärvi 2018)

Teorialähtöisessä sisällönanalyysissa tutkimuksen perustana on jokin jo olemassa oleva teoria.

Tässä lähestymistavassa päättelytapa on deduktiivinen, jolloin analyysi etenee yleisestä aihepii-ristä yksittäisiin seikkoihin. Valitun teorian avulla muodostetaan kategoriat, joista poimitaan ai-neistolähtöisen analyysin tavoin tutkimuksen kannalta olennaiset seikat. Harvinaisemmin esiin nouseva teoriaohjaava sisällönanalyysi etenee tiivistetysti aineistolähtöisen analyysin tavoin, mutta käsitteellistämisvaiheessa käsitteet tuodaan tutkimukseen jo olemassa olevasta teoriasta,

kun aineistolähtöisen analyysin käsitteet luodaan analyysin kohteena olevan aineiston pohjalta.

(Tuomi & Sarajärvi 2018)

Tutkimuksen toteuttaminen hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti edellyttää tutkijalta huolelli-suutta tutkimuksen jokaisessa osa-alueessa. Muiden tutkijoiden tekemää työtä ei tule vähätellä, eli toisin sanoen tieto, joka on saatu aiempiin tutkimuksiin perehtymällä, tulee asiaankuuluvalla tavalla merkitä lähdeviittauksilla. Myös omien tutkimustulosten raportointiin on kiinnitettävä huomiota, sillä huolimaton raportointi voi johtaa tulosten harhaanjohtavuuteen. Jo aiemmin ha-vaittuja tutkimustuloksiakaan ei tule esittää omina. (Tuomi & Sarajärvi 2018)

Laadullisen tutkimuksen laatuun vaikuttavat luonnollisesti sen luotettavuuteen liittyvät näkökul-mat. Luotettavuutta käsittelevät seikat voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri käsitteeseen. Nämä käsitteet ovat luotettavuus, uskottavuus ja eettisyys. Nämä kolme käsitettävä liittyvät vahvasti toisiinsa ja jokaisella on tärkeä osa tutkimuksen luotettavuuden varmistamisessa; yhden puuttu-essa koko tutkimuksen pohja murenee. Luotettavuudpuuttu-essa keskeisessä roolissa on se, että tutki-muksen tekijä kykenee osoittamaan tutkimukseen valitut menetelmät oikeiksi. Hyvät, johdonmu-kaiset perustelut ovat olennainen osa tätä. Myös koko tutkimusprosessin kuvaaminen kaikkien vaiheiden osalta auttaa osoittamaan, että tutkimuksen toteutus on ollut johdonmukainen ja on-nistunut alusta asti. (Puusa & Juuti 2020)

Uskottavuudella ”mitataan” tutkimuksen tulosten hyväksyttävyyttä yleisön silmissä. Jotta yleisö voisi pitää tutkimuksen tuloksia tosina ja luottaa siihen, että tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty asiaankuuluvin menetelmin, tulee tutkijan kuvata prosessia tarkasti ja todenmukaisesti.

Tutkimuksen eettisyys puolestaan tarkoittaa sitä, että koko tutkimuksen tekemisen ajan tutkija on pitänyt huolta tieteen eettisten periaatteiden noudattamisesta. Keskeisenä ohjenuorana voisi pitää sitä, että eettisiä periaatteita noudattamalla tehty tutkimus voisi toimia muidenkin tutki-muksen runkona. Tutkimusta tehdessä on keskityttävä siihen, että siinä mahdollisesti käsiteltä-vien henkilöiden tai muiden osapuolten elämänlaatu ei saa kärsiä. (Puusa & Juuti 2020)

Luotettavuuteen liittyviä, usein kuultuja käsitteitä ovat myös validiteetti sekä reliabiliteetti. Validi-teetilla tarkoitetaan tiivistetysti sitä, että tutkimuksessa keskitytään siihen, mihin on luvattu ja

reliabiliteetti puolestaan viittaa siihen, että tutkimustulokset voidaan myöhemmin toistaa. Laa-dullisen tutkimuksen piirissä validiteetin ja reliabiliteetin käsitteiden käyttöä on kritisoitu, sillä niitä on alun perin käytetty vain määrällisen tutkimuksen yhteydessä. Tutkimustulosten toistetta-vuuteen laadullisessa tutkimuksessa vaikuttaa usein se, että tuloksissa voivat näkyä tutkijan omat käsitykset tutkittavasta aiheesta sen sijaan, että olisi olemassa vain yksi oikea totuus. Tä-män vuoksi validiteetin ja reliabiliteetin käsitteet voivat olla laadullisen tutkimuksen yhteydessä hieman harhaanjohtavia ja niiden tilalle onkin ehdotettu muita käsitteitä. (Tuomi & Sarajärvi 2018)

Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Valin-taan päädyttiin siksi, että tutkimusaiheesta ei ole valmiiksi luotua teoriapohjaa, jonka vuoksi teo-rialähtöinen sisällönanalyysi ei olisi toimiva vaihtoehto. Koska aineistoa tullaan rajaamaan pit-kälti tutkijan omiin tulkintoihin perustuen, ei määrällinen tutkimusmenetelmäkään olisi kovin-kaan luotettava tapa toteuttaa tutkimusta. Tarkoituksena on muodostaa tutkimukseen valittujen tuottajaosuuskuntien ja niiden omistamien yritysten vastuullisuusraporttien pohjalta kuvaus siitä, mistä asioista vastuullisuusraporteissa kerrotaan. Samalla esiin nostetaan se, keille ollaan vastuullisia ja onko raportoinnissa havaittavissa luvussa 3 esiteltyjä osuustoiminnallisia periaat-teita. Tavoitteena on siis muodostaa laajoista raporteista tiivistetty kuvaus siitä, mitkä asiat ovat tuottajaosuustoiminnallisissa yrityksissä vastuullisuustekoja.

Vastuullisuustekojen luokittelemiseen yritysten laajoista raporteista vaikuttaa osaltaan se, mil-laisten asioiden tutkija itse katsoo olevan vastuullisuustekoihin kuuluvaa. Myös yksittäisten ilmai-sujen yhdistely erilaisiin ryhmiin voi olla eri tutkijoiden välillä hieman erilaista. Tuottajaosuuskun-tien ja niiden omistamien yritysten vastuullisuusraportointiin ei ole aikaisemmin juurikaan keski-tytty, joten tämän tutkielman tulokset voivat olla niin sanottu suuntaa antava tuki myöhemmälle tutkimukselle. Tarkoitus ei siis edelleenkään ole nostaa esiin absoluuttisia faktoja vastuullisuu-desta kertomiselle, vaan enemmänkin tutkia, minkälaisia vastuullisuustekoihin liittyviä asioita ra-porteista voi nousta esiin.