Tutki ja kartoita

Aivan aluksi perehdyin tulevaan uuteen Arkkitehtuuri- ja designmuseoon, A&DO Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskus -hankkeeseen sekä A&DO Labraan – jonka työnimi tässä vaiheessa oli vielä DesignLabra – taustoihin, tavoitteisiin ja reunaehtoihin. A&DO-ydintiimin kanssa pidimme useita palavereita jo suunnittelun alkuvaiheessa ja tämä tiivis yhteistyö jatkui läpi koko muotoiluprosessin. Erityisen tiivistä yhteistyötä tein museolehtorin ja A&DO Labran vastaavan tuottajan Hanna Kapasen kanssa, jonka tapasin viikoittain.

Taustatutkimukseen hankin tietoa yhteissuunnittelusta, koska museoissa puhutaan nykyään paljon osallisuudesta, vuorovaikutuksesta ja yhteisöllisyydestä ja

keskusteluissa on tullut esille ajatus ottaa yleisö mukaan vaikuttamaan museoiden näyttelyiden sisältöön. Tästä keskustelin yhdessä A&DO-ydintiimin kanssa ja he olivat myös sitä mieltä, että yhteissuunnittelun hyödyntämistä A&DO Labran sisällön suunnittelussa tulisi tutkia käytännössä. Taustoittavaa tietoa hankin muotoilusta ja arkkitehtuurista, design- ja arkkitehtuurimuseoiden nykytilasta ja haasteista, museoista oppimisympäristönä ja valtakunnallisen vastuumuseon jalkautumisesta.

Lisäksi sisältöjen ideoinnin yhteydessä osallistuin Taiteillen tulevaisuuksiin -webinaarin, jonka lasten ja nuorten taidekeskus Annantalo järjesti yhteistyössä Tulevaisuuskoulun kanssa. Lisäksi osallistuin Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon henkilökunnalle järjestettyyn Saavutettavuus museoissa -koulutukseen, jonka pitivät museoille Kulttuuria kaikille -palvelu.

Kävin seuraamassa muotoilija Aino Kivirannan vetämää yhteissuunnittelun työpajaa Tönnön koulussa Orimattilassa ja pääsin myös osallistumaan työpajaan fasilitaattorin roolissa. Osallistuin työpajaan, koska ajattelin, että mahdollisesti kokemuksesta voisi olla hyötyä, mikäli tässä projektissa olisi päästy yhteissuunnittelemaan lasten kanssa. Haastattelin Turun museokeskuksen vuorovaikutussuunnittelijaa Pia Hovi-Assadia hänen kokemuksista Turun museokeskuksen Kansalaistila-kontista. Lisäksi haastattelin Hanna Kapasta vastuumuseoiden jalkautumisesta ja arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksesta.

Taustatutkimuksen jälkeen pyrin hahmottamaan, millainen Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon nykytilanne on ja millaisia tavoitteita heillä on A&DO Labran suhteen keskustelemalla lisää A&DO-ydintiimin kanssa. Hyvin pian tuli esille, kuinka tietynlainen elitistinen kuva molemmista museoista vaikuttaa siihen, miksi osa ihmisistä ei käy Arkkitehtuurimuseossa tai Designmuseossa. Tämä kiinnosti minua suuresti ja mietin, missä ei-kävijöitä voisi tavata. Molemmilla museoilla on yhteensä kattavat verkostot, mutta niihin kuuluu yleensä arkkitehtuurista ja muotoilusta kiinnostuneita henkilöitä, joten verkostojen käyttäminen ei olisi tässä kohtaa toiminut halutulla tavalla.

KUVA 34. Kokoelmaesine, roska-astia. Kuvaaja: Mari Kallionpää.

Jäin miettimään keinoja tavoittaa tehokkaasti useita erilaisia ihmisiä, jotka eivät käy tai käyvät harvoin Arkkitehtuurimuseossa ja Designmuseossa. Täten ehdotin ydintiimille haastattelujen järjestämistä Oodin ulkopuolella, koska kirjasto on molemmista museoista erillinen julkinen tila ja rakennus on hyvällä keskeisellä paikalla. Aikatauluun oli jo kuitenkin hyvin pian merkattu Designmuseossa

järjestettävä DesignLab: Mini Jam, joten päätimme yhdessä A&DO-ydintiimin kanssa järjestää haastattelut myöhemmin tapahtuman jälkeen paremmalla ajalla.

Lähdin miettimään, millä tavalla lähestyisin tulevaa työpajaa ja sen osallistujia.

Ennakkoon tiesin, että minun lisäksi Mari Savio Suomusta eli Suomen muotoilukasvatusseurasta ja Jaana Räsänen Arkista eli Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulusta pitäisivät omat työpajansa myös tapahtumassa. Tämän lisäksi tiesin, että työpajan osuus tulisi olemaan tunnin mittainen ja osallistujat olisivat pääasiassa opettajia, muotoilijoita, arkkitehteja ja molempien museoiden henkilökuntaa.

Etukäteen pyrimme hahmottamaan yhdessä A&DO-ydintiimin kanssa, minkälainen tieto olisi meille tärkeää ja mitä osallistujien olisi helppo lähestyä ja miten. Tästä syntyi idea ottaa museoiden kokoelmaesineet mukaan työpajaan. Valittujen kokoelmaesineiden joukossa oli esimerkiksi ovenkahva, matkakeskuksen

taukopisteet ja moottoritien valonheitin. Päädyimme esineisiin, joista museolla olisi mielenkiintoista materiaalia, jotka olisivat helposti lähestyttäviä arkisia esineitä ja joiden esillepano ei vaatisi suuria toimenpiteitä esineturvallisuuden takaamiseksi.

Päädyimme seuraaviin kokoelmaesineisiin.

1. Roska-astia

1989-1990, suunnittelu: Creadesign Oy / Hannu Kähönen, tilaaja: Helsingin kaupungin rakennusvirasto, valmistaja: Säkkiväline.

KUVA 36. Kokoelmaesine, kesämajamallit. Kuvaaja: Mari Kallionpää.

KUVA 37. Kokoelmaesine, naisten ulkoilutakki. Kuvaaja: Mari Kallionpää.

KUVA 35. Kokoelmaesine, Tapiolan uimahallin ympäristö. Kuvaaja: Mari Kallionpää.

2. Kesämajamallit

1. Merimaja, Kivinokan kesämaja-alue, Helsinki 1999, suunnittelu: Harri Hautajärvi.

2. Kesämaja Wikända, Malmkopplan, Espoo 1930, suunnittelu: Eva Kuhlefelt- Ekelund.

3. Mökkimalli silmu A, Niipperin ryhmäpuutarha, Espoo 2012–, suunnittelu:

Verstas arkkitehdit.

4. Tyyppimajamalli K, Herttoniemen siirtolapuutarha, Helsinki 1934.

suunnittelu: Ingeborg Wahlroos.

3. Naisten ulkoilutakki

1984, suunnittelu: Ritva Kellokumpu, valmistaja: Torstai oy.

4. Tapiolan uimahallin ympäristö

puutarhasuunnitelma, Espoo, 1960, suunnittelu: Jussi Jännes.

KUVA 39. Kokoelmaesine, lasten jopo. Kuvaaja: Mari Kallionpää.

KUVA 38. Kokoelmaesine, Helsingin kaupunkiseudun liikennetutkimus. Kuvaaja: Mari Kallionpää.

5. Helsingin kaupunkiseudun liikennetutkimus

moottoritiesuunnitelma, 1968, insinööritoimisto Pentti Polvinen sekä Wilbur Smith &

Associates.

6. Lasten jopo

1975, suunnittelu: Helkama suunnittelutyöryhmä, valmistaja: Helkama.

KUVA 40. Symboli.

Varovaiset Ihmettelijät esim. paikalliset kävijät

Ajanviettäjät Tunne ja nautinto edellä

Nopean nautinnon metsästäjät

esim. kiireiset kaupunkilaiset

KUVA 41. Symboli.

Tiedonjanoiset esim. opettajat + oppilaat ja

paikalliset kävijät

Tiedostavat kävijät

Tieto, kulttuuri ja ennennäkemättömät kokemukset edellä

Uuden etsijät esim. ammattilaiset, museoihmiset ja turistit

KUVA 42. Symboli. KUVA 43. Symboli.

Asetimme tavoitteeksi selvittää, miten kokoelmaesineet halutaan kokea ja mitä niistä halutaan tietää. Vein ajatusta eteenpäin ja mietin millä tavalla osallistujia voitaisiin aktivoida suunnittelemaan yhdessä ja miten mahdollisimman monta kantaa saataisiin esille työpajassa.

Ehdotin, että käytettäisiin empatiakarttaa, jota katsottaisiin neljän eri

motivaatioperusteisen äärikäyttäjäryhmän kautta. Ajattelin, että olisi hyvä hyödyntää motivaatioperusteisia käyttäjäryhmiä empiatiakartassa ja nimenomaan tässä projektissa, koska niillä vältetään muun muassa Demos Helsingin mukaan staattista kuvaa asiakkaista, sillä yksi kaupunkilainen voi kuulua moneen ryhmään palvelun ja tilanteen mukaan ¹⁴⁴. Empatiakartta valikoitui menetelmäksi, jotta työpajan osallistujista saataisiin kattavasti erilaisia ideoita irti. Mietin silloin, että empatiakartan avulla saataisiin osallistujat ihmetelemään, tutkimaan, kokeilemaan ja leikkimään erilaisilla ajatuksilla ja ideoilla.

Ehdotin myös A&DO-ydintiimille, että työpajassa keskityttäisiin äärikäyttäjäryhmiin, koska miettimällä laajasti muun muassa keskenään hyvin erilaisia motiiveja ja tarpeita,

144 Anttila & Hämäläinen 2019, 22.

Tunnusmerkit

Varovainen ja epävarma tarkkailija, jonka toimintaa ohjaavat ennakkoluulot. Saattaa kokea olevansa heikossa asemassa yhteyskunnassa. Sattuu tulemaan paikalle.

Motiivi vierailla A&DO Labrassa ja sen tapahtumissa

Varsinaista motiivia ei ehdi kehittyä ennen kokemusta. Toivoo tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja otetuksi mukaan sekä selviytyvänsä tilanteesta nolaamatta itseään.

Tunnusmerkit

Hän on kiireinen ja hänellä on hyvät digitaaliset taidot. Etsii helppoja nautintoja ja nopeaa mielihyvää – kärsimätön. Tekemisillään pyrkii imagonsa kohottamiseen ja vahvaan someminään.

Motiivi vierailla A&DO Labrassa ja sen tapahtumissa

Tulla viihtymään. Metsästää visuaalisesti inspiroivaa sekä vaivattomasti ja nopeasti lähestyttävää kokemusta.

voidaan Ideon mukaan suunnitella kokonaisvaltainen ratkaisu ¹⁴⁵. Äärikäyttäjäryhmien hyödyntäminen sopi mielestäni hyvin juuri tähän projektiin, koska tavoitteena oli olla mahdollisimman saavuutettavissa kaikille. Äärikäyttäjäryhmien käyttäminen mahdollisti sen, että mukaan saatiin ei-käyttäjät, joiden läsnäoloa kaikki museot tällä hetkellä havittelevat.

Ennen varsinaista tapahtumaa ja työpajaa päätin hyödyntää A&DO-ydintiimin ammattitaitoa ja tietämystä. Pidin työpajan A&DO-ydintiimille, jotta meillä olisi