Tuottajaosuuskuntien ja niiden omistamien yritysten vastuullisuusteot

5 Tutkimustulosten esittely ja niiden pohdintaa

uusiin ohjelmiin ja toimintatapoihin, joilla edistetään luonnonsuojelun metsissä. Erityisesti uusiu-tuvien energianlähteiden käyttö sekä veden käytön minimointi korostuvat jokaisessa läpikäy-dyssä raportissa. Veden käytön suhteen tavoitteeksi esitetään vastuullinen vedenkulutus, mutta minkäänlaista numeerista määritelmää tälle tavoitteelle ei ole esimerkiksi Atrian tapauksessa määritelty, joskin veden käyttöä eri toiminta-alueilla on havainnollistettu taulukoiden avulla. Da-tan perusteella on kuitenkin mahdotonta päätellä, kuinka lähellä tai kaukana vastuullisen veden-käytön tavoitetta ollaan. Hävikin minimointiin keskitytään myös jokaisessa yrityksessä ja kiertota-louden käsite nousee esiin. Pyrkimyksenä on siis hyödyntää tuotannossa käytettävät raaka-ai-neet niin tehokkaasti kuin mahdollista ja muodosturaaka-ai-neet sivuvirrat pyritään hyödyntämään koko-naisuudessaan. Pakkausten ekologisuuden osalta esiin nousevat erilaiset materiaalivalinnat, joilla pyritään minimoimaan ympäristöä kohtaan muodostuvaa kuormitusta. Erilaisien vastuulli-suusstandardien, kuten YK Global Compactin noudattaminen ilmaistaan keskeisenä ohjaavana tekijänä ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ympäristön hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat yrityksissä selkeästi keskeisiä teemoja vastuulli-suustekojen toteuttamisessa, sillä niistä on kerrottu erittäin laajasti ja asetettuihin tavoitteisiin pyrkimistä on havainnollistettu lukuisilla kuvioilla ja tulosluvuilla. Yritykset pyrkivät siis selkeästi näyttämään konkreettisia tuloksia sen sijaan, että teoista kerrottaisiin epämääräisellä tasolla il-man varsinaisten tulosten näyttämistä. Tuomalla prosessin etenemistä lukujen muodossa esiin halutaan näyttää, että vastuullisuusteoilla on ollut todellista vaikutusta ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Tarkan datan liittäminen osaksi vastuullisuusraportointia kasvattaa yritysten us-kottavuutta vastuullisina toimijoina ja luonnollisesti vahvistaa niiden myönteistä julkisuuskuvaa.

Yritysten merkittävä sitoutuminen ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi näkyy myös siinä, että yritykset pyrkivät jatkuvasti parantamaan toimintaansa sen sijaan, että niillä olisi asetettuna vain yksi tavoite, jonka täyttymisen jälkeen kehitystyö lopetetaan. Uusissa investoinneissa keskeisenä roolina on ympäristöystävällisyyden huomioiminen. Koko toiminnan keskiössä pyritään pitä-mään aiempaa ekologisempien valintojen tekeminen. Koska ympäristön hyvinvointiin liittyvä keskustelu on jatkuvasti puheenaiheena maailmanlaajuisesti, on yrityksillä myös eräänlainen paine toimia mahdollisimman ekologisesti ja tätä toimintaa halutaan korostaa mahdollisimman konkreettisia tuloksia esitellen, jotta toiminnan uskottavuus säilyy. Yritykset tuovat raporteissaan

esille sen, että ympäristön hyvinvoinnin eteen tehtävään työhön käytetään aikaa ja rahaa eikä kyseessä ole ainoastaan pakollinen paha, jonka eteen on pakko tehdä jotain. Vastuullisuusvies-tinnän kautta sidosryhmille halutaan kertoa, että yritykset aidosti välittävät ympäristöstä. Erilai-sista toimintatavoista kerrotaan tarkasti esimerkiksi kuvaamalla, kuinka tuotannossa syntyvää jätevettä käsitellään.

Kertomalla prosessien tarkasta etenemisestä lukijalle muodostuu mielikuva siitä, että vastuulli-suusteot ympäristön eteen ovat aidosti harkittuja eivätkä ainoastaan mainospuhetta. Toisaalta esimerkiksi Atria ilmoittaa, ettei vedenkäyttö aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia yrityksen tuotantovaiheessa, mutta tätä väitettä ei ole perusteltu millään tavoin. Tämä jättää epäselväksi sen, onko veden käytön olematon vaikutus ainoastaan yrityksen oma näkökulma vai onko vaiku-tuksia peilattu johonkin yleisesti hyväksyttyyn mitta-asteikkoon. Vaikka ympäristön eteen tehtä-vän työn prosesseja on suurimmilta osin avattu hyvinkin yksityiskohtaisesti, löytyy raportoinnista osittain epämääräisiä ilmauksia, joiden todenmukaisuutta on vaikea varmentaa.

Tuotannon eettisyyteen panostaminen

Tuotannon eettisyys on luokiteltu tutkielmassa omaksi yläluokakseen, sillä ympäristön hyvin-vointiin liittyvien näkökulmien lisäksi jokainen aineistoon sisällytetty yritys keskittyi tuotannosta kertomiseen myös muista näkökulmista. Atrian tapauksessa tuotannon eettisyyteen liittyi vah-vasti esimerkiksi tuotantoeläinten hyvinvointiin keskittyvät vastuullisuusteot. Näitä tekoja olivat esimerkiksi huolehtiminen siitä, että tuotantoeläimet eivät kärsi tuotantolaitoksissa ja ettei niihin kohdisteta tarpeettomia toimenpiteitä. Eläinten huonot olosuhteet ovat olleet vuosien mittaan useaan otteeseen keskustelun alla ja yritykset pyrkivät osoittamaan, että niiden tekemät toimen-piteet pyrkivät tarjoamaan tuotantoeläimille mahdollisimman hyvät olosuhteet niiden elinkaaren ajaksi.

Elintarviketuotannossa eettiseen näkökulmaan keskittyvät teot koskevat pääasiassa tuotan-toeläimien olosuhteita. Edellä mainittiin, että yritykset kertovat toiminnallaan minimoimaan eläi-mien kärsimyksen. Näihin tekoihin lukeutuvat esimerkiksi huolehtiminen siitä, että eläimille on riittävästi ruokaa ja juomaa tarjolla eivätkä ne täten joudu kärsimään ravinnon puutteesta. Elin-olosuhteet pidetään myös inhimillisinä ja eläimille halutaan varmistaa mahdollisimman vapaa

liikkuminen sen sijaan, että niitä pidettäisiin olosuhteissa, joissa esimerkiksi minkäänlainen liik-kuminen ei olisi mahdollista. Keskeisenä osana hyvinvointia on myös eläimien terveys, johon pa-nostetaan tarjoamalla laaja terveydenhuolto. Yritykset ilmoittavat myös varmistavansa, että ti-lanteissa, joissa eläimiin on kohdistettava erilaisia toimenpiteitä, on kivunlievityksestä huoleh-dittu asiaankuuluvalla tavalla. Kuten aiemmin todettiin, eläimille ei tehdä toimenpiteitä, ellei se ole välttämätöntä. Vastuullisuusraporteissa tällaisista toimenpiteistä kerrotaan avoimesti. Atria mainitsee tällaisiksi toimenpiteiksi esimerkiksi porsaiden kastroinnin sekä vasikoiden nupoutuk-sen. Näiden toimenpiteiden välttämättömyys on myös perusteltu.

Jotta yritykset voivat varmistaa tuotantonsa eettisyyden, ovat ne asettaneet myös sidosryhmil-leen vaatimuksia, joiden täyttämistä seurataan aktiivisesti. Metsä Group haluaa varmistaa sidos-ryhmiensä sitoutumisen eettisiin periaatteisiin tarjoamalla koulutusta yrityksen vastuullisuus-strategiaan. Sidosryhmiä kannustetaan myös kiinnittämään yrityksen toimintaan huomiota ja il-moittamaan mahdollisista eettisyyteen liittyvistä epäkohdista, jotta tilanteeseen voidaan rea-goida ja toimintatapoja korjata asiaankuuluvasti. Yritys nostaa raportoinnissaan esiin myös kes-tävän metsänhoidon. Tavoitteena on varmistaa uusien metsien perustamisen säännöllisyys ja yritys mittaakin perustettujen metsien pinta-alaa osana vastuullisen metsänhoidon varmista-mista. Yritys panostaa myös turvemaiden hoitoon kouluttamalla henkilöstöä huomioimaan met-sänhoitoon liittyviin ympäristökysymyksiin.

Valio korostaa eettisyyden parantamista tarjoamalla tuottajille tukea ja informaatiota yrityksen eettisistä periaatteista ja tätä varten on koulutettu alkutuotannon asiantuntijoita. Yritys osallis-tuu myös aktiivisesti tutkimukseen ja kehitystyöhön, jolla pyritään jatkuvasti parantamaan muun muassa tuotantoeläimien hyvinvointia. Tuotantotiloja auditoidaan myös säännöllisesti. Auditoin-nin tavoitteena on saada kattava käsitys siitä, kuinka tuotteen laadusta huolehditaan, voivatko tuotantoeläimet hyvin, ruokitaanko niitä tarpeeksi ja onko tuotantotilan yleinen siisteystaso vaa-timusten mukaista. Kaikkiin epäkohtiin puututaan välittömästi ja tuottajaa ohjeistetaan tilanteen korjaamiseksi. Vakavissa puutteissa tuotanto keskeytetään, kunnes tilanne on korjattu.

Eettisiin näkökulmiin panostaminen on otettu jokaisessa tapausyrityksessä vakavasti. Atria tote-aakin kuluttajien olevan yhä kiinnostuneempia tuotantoeläimien hyvinvoinnista. Lisäksi

mainitaan alati kasvava keskustelu siitä, kuinka lihansyöntiä voidaan perustella eettisestä näkö-kulmasta. Atria haluaakin olla suunnannäyttäjä siinä, kuinka lihansyönti voi edelleenkin olla eetti-sesti oikea valinta. Yrityksen toiminta perustuu pääasiassa lihantuotantoon, joten eettisen näkö-kulman lisäksi yrityksellä on myös varmasti kova paine perustella toimintansa hyväksyttävyyttä taloudellisesta näkökulmasta. Eettisyyteen panostaminen ei siis ole ainoastaan sidosryhmien hy-vinvoinnin varmistamista, vaan myös yrityksen omat intressit ovat vastuullisuustekojen taustalla.

Myös maidon tuotanto on ollut keskustelua herättävä aihe jo usean vuoden ajan. Valio ottaa ai-heeseen kantaa vastuullisuusraportoinnissaan kertomalla, mihin maitoa tarvitaan. Tästä kerto-malla yritys haluaa Atrian tapaan oikeuttaa toimintansa perustelekerto-malla sen välttämättömyyttä sidosryhmien silmissä.

Jokainen yritys haluaa selkeästi tuoda vastuullisuusraporteissaan esiin sen, että ne huomioivat tuotannossaan lukuisia eri seikkoja, joilla pyrkivät edistämään toimintaansa eettisestä näkökul-masta. Kertomalla näistä teoista välitetään mielikuvaa siitä, että yritykset tekevät enemmän kuin niiden oikeastaan olisi välttämätöntä. Tällaiset eettiset teot osoittavat tavallaan yritysten aitoa kiinnostusta ja sitoutumista toimintansa eettisyyden edistämiseksi, mutta samaan aikaan suuri osa näistä teoista on sidosryhmien vaatimaa ja käytännössä automaattisesti odotettua. Rapor-teissa tuodaankin esiin se, että tuotantoon liittyvät eettiset näkökulmat kiinnostavat kuluttajia yhtä enemmän, joten eettisyyteen panostaminen ei ole oikeastaan niin sanottua vapaaehtoista toimintaa, vaan sidosryhmien vaatimusten täyttämistä, joka on käytännössä välttämätöntä toi-minnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Carrollin (1991) mukaan yrityksen eettiseen toimintaan liittyvät seikat ovatkin enemmän odotettuja ja vaadittuja kuin toivottuja toimenpiteitä.

Lopputuotteen turvallisuuden varmistaminen

Lopputuotteen turvallisuuden varmistaminen on kenties yksi selkeimmistä yritysten asiakkaille kohdistetuista vastuullisuusraportoinnin teemoista. Jokaisessa yrityksessä toiminnan keskeisenä mahdollistajana ovat luonnollisesti asiakkaat, jotka tuotteita kuluttavat. Koska kyseessä on elä-misen kannalta niinkin keskeinen asia kuin ravinto, haluavat yritykset vakuuttaa asiakkaansa siitä, että niiden tuotteet ovat turvallisia ja niitä kannattaa jatkossakin hankkia. Turvallisuuden varmistamiseksi yritykset ovat kehittäneet lukuisia toimintatapoja, joita ne esittelevät vastuulli-suusraporteissaan.

Elintarvikealalla (Atria ja Valio) kenties keskeisimpänä tuotteen turvallisuuden varmistajana pide-tään tuotteen terveellisyyttä. Yritykset kertovat noudattavansa ravintosuosituksia ja muita vas-taavia säännöksiä varmistaakseen, että asiakkaan ostama tuote on ravintoarvoiltaan terveyttä edistävä ja täten paras mahdollinen valinta ruokapöytään. Säännösten ja suositusten minen esitetään omana vastuullisuustekonaan, mutta toisaalta erityisesti säännösten noudatta-minen ei ole niinkään vastuullista vaan käytännössä pakollista. Myös kasvisruokavaliota noudat-tavat pyritään ottamaan tuotevalikoimassa huomioon esittelemällä uusia tuotteita, jotka ovat täysin kasvipohjaisia.

Tuotteen terveellisyyden varmistamisen lisäksi yritykset kertovat turvallisuudesta esittelemällä erilaisia sertifikaatteja tuotteilleen. Sertifikaattien avulla halutaan esitellä sidosryhmille yritysten onnistumisia elintarviketurvallisuuden takaamisen osalta. Atria korostaa erikseen, että sertifikaa-tit ovat kolmansien osapuolien myöntämiä sen sijaan, että kyseessä olisi yrityksen itsensä luoma kriteeristö, jolloin sertifikaattien luotettavuutta voitaisiin epäillä. Tuotteiden turvallisuutta pyri-tään kehittämään jatkuvasti ja yritykset ovat sitoutuneet noudattamaan turvallisuuden varmista-miseksi viranomaisten toimesta asetettuja vaatimuksia. Atria ja Valio kertovat, että tuotan-toeläimille ei syötetä lääkkeitä, ellei se ole ehdottoman tärkeää ja eläimen terveyden kannalta pakollista. Tavoitteena on kuitenkin se, ettei esimerkiksi antibiootteja tarvitsisi antaa eläimen elinkaaren missään vaiheessa. Antibioottivapaa liha lisää vaikutelmaa kotimaisen lihan turvalli-suudesta ja yritykset käyttävät sitä yhtenä markkinointimenetelmänä kertoakseen, miksi heidän tuotteensa on kuluttajalle vastuullinen valinta.

Jokaisessa yrityksessä tuotteen turvallisuuden varmistamista on parannettu pitämällä huoli siitä, että tuotantoketju on läpinäkyvä ja käytetty raaka-aine on täysin jäljitettävissä lopputuotteen kohdalta alkutuotantoon saakka. Tällä tavoin mahdollisissa virhetilanteissa voidaan jäljittää tuo-tantoketjusta se vaihe, jossa virhe on muodostunut. Yritykset siis tavallaan myöntävät sen, että niidenkin toiminnassa voi sattua virheitä, mutta pyrkivät mahdollisimman tarkan jäljitettävyyden kautta osoittamaan, että voivat puuttua virhetilanteisiin välittömästi ja ovat halukkaita varmista-maan, ettei vastaavia virheitä pääse tapahtumaan enää uudestaan. Metsä Group panostaa jatku-vasti enemmän siihen, että kaikki tuotantoon liittyvät sidosryhmät kertoisivat avoimesti omista tuotantoprosesseistaan. Samalla yritys korostaa läpinäkyvyyden parantamien kehittämisen

olevan erittäin tärkeää myöntämällä, että tällä hetkellä kaikki tavarantoimittajat eivät täytä ase-tettuja läpinäkyvyyteen liittyviä tavoitteita.

Yritysten tuotteen turvallisuudesta kerrotaan myös lukujen muodossa. Atria raportoi turvallisuu-teen liittyvistä tuloksista esimerkiksi vuoden 2018 vastuullisuusraportissaan, jossa kerrotaan, että elintarviketurvallisuuden vaarantamisesta ei ole saatu yhtäkään sakkoa. Samassa yhtey-dessä kerrotaan myös että 100 % yrityksen tuotteista on arvioitu turvallisuusvaikutusten näkö-kulmasta. Samalla yritys kertoo myös niin sanotuista epäonnistumisista. Atria kertoo, että vuo-den aikana niivuo-den tuotteita koskevia takaisinvetoja on ollut kaksi kappaletta. Sen sijaan, että yri-tys keskittyisi ainoastaan onnistumisien raportointiin, kertoo se avoimesti myös asioista, joissa ei ole onnistuttu niin kuin olisi tarkoitus.

Tuotteen turvallisuuteen liitetään myös saatavilla olevan ruuan riittävyys. Yritykset näkevät it-sensä keskeisenä osana huoltovarmuusketjua. Valio korostaa kotimaisuuttaan ja rooliaan ruuan saatavuuden varmistajana erityisesti koronapandemian aikana. Yritys kertoo kotimaisen ruuan olevan tärkeä osa Suomen huoltovarmuuden ylläpitoa ja mainostaa toimitusvarmuutensa pysy-neen erittäin korkeana jopa maailmanlaajuisen pandemian aikana. Erityisesti elintarvikkeita tuot-tavissa yrityksissä koetaan olevan vastuussa kuluttajista, jotka tuotteita käyttävät. Yritykset siis esittävät itsensä tärkeänä ja jopa välttämättömänä osana elintarviketurvallisuuden varmistami-sessa sekä ruuan riittävyyden takaamivarmistami-sessa.

Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen

Henkilöstön hyvinvointi oli kaikissa tutkimuksen aineistoon sisällytetyissä yrityksissä yksi keskei-simmistä raportoitavista seikoista. Jokaisessa raportissa henkilöstöön liittyville vastuullisuus-teoille oli varattu oma lukunsa, jossa erilaisia tekoja kuvailtiin yksityiskohtaisesti. Karkeasti jaotel-tuna henkilöstön hyvinvoinnin takaaminen jaettiin työturvallisuuden parantamiseen sekä työssä viihtymisen kehittämiseen.

Työntekijöiden turvallisuuteen liittyvät seikat olivat jokaisen yrityksen vastuullisuusraporteissa esitelty melko samalla tavalla. Kenties keskeisimpänä tavoitteena turvallisuuden edistämisen kannalta oli maininta siitä, että työyhteisöissä pyritään tilanteeseen, jossa työtapaturmia ei

sattuisi lainkaan. Erilaisten työtapaturmien määriä esitellään numeerisesti muun muassa pylväs-diagrammien avulla, joilla saadaan näkyviin se, että vuosien saatossa tapaturmia on sattunut lähtökohtaisesti vähemmän. Metsä Group korostaa taulukoissaan myös työntekijöiden vaihtu-vuusprosenttia näyttääkseen, että pieni vaihtuvuusprosentti on merkki työpaikasta, johon ihmi-set haluavat jäädä. Työturvallisuuteen panostetaan yrityksissä jo perehdytysvaiheessa ja erilaisia turvallisuuteen vaikuttavia riskejä pyritään arvioimaan säännöllisesti, jotta tavoite työtapatur-mien määrän suhteen voidaan tulevaisuudessa saavuttaa.

Työntekijöiden hyvinvointia pyritään edistämään myös pitämällä huolta työpaikan tasa-arvoisuu-desta sekä monimuotoisuutasa-arvoisuu-desta. Raporteissaan yritykset kertovat panostavansa tasa-arvon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumiseen keskeisenä osana vastuullisuusstrategioitaan.

Valiolla edistetään eri sukupuolten sijoittumista tasaisesti eritasoisiin työtehtäviin, jotta kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet edetä urallaan sukupuolesta riippumatta. Metsä Groupilla ko-rostetaan naisten osuutta ylemmän johdon tehtävissä. Samaisessa yrityksessä tasa-arvoista rek-rytointia parannetaan myös toteuttamalla rekrytointeja anonyymisti. Edellä mainittujen seikko-jen lisäksi ihmisoikeuksien kunnioittaminen korostuu vastuullisuusraporteissa keskeisenä osana henkilöstön hyvinvoinnin kehittämistä. Jokainen yritys kertoo puuttuvansa syrjintään ja epäasial-liseen käytökseen välittömästi eikä kumpaakaan näistä hyväksytä millään tavalla.

Kaikissa yrityksissä on laadittu ohjeistoja, joilla henkilöstön hyvinvointia pyritään edistämään.

Nämä ohjeistot pitävät sisällään esimerkiksi yritysten yhteisiä sääntöjä koskien vaikkapa tasa-arvoa tai erilaisia toimintatapoja työpaikalla, joita noudattamalla edistetään sekä omaa että mui-den ihmisten turvallisuutta työpaikalla. Metsä Groupilla ja Atrialla puhutaan ’Code of Conduc-tista’, jossa on tiivistettynä kyse yritysten yhteisistä pelisäännöistä, joita noudattamalla pyritään maksimoimaan henkilöstön hyvinvointi niin turvallisuuden kuin ihmisoikeuksien sekä muiden seikkojen osalta. Atria ei kerro raporteissaan yhtä selkeästä ohjeistosta, mutta sen henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi tehdyt vastuullisuusteot sisältävät samoja asioita, kuin kahdessa muussakin yrityksessä.

Edellä mainittujen vastuullisuustekojen lisäksi henkilöstön hyvinvointia pyritään edistämään myös tarjoamalla kehittymismahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten koulutusten muodossa.

Jokaisen yrityksen vastuullisuusraporteissa kerrotaan, että henkilöstölle tarjotaan kehittymis-mahdollisuuksia erilaisten koulutusten ja valmennusten muodossa. Samalla luonnollisesti var-mistetaan, että työntekijöillä on riittävät taidot työtehtäviensä suorittamiseen. Tämä kasvattaa osaltaan myös työturvallisuutta. Koulutuksia on suunnattu niin johtotason tehtävissä työskente-leville kuin myös tuotantotyöntekijöille. Esimerkiksi Metsä Groupissa koulutusta tarjotaan myös ihmisoikeuksiin liittyen. Koulutukseen panostetaan mittavasti ja yritysten tavoitteena vaikuttaa olevan, että koko henkilöstö on jatkuvasti riittävän koulutettua. Tämä pyritään varmistamaan esi-merkiksi henkilökohtaisilla koulutussuunnitelmilla ja säännöllisillä osaamisen arvioinneilla. Atria mainitsee tukevansa henkilöstön osaamisen kehittämistä myös vapaa-ajalla, mutta epäselväksi jää, millaisten tekojen kautta tätä pyritään toteuttamaan.

Kuten edellä mainituista henkilöstöön liittyvistä vastuullisuusteoista voi huomata, ei henkilöstön hyvinvointiin liittyvä vastuullisuus ole ainoastaan turvallisuudesta tai fyysisestä terveydestä välit-tämistä. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja tasa-arvon toteutumisen varmistaminen ovat suu-ressa roolissa jokaisen yrityksen henkilöstöön kohdistuvissa vastuullisuusteoissa. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota useista eri näkökulmista ja yritykset haluavat selkeästi viestiä olevansa avoimia kaikille sukupuoleen tai muuhun henkilökohtaiseen ominaisuuteen katsomatta. Samaan aikaan halutaan myös korostaa, että näiden seikkojen jatkuvan kehittämisen myötä myös kiitet-täviä tuloksia on saavutettu. Tasa-arvon eteen tehdyn kehitystyön tuloksia esitellään numeeri-sesti muun muassa kertomalla henkilöstön sukupuoli- sekä ikäjakaumasta. Metsä Groupissa eräänä tasa-arvon mittarina esitellään myös naisten prosentuaalisen osuuden kehitys johtota-son tehtävissä.

Yhteiskunnan tukeminen

Yhteiskunnan tukeminen ilmenee jokaisessa vastuullisuusraportissa pääpiirteittäin samalla ta-valla. Esimerkiksi Metsä Groupin raporteissa on varattu kokonainen sivu yhteiskunnallisten vai-kutusten esittämiseen. Yritykset kertovat työllistävänsä runsaasti ihmisiä, maksavansa näille palkkoja sekä maksavansa toiminta-alueillaan suuria summia verojen muodossa. Verojen maksu nähdään ikään kuin eräänlaisena vastuullisuustekona, jolla edistetään yhteiskunnan hyvinvoin-tia. Toisaalta verojen maksu on kuitenkin pakollista yrityksille riippumatta siitä, näkeekö yritys

itsensä vastuullisena toimijana vai ei, joten tämän toiminnan esittäminen vastuullisuustekona voi jakaa mielipiteitä.

Verojen maksun kautta yritykset tietyllä tapaa perustelevat toimintansa olemassaolon ja liiketoi-minnan harjoittamisen perimmäistä tarkoitusta. Sen sijaan, että tarkoitus olisi toimia puhtaasti yrityksen oman taloudellisen hyvinvoinnin eteen, halutaan liiketoiminta esittää perimmäiseltä tarkoitukseltaan muita hyödyttävän toimintana. Verojen suuruuden esittämisellä ikään kuin hae-taan ympäröivän yhteiskunnan hyväksyntä yritysten liiketoiminnalle. Valion raportoinnissa ei ko-rosteta verojen maksamista, vaan huomio kiinnitetään yhteiskunnalle tuotettuun kokonaisraha-summaan.

Metsä Groupin ja Atrian tapauksessa vastuullisuusraporteissa korostetaan myös viennin merkit-tävää osuutta Suomen tasolla. Tällä pyritään luomaan mielikuvaa yrityksen suuresta merkityk-sestä yhteiskunnalle ja halutaan vakuuttaa erilaiset sidosryhmät siitä, yrityksen harjoittama liike-toiminta on hyväksi ympäröiville yhteisöille. Yritykset viestivät siitä, etteivät ne halua toimia vain omaksi edukseen, vaan tekemällä voittoa ne tavallaan tuottavat rahaa myös muille. Näillä positii-visilla yhteiskunnallisilla vaikutuksilla ikään kuin haetaan hyväksyntää yritysten olemassaololle.

Toiminnan edistäessä yhteiskunnan hyvinvointia se saa siis ikään kuin hyväksynnän ympäröiviltä yhteisöiltä (ks. legitimaatioteoria s.18).

Atrian lisäksi myös Metsä Group korostaa rooliaan yhteiskunnan tukemisessa erityisesti työnan-tajana sekä verojen maksajana. Yritysten osuustoiminnalliset juuretkin nousevat esiin, sillä ra-porttiin on kirjattu myös tuottajille maksetut palkkiot. Kaikista raporteista saa vaikutelman siitä, että yritysten muualle maksamat rahasummat halutaan esitellä yleisölle kenties merkittävim-pänä yhteiskunnan tukemiseen liittyvänä vastuullisuustekona, sillä eri kohteisiin liikkuneita raha-virtoja on lueteltu erittäin runsaasti ja muut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvät teemat jäävät huomattavasti pienemmälle huomiolle.

Työllistämiseen ja verojen maksamiseen liittyvien seikkojen lisäksi yritysten osallistuminen yh-teiskunnalliseen keskusteluun esitetään vastuullisuusraporteissa kertomalla, kuinka yritykset osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja osoittavat tukensa tätä kautta. Esimerkiksi Atrian

raporteissa tällainen keskusteluun osallistuminen havainnollistetaan kertomalla, kuinka yritys vaikuttaa erilaisissa toimialaansa koskevissa järjestöissä. Tämän toiminnan kautta saavutettavaa hyötyä ei ole kuitenkaan konkreettisesti esitelty raportin sisällössä, jolloin sen todellinen merki-tys jää lukijalle melko epäselväksi. Myös Valio kertoo osallistuvansa yhteiskunnalliseen keskuste-luun eettisten neuvottelukuntien kautta. Tarkoituksena on lisätä maidontuotannon läpinäky-vyyttä ja vuoropuhelua keskeisten sidosryhmien kanssa.

Atrian tapauksessa yritys nähdään myös merkittävänä yhteiskunnallisena tekijänä siksi, että se on keskeisessä roolissa ruokaketjun toiminnan varmistamisessa. Yrityksessä koetaan, että sen toiminta on keskeinen osa ruoan saatavuuden takaamisessa ja tuotteen turvallisuudessa. Tuote-tun ruoan terveellisyyttä korostetaan myös merkittävästi. Sen lisäksi, että ruoan turvallisuutta ja terveellisyyttä korostetaan vastuullisesta näkökulmasta, on siitä kertominen myös eräänlaista markkinointia, jonka avulla pyritään perustelemaan, miksi yrityksen tuotteita kannattaa ostaa ja käyttää.

Valio kertoo yhteiskunnallisesta vaikuttamisestaan myös yrityksen tekemien lahjoitusten muo-dossa. Lahjoitusten tarkoitusta perustellaan muun muassa nuorten hyvinvoinnin edistämisellä sekä esimerkiksi liikunta-aktiviteettien mahdollistamiseksi. Myös koulutuksen eteen tehtyjä lah-joituksia perustellaan alueellisen elinvoiman edistämisellä. Koulutukseen panostamisella halu-taan Valiolla turvata tulevaisuuden ammatillinen osaaminen, joka osalhalu-taan ylläpitää alueellista elinvoimaa. Koulutukseen panostaminen ja alueellisen hyvinvoinnin edistäminen koetaan yrityk-sessä tärkeänä ja nämä seikat korostavatkin Valion osuustoiminnallista luonnetta (ks. osuustoi-minnan 5. ja 7. periaate, s. 34) Myös Atria esittää harjoittelupaikkojen sekä opinnäytetyömahdol-lisuuksien tarjoamisen opiskelijoille yhtenä keskeisenä velvollisuutenaan oppilaitoksia kohtaan.

Yritys on järjestänyt myös vierailuja oppilaitoksille. Yrityksen toiminnan esittely nuorille koetaan yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta vastuullisuustekona. Tällainen toiminta on myös eräänlaista markkinointia, joten vastuullisen toiminnan ohella vaikuttaa siltä, että yrityksen toiminnan sekä työllistymismahdollisuuksien esittelyn avulla pyritään myös saamaan hyötyä yritykselle itselleen.

Yhteiskuntaan kohdistuvat vastuullisuusteot nousevat kaikkien yritysten raportoinnissa esiin myös erinäisinä mainintoina siitä, että toiminnassa noudatetaan lakeja sekä erilaisia suosituksia

esimerkiksi ruoan ravintoarvojen suhteen. Tällaisten seikkojen esittäminen vastuullisuustekoina on verojen maksamisen kaltaisesti mahdollisesti kyseenalaistettavaa, sillä lakien noudattaminen ei ole vapaaehtoista toimintaa. Noudattamatta jättäminen johtaisi sanktioihin ja pahimmillaan toiminnan keskeytymiseen. Jokaisen yrityksen on noudatettava alueellisia säädöksiä riippumatta siitä, toimivatko ne vastuullisesti vai eivät. Toisaalta lakisääteisen toiminnan korostaminen luo yrityksestä luotettavampaa mielikuvaa, joka puolestaan edistää sidosryhmien positiivisten asen-teiden muodostumista.