4 Tutkimusmenetelmät ja käytettävä aineisto
6.3 Tulosten luotettavuus sekä jatkotutkimusaiheet
Tutkimustulosten luotettavuutta voidaan tarkastella useammasta eri näkökulmasta. Ensinnäkin luotettavuuteen vaikuttaa tutkimuksen validiteetti. Neljännessä luvussa todettiin validiteetilla tarkoitettavan tiivistetysti sitä, että tutkimuksessa keskitytään siihen, mihin on luvattu. Validitee-tin voitaisiin siis katsoa täyttyvän, mikäli tutkimuksessa onnistutaan vastaamaan asetettuihin tut-kimuskysymyksiin. Kuten luvusta 6.1 voidaan havaita, tutkimuskysymyksiin on onnistuttu vastaa-maan melko kattavasti, joten tutkimuksen validiteetin voidaan katsoa täyttyneen. Tutkimusta suunniteltaessa ja toteuttaessa on kuitenkin otettu huomioon myös se, että tutkimuksen toteut-taminen ja tulosten muodostoteut-taminen riippuvat täysin tutkijasta itsestään ja esimerkiksi vastuulli-suustekojen yhdistäminen yläluokiksi on perustunut täysin tutkijan itsensä näkemyksiin sekä
harkintaan. Tämän myötä on otettava huomioon, että esimerkiksi vastuullisuusteoista muodos-tetut yläluokat voisivat mahdollisesti poiketa tässä tutkielmassa esitetyistä, mikäli ne laatisi joku muu. Tehdyt valinnat on pyritty kuitenkin perustelemaan mahdollisimman hyvin ja yläluokkien nimeämiseen johtaneet seikat on tuotu tarkasti esiin kertomalla yksityiskohtaisesti niihin sisälty-vistä vastuullisuusteoista, jotta tutkimustuloksia lukeva taho ymmärtäisi, kuinka yläluokkien muodostamiseen on päädytty. Kaikki yläluokat on myös muodostettu niin, että niihin sisältyviä vastuullisuustekoja on esiintynyt useammassa kuin yhdessä aineistoon sisältyvässä lähteessä.
Aineiston ollessa hyvin rajallinen, pyritään tällä menettelyllä minimoimaan yksittäiset tulkintavir-heet. Lisäksi aineisto käytiin useampaan kertaan läpi, jolloin päätökset yläluokkien muodostami-sesta on tehty pitkän ja tarkan harkinnan jälkeen.
Tutkimuksen onnistumisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota myös sen reliabiliteettiin.
Reliabiliteetin tarkoitusta kuvailtiin neljännessä luvussa ja sillä viitataan siihen, että tutkimustu-lokset voidaan myöhemmin toistaa. Reliabiliteetin varmistamiseksi kaikki tutkimuksen tulkinnat on pyritty tekemään johdonmukaisesti, jolloin tulosten luotettavuus paranee. Tuomi ja Sarajärvi (2018) toteavat, että tutkimustulosten toistettavuuteen laadullisessa tutkimuksessa voi kuitenkin vaikuttaa se, että tuloksissa voivat näkyä tutkijan omat käsitykset tutkittavasta aiheesta, kun ai-noastaan yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa. Tällöin esimerkiksi reliabiliteetti voi käsitteenä olla hieman harhaanjohtava laadullisen tutkimuksen yhteydessä. Mahdollisimman järjestelmälli-nen ja johdonmukaijärjestelmälli-nen aineiston analyysi on tässä tutkielmassa ainakin tutkijan oman näke-myksen mukaan johtanut siihen, että muodostetut yläluokat vastaavat asetettuun päätutkimus-kysymykseen hyvin, jolloin luokittelun voisi katsoa olevan onnistunut siitäkin huolimatta, että tul-kinnat perustuvat osittain tutkijan omiin näkemyksiin.
Kuten jo useaan kertaan on todettu, tutkimuksen selkein rajoite on yhden tutkijan omiin näke-myksiin perustuva tulkinta. Vaikka analyysi on toteutettu mahdollisimman johdonmukaisesti, voi tuloksissa mahdollisesti esiintyä jonkinlaisia epäloogisuuksia jonkun muun silmissä. Koska ai-neistosta muodostetut yläluokat eivät ole suoraan vastuullisuusraporteissa esiintyviä käsitteitä, vaan monesta yksityiskohdasta muodostettuja kokonaisuuksia, on olemassa mahdollisuus sille, että jonkun muun näkemysten mukaan yläluokat rakentuisivat täysin toisella tavalla. Toinen sel-keä rajoite on aineiston kohtalaisen pieni koko. Vaikka vastuullisuusraportteja onkin otettu
aineistoon 15 kappaletta, käsittävät ne vain kolmen eri yrityksen vastuullisuusraportit. Aineiston rajaukseen johtaneita syitä on esitelty sivuilla 45–46. Suurena tekijänä oli niin Pro gradun laajuu-den asettamat rajoitteet kuin myös se, että halutun kaltaisien yritysten vastuullisuusraportteja oli paikoin vaikea löytää sellaisista lähteistä, joiden alkuperäisyydestä voitaisiin olla ehdottoman varmoja. Aineiston suppeuden vuoksi tutkimustuloksista ei voi tehdä. Vaikka esiin nousseet tee-mat esiintyivät käytännössä jokaisessa vastuullisuusraportissa, on aineisto rajattu koskemaan niin suppeaa aikaikkunaa, että on mahdotonta sanoa, onko aiempien raporttien sisältö vastaa-vanlaista samoissa yrityksissä. Jotta tuloksia voitaisiin yleistää, tulisi vastaavastaa-vanlaista tutkimusta tehdä laajemmassa mittakaavassa joko pidemmältä aikaväliltä tai useamman yrityksen vastuulli-suusraporteista.
Jatkotutkimusaiheista
Vastuullisuus on paljon tutkittu aihepiiri ja tutkimusta on tehty myös osuuskuntien osalta. Tut-kielman alussa kuitenkin todettiin, että osuuskuntiin kohdistuva vastuullisuustutkimus on koh-distunut lähinnä kuluttajaosuuskuntiin. Tuottajaosuuskuntien vastuullisuuteen liittyvää tutki-musta ei puolestaan juurikaan löydy. Tämä tutkielma antaa rajallisen käsityksen kolmen yrityk-sen vastuullisuusraporttien sisältöön. Yritykset rajattiin tuottajaosuuskuntiin ja niiden omista-miin yrityksiin. Koska tutkielman laajuus on melko rajallinen, olisi vastaavanlainen tutkimus syytä toteuttaa myös laajemmassa mittakaavassa sekä pidemmältä aikaväliltä, että useamman yrityk-sen kohdalta. Tällöin esiin saattaisi nousta uusia näkökulmia vastuullisuustekojen suhteen. Li-säksi vastaavanlainen tutkimus voitaisiin toteuttaa useamman tutkijan yhteistyönä, jolloin aineis-ton pohjalta muodostetut vastuullisuuden teemat eivät perustuisi ainoastaan yhden ihmisen nä-kemyksiin, vaan kantaa olisi ottamassa useampi taho. Mahdolliset esiin nousevat epäloogisuu-det ja erilaiset näkökulmat saataisiin keskusteltua auki jo tutkimuksen toteuttamisvaiheessa, jol-loin tulosten luotettavuuskin paranisi.
Vastuullisuusraporttien sisällön todettiin vastaavan pitkälti sidosryhmien odotuksiin vastaavien tekojen kuvaamisella. Koska sidosryhmät sekä niiden vaatimukset voivat ajan saatossa kehittyä, voisi yritysten vastuullisuusraporttien sisältöä tutkia tästäkin syystä pidemmällä aikavälillä. Täl-löin voitaisiin esimerkiksi selvittää vastuullisuustekojen kehittymistä jollain tietyllä aikavälillä.
Tämä näkökulma jättää tilaa tutkimukselle myös pidemmän ajan päähän. Esimerkiksi kymmenen
tai kahdenkymmenen vuoden päästä julkaistavien vastuullisuusraporttien sisältöä voisi verrata tämän päivän tuoreimpiin vastuullisuusraportteihin ja nostaa esiin asioita, jotka raportointikäy-tännöissä ovat muuttuneet. Myös erilaisten vastuullisuusstandardien heijastumista raportoin-nissa voitaisiin tutkia pidemmältä aikaväliltä.
Vastuullisuuden ollessa käsitteenä jokseenkin laaja ja epämääräinen, voitaisiin tulevissa tutki-muksissa myös keskittyä siihen, kuinka paljon numeerista dataa yritykset esittävät vastuullisuus-raporteissaan. Tutkimustuloksissa todettiin, että aineiston pohjalta voidaan havaita mukana ol-leiden yritysten näyttävän erilaisten taulukoiden ja muun datan avulla melko hyvin sen, mistä vastuullisuus niiden tapauksessa koostuu. Tätä voitaisiin kuitenkin tutkia laajemman aineiston avulla ja selvittää, kuinka suuri osa yritysten vastuullisuudesta raportointia on epämääräistä in-formaatiota ja kuinka suuri osa tekojen vaikutuksista on konkreettisesti esitelty.
Lähdeluettelo
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Aguinis, H. & Glavas, A. 2012. What We Know and Don’t Know About Corporate Social Responsi-bility: A Review and Research Agenda. Journal of Management, 38, 4, 932–968.
Banerjee, S. 2008. Corporate Social Responsibility: The Good, the Bad and the Ugly. Critical Soci-ology, 34(1), 51-79.
Becker-Olsen, K. L., Cudmore, B. A. & Hill R. P. 2006. The impact of perceived corporate social re-sponsibility on consumer behavior. Journal of Business Research, 59, 46–53.
Bibri, S. E. & Krogstie, J. 2017. Smart sustainable cities of the future: An extensive interdisciplinary literature review. Sustainable Cities and Society, 31, 183-212.
Carrasco, I. 2007. Corporate Social Responsibility, Values, and Cooperation. International Ad-vances in Economic Research, 13, 454–460.
Carroll, A. B. 1991. The pyramid of corporate social responsibility: toward the moral manage-ment of organizational stakeholders. Business Horizons, 39–48.
Carroll, A. B. 1998. The Four Faces of Corporate Citizenship. Business and Society Review 100-101(1), 1-7.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Frankental, P. 2001. Corporate social responsibility – a PR invention? Corporate Communications:
An International Journal, 6(1), 18-23.
Friedman, M. 1970. The social responsibility of business to increase its profits. New York Times Magazine, 13, 122-126.
Global Compact Network Finland a. Mitkä kymmenen periaatetta? Viitattu 23.11.2022.
https://www.globalcompact.fi/kymmenen-periaatetta
Global Compact Network Finland b. Mikä on UN Global Compact? Viitattu 23.11.2022.
https://www.globalcompact.fi/gc-network-finland
Global Compact Network Finland c. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Viitattu 23.11.2022.
https://www.globalcompact.fi/kestavan-kehityksen-tavoitteet
GRI 2022a. The global standards for sustainability impacts. Viitattu 23.11.2022. https://www.glo-balreporting.org/standards/
GRI 2022b. Our mission and history. Viitattu 23.11.2022. https://www.globalreporting.org/about-gri/mission-history/
Haaparanta, L. & Niiniluoto, I. 2016. Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsinki: Gaudeamus.
Hahn, R. & Kühnen, M. 2013. Determinants of sustainability reporting: A review of results, trends, theory, and opportunities in an expanding field of research. Journal of Cleaner Production, 59, 5-21.
Hicks, E., Maddox, J., Robb, A., & Webb, T. 2007. Co-operative accountability and identity: an ex-amination of reporting practices of Nova Scotiaco-operatives. Journal of Co-operative Studies, 40(2), 4–16.
Hong, S., Kweon, I., Bum-Hyun, L. & Kim, H. 2019. Indicators and Assessment System for Sustain-ability of Municipalities: A Case Study of South Korea’s Assessment of SustainSustain-ability of Cities (ASC). Sustainability, 11(23), 6611.
ICA a. Cooperative identity, values & principles. [ICA:n Internet-sivuilla] Viitattu 5.12.2022.
https://www.ica.coop/en/cooperatives/cooperative-identity
ICA b. International Cooperative Alliance. [ICA:n Internet-sivuilla] Viitattu 2.12.2022.
https://www.ica.coop/en/about-us/international-cooperative-alliance
ICA c. Our history. [ICA:n Internet-sivuilla] Viitattu 4.12.2022. https://www.ica.coop/en/coopera-tives/history-cooperative-movement
ICA d. What is a cooperative? [ICA:n Internet-sivuilla] Viitattu 2.12.2022.
https://www.ica.coop/en/cooperatives/what-is-a-cooperative
Isaksson, L., Kiessling, T., & Harvey, M. 2014. Corporate social responsibility: Why bother? Or-ganizational Dynamics, 43(1), 64–72.
ISO. 2022. Members. [ISO:n Internet-sivuilla] Viitattu 23.11.2022. https://www.iso.org/mem-bers.html
Jussila, I., Kotonen, U. & Tuominen, P. 2007. Customer-owned Firms and the Concept of Regional Responsibility: Qualitative Evidence from Finnish Co-operatives. Social Responsibility Journal, 3, 3, 35–43.
Juutinen, H., Stenström, Å. & Vuori, R. 2002. Tehokas omistajahallinto: osuuskunnan hallintohen-kilön käsikirja. Helsinki: Pellervo-seura.
Karhu, S. 2013. Osuustoiminta liiketoimintamuotona. PTT-katsaus 1/2013. Osuustoiminta liiketoi-mintana. Pellervon taloustutkimus PTT, 5–9.
Kiikeri, M. & Ylikoski, P. 2015. Tiede tutkimuskohteena: filosofinen johdatus tieteentutkimukseen.
Helsinki: Gaudeamus.
Knudsen, J. S., Geisler, K., & Ege, M. 2013. Corporate social responsibility in the board room When do directors pay attention? Human Resource Development International, 16(2), 238–246.
Knuutinen, R. 2014. Verotus ja yrityksen yhteiskuntavastuu. Helsingin Kamari Oy.
Koipijärvi, T. & Kuvaja, A. 2017. Yritysvastuu: johtamisen uusi normaali. Helsinki: Kauppakamari Koivuporras, T. 2008. Ihmiset ja pankki samaa maata? Yhteiskuntavastuun toteutuminen pankki-sektorilla. Acta Wasaensia, 195.
Kolk, A. 2010. Trajectories of Sustainability Reporting by MNCs. Journal of World Business 45, 367–74.
Koskinen, I., Alasuutari, P. & Peltonen, T. 2016. Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Tam-pere: Vastapaino
KPMG 2020a. KPMG:n tutkimus: Uskottava vastuullisuusraportointi lyö läpi yrityksissä. Viitattu 25.9.2022. https://home.kpmg/fi/fi/home/media/lehdistotiedotteet/2020/12/markkina-joka-kas-vaa-uskottava-vastuullisuusraportointi-kiinnostaa-yrityksia.html
KPMG 2020b. The time has come. The KPMG Survey of Sustainability Reporting 2020. Viitattu 25.9.2022. https://assets.kpmg/content/dam/kpmg/xx/pdf/2020/11/the-time-has-come.pdf KMPG 2020c. Vastuullisuusraportointi Suomessa ja maailmalla. Viitattu 25.9.2022.
https://home.kpmg/fi/fi/blogs/home/posts/2020/12/vastuullisuusraportointi-yleistyy-suomessa-ja-maailmalla.html
Laurinkari, J. 2017. Yhteinen hyvä vai yksityinen etu? Yhteisötalous hyvinvoinnin rakentajana. Hel-sinki: Pellervo
Liappis, H., Pentikäinen, M. & Vanhala, A. 2019. Menesty yritysvastuulla: käsikirja kokonaisuu-teen. Helsinki: Edita.
Lähdesmäki, T., Hurme, P., Koskimaa, R., Mikkola, L. & Himberg, T. 2009. Menetelmäpolkuja hu- manisteille. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta. Viitattu 12.12.2022.
https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/menetelmapolku
Mahoney, L. S., Thorne, L., Cecil, L. & LaGore, W. 2013. A research note on standalone corporate social responsibility reports: Signaling or greenwashing? Crritical Perspectives on Accounting, 24(4-5), 350-359
Mattila, M. 2007. Personnel’s Perceptions in Three Finnish Companies: Local CSR vs. Global CSR?
Social Responsibility Journal, 3(3), 4–8.
Mbare, O. 2004. The Role of Corporate Social Responsibility (CSR) in the New Economy. EJBO- Electronic Journal of Business Ethics and Organization Studies, 9(1).
O’Donovan, G. 2002. Environmental disclosures in the annual report: Extending the applicability and predictive power of legitimacy theory. Accounting, Auditing & Accountability Journal 15 (3), 344–371.
Onkila, T., Koskela, M., Joensuu, K., Siltaoja, M., Aarras, N. & Pesonen, H. 2013. Yrotys tuottaa – sidosryhmät käyttävät? WINCSR-hankkeen tuloksia yritysvastuutiedon tuottamisesta ja käyttämi-sestä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu.
Osuustoiminnan neuvottelukunta. 2005. Osuustoiminta – Vastuullista suomalaista omistajuutta.
Osuustoiminnan neuvottelukunnan julkaisu. Viitattu 4.12.2022. https://www.pellervo.fi/kir-jasto/text/Osuustoiminta%20vastuullista.pdf
Parsons, T. 1960. Structure and process in modern societies. The Free Press of Glencoe, Illinois.
Paun, D. 2018. Corporate sustainability reporting: An innovative tool for the greater good of all.
Business Horizons, 61(6), 925–935.
Puusa, A. & Juuti, P. 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudea-mus.
Puro,L. & Åberg, V. 2012. Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä. LSO, HKScan ja liha-alan muutos.
Porvoo: LSO Osuuskunta, Edita Publishing Oy.
Price, J. M. & Sun, W. 2017. Doing good and doing bad: The impact of corporate social responsi-bility and irresponsiresponsi-bility on firm performance. Journal of Business Research, 80, 82-97.
Ruf, B., Muralidhar, K., Brown, R., Janney, J. & Paul, K. 2001. An Empirical Investigation of the Rela-tionship Between Change in Corporate Social Performance and Financial Performance: A Stake-holder Theory Perspective. Journal Of Business Ethics 32(2), 143–156.
Screier, M. 2014. Qualitative content analysis. Teoksessa: The SAGE handbook of qualitative data analysis, 170–183. Los Angeles: SAGE.
Sen, S. & Bhattacharya, C. B. .2001. Does doing good always lead to doing better? Consumer re-actions to corporate social responsibility. Journal of Marketing Research, 38(2), 225-243.
SFS 2022. Standardeista on hyötyä meille kaikille. Viitattu 23.11.2022. https://sfs.fi/standar-deista/standardien-hyodyt/
Skurnik, S. 2002. The role of cooperative entrepreneurship and firms in organizing economic ac-tivities – Past, Present and Future. The Finnish Journal of Business Economics, 2, 103–123.
Suomen YK-liitto a. Kestävä kehitys- historiaa ja toiminnan taustoja. [YK-liiton Internet-sivuilla]
Viitattu 7.11.2022. https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys/kestava-kehitys-historiaa-ja-toiminnan-taustoja
Suomen YK-liitto b. Yritysvastuun sanasto. [YK-liiton Internet-sivuilla] Viitattu 15.11.2022.
https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/yritysvastuun_sanakirja.pdf
Takala, T. 2000. Yrityksen yhteiskunnallisen vastuun ideologiat v. 2000 – suomalainen yritys glo-balisoituvassa maailmassa. Liiketaloudellinen aikakauskirja 4/2000, 589–601.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uudistettu laitos.). Hel-sinki: Tammi.
Tuominen, P., Syrjä, P., Sjögrén, H. & Tuominen, T. 2017. CSR activities in consumer co-opera-tives: exploring the case of Finnish S Group co-operatives based on board reporting, Journal of Co-operative Organization and Management. 5(2), 106–117.
Tuominen, T. 2013. The accumulation of financial and social capital as a means to achieve a sus-tained competitive advantage for consumer co-operatives. Acta Universitatis Lappeenrantaensis, 548.
Troberg, E. 2014. Osuustoiminnan idea. Helsinki: Pellervo-Seura.
Törnroos, L. 2011.Kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun standardit ja normit. Helsinki: Tek-niikan Akateemisten Liitto TEK.
Uski, T., Jussila, I., & Kovanen, S. 2007. Social Responsibility in S Group co-operatives: A qualita-tive analysis of archival data. International Journal of Co-operaqualita-tive Management 3(2), 49–57.
Wood, D. J. 1991. Corporate social performance revisited. Academy of Management Review, 16(4), 691–718.
Aineiston lähdeluettelo
Atria 2022 a. Atria sitoutuu Global Compactin kymmeneen periaatteeseen. [Atrian Internet-si-vuilla] Viitattu 18.12.2022. https://www.atria.fi/konserni/vastuullisuus/vastuullinen-liiketoi-minta/un-global-compact/
Atria 2022 b. Osakkeenomistajat. [Atrian Internet-sivuilla] Viitattu 18.12.2022. https://www.at-ria.fi/konserni/sijoittajat/osaketieto/osakkeenomistajat/
Atria 2022 c. Yritysvastuun raportointi. [Atrian Internet-sivuilla] Viitattu 18.12.2022.
https://www.atria.fi/konserni/vastuullisuus/yritysvastuun-raportointi/
Metsä Group 2022 a. Sitoumuksemme. [Metsä Groupin Internet-sivuilla] Viitattu 18.12.2022.
https://www.metsagroup.com/fi/vastuullisuus/vastuullisuus-metsassa/sitoumuksemme/
Metsä Group 2022 b. Vastuullisuusraportointi. [Metsä Groupin Internet-sivuilla] Viitattu
18.12.2022. https://www.metsagroup.com/fi/vastuullisuus/vastuullisuus-metsassa/vastuullisuus-raportointi/
Metsä Group 2022 c. Yritysrakenne. [Metsä Groupin Internet-sivuilla] Viitattu 18.12.2022.
https://www.metsagroup.com/fi/tietoa-metsa-groupista/tietoa-meista/yritysrakenne/
Valio 2022 a. Omistajat, hallinto ja johto. [Valion Internet-sivuilla] Viitattu 18.12.2022.
https://www.valio.fi/yritys/yritystieto/johto-ja-omistajat/
Valio 2022 b. Tuotot aina maitotiloille. [Valion Internet-sivuilla] Viitattu 18.12.2022.
https://www.valio.fi/yritys/osuustoiminta/
Valio 2022 c. Vastuullinen johtaminen. [Valion Internet-sivuilla] Viitattu 18.12.2022.
https://www.valio.fi/vastuullisuus/vastuullinen-johtaminen/
Vastuullisuusraportit
Atria Oyj. Yritysvastuuraportti 2017. [Atrian Internet-sivuilla] Noudettu 18.12.2022.
https://www.atria.fi/contentassets/1740f051b2664d548f0916c1f8f2d796/atria_yritysvastuura-portti_2017_final.pdf
Atria Oyj. Yritysvastuuraportti 2018. [Atrian Internet-sivuilla] Noudettu 18.12.2022.
https://www.atria.fi/contentassets/1740f051b2664d548f0916c1f8f2d796/atria_yritysvastuura-portti2018_final.pdf
Atria Oyj. Yritysvastuuraportti 2019. [Atrian Internet-sivuilla] Noudettu 18.12.2022.
https://www.atria.fi/globalassets/atriagroup/vastuullisuus/raportti-2019/atria_yritysvastuura-portti_2019.pdf