7 KULJETTAJAT MAISEMASSA
8.1 Talouskehys
8.1.1 Talouskehys toiminnan organisoinnissa
Talousnäkökulma korostui luonnollisesti markkinoinnissa. Ateria- ja kauppapalvelutyön talousnäkökulma välittyi yrityksen valitsemista työntekijän ulkoasuista ja työauton mainoksista.
Työntekijöiden oletettiin tekevän markkinointia pitkin työpäivää. Työnjohto toivoi, että mainonta herättäisi mielenkiintoa tuotteita kohtaan ja yritys saisi lisää asiakkaita kuljettajan ajellessa mainostarroin varustelluin työautoin. Markkinointia tehtiin siksi, että alalla esiintyi kilpailua.
Kunnallinen kotihoito ei markkinoi palvelujaan, mutta yksityisissä hoivapalveluissa markkinointi on tärkeä osa liiketoimintaa.
Talouskehyksessä talousnäkökulman voi nähdä korostuvan ja näyttäytyvän ensisijaisena suhteessa sosiaalisiin ja inhimillisiin näkökohtiin. Nähdäkseni yritys pyrki kilpailemaan ensisijaisesti tuotteillaan. Yrityksen ateriapalveluesitteissä mainostettiin tuotteita eli aterioita ja kuljetuspalvelua enemmän kuin toimintaan liittyvää hoivapalvelua.
Talousnäkökulman korostuminen näkyi aineistossa siinä, miten toimistossa kuvattiin yrityksen toimintaa ja yrityksen päämääriä. Tehokas työ- ja reittisuunnittelu oli toiminnan kulmakivi.
Vierailin muutamia kertoja yrityksen työntekijöiden ja johdon yhteisissä kokouksissa. Kokousten
109
aikana käsiteltiin pääasiassa yrityksen taloudelliseen tulokseen ja toiminnan kuljetuspuoleen liittyviä aiheita.
’’Viikon kuljetukset sujuneet mallikkaasti, muistetaan jatkossa tarkistaa autot heti aamusta ja merkitä vihkoon kaikki muutokset. Joissain autoissa oli paljon roskia, ne pitäisi siivota tämän viikon kuluessa ja katsoa, että auto on muutenkin siistissä kunnossa. (…) Nyt ensi kuussa alkaa Kalkian alue uutena, vielä ei tiedetä varmaksi miten paljon sinne menee tavaraa, tarkentuu tässä kuun aikana…’’ (Toimistohenkilö viikkopalaverissa)
Palveluun liittyvä inhimillinen puoli jätettiin kokouksissa hyvin vähälle huomiolle. Kokouksissa sai helposti sen kuvan, että työ oli pääasiassa kuljetustyötä eikä työhön välttämättä liittynyt hoivapalvelua. Myös kuljettajat olivat tehneet samoja huomioita.
’’Ensin ne yleensä kertovat sen kuukauden tuloksen ja viimeisenä jotain asiakkaisiin liittyvää asiaa.’’ (Kuljettaja)
’’ Taas ne perusjutut. Kuljetuslaatikoiden pinoamisesta, ruokien käsittelystä… täytyy tarkistella niitä kylmälaitteita ja tietty autojen siivoukset mainittiin. Kysyi myös tiedetäänkö ketään, joka haluais töihin tänne. Siinäpä se.’’ (Kuljettaja)
Oli hyvin yleistä, että yrityksen retoriikassa palvelusisältöä rajattiin ja karsittiin. Havaintojeni perusteella vaikutti siltä, että ateriapalvelusta haluttiin muodostaa rajattu palvelupaketti, joka yksinkertaisimmillaan tarkoitti aterioiden kuljettamista ja tuotteiden asianmukaista käsittelyä.
Palveluun liittyvät inhimilliset puolet jätettiin kuvauksista pois. Myös työntekijät vahvistivat käsitystä toiminnan ydinfunktioista.
’’Kaikkeahan me ei voida asiakkaan luona tehdä. Ollaan kuitenkin vain aterian toimittajia.’’
(Kuljettaja)
Ateriapalvelun organisoinnin toiminta-ajatus mukaili näkemystä, jossa toimintaa pidetään sitä tuottavampana mitä enemmän esimerkiksi yksi työntekijä tapaa päivänsä aikana asiakkaita (Aaltio 2013, 95). Ateria- ja kauppapalvelun voi ajatella palvelujärjestelmästä irrotetuksi tekniseksi suoritteeksi, joka lisää tuottavuutta ja kustannussäästöjä, mutta jonka kautta esimerkiksi hoivapalvelujen sosiaalista vaikuttavuutta vähennetään. Palvelutoimistolla tuli esille, että tekninen ja taloushallinnollinen työnohjailu näkyi monella tavoin ateria- ja kauppapalvelun organisoinnissa. Talousajattelua siis korostettiin ja sitä iskoistettiin työntekijöihin kokouksissa ja työnorganisoinnissa.
Talouden näkökulmasta kuljetustoimintaa täytyi jatkuvasti tehostaa ja siitä täytyi löytää säästöjä.
Yleisesti arvioiden ateria- ja kauppapalvelutoiminta kuulosti olevan hektistä ja
110
markkinaperusteista toimintaa. Viimeisenä tutkimusvuotena tein huomion, että esimerkiksi kuljetuspäivien vähentämisiä kommentoitiin täysin talousnäkökulmasta käsin. Vaikka harventuvat ateriapäivät aiheuttivat oletettavasti haastetta sekä kotihoidolle että asiakkaille, eivät Eloxin asiakaspalvelijat tai työnorganisoijat kommentoineet asiaa talousnäkökulmaa laajemmin.
Tämä oli mielenkiintoinen havainto, sillä sen voi ajatella tarkoittavan sitä, että ateriapalvelun integroituminen hoivapalvelujärjestelmään voi olla heikkoa, sillä sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa että myös oman toiminnan hoivakeskeinen peruselementti heikkenevät sitä mukaa, mitä enemmän markkinaperusteisuutta ja taloutta korostetaan yritystoiminnassa.
Talousnäkökulman vahvistuessa ateria- ja kauppapalvelun tyyppinen palveluyritys eriytyy voimakkaammin palveluketjusta.
Talousajattelulle ominainen numeraalistaminen ja sitä kautta tehtävä asiakkuuksien kartoittaminen kuuluivat siis olennaisena osana yritysstrategiaan. Toimistolta keräämästäni aineistosta oli helppo noukkia talousnäkökulmaa tukevia tutkimushavaintoja. Asiakkaat määrittyivät mahdollisuuksiksi taloudellisessa mielessä, ja puheet asiakas- ja ateriamääristä olivat tyypillisiä. Toimistolla asiakkaita käsiteltiin yleisesti numeroina ja lukuina.
’’Lippalaan menee vain 20 asiakkaan safkat. Alue on ihan vitsi! Ehkä yhdistävät sen johonkin muuhun alueeseen.’’ (Kuljettaja)
’’Tänään on asiakkaita 45. Yleensä on yli nelkyt.’’ (Kuljettaja)
Kuljetusalueet pyrittiin laatimaan niin, että ne muodostuivat resurssien käyttämisen kannalta mahdollisimman kustannustehokkaiksi. Kunkin kuljetusalueen asiakkaiden kuntoa ja yksilöllisiä tarpeita ei otettu huomioon aluesuunnittelussa. Hyvä ja yritysnäkökulmasta tuottoisa ajoalue sisälsi tarkasti suunnitellun ajoreitin ilman pitkiä pysähdyksiä ja turhia ajokilometrejä. Myös kuljettajien välisissä puheenaiheissa korostuivat talousasiat. Tämä kertoi nähdäkseni siitä, että kuljettajat olivat omaksuneet talousajattelun osaksi työtään.
’’Paljon asiakkaita pienellä alueella on hyvä. Vähän asiakkaita suurella on miinusta.’’
(Kuljettaja)
Talousnäkökulma korostui toimisto-oloissa, joissa työntekijät keskustelivat usein yrityksen tulokseen ja toiminnan laajentamiseen liittyvistä teemoista. Talousnäkökulmat kuitenkin lisäsivät henkilöstön epätietoisuuden tunteita.
’’Töiden jatkuminen riippuu siitä riittääkö asiakkaita.’’ (Kuljettaja)
111
’’Karhulasta on vuoden aikaan hävinnyt seitsemän asiakasta. Riittääköhän täällä hommia jos asiakkaat vähenevät?’’ (Kuljettaja)
Talousnäkökulmat pakottivat työntekijät varpailleen. Ajoittain heikentynyt tulos saattoi huolestuttaa työntekijöitä. Taloudellisen tuloksen maksimoinnin työnteon kulttuurissa onkin nähty aiheuttavan epävarmuutta työntekijöissä (Saastamoinen 2010, 242; Siltala 2004).
Talousnäkökulman keskeisyydestä viesti se, että ateriapalveluvastaavat painottivat konseptin toimivan niin kauan kuin yrityksessä tehtiin hyvää tulosta, mikä edellytti suuria asiakasmääriä.
Johto muistutti säännöllisesti asiakasmäärien ja kuljettajien roolin välisestä yhteydestä:
’’Koettakaa muistaa, kuka teille viime kädessä maksaa palkan (asiakkaat). Tarkkuutta ajoihin!’’ (Ateriapalveluvastaava viikkotiedotteessaan)
Kuukauden tulos oli tärkeä myös työntekijöille, sillä hyvä tulos lisäsi työntekijän turvallisuuden tunteita. Hyvästä yritystuloksesta ja riittävistä asiakasmääristä osattiin myös iloita:
’’Kevään mittaan tullut uusia asiakkaita. Nyt alkaa vähän olla niissä rajoissa, että kerkeenkö kahteen mennessä toimittaa kaikki ateriat. Viimeisille asiakkaille menee vähän kahden jälkeen, eivät vielä ole valittaneet siitä. Hyvä että hommia riittää. ’’ (Kuljettaja)
Kantava teema toimisto-oloissa oli taloudellisen menestymisen pakko. Yrityksen toimintoja haluttiin jatkuvasti tehostaa ja raha oli pääasiallinen määrittävä tekijä, joka ohjasi palveluratkaisuja. Toiminnan organisoinnissa ilmenneet talousnäkökulmat viestivät vahvasti sen puolesta, että ateriapalveluiden tuottaminen perustuu pitkälti kustannustehokkaaseen tapaan tuottaa arkipalveluja. Tämä huomio vahvistaa talousnäkökulman keskeisyyttä, jossa tavoitteena on saada aikaan säästöjä toimintaa säätelemällä ja tehostamalla. Tässä yhtälössä asiakkaat olivat ensisijaisesti kuluttajia, eivät hoivattavia.