7 KULJETTAJAT MAISEMASSA
8.1 Talouskehys
8.1.2 Talouskehys käytännön kuljetustyössä
Edellisistä tutkimushuomioista voidaan päätellä, että työntekijät olivat tietoisia asemastaan tehokkuusvaatimusten puristuksessa. Heidän tehtävänsä oli tehdä tulos yritykselle nopeudellaan, huolellisuudellaan ja aikaa säästävällä työotteellaan. Lähdin jatkamaan aineiston käsittelyä käytännön kuljetustyössä näkyväksi tulleiden talousnäkökulmien kautta.
Kuljettajat olivat omaksuneet roolinsa yrityksen tuloksen tekijöinä ja apuvoimina. Kuljettajat reagoivat epätietoisuuden kasvuun tehostamalla omaa työtään ja pyrkimällä äärimmäisen nopeaan työtahtiin. Ilmiö on tyypillinen nykyisessä hoivatyössä. Esimerkiksi sosiaalialalla työntekijöiden on nähty omaksuneen tulosvastuullisen asemansa, sisäistäneen sen työhönsä
112
kuuluvaksi selviöksi. Samalla he ovat alkaneet vastuuttamaan itseään määrällisten asiakastavoitteiden saavuttamiseksi (Julkunen 2006b, 99). Samankaltainen asetelma oli nähtävissä tutkimuskentälläni.
Tehokkaimpien työntekijöiden työote muistutti nopeaa liukuhihnatyöskentelyä, jossa työntekijä jätti kaiken ylimääräisen liikkeen pois työsuoritteestaan. Talouskehyksessä toimiva kuljettaja korosti nopeutta työssään ja pyrki jatkuvasti tehostamaan omaa työotettaan. Kuljettajat oppivat toisiltaan käytännön työtä nopeuttavia vinkkejä ja jalostivat omaa työotettaan tehokkaammaksi.
’’ Kannattaa laittaa ne laput suoraan sinne pusseihin valmiiksi, kato kun sit siellä asiakkailla säästää aikaa kun ne on jo siellä eikä tarttee kaivella korin pohjalta.’’ (Kuljettaja autoa pakatessa)
’’ Ootsä huomannu että siitä Kurjelan pihasta pääsee suoraan siihen Heiskäntielle ja se Tanhusten talo on heti siinä vasemmalla? Mä ekan kerran sillon ajoin aina sen Rönkäntien kautta ennenku tajusin et hei sehän on siin ihan vieressä.’’ (Kuljettaja toiselle kuljettajalle) Työntekijä saattoi tuntea kilpahenkisyyttä.
’’Yritän aina olla vähän nopeampi kuin edellisellä viikolla. Jos laittavat mut uudelle ajoreitille niin otan sen nimenomaan haasteena.’’ (Kuljettaja)
Kuljettajan kilpailuhenkisyys ja nopeuteen pyrkiminen ilmensivät talouskehystä.
Talouskehyksessä kuljettaja ei arvioi toimintaa hoivakentän tarpeiden vaan yritysnäkökulman perusteella. Yritysjohto oli erityisen tyytyväinen silloin, kun asetetuissa aikarajoissa oli pysytty ja kun kuljettajat olivat selviytyneet reiteistä nopeammin kuin aiemmin. Aineistosta selvisi, että monet kuljettajat arvostivat ja ihailivat nopeasti alueelta kuin alueelta selviäviä työkavereitaan.
Hitaammista kuljettajista puhuttiin lähes vähätellen.
’’ Miten sillä voi mennä niin myöhään???’’ (Kuljettaja)
’’Lasse oli takas reitiltä ennen kahta, Olli tuurasi viikolla ja oli vasta kolmen jälkeen.’’
(Kuljettaja)
’’ Heikki kävi jo! Se on tunnin nopeempi kuin Janne. Janne tulee yleensä vasta yhdentoista jälkeen kaupalle (naurua) ’’ (Kuljettaja)
Talouskehyksessä toimiva kuljettaja korosti ateriapalvelutyön kuljetuspuoleen liittyviä funktiota.
Ateriapalvelutyön pystyi halutessaan käsittämään myös pelkkänä tuotteistettuna kuljetuspalveluna.
’’Tässä hommassa täytyy löytää osoitteet ja olla nopea.’’ (Kuljettaja)
113
Kysyin toimistolla ohimennen muutamalta kuljettajalta, millainen heidän näkemyksensä mukaan olisi hyvä ateriapalvelutyöntekijä. Samalla kysyin, millaisia vahvuuksia työntekijällä kuuluisi olla. Vastauksissa korostuivat talouskehykseen liitettävät kuljettajan vahvuudet ja ominaisuudet:
• tarkkuus
• nopeus
• paineensietokyky
• järjestelmällinen työote
Kyseiset ominaisuudet nousivat selkeästi listan kärkipäähän. Ihmisläheisyyteen ja huolenpitoon liitettäviä vahvuuksia mainittiin vähemmän. Ateriapalvelutyöntekijä joutui siis omaksumaan kuljetusammattilaisen roolin, joka eroaa luonteeltaan stereotyyppisesti käsitetystä hoiva-alan työntekijän roolista.
Kohtasin ateriapalveluyrityksessä myös muutamia työntekijöitä, jotka vaikuttivat omaksuneen enemmän talousnäkökulmiin nojaavan työotteen. Näissä tapauksissa kuljettaja jätti palvelustaan pois ylimääräisen sosiaalisen kanssakäymisen asiakkaiden kanssa eikä pyrkinyt muodostamaan asiakkaisiinsa tiivistä palvelusuhdetta, vaan piti palvelusuhteen mahdollisimman formaalina.
’’Yleensä heitän ne safkat asiakkaalle ja jatkan matkaa. Parhaimpia ovat ne asiakkaat joille on avaimet ja saa laittaa safkat suoraan kaappiin ja lähtee menee.’’ (Kuljettaja)
’’Ei mun mielestä tartte jäädä hengaamaan, tehdään se oma duuni ja sitten himaan.
Kotihoitajat on sitten erikseen.’’ (Kuljettaja)
Menestyäkseen kuljettajana kuljettajan tuli pyrkiä jalostamaan työotettaan tehokkaaksi ja aikaa säästäväksi. Talouskehyksessä kuljettaja korosti ajankäyttönsä tehokkuutta ja vähensi sosiaalista kanssakäymistä asiakkaiden kanssa. Työntekijä saattoi pyrkiä nopeuteen sosiaalisen kanssakäymisen kustannuksella. Sosiaalisuuteen ei varsinaisesti kannustettu yrityksessä.
Työnantajalle ylimääräinen asiakkaan huomioinen ja sosiaalinen toiminta saattoivat näyttäytyä ylimääräisinä kuluerinä, eli ajan haaskauksena. Jotkut työntekijät kokivat, että ylimääräistä seurustelua asiakkaiden kanssa tuli välttää ja liiallisesta asiakkaiden huomioimisesta saattoi tulla myös sanomista.
’’… sano kerran yhdelle kuskille jolla oli tapana jutella paljon asiakkaiden kanssa, että tämä ei ole mikään seurapalvelu.’’ (Kuljettaja)
114
Työntekijän omaksumaan kuljettajarooliin liittyi tehokkuuden korostaminen. Talouskehyksessä kuljettaja unohti aikaa vievät palveluun liittyvät inhimilliset näkökulmat, kuten esimerkiksi asiakkaiden kuntoisuuden, ja korosti nopeaa työreitillä etenemistä.
’’Kekkosella kestää päästä ovelle ja sit menee hitosti ylimääräistä aikaa venatessa siinä oven takana.’’ (Kuljettaja)
’’En millään jaksais mennä Kojonkoskille tänään. Mee sä? Ne on hitaita pääsee ovelle.’’
(Kuljettaja)
’’Joka kerran Kajas selittää keittiössä, että mihin hän haluaa minkäkin ostoksen, ne hedelmät kuuluu sinne ja tomaatit tänne. Helpompihan se olis jos kotihoito järkkäilis ne tavarat paikoilleen.’’ (Kuljettaja)
Myös asiakkaat kommentoivat minulle joidenkin kuljettajien tehokasta työotetta. Eräs iäkäs asiakas ihmetteli, miksi edellinen kuljettaja oli jättänyt kauppaostokset kauppakorissa keittiöön ja jatkanut matkaansa. Heikkokuntoisen asiakkaan oli työlästä purkaa kauppatavarat paikoilleen.
Tehokkuuteen pyrkiminen saattoi siis karsia kuljettajan työstä inhimillisiä piirteitä.
Toisenlainen näkökulman talouskehykseen voisivat antaa tuotteisiin liittyvät kysymykset.
Aterioiden laatuun liittyvät kysymykset puhuttivat työntekijöitä. Kuljettajat keräsivät työnsä ohessa asiakasreklamaatioita, jotka toimitettiin työpäivän päätteeksi toimistolle. Työntekijät olivat kiinnostuneita tuotteista ja huolissaan mahdollisista laatukysymyksistä. Asiakkaiden kuluttaja rooli tiedostettiin laajasti.
’’Yks Sippolan asiakas puhui, että enemmän maistuvat nykyisin kaupan tuotteilta kuin kotitekoisilta.(…) On munkin mielestä aterioiden laatu vähän huonontunut siitä mitä se joskus oli.’’ (Kuljettaja)
Hoivatyöstä poiketen tuotteisiin liittyvät kysymykset eivät olleet helposti ratkaistavissa. Pelkkä hyvä palvelu ei aina riittänyt asiakkuuksien pitämiseen. Talouskehys oli siis läsnä kuljettajan työssä – piti kuljettaja siitä tai ei.