Tässä osiossa haastateltavat vastaavat, millainen prosessi suunnitteluaikataulun laatiminen on. Lisäksi he selventävät, kuinka usein suunnitteluaikataulua päivitetään ja ylläpidetään katu- ja rakennussuunnitteluprojektin edetessä.
Tilaajan projektinjohtaja laatii tarjouspyyntöä varten alustavan, karkeahkon suunnitteluai-kataulun KS/RS-hankkeelle. Konsultti ottaa tilaajan tarjouspyynnössä esittämän aikataulu-tavoitteen lähtökohdakseen tarjoukseen kuuluvaa suunnitteluaikataulua laatiessaan. Kon-sultti tarkastelee, millaisia edeltäviä työsuoritteita lopputavoite edellyttää, millaisia aikaik-kunoita näihin on käytettävissä resurssien puitteissa, mikä on lähtötietojen saamisen aika-taulu, milloin eri tekniikkalajeilla on suunnitelmien yhteensovitustarpeita, mitkä ovat välita-voitteet ja kriittiset päätöksentekopisteet, ja mikä on kriittinen polku suunnittelutehtävien kannalta. Tämän pohjalta konsultti laatii hankkeelle karkean suunnitteluaikataulun.
”[L]ähtökohdan määrittäminen yhdessä asiakkaan kanssa, on se sitten tarjous-pyynnössä tullut aikataulu tai sitten se kalkuloidaan yhdessä suhteessa raken-tamiseen ja muuhun. Niin sieltä taaksepäin laskien, että paljon täytyy varata mihinkäkin aikaa. Se on ehkä selkein menetelmä, laskea kriittinen polku ja tun-nistaa sieltä kriittiset päätöksentekopisteet ja sieltä kautta purkaa se tähän ny-kyhetkeen.”
-Konsultti
Eräs konsultti kokee, että pääkaupunkiseudun ulkopuolisten pienempien kuntatilaajien koh-dalla tilaajan aikataulutavoite voi olla epärealistinen. Yksi syy tähän on se, ettei tilaaja osaa arvioida oikein suunnitteluun kuluvaa aikaa. Konsultin ei kuitenkaan välttämättä ole mahdollista esittää tarjouksessa tilaajan aikataulusta poikkeavaa omaa aikatauluarviota, sillä tällaista tarjousta ei usein hyväksytä.
Tarjouspyynnössä on esitetty hankkeen lähtökohdat, eli miksi suunnitteluun on ryhdytty ja myös ne reunaehdot ja välitavoitteet, jotka määrittävät aikataulua. Ensimmäinen tyypilli-nen reunaehto on katusuunnitelman hallinnollisen käsittelyn aikataulu, mikä sisältää mm.
katusuunnitelman nähtävillä olon ja hyväksymisprosessin kunnan päättävissä elimissä.
Toinen tyypillinen reunaehto on kadun ja sitä ympäröivän alueen rakentamisen aikataulu.
Tilaaja päättää rakentamisen tavoiteaikataulusta sekä suunnittelun valmistumisaikataulusta, jotta urakat ja rakentaminen voivat käynnistyä oikea-aikaisesti. Kuten eräs konsultti toteaa, keväällä maan sulaessa katu-urakat tulee saada käyntiin. Lisäksi huomioon täytyy ottaa ka-dunrakennusurakan kilpailutusaika, joka edeltää varsinaista rakentamista. Katua ympä-röivien tonttien omistajat voivat haluta aloittaa tontilla rakentamisen mahdollisimman pian, mihin he tarvitsevat katu-urakassa rakennettavaa kunnallistekniikkaa, kuten sähköä ja vettä.
Kuten eräs konsultti toteaa, parhaimmillaan suunnitteluaikataulu laaditaan yhdessä alueen muiden osapuolten kanssa, jolloin siinä on ”imuohjausta”. Hän jatkaa, että KS/RS-hankkeen selkeä yhteys rakentamisen tavoiteltuun alkamisajankohtaan tuo ”ryhtiä tekemiseen kautta linjan” sekä kustannusten juokseminen jouduttaa sekä konsultin että tilaajan päätöksentekoa.
”Ehkä siinä on kaksi merkittävää asiaa aikataulutuksessa nyt se, kun tuossa on tuo katusuunnittelu, […] niin se varmaan pitää sisällään sen hallinnollisen käsit-telyn, se on oma lukunsa ja sitten mistä se alkaa tietyllä tapaa sitten, taas toinen pää on rakennussuunnittelu, mitä lähempänä ollaan rakentamista, ja ollaan
siellä rajapinnassa, niin sitten se taas määrittää aikataulun omalla tavallaan. Eli sieltä tulee tosi vahvasti reunaehtoja suunnittelutyöhön näistä kahdesta suun-nasta, ja sen mukaan aikataulutetaan.”
-Konsultti
Vuodenajat ja vuosikierto vaikuttavat suunnitteluaikatauluun muutenkin kuin rakentami-sen ajoittamirakentami-sen osalta. Erään konsultin mukaan maastotutkimuksia voidaan tehdä helposti vain lumettomana vuodenaikana. Konsultti jatkaa, että lisäksi tilaajalla voi olla projektille rahoitusta vain tiettynä etukäteen päätettynä tilikautena.
Helsingissä katusuunnittelu aloitetaan usein samaan aikaan, kun alueen asemakaavaa val-mistellaan. Molemmat ovat pitkiä prosesseja, ja yhtäaikaisella valmistelulla saadaan ai-kasäästöjä verrattuna siihen, että katusuunnitelmaa alettaisiin valmistella vasta alueen ase-makaavan hyväksymisen jälkeen. Tällä tavoitellaan, että rakentaminen pääsee alkamaan mahdollisimman pian.
”Jos ajattelee aikataulutusta, niin silloin kun kaavaa tehdään, niin pitäisi tehdä jo katusuunnittelua, jotta ne menee suht samalla aikataululla eteenpäin, niin me päästään sitä rakentamista tekemään oikea-aikaisesti.”
-Tilaaja
Eräs konsultin projektipäällikkö toteaa, että tilaajilla on henkilökohtaisia eroja sen suh-teen, miten tiukasti he ohjaavat suunnittelua aikataulutavoitteen mukaan ja että tämä riippuu myös tilaajan kokemuksesta. Konsultin mukaan joissakin projekteissa tilaajan projektinjoh-taja ottaa mielellään vastaan konsultin ehdotukset aikatauluttamisesta, jos kyseinen tilaaja on projektinjohtajana kokematon.
Konsultin projektipäällikkö on se, joka laatii suunnitteluaikataulun tarjousta varten ja on lopulta vastuussa suunnitteluaikataulussa pysymisestä. Eräs suunnittelija tiivistää, että alussa suunnitteluaikataulun suhteen on selvät sävelet, mutta yleensä aikataulu alkaa nopeasti pro-jektin aloituksen jälkeen viivästymään, sillä esille tulee erilaisia haasteita. Useampien haas-tateltavien mielestä konsultin projektipäälliköllä on paras käsitys aikataulusta, mutta yksit-täiseltä suunnittelijalta katoaa muuttuvien aikataulujen keskellä helposti käsitys siitä, mikä on haluttu aikataulutavoite. Tätä hämmentää erään konsultin mielestä entisestään se, että eri tekniikkalajeilla voi olla keskenään erilainen aikataulu projektin sisällä.
”[P]rojektipäälliköllä on varmaan paras käsitys [aikataulusta] koko ajan. Niin aika äkkiä katoaa muilta suunnittelijaosapuolilta se, mikä on haluttu aikataulutavoite.
Ja toki haasteita myös aiheuttaa se, että eri tekniikkalajeilla on eri aikataulu.
Esimerkiksi taitorakenteet tai sitten muut kadun rakenteet saattaa mennä aina eri aikataulussa. […] Mä olen ihan satavarma, että kaikille osapuolille se [aika-taulu] ei ole selvä koko ajan.”
-Konsultti
Monet konsultit kertovat, että usein KS/RS-hankkeissa suunnitteluaikataulu unohdetaan tar-jousvaiheen jälkeen. Kuitenkin konsultit kokevat, että suunnitteluaikataulua olisi tärkeää yl-läpitää mm. välitavoitteiden osalta ja käyttää sitä suunnittelua ohjaavana työkaluna. Erityi-sesti eri tekniikkalajien suunnitelmien oikea-aikainen ja etukäteen sovittu yhteensovitus koe-taan tärkeänä. Lisäksi suunnittelun edetessä työssä voi tulla vaskoe-taan yllätyksiä esimerkiksi
tarkempien tutkimusten yhteydessä, minkä takia hankkeen aikataulua voidaan joutua päivit-tämään ja jopa venytpäivit-tämään. Eräs konsultti toteaa, että jos kaikki menee hienosti putkeen, joissakin hankkeissa aikataulua ei tarvitse muuttaa ollenkaan. Hän jatkaa, että suurimmassa osassa hankkeita aikataulua joudutaan kylläkin päivittämään jonkin verran, erinäisistä syistä.
Toinen konsultti toteaa, että varsinkin isommissa hankkeissa aikataulua joudutaan päivittä-mään esille tulevien yllätysten takia.
”Yleensä se [suunnitteluaikataulun päivittäminen] tarkoittaa, että ollaan jo myö-hässä ja tulee jotain inputtia jostain, että me ollaan myömyö-hässä, ja sitten ruvetaan päivittämään. Tai että tavoitteet muuttuu tai tilanne on muuttunut niin paljon, että on pakko päivittää aikataulu. Mutta sellaista rutiininomaista aikataulunhallintaa on edelleenkin ihan liian vähän hankkeissa.”
-Konsultti
Monet konsultit kokevat, että kaikkien osapuolten tulisi sitoutua aikatauluun. Keinoiksi esi-tetään, että aikataulu voidaan laatia yhdessä, jolloin osapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen ja siten aikatauluun on myös helpompi sitoutua. Toisaalta kyse ei ole aina sitoutumi-sen puutteesta, vaan aikataulu voi venyä muiden ennakoimattomien syiden vuoksi, esimer-kiksi jonkun hankkeen avainhenkilön sairastumisen takia.
”Ja vaikka sitä painotetaan, että kaikkien on sitouduttava aikatauluun, niin ei siellä tarvitse olla kuin yksi sairastuminen, että joku avainhenkilö ei pystykään omaa osuuttaan hoitamaan, niin johan se koko aikataulu romuttui.”
-Konsultti
Myös kolmannet osapuolet tai sidosryhmät tulee ottaa huomioon suunnitteluaikataulua laa-dittaessa. Kolmannet osapuolet voivat osallistua suunnitteluun, tuottaa lähtötietoja keelle tai kommentoida suunnitelmia. Monet haastateltavat mainitsevat Helsingin hank-keissa mukana olevat YKT-osapuolet (Yhteinen kunnallistekninen työmaa -osapuolet) eli yhteiselle kadunrakennustyömaalle kunnallistekniikkaa tuottavat osapuolet, esimerkiksi sähköverkko-, kaasu- ja teleoperaattorit. Lisäksi kolmansia osapuolia voivat olla esimerkiksi kiinteistönomistajat, alueen muut suunnitteluhankkeet tai kuntalaiset.
Eräs haastateltava toteaa, että kolmannet osapuolet tulee ottaa huomioon heti hankkeen alusta alkaen, jotta heiltä saadaan tarvittavat tiedot katu- ja rakennussuunnittelua varten. Jos kolmansia osapuolia ei ole jo aiemmin otettu huomioon, hankkeen loppuvaiheessa voi tulla riskejä suunnitelmamuutoksille ja aikataulun viivästymiselle. Eräs haastateltava tunnistaa, että suunnittelijan näkökulmasta voi olla haastavaa löytää kolmannen osapuolen organisaa-tiosta oikea vastuuhenkilö, jolla on riittävä mandaatti ottaa kantaa suunnitelmiin.
”Kyllä ne sidosryhmät tai kolmannet osapuolet on hallittavissa, jos ne osataan ajoissa ottaa mukaan hankkeeseen. Mutta jos aloituksessa ei niitä oteta huomi-oon, niin ne saattaa aiheuttaa riskejä lopussa mahdollisille muutoksille[.]”
-Konsultti
Monet haastateltavat mainitsevat, että kokemus vaikuttaa suuresti aikataulun hallintaan. Ko-kenut suunnittelija tai projektipäällikkö osaa ennakoida katu- ja rakennussuunnitteluhank-keen tyypillistä kulkua ja siihen sisältyviä tehtäviä. Lisäksi oman tekniikkalajin ja omien suunnittelutehtävien kokemus helpottaa niiden vaativan ajan hahmottamista.
Konsultin resurssien puute nähdään myös yhtenä aikataulun laatimiseen vaikuttavana teki-jänä, joka kannattaisi ottaa paremmin huomioon. Eräs tilaaja toteaa, että konsulteilla vaikut-taa olevan paljon töitä, joten hän oletvaikut-taa jo konsultin henkilöresurssien saatavuudesta tulevan viivettä aikatauluun.
”No sitten tällä hetkellä, en tiedä miten se suunnitteluaikatauluun saadaan, mutta tuntuu, että konsultit ovat kovasti, kovasti työllistettyjä, niin ihan jo henki-löresurssi, niin siitäkin tulee oma viiveensä.”
-Tilaaja
Nihdin tapaustutkimus on konsultin ensimmäinen katu- ja rakennussuunnitteluhanke, jossa on tehty laaja suunnitteluaikataulu heti hankkeen aluksi. Konsultin projektipäällikkö toteaa, että kyseessä on pilottihanke, jossa kokeillaan, miten tarkemman suunnitteluaika-taulun laatiminen toimii käytännössä. Hänen mukaansa aikataulutus on mennyt suhteellisen hyvin. Verrattuna muihin vastaaviin projekteihin, Nihdin aikataulutus menee tarkemmalle tasolle. Muiden vastaavien projektien aikataulua projektipäällikkö kuvaa karkeaksi. Projek-tipäällikkö myös toteaa, että hänen mielestään suurin haaste on löytää aikataulutettavat ni-mikkeet eli tehtävien määrittely. Yleisesti ottaen hänen mukaansa sekä konsultti että tilaaja ovat ottaneet tarkemman aikataulun ilolla vastaan.
”[T]ämä Nihtihän nyt on ollut sellainen, missä oikeasti on ollut joku suunnittelu-aikataulu. Siis ihan laadittuna.”
-Konsultti
Myös tilaajan projektinjohtaja toteaa, että Nihdissä on ollut hyvä, että konsultti laati hank-keen alussa hyvin tarkan aikataulun. Hän mainitsee, että Nihti on hänelle ensimmäinen katu- ja rakennussuunnittelukohde, missä konsultti on esitellyt näin pitkälle kehitetyn suun-nitteluaikataulun – yleensä muissa hankkeissa konsultti on esitellyt aikataulun kirjallisena vain muutaman välitavoitteen päivämääränä. Nihdin tarkemmasta suunnitteluaikataulusta on tilaajan projektinjohtajan mukaan nähnyt hyvin, milloin ovat esimerkiksi konsultin sisäiset suunnitelmien tarkastuspäivät. Tämän kaiken hän kokee hyväksi.
Konsultin projektipäällikkö toteaa, että Nihdin suunnitteluaikataulun laatimisen ei ole tar-koitus palvella pelkästään Nihdin projektia, vaan että se on laajempi konsulttiyrityksen si-säinen kehitystyö. Tarkoituksena on saada aikaan aikataulupohja, jota pystyy käyttämään jatkossa vastaavissa katu- ja rakennussuunnittelun suurissa projekteissa sekä pienemmissä hankkeissa karsittuna versiona.
Tilaajan projektinjohtaja toteaa, että Nihdin suunnittelu jaettiin heti projektin aluksi kahtia:
pohjois- ja eteläosan suunnitteluun. Hän jatkaa, että alkuvaiheessa projektilla ei ollut tie-dossa mitään kriittistä pistettä, jolloin suunnitelmien tulisi olla valmiita. Monissa muissa projekteissa hänen mukaansa tämä kriittinen piste voi muodostua esimerkiksi talonraken-nuksen alkamisen takia. Alun perin Nihdin projektissa ei siis ollut ulkoisia paineita kolman-silta osapuolilta. Tilaajan projektinjohtaja toteaa, että suunnitteluaikataulu laadittiin alkujaan siten, että konsultin projektipäällikkö tiimeineen arvioi, miten kauan suunnitteluun kuluu aikaa. Hän jatkaa, että Nihdin aikataulua voisi kuvailla ihanteelliseksi, sillä se on mitoitettu järkevästi sen mukaan, kuinka kauan suunnittelussa tulee kestämään. Joissakin muissa pro-jekteissa pystyy hänen mukaansa jo alusta pitäen sanomaan, ettei aikataulu tule pitämään, sillä aikataulutavoitteet ovat liian tiukkoja.
Konsultin projektipäällikkö toteaa, että Nihdin suunnitteluaikataulun laatiminen lähti tar-peesta aikataulunhallinnalle. Hän kokee, että Nihdin kaltaisessa suuressa projektissa hank-keen läpi vieminen halutussa aikataulussa vaatii erikseen laaditun suunnitteluaikataulun. Li-säksi hän toteaa kokevansa, että näin isossa projektissa aikataulun ylläpito ja koordinointi vaatii paljon työtä ja sitä varten projektissa on hyvä olla oma henkilö, projektikoordinaat-tori. Yleensä pienemmissä projekteissa aikataulutus on vain projektipäällikön vastuulla.
Konsultin projektipäällikkö sanoo, että Nihdin projektin alkuvaiheessa konsultin suunnitte-lutyö ei ollut vielä mainittavasti edennyt resurssipulan takia. Tämän takia heillä oli ns. lup-poaikaa, jonka konsultti käytti hyödyksi suunnitteluaikataulun laatimisessa. Aikataulupohja tehtiin silloin ja tämän jälkeen sitä on ylläpidetty melko tarkasti.
Konsultin projektipäällikkö näkee, että tilaajan osallistaminen ja aktivointi suunnitteluai-kataulun laatimisessa on ollut Nihdissä suuremmassa roolissa kuin aiemmissa projekteissa, missä hän on ollut mukana. Erään tekniikkavastaavan mukaan tilaajalta tuli aikataulutuksen pohjaksi hyvin joustava aikataulu, johon konsultin oli mahdollista rakentaa oma aikataulu parhaaksi kokemansa mukaan. Nihdin suunnittelun lähtökohdat ja aikataulutuksen periaat-teet saatiin työstettyä yhteisissä työpajoissa, joihin osallistuivat avainhenkilöt sekä tilaajan että konsultin puolelta. Työpajoissa konsultin tekniikkavastaavat pyrkivät myös saamaan ai-katauluun näkyville sen, milloin he tarvitsevat omaan suunnitteluunsa lähtötietoja muilta tekniikkalajeilta.
”Meillähän alkuun tehtiin työpajojakin muutama. Saatiin tämän projektin lähtö-kohdat kohdilleen. […] Eli tilaajan mukana pitäminen ja aktivointi on ollut tässä kyllä vähän enemmän roolissa kuin noissa muissa aiemmissa hankkeissa, missä on ollut mukana.”
-Konsultti, projektipäällikkö
Toinenkin konsultin tekniikkavastaava muistelee, että suunnitteluaikataulu katsottiin yh-dessä läpi työpajoissa. Niissä he kävivät läpi päivämääriä, jotka olisivat realistisia ja hyviä kokonaisaikataulussa pysymisen kannalta. Hän toteaa, että se oli hänen mielestään hyvä tapa luoda yleisaikataulu. Lisäksi työpajoissa keskusteltiin niiden muiden tekniikkalajien tekniik-kavastaavien kanssa, joiden suunnittelu vaikuttaa omaan aikatauluun ja päinvastoin, esimer-kiksi projektin sisäisten riippuvuuksien ja lähtötietojen saamisen kannalta.
Eräs konsultti toteaa, että tapa, jolla Nihdissä on yhdessä kaikkien tekniikkalajien kanssa laadittu suunnitteluaikataulu, on hänen mielestään motivoiva käytäntö. Hänelle on tullut sel-lainen vaikutelma, että kun aikataulusta on itse yhdessä sovittu, niin sen seurauksena hän itse yrittää pitää parempaa huolta aikataulusta. Sama konsultti kuitenkin tunnistaa, että aika-taulusta kiinni pitäminen riippuu henkilöstä.
”Tuleehan siitä kivempi fiilis, että okei, me ollaan tämä nyt yhdessä katsottu ja silloin tämä ainakin näytti, että tämä voisi toimia näin. Niin sitten se on paremmin mielessä ja ehkä sitten pitää parempaa huoltakin aikataulusta.”
-Konsultti
Tilaajan projektinjohtajan mukaan suunnitteluaikatauluun on tullut muutoksia projektin ede-tessä. Alkuperäisessä aikataulussa pohjoisosan rakennussuunnitelmat olisivat olleet val-miina keväällä 2020, mutta haastatteluhetkellä alkusyksyllä 2020 ne eivät olleet vieläkään valmiita. Lisäksi suunnittelun edetessä on ilmennyt tarvetta suunnitella ja urakoida raitiotien kääntölenkin sisälle jäävä tontti ennen muuta aluetta. Tähän esirakennusurakkaan konsultti
on luvannut tuottaa materiaalin lokakuussa 2020. Tilaajan projektinjohtaja tunnistaa, että tästä on tullut suunnitteluun ulkopuolisia paineita. Lisäksi aikataulu on venynyt allianssi-hankkeiden takia pidemmälle.
Tilaajan tekniikkalajien asiantuntijat eivät vaikuta aikatauluun, vaan se tulee projektinjohta-jan kautta. Tilaaprojektinjohta-jan asiantuntijoilla on kuitenkin myös näkemys siitä, mitkä tekijät aikatau-luun vaikuttavat tilaajan eli Helsingin kaupungin näkökulmasta. Näitä ovat esimerkiksi tont-tien luovutuksen aikataulu, milloin katujen tulee olla rakennettuna sekä Kruunusillat-allians-sin aikataulu.
Konsultin projektipäällikkö toteaa, että Nihdin suunnitteluaikataulua on päivitetty projek-tin edetessä suurin piirtein kuukauden välein tai aina, kun päivitystarvetta on ilmennyt. Kon-sultin projektipäällikkö toteaa, että projektinjohdon työtä helpottaa se, että on olemassa ai-kataulu, josta yksittäiset suunnittelijat voivat tarkistaa, milloin heidän omat työvaiheensa pitäisivät olla valmiina, eikä heidän tarvitse käyttää projektipäällikön aikaa asiasta kysymi-seen.
”[M]ä peilaan tätä suunnittelijoiden kautta, niin nyt on ainakin osa suunnitteli-joista oppinut katsomaan sieltä aikataulusta, että milloin meille tulee deadlinet ja rytmittämään omaa työtään. Että kaikkia ei tarvitse aivan kädestä pitäen aina käskeä tekemään asioita. […] Että kyllä se helpottaa hyvin paljon projektinjoh-don työtä.”
-Konsultti, projektipäällikkö
Nihdin projektissa projektikoordinaattori (allekirjoittanut) on toiminut aikatauluvastaa-vana. Kuten eräs tekniikkavastaava toteaa, tämä tarkoittaa sitä, että yleisaikataulun päivittä-minen on lähtenyt projektikoordinaattorin aktiivisuudesta. Projektikoordinaattorin aloit-teesta hän ja tekniikkavastaavat ovat tarkistaneet, että yleisaikataulu vastaa tekniikkavastaa-van käsitystä oman tekniikkalajinsa aikataulusta ja päivittäneet aikataulua tarvittaessa. Nih-din projektissa rakennesuunnittelijat ovat ylläpitäneet oman tekniikkalajinsa sisäistä tarkem-paa aikataulua Excelissä, jota on vertailtu koko projektin yleisaikatauluun MS Projectissa.
Rakennesuunnittelija toteaa, että he ovat seuranneet oman Excel-aikataulunsa toteutumista viikoittain. Toinen tekniikkavastaava toteaa, että hänellä on sellainen mielikuva, että hän olisi itse ollut päivittämässä yleisaikataulua muutaman kerran, mutta uskoo, että päivitys-kertoja on ollut yhteensä koko projektissa tätä enemmän.
Konsultin projektipäällikkö toteaa, että Nihdin aikataulu on hyvin pitkälti laadittu suunni-telmien tarkastuspisteiden ja luovutusten mukaan. Hän kuitenkin kaipaa aikatauluun vielä lisää suunnittelutehtäviä ja järkeviä kokonaisuuksia, jotka rytmittävät suunnittelua tarkas-tusten ja luovutarkas-tusten välillä.
”Nythän tällä hetkellä Nihdin aikataulutus on hyvin paljolti vain näiden tarkas-tuspisteiden ja luovutusten mukaan aikataulutettu. Että pitää saada hiukan [teh-täviä] sinne välille, joka paremmin ohjaa suunnittelutyötä.”
-Konsultti, projektipäällikkö
Tilaajan projektinjohtaja toteaa, että suunnittelun alussa hän oli pitänyt konsultin laatimasta suunnitteluaikataulusta, koska sen perusteella hän tietää, milloin suunnitelmat ovat tulossa tilaajalle kommentoitavaksi ja tarkastettavaksi. Kuitenkin projektin edetessä hän kokee, että tilaaja ei ole pystynyt hyödyntämään aikataulua, koska aikataulu ei ole pitänyt ja
päivämää-rät ovat vaihtuneet. Lisäksi tilaajan projektinjohtaja kokee, että visuaalisen jana-aikatau-lun sijaan Nihdin projektin loppuvaiheessa on palattu muiden projektien toimintamallien mukaan vanhanaikaisesti sähköposteihin, joissa kerrotaan, miten suunnitelmien aikataulut ovat siirtyneet, mitä hän harmittelee. Hänellä on uskomus, että konsultti on käyttänyt aika-taulua omassa sisäisessä työskentelyssään, mutta se ei ole näkynyt tilaajalle ja kokouksiin osallistuneille.
Jotkut tilaajan edustajat eivät kuitenkaan olleet tietoisia siitä, että Nihdin projektille on laa-dittu tarkempi suunnitteluaikataulu. Tämä kertoo, että aikataulusta on viestitty konsultin suunnalta tilaajan asiantuntijoille heikosti. Esimerkiksi eräs tilaaja toteaa suunnitteluaikatau-lusta näin:
”[J]oissakin kohteissa, mitä on nähnyt, niin konsultti on tehnyt periaatteessa tar-jousvaiheessa jo aika tarkan aikataulun, missä on katsottu suunnittelukokouk-set ja mitä heillä on milloinkin tarkoitus olla valmiina. Mutta tässä [Nihdin] pro-jektissa en ole ainakaan sitä nähnyt. Jos se on olemassa, niin se ei ole tullut ainakaan mun tietoon.”
-Tilaaja
Eräs tilaaja toivoo, että lähtötietojen saaminen, suunnitelmien yhteensovitukset ja pro-jektin edetessä eteen tulevat yllätykset olisi otettu huomioon ja ennakoitu jo Nihdin aika-taulun laatimisvaiheessa. Hän jatkaa, että aikataulussa olisi voinut olla enemmän väljyyttä, varsinkin haastatteluhetken aktiivisen tekemisen vaiheessa. Tilaaja toteaa, että sille on tar-vetta varsinkin tällaisessa hankkeessa, jossa tulee jatkuvasti vastaan yllätyksiä. Tilaaja to-teaa, että Nihdissä nämä ja kokonaisuuden hallitseminen teettävät paljon enemmän työtä kuin muissa hankkeissa. Tämä johtuu projektin suuresta koosta.
”Siitä lähtötietojen hakemisesta aika pitkälti ja kokonaisuuden hallitsemisesta ja sitten ulkopuolisten asioiden yhteensovittamisesta tulee viivettä. Mutta tässä hankkeessa, Nihdissä, niin sitä on vain niin paljon enemmän kuin missään muu-alla[.]”
-Tilaaja
Konsultin resurssien puute nähdään myös yhtenä aikataulun laatimiseen vaikuttavana teki-jänä, joka kannattaisi ottaa paremmin huomioon. Eräs tilaaja toteaa, että konsultit vaikuttavat kovasti työllistetyiltä, joten hän olettaa jo henkilöresurssien saatavuudesta tulevan viivettä aikatauluun. Nihdin suunnittelussa projektin alkuvaiheessa olikin hieman viiveitä konsultin geosuunnittelun resurssivajeesta johtuen. Tämä ei kuitenkaan haastateltavien mukaan pi-demmällä aikavälillä vaikuttanut projektin aikataulussa pysymiseen.