Tässä osiossa haastateltavat kertovat, ovatko hankkeiden suunnitelmatarpeet määritelty alusta asti selkeästi. Suunnitelmatarpeet tarkoittavat, missä vaiheessa mitäkin suunnitelmia tarvitaan ja mitä niiden tulisi sisältää.
Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on selkeät ohjeet, mitä suunnitelmia katusuunnittelun ja kadun rakennussuunnittelun hankkeissa tarvitaan, haastateltavat kertovat. Pienemmillä tai konsultille tuntemattomilla kaupungeilla KS/RS-suunnitelmatarpeet eivät välttämättä ole selkeät. Eräs haastateltava toteaa, että aikataulua on vaikea laatia, kun tilaaja ei tiedä, mitä suunnitelmia haluaa. Tilaajan ja konsultin aiempi yhteistyö johtaa siihen, että tiedetään tois-ten toimintatavat ja odotukset lopputuloksesta.
”Mutta sitten tulee just tämä, […] nämä pienemmät kunnat, joiden tarjouspyyn-nöt saattaa olla hyvinkin epämääräisiä. Tilaaja ei itsekään tiedä, että millaista suunnitelmakokonaisuutta tai millaisia dokumentteja he haluavat, jolloin on täy-sin mahdotonta antaa eksaktia tarjousta ja aikataulua sille.”
-Konsultti
Uudenlaisissa hankemuodoissa suunnitelmatarpeet eivät välttämättä ole selkeät. Monet haastateltavat mainitsevat, että eräässä pääkaupunkiseudun suuressa katu- ja rakennussuun-nittelun sisältävässä allianssihankkeessa, jossa tilaaja, konsultti ja urakoitsija tekevät tiivistä yhteistyötä, ei ole ollut suoraa mallia siitä, kuinka tämänkaltainen suuri hanke on järkevintä toteuttaa. Tämä on saanut aikaan paljon uusia kokeiluja ja innovointia. Lisäksi kyseisessä
allianssihankkeessa suunnittelun ja rakentamisen yhteistyö on ollut suoraviivaisempaa kuin tavallisessa KS/RS-hankkeessa.
Eräät konsultit tuovat esille tietomallinnuksen yhtenä suunnittelun työkaluna. He pohtivat sitä, nouseeko tietomallinnus tulevaisuudessa entistä tärkeämpään rooliin suunnittelun ja ra-kentamisen yhdistävänä työkaluna. Tämän myötä myös suunnitelmatarpeisiin tulisi jatkossa muutoksia tietomallintamisen saralla.
Nihdin tapaustutkimuksessa suunnitelmatarpeet ovat olleet alusta asti selkeät ja konsultin tarjouksessa oli huomioitu tarvittavat suunnitelmat, toteaa tilaajan projektinjohtaja. Helsin-gin kaupungilla on vakiintuneet KS/RS-prosessit, suunnitteluohjeet ovat saatavilla ja tilaajan konsulteilta vaatimat suunnitelmat, suunnitelmatarpeet, ovat yleisesti ottaen tiedossa. Pro-jektinjohtaja lisää, että mallia suunnitteluun on otettu viereisen Sompasaaren alueen suun-nittelusta, jossa on tehty yhteistyötä saman konsultin kanssa.
Myös konsultin projektipäällikkö toteaa, että on selkeää, mitä suunnitelmia missäkin vai-heessa tarvitaan ja mitä niiden tulisi sisältää. Helsingin kaupungilla on suunnitelmien sisäl-löstä ja vaiheistuksesta selkeät ohjeet. Nihdin osalta suunnittelu on vielä jaettu pohjois- ja eteläosaan sekä pohjoisosa vielä aloitusurakkaan ja muuhun pohjoisosaan.
Konsultin projektipäällikkö toteaa, että suunnitelmatarpeiden selkeyteen vaikuttaa kylläkin se, että hänellä on paljon kokemusta Helsingin kaupungin prosesseista katu- ja rakennus-suunnittelussa. Jos projektia vetämään tulisi joku, jolla ei ole näistä kokemusta, niin siinä olisi varmasti omat hankaluutensa, hän toteaa.
”Joo, kyllä, siitä ei ole ongelmaa. Että kaupungilla on suunnitelmien sisällöstä ja vaiheistuksesta selkeät ohjeet. Ja sitten kun mennään tällaisella alueella, jae-taan tiettyihin osiin, eli nyt Nihti on jaettu etelä- ja pohjoisosaan ja pohjoisosa on vielä jaettu aloitusurakkaan. Niin mulla ainakin itselläni on selkeästi selvillä, että mitä suunnitelmia tarvitaan missäkin vaiheessa.”
-Konsultti, projektipäällikkö
Myös konsultin tekniikkavastaavat ovat sitä mieltä, että suunnitelmatarpeet ovat Nihdin pro-jektissa olleet selkeät. Konsultin rakennesuunnittelija kommentoi, että kyseessä on tutun tyyppinen katu- ja rakennussuunnittelutoimeksianto. Koska rakennesuunnittelijat ovat aiem-min olleet mukana Nihdin pohjoispuolella Sompasaaren suunnittelussa, tämän perusteella suunnitelmatarpeet ovat selkeät. Aikaisempien kokemusten perusteella rakennesuunnitte-lussa on olemassa sisäiset ohjeet siitä, mitä asioita he tarvitsevat mm. geosuunnittelijalta ja katusuunnittelijalta rakennesuunnittelun lähtötiedoksi tämän tyyppisissä projekteissa.
”No siis kuitenkin on tuttu, tutun tyyppinen katu- ja rakennussuunnittelutoimek-sianto, että kun me se Sompasaari on suunniteltu aiemmin, niin me tiedetään mitä me tarvitaan. Ja aiemmista kokemuksista kyllä se on tavallaan meilläkin osastolla ohjeistettu, että mitä asioita me tarvitaan geotekniikalta ja mitä asioita me tarvitaan katu-, väyläsuunnittelijalta, että me voidaan suunnitella meidän ra-kenteita, niin ne tiedot on kirjattu ylös[.]”
-Konsultti, rakennesuunnittelija
Konsultin projektipäällikkö toteaa, että kolmansien osapuolten vaikutuksen takia osalle suunnitelmista voi tulla ajan myötä muuttuvia aikataulutarpeita. Nihdissä raitiotiehankkei-den takia yksittäisen korttelin ympärille tuleva raitiotien kääntölenkin rakentaminen johtaa siihen, että kääntölenkin sisäpuolelle tuleva kortteli pitää rakentaa ensin ennen kuin radan kääntölenkki rakennetaan sen ympärille. Tästä on projektin edetessä tullut uusia suunnitel-matarpeita, kun aloituskorttelin suunnitelmien tulee olla valmiina ennen muita alueen suun-nitelmia.
”Ja nythän Nihdin tapauksessa talonrakennushanke liittyy sitten rata-allianssiin eli siellä on yksi kortteli, jonka ympäri kulkee rata, niin sen korttelin rakennukset pitää olla rakennettuna ennen kuin rata rakennetaan siihen. Niitä taloja ei pysty sinne radan kääntölenkin sisäpuolelle helpolla rakentamaan jälkeenpäin. Eli tässä on nyt tällainen ketju, joka aiheuttaa sen, että meillä pitää olla sitten taas esirakennussuunnitelmat valmiina ja urakka toteutettuna ja sitten tulee talonra-kentaja, joka rakentaa talonsa. Ja sitten kun talo on rakennettuna, sitten tulee niin sanottu pintaurakka, jossa rakennetaan kadun viimeiset pinnat ja ratara-kenteet.”
-Konsultti, projektipäällikkö
Konsultin projektipäällikkö toteaa, että Nihdin tapauksessa tarvitaan kolmansien osapuolien eli kahden allianssin suunnitelmia Nihdin katu- ja rakennussuunnittelun lähtötiedoksi, mutta lähtötietosuunnitelmien valmistumisaikataulusta ei ole tarkempaa tietoa. Haastatteluhetkellä lähtötietotarve on puoli vuotta myöhässä siihen nähden, mitä Nihdin suunnittelussa olisi tarvittu. Tämä myöhästyminen on hänen mukaansa tunnistettu jo aikaa sitten ja siihen on tilaajan kanssa varauduttu.
Rata-allianssien lähtötietojen myöhästymisen takia konsultti joutuu hänen mukaansa toden-näköisesti tekemään myöhemmin revisio- eli päivityskierroksia Nihdin katu- ja rakennus-suunnitelmiin. Tämä toteutetaan työnaikaisena suunnitteluna joko juuri ennen urakan alkua tai sitten urakan aikana ja todennäköisesti vielä urakan jälkeenkin. Tämä puolestaan tuo li-säkustannuksia tilaajalle. Lisäksi konsultin projektinpäällikön arvion mukaan suunnitteluai-kaan tulee lähes vuoden pidennys, jotta täysi revisiokierros on tehty ja lopulliset suunnitel-mat ovat valmiita toteutukseen.
”[S]uunnitelmatarpeet, jos ajatellaan sitä, mitä se aikataulutukseen on, niin me-hän tarvitaan nyt Nihdin tapauksessa niitä kolmansien osapuolien suunnitelmia, jotta niiden suunnitelmien aikataulusta meillä ei ole tarkempaa tietoa. Se tiede-tään vain, että ei kerkeä nyt tähän meidän aikatauluun tarvittavassa laajuu-dessa. Me joudutaan sitten myöhemmin tekemään revisiokierroksia meidän suunnitelmiin.”
-Konsultti, projektipäällikkö
Osalle haastateltavista on ollut epäselvää se, missä kulkee heidän suunnitteluvastuunsa suh-teessa raitiotieallianssien suunnitteluun. Eräs konsultti toteaa, että Nihdin projektin alkaessa hän ajatteli, että saa suunnitella radan pinta-alueita, mutta myöhemmin tulikin tieto, että sen suunnittelee Kruunusillat-allianssi. Vielä myöhemmin tuli tieto, että itse asiassa sen suun-nitteleekin Kalasatamasta Pasilaan -raitiotieallianssi. Hänelle on epäselvää, onko suunnitte-lun yhteensovittamisesta loppupeleissä vastuussa konsulttipuoli vai tilaaja. Eräs tilaaja mai-nitsee, että tällaisella alueella, jolla on paljon urakkarajoja eri hankkeiden kanssa, suunnitte-lun yhteensovittamiseen kuluu paljon aikaa, mikä tulisi huomioida myös aikataulussa.
Konsultin projektipäällikkö kertoo, että Nihdin esirakennusurakassa tehdään ruoppaus- ja täyttötöitä sekä syvätiivistyksiä. Sen jälkeen samassa urakassa tehdään ns. ensimmäinen ka-dunrakennusurakka, joka tehdään tyypillisesti ensimmäiseen sidottuun kerrokseen, ja siinä samalla rakennetaan kunnallistekniikka.
Tilaajan projektinjohtajan mukaan projektin edetessä uusia suunnitelmatarpeita on tullut hu-levesien kasvillisuutta varten käsittelystä sekä alueella sijaitsevan muuntamon purkamisesta.
Näistä on tehty erilliset sopimukset alkuperäisen suunnittelutoimeksiannon lisäksi. Nämä ovat niin kutsuttuja lisätöitä. Tarve muuntamon purkusuunnitelmalle tuli tilaajan projektin-johtajan mukaan siitä, että muuntamon huomattiin sijaitsevan esirakentamisurakka-alueella.
Tilaaja näki parhaimmaksi, että kun suunnittelukonsultti tekee muitakin alueen suunnitel-mia, sama konsultti tekisi myös muuntamon purkusuunnitelman.
Tilaajan projektinjohtajan mukaan idea hulevesien johtamisesta kasvillisuudelle Nihdissä il-meni tilaajan sisäisessä keskustelussa. Taustalla oli se, että koska alueella ei ole puistoa, niin kaduille tuotaisiin vihreää ympäristöä hulevesiä hyödyksi käyttäen. Tilaaja ehdotti, että Nih-din projektissa kokeillaan uudenlaista hulevesisuunnittelua, ja konsultin maisemasuunnitte-lija ja muut suunnittemaisemasuunnitte-lijat innostuivat miettimään kasvillisuuden ja hulevesien vuorovaiku-tusta tarkemmin. Myös konsultin maisemasuunnittelija toteaa, että Nihdin suunnitelmatar-peet ovat kasvaneet hulevesien käsittelyn ja kasvillisuuden suunnittelun suhteen projektin edetessä. Hulevesien ja kasvillisuuden yksityiskohtaisempi suunnittelu vaatii lisää asiantun-temusta ja jopa erillisten suunnitelmien tuottamista.
”No Nihdissä, no on siellä varmaan useampikin juttu[, joka on tullut uutena suun-nitelmatarpeena]. Että hulevedet on ollut ainakin yhtenäinen ja sitten kasvilli-suus[.] Siis tavallaan itse osittain kehittänyt itselleen lisää hommia, että tehdään monipuolisempaa kasvillisuutta kuin mitä lähtökohtaisesti ehkä noissa lähtötie-tomateriaaleissa on sovittu, että tehdään. Tai sitten just tämä hulevesien käsit-tely sillä alueella, niin vasta tuossa projektin yhteydessä, kun projekti on ollut jo käynnissä. Ja sitten tietenkin niihin tarvitsee lisää asiantuntemusta ja erillisiä suunnitelmia jopa.”
-Konsultti, maisemasuunnittelija
On olemassa myös tekniikka-alakohtaisia suunnitteluohjeita. Nihdissä on hankkeen alussa määritetty geosuunnittelun ja rakennesuunnittelun suunnitteluperusteet yhteistyössä tilaajan ja konsultin kesken. Tilaajan asiantuntija kommentoi, että suunnitteluperusteet laa-dittiin heti projektin aluksi siksi, että on yhteinen käsitys siitä, millä perusteilla koko projekti viedään läpi, ettei jälkeenpäin kummallekaan osapuolelle tule mitään epäselvyyksiä, että miksi on toimittu, kuten on toimittu. Tilaajan rakenneasiantuntija kommentoi, että Nihdin suunnitteluperusteiden taustalla ovat Euroopan tasoiset, Suomen kansalliset sekä Helsingin kaupungin määräykset ja ohjeet rakenteiden suunnitteluun liittyen.
”Sehän [suunnittelu] meidän alalla paljon tukeutuu määräyksiin ja ohjeisiin, mitä tulee eurokoodeista ja sitten kansallisista ohjeista ja Helsingin kaupungilla on omia ohjeita taitorakenteiden ja muidenkin rakenteiden suunnitteluun, niin sinne on kirjattu, mitä noudatetaan suunnittelussa ja minkä mukaan mennään.”
-Tilaaja, rakenneasiantuntija
Myös tilaajan geoasiantuntija kommentoi, että jo aikaisemmassa suunnitteluvaiheessa eli kaavoituksessa on pohjustettu katu- ja rakennussuunnitteluvaiheen suunnitelmatarpeita.
Nihdin suunnitelmatarpeiksi on jo kaavoituksessa määritetty esirakennussuunnitelmat, jotka sisältävät rannan rakenteet ja tiivistystyöt.
Nihdin projektissa tietomallinnuksessa tuotettavat mallit ovat olleet keskustelun kohteena.
Konsultin projektipäällikön mielestä mallinnuksen hyötynä on eri suunnitelmien yhteenso-vitus ja suunnitelman esittely kolmiulotteisesti. Hän jatkaa, että Nihdin tapauksessa mallin-taminen tehdään suoraan toteuttamista varten niin, että urakoitsija voi käyttää 3D-mallia ra-kentamisessa hyödykseen. Mallinnustyöstä on jätetty pois sellaisia yksityiskohtia, jotka vaa-tisivat kaksinkertaisen työajan, mutta joilla ei ole merkitystä kustannusarvioiden kannalta.
Näin säästetään myös aikataulussa.