Slangisanojen muodostuksessa on käytetty vanhastaan niin sanottuja slangijohtimia, joi-den avulla slangiin on mukautettu sanoja niin ruotsin kuin suomen kielestäkin. Slangisanojen johtaminen poikkeaa varsinaisesta johtamisesta siten, että slangijohtimien avulla sanaa muo-dostettaessa sanan merkitys ei muutu (Nahkola 1999b: 195). Slangijohtimissa on siis kyse pi-kemminkin sananmuodostuselementeistä ja samalla slangiosoittimista6. Tavallisimpia slangi-johtimia ovat esimerkiksi -ari, -is, -ka, -ska, -ski ja -tsi (Paunonen 2006a: 339). Yksi produktii-visimmista slangijohtimista jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien on ollut johdin -is, jonka avulla muodostetusta slangisanasta annan seuraavaksi esimerkin (44). is-johdin on peräisin ruotsin kielestä (Forsskåhl (2006: 59), ja sen avulla on johdettu niin paikannimiä kuin erilaisten pelien ja leikkien nimityksiä. (Paunonen 2000a: 26.)
(44) Futiksest lätkää sit otin kesäloman (Intro, MK)
Asu futis on ollut käytössä 1910-luvulta lähtien, kun taas variantti fudis, jota niin ikään käyte-tään tänä päivänä, on esiintynyt vasta 1940-luvulta saakka. Sana tarkoittaa sekä jalkapalloa pe-linä että pelivälineenä. (Paunonen 2000b.) Paunosten (mt.) sanakirjassa ei ole mainittu sanan alkuperää, mutta mitä todennäköisimmin kyse on slangisanasta, joka on is-johtimen avulla mu-kautettu slangiin ruotsin kielen sanasta fotball.
Slangijohdoksia on aineistossa luotu tavallisimpien Helsingin slangin slangijohdinten (-ari, -is, -kka, -kku, -ska, -tsi ja -tsu) avulla. ari-johdin on ruotsalaista alkuperää (Jarva 2008:
70), ja sillä on johdettu sekä elollisia että elottomia entiteettejä tarkoittavia sanoja. Elollisia olentoja, ihmistä tarkoittavia sanoja ovat esimerkiksi järkkäri ’järjestyksenvalvoja’ ja koppari
6 Termi slangiosoitin Paunoselta (2006a: 339).
41
’takakentän pelaaja pesäpallossa, ”kopinottaja”’. Elottomia entiteettejä tarkoittavia sanoja ovat puolestaan muun muassa bonari ’bonuspiste’ ja jälkkäri ’jälkiruoka’. kku- ja kka-johtimilla joh-dettuja slangisanoja ovat enkku ja punkku sekä enkka ja erkka.
Tulkitsen hauista tarkoittavan haukka-sanan niin ikään johdokseksi, vaikka se esiintyy suomen yleiskielessä täysin eri merkityksessä:
(45) Näytit tiskillä haukkaa (Töttöröö, JF)
Metaforan asemesta sanassa on mielestäni kyse slangisanan muodostamisesta kka-slangijohti-men avulla hauis-sanasta. Perustelen tulkintaani sillä, että hauista kuvaillaan aineistoni perus-teella hyvin erilaisilla ja ekspressiivisillä ilmauksilla (ks. luku 5.3). Sana hauis on voitu kokea liian neutraaliksi ja tylsäksi ilmaukseksi, jolloin sitä on haluttu muokata kielenkäyttöön parem-min sopivaksi slangijohtimen avulla. Lisäksi hauikseen viittaaparem-minen lintua tarkoittavalla sa-nalla tuntuu epätodennäköiseltä.
Aineistoni slangijohdoksia on muodostettu niin ikään ska- ja ski-johtimella: kiska, tatska, mitsku, notski ja jätski. Johdoksesta jätski on Kielitoimiston sanakirjan mukaan tullut jo osaksi arkikieltä. Myös ksi-johtimella johdettuja slangisanoja, kuten vaksi (esimerkki 46), esiintyy ai-neistossani.
(46) Jätti kentäportit mulle auki aina vaksi (Kasarin lapsi, MK)
Vaksi on tarkoittanut 1910-luvulta lähtien ’vahtimestaria ja ovimiestä’ sekä 1910–70-luvuilla
’vahtia ja vartijaa’. Kummatkin merkitykset sopivat hyvin esimerkin kontekstiin, mutta ky-seessä lienee siltikin merkitys ’vahtimestari’.
Aineistossa esiintyy myös is- ja tsi-johtimilla muodostettuja sanoja, kuten burnis, bilis ja amis, rotsi ja meitsi. Sen sijaan tsu-johtimella muodostettuja sanoja on ainoastaan yksi: klitsu.
Lisäksi aineistossa esiintyy muutama johdos, joita ei ole johdettu yleisimmillä slangijoh-timilla. Esimerkin 47 käteistä tarkoittava englannista peräisin oleva sana cash on mukautettu uudella tavalla.
(47) Ei tartte heittää Reijo kuskeille käshbää (Konkeli, MK)
Siinä missä aiemmin cashin suomalainen kirjoitusasu on mukaillut sanan ääntämistä (kääsh, kääshi), esiintyy aineistossani uusi, pidempi muoto käshbä. Sitä on käytetty jo ainakin vuodesta 2016 (Laatikainen 2016). Sanassa esiintyy suomen kielelle vieras kirjain b, mikä on tyypillistä slangisanalle. Lainasanasta on näin tehty selvemmin osa slangia.
42
Johdinaineksena voivat toimia myös muun muassa u, i tai e (Paunonen 20006a: 339).
Esimerkiksi juniori-ikäistä urheilijaa tarkoittavasta juniori-sanasta on muodostettu slangisana u-johtimen avulla:
(48) Pidä junnu pääylhääl (Voitolla yöhön, VY)
Yhtä lailla jäätelöä tarkoittavan jätski-sanan ohella käytetään synonyymista ilmausta jäde, joka ei kuitenkaan ole sekundaarijohdos. Kummatkin sanat ovat olleet käytössä 1920-luvulta lähtien, joten kyseessä lienee pikemminkin kantasanan jäätelö samanaikaiset variantit. Jäde lienee muodostettu johtimella, jolla muodostetaan slangisanoja juuri suomenkielisistä sanoista. de-johdin on ruotsalaista alkuperää (Jarva 2008: 70).
Paikallisuuden ja paikallisen identiteetin korostaminen on rap-musiikille ominainen piirre. Artistit vahvistavatkin paikallisuuden tuntua heille tärkeitä paikkoja nimeämällä (Strand
& Lahtinen 2006: 154). Epävirallisia paikannimiä käyttämällä ryhmä myös identifioituu omaksi ryhmäkseen ja ilmaisee poikkeavansa muusta väestöstä. (Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008:
143). On luonnollista, että paikallista identiteettiä korostetaan käyttämällä paikallisten suosimia paikannimityksiä. Tästä syystä onkin oletettavaa, että sanoituksissa esiintyy runsaasti slangi-muotoisia paikannimiä. Slangipaikannimet ovat luonnollisesti epävirallisia paikannimiä, ja ne perustuvat usein virallisiin nimiin. Ainialan, Saarelman ja Sjöblomin (mts. 138) mukaan slan-ginimet muodostavat epävirallisten paikannimien alaryhmän. Toisin sanoen kaikki slanslan-ginimet ovat epävirallisia nimiä, mutta kaikki epäviralliset nimet eivät kuulu slanginimiin.
Kuten oletettua, aineistossani ei esiinny juuri yhtään virallista paikannimeä, vaan Hel-sinki-nimitystä lukuun ottamatta kaikki paikannimet ovat epävirallisia nimityksiä. Helsingistä käytetään aineistossani virallisen nimensä lisäksi kahta epävirallista nimitystä, Hesa ja Stadi.
Ainiala (2013: 175) määrittelee ne yleisimmiksi ja laajimmin levinneiksi epävirallisiksi nimi-tyksiksi Helsingistä. Ne ovat myös Ainialan ja Lappalaisen (2010: 74) tutkimusaineiston pe-rusteella kaksi kolmesta päävariantista. Vakiintuneen määritelmän (Ainiala & Lappalainen mts.
76) mukaan Hesa on Helsingin rinnakkaismuoto, kun taas Stadi on erilähtöinen ja siksi Helsin-gin rinnakkaisnimi. Molempien alkuperä on Stadin slangissa 1900-luvun alkupuolella. Hesa on Helsingin lyhennetty muoto, johon on lisätty slangijohdin -sa, ja alun perin sitä käyttivät syn-typeräiset helsinkiläiset (Ainiala 2013: 175). Myöhemmin Hesa on leimautunut maalaisten käyttämäksi paikannimeksi, kun ruotsalaista alkuperää oleva Stadi (< stad. ’kaupunki’, slan-gissa ’kaupunki yleensä’ ja ’Helsinki’ sekä erityisesti ’Helsingin keskikaupunki’) valtasi alaa.
Nykyään Stadi mielletään syntyperäisten helsinkiläisten käyttämäksi paikannimeksi (Paunonen 2000b s.v. Hesa, Stadi). Ainialan ja Lappalaisen (2010: 80) tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi,
43
että Hesa on yhä käytössä osalla syntyperäisistä helsinkiläisistä, vaikka nimi on selvästi af-fektiivinen. Lisäksi mielenkiintoista on, että Hesa-varianttia käyttävät yhä useammin helsinki-läissyntyiset nuoret, mikä antaisi viitteitä siitä, että nimi olisi neutralisoitumassa (Ainiala 2013:
176). Siitä huolimatta aineistossani Hesa esiintyy kontekstissa, jonka mukaan Hesa olisi tul-kittavissa muualta Suomesta muuttaneen henkilön käyttämäksi nimitykseksi Helsingistä (esi-merkki 49).
(49) Oot Hesast tai näytät ihan landespedelt (Hesast stadii, JF)
Esimerkissä landespedeltä näyttäminen rinnastetaan Hesasta kotoisin olemiseen eli niillä tar-koitetaan samaa asiaa. Tai-rinnastuskonjunktiolla tarkoitetaan vaihtoehtoisuuden sijaan tässä tapauksessa sitä, että henkilö voi olla näyttämättä landespedeltä eli maalaiselta mutta olla silti kotoisin muualta kuin Helsingistä. Oot Hesast -väitteellä tarkoitetaan siis tulkintani mukaan ilmausta, jolla Helsinkiin muualta muuttanut henkilö kertoo tulevansa Helsingistä.
Stadi esiintyy aineistossani kahdesti. Toisessa esiintymässä (esimerkki 50) Stadi tarkoit-taa Helsinkiä, kun tarkoit-taas toisessa (esimerkki 51) stadilla voidaan tarkoittaa kontekstin mukaan myös kaupunkia.
(50) Tankkiin bensaa, taas Stadist Hesaan (Hesast stadii, JF)
(51) Kun lähden stadiin dallaamaan, on mulla massii taskut pullollaan (Etenee, VY) Esimerkissä 52 Stadin molemmat merkitykset ’Helsinki’ ja ’keskusta’ sopivat kontekstiin.
Koska laulussa puhutaan taskuista, jotka ovat täynnä rahaa, voisi stadin merkitys olla ’kes-kusta’, sillä Helsingin keskustassa sijaitsee paljon kauppoja, joissa voi tehdä ostoksia.
Aineistossani esiintyvät Iso Roba, Kaivari, Laru, Ogeli, Stadikka ja Uimastadikka ovat niin ikään virallisten nimiensä rinnakkaismuotoja. Toisin sanoen esimerkiksi Iso Roba ja Iso Robertinkatu ovat nimiä, joita käytetään toistensa rinnalla samasta tarkoitteesta (Ainiala, Saa-relma & Sjöblom 2008: 113). Kaivari (’Kaivopuisto’) on tyypillinen esimerkki sekundaarista nimestä, joka on muodostettu yhdysnimeä lyhentämällä. Nimi on muutettu slangiksi katkaise-malla sana ja lisäämällä jäljelle jääneeseen Kaiv-osan perään ari-slangijohdin, joka on yksi yleisimmistä slangijohtimista paikannimissä. (Mts. 138.) Niin ikään (Uima)stadikka on muo-dostettu slangijohtimen avulla. Kaivopuiston tavoin Uimastadion on lyhennetty ja siihen on lisätty slangijohdin -kkA. Laru puolestaan tarkoittaa Lauttasaarta. Aluksi Larulla tarkoitettiin Lauttasaaren yhteiskoulua, mutta yleistyi myöhemmin tarkoittamaan koko saarta. (Paunonen
44
2016: 467.) Tulkintani mukaan Laru on muodostettu niin ikään alkuperäistä sanaa lyhentämällä ja lisäämällä siihen slangijohdin -u.
Stadin lisäksi aineistossani esiintyy yksi ruotsinkieliseen nimeen perustuva slangipaikan-nimi. Ogeli on peräisin paikan ruotsinkielisestä nimestä Åggelby. Åggelbyn suomenkielinen nimi on Oulunkylä. (Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008: 126.) Slanginimi on siis johdettu Åg-gelby-nimestä.
Varsinaisista slangi-ilmauksista ei ole kyse JVG:n sanoituksille tyypillisen CVCVCV-muotin mukaan muodostetuissa ilmauksissa, kuten sikidi, tsikidi ja mikidivikidi. Mielestäni ne edustavat kuitenkin kiinnostavaa analogiamallia. Aineistossani esiintyy yhteensä viisi erilaista muotin mukaan muodostettua ilmausta. Yksi ilmauksista, Ville Galleen viittaava vikidi, toistuu jopa kymmenen kertaa, joista yhdessä esiintyy alussa samalla analogiamallilla muodostettu mi-kidi-.
(52) Mimmit otti mitä vaa vikidi Villen laskuu (Kasarin lapsi, MK) (53) Mikidi vikidi Ville Galle, en vie juttui sillan alle (Etenee, VY)
Vikidi-tyyppiset sanat on muodostettu mielestäni riimittelyn ja leikittelyn tarpeesta. Ne ovat kekseliäs tapa kiinnittää kuulijan huomio sanoituksiin ja rytmittää riimejä. Yleensä vikidin ja Villen välissä ei ole muuta sanaa, mutta yhdessä esiintymässä niiden välillä esiintyy sana vii-menen (esimerkki 54). Uskon sen johtuvan riimittelytarpeesta.
(54) Vikidi viimenen VilleGalle kuvaan taas jäätelökiskalle (Töttöröö, JF)
Siinä missä vikidin jälkeen tulee kolmessa ensimmäisessä albumissa nimi Ville, ei nimeä esiinny kahdessa uudemmassa albumissa (esimerkki 55). Se saattaa johtua paitsi siitä, ettei ni-meä tarvita riimittelyyn, vaan riimi voidaan muodostaa muiden sanojen avulla myös siitä, että nimitys Vikidi on sittemmin vakiintunut Ville Gallen yhdeksi lempinimeksi.
(55) Vikidi suoraan Ogelista (Se ei oo niin, PK)
Sanoituksissa esiintyy pääasiassa vain yksi tai kaksi CVCVCV-muotilla muodostettua sanaa peräkkäin. Pitkät päällä -kappaleessa esiintyy kuitenkin yksi riimi (56), jossa esiintyy useita äänteellisesti samankaltaisia muodosteita eivätkä kaikki mainitulla muotilla olevat sanat ole riimissä peräkkäin.
45
(56) Vikidi diggaa biggity chikidi chicksistä (Pitkät päällä, PK)
Esimerkin Vikidi, biggity ja chikidi edustavat mielestäni CVCVCV-muotin mukaisia muotoja, vaikka biggity ja chikidi eivät täysin muotin mukaisia olekaan. Ne kuitenkin äännetään siten, että yhden konsonantin jälkeen seuraa lyhyt vokaali: biggity [bigidi].
Siinä missä vikidi-muodolla tarkoitetaan Ville Gallea, eivät esimerkiksi mikidi tai sikidi kanna lainkaan merkitystä. Ilmauksen alkukirjaimeen vaikuttaa ilmauksen jälkeen tulevan sa-nan ensimmäinen kirjain. Esimerkiksi mässyttää-verbiä edeltää muoto mäkidi, siksi-adverbia edeltää puolestaan sikidi:
(57) Älä tuu lässyttää, mun duuni on mäkidimässyttää (Miesjuustot, JF)
(58) Mielummi päivä leijonan ku sata lampaan, sikidi siks vien mimmit jatkoille rantaan (Holidai, MK)
Mielestäni vikidi-tyyppiset sanat edustavat rap-sanoituksille ominaista luovuutta ja slangille ominaista analogisten johdosten muodostamista. Muotti on yksinkertainen ja sillä voidaan tuot-taa kaikilla konsonanteilla alkavia muotoja, mutta toistaiseksi JVG:n sanoituksissa muotilla tuotettuja ilmauksia on esiintynyt maltillisesti. Onkin mielenkiintoista, milloin ilmaukset siir-tyvät laajempaan käyttöön.