Tässä osiossa haastateltavat kertovat, millaisia kokemuksia heillä on suunnittelutehtävien välisten riippuvuuksien vaikutuksesta aikatauluun. He myös tunnistavat joitakin kriittisiä suunnittelutehtäviä, joilla on suuri vaikutus muihin tehtäviin. Lisäksi he kertovat, millaisia kokemuksia heillä on projektin oman suunnittelun ja sidosryhmien välisen riippuvuuden vai-kutuksesta aikatauluun.
Katu- ja rakennussuunnitteluhankkeissa eri tekniikkalajit antavat omia suunnitelmiaan sisäi-sinä lähtötietoina toisilleen. Tämän takia eri tekniikkalajien suunnittelu on hyvin riippu-vaista toisistaan. Liikennesuunnittelu tulee hankkeeseen mukaan ensimmäisenä ja taas uu-destaan loppuvaiheessa. Geosuunnittelua tarvitaan heti hankkeen alussa ja taas uuuu-destaan loppupuolella. Lisäksi geosuunnittelu kulkee hyvin käsi kädessä rakennesuunnittelun kanssa. Katusuunnittelu ja maisemasuunnittelu ovat hyvin riippuvaisia toisistaan. Vesi-huoltosuunnittelulla on paljon yhteensovitettavaa muun kunnallistekniikan kanssa. Säh-kösuunnittelu ja valaistussuunnittelu ovat monesti riippuvaisia toisistaan. Rakennesuun-nittelu tehdään viimeisenä ja siinä ovat lähtötietoina mm. katusuunRakennesuun-nittelun katugeometria ja geosuunnittelun lähtötiedot.
Katu- ja rakennussuunnitteluhankkeissa epätyypillisempien tekniikkalajien, kuten rata-suunnittelun, aiheuttamia riippuvuuksia on vaikea ymmärtää, jos niistä ei ole aiempaa koke-musta hankkeissa.
Konsultin haastateltavat tunnistavat, että tekniikkalajeista ainakin rakennesuunnittelu, geo-suunnittelu ja katugeo-suunnittelu ovat hyvin kuormitettuja. Varsinkin rakennegeo-suunnittelun re-surssipula on huomattava ja tällöin heillä on hyvin rajattu aika, jolloin he voivat työstää yhtä projektia. Jos esim. lähtötiedot geosuunnittelusta myöhästyvät, rakennesuunnittelijat eivät välttämättä ehdi tehdä omaa osuuttaan sille varattuna aikana, sillä heillä voi olla jo toinen projekti meneillään. Täten koko hanke myöhästyy.
”Ja sehän muodostuukin usein ongelmaksi, että jos tällaisessa isossa konsult-tialan yrityksessä, että joku tekniikkalaji saattaa olla täysin ylikuormitettu ja hei-dän aikataulunsa, he eivät pysy omassa aikataulussaan, ja ollaan riippuvaisia tavallaan heidän työpanoksestaan, jotta muut voisivat edetä.”
-Konsultti
Tärkeää onkin eri tekniikkalajien ja kolmansien osapuolien suunnitelmien oikeatahtinen yh-teensovitus. Kaikkien tulisi viedä suunnittelua samassa tahdissa eteenpäin.
Suunnittelun ja rakentamisen välillä on riippuvuussuhteita. Näihin kuuluu luonnollisesti suunnitelmien valmistuminen rakentamisen tavoiteltuun aloitusajankohtaan mennessä. Tä-män lisäksi suunnittelu voi jatkua varsinaisen rakennussuunnittelun jälkeen työmaapalve-luna eli työnaikaisena suunnittetyömaapalve-luna. Vaikka suunnitelmat lähtisivät eteenpäin urakkalas-kentaa varten, niin niitä ehtii silti vielä täydentämään, eräs konsultti toteaa. Hän sanookin, että suunnitelmia ehtii vielä päivittämään niin kauan, kunnes työmaa on valmis.
Haastateltavat tunnistivat KS/RS-projekteissa kriittisiä tehtäviä tai tehtäväkokonaisuuksia, joilla on erityisen suuri vaikutus muihin suunnittelutehtäviin. Eräs kriittinen tehtäväkoko-naisuus on hankkeen alkuvaiheen geosuunnittelu, jossa geosuunnittelija tuottaa lähtötiedot
muiden tekniikkalajien suunnittelijoille. Tällöin kysymyksenä on se, pystyykö geosuunnit-telija tuottamaan lähtöaineiston riittävällä luotettavuudella, etteivät lähtötiedot muutu hank-keen lopussa tarkemmassa suunnitteluvaiheessa – mitä haastateltavien mukaan käy usein, mikä puolestaan venyttää suunnitteluaikataulua.
Toinen kriittinen tehtävä, jonka monet haastateltavat mainitsivat, on katusuunnittelijan tuot-tama kadun geometria, joka toimii lähtötietona kaikkien muiden tekniikka-alojen suunnit-telijoille.
Kolmas kriittinen tehtäväkokonaisuus on hankkeen loppuvaiheen rakennesuunnittelu. Ra-kennesuunnittelun suunnitteluaika on yleensä pitkä, minkä takia sen vaatima aika täytyy huomioida hyvissä ajoin, eräs haastateltava toteaa. Rakennesuunnittelija voi aloittaa suun-nittelun vasta, kun muiden tekniikkalajien suunnitelmat ovat tarpeeksi pitkällä. Esimerkiksi kadun geometrian tulee olla lukkoon lyöty ennen kuin rakennesuunnittelija voi aloittaa työnsä.
”Rakennesuunnittelu on sen takia, että jos rakennussuunnittelusta puhutaan niin, jos siellä on esimerkiksi silta tai kaukalorakenteita tai isoja tukimuureja, niin se suunnitteluaikataulu on yleensä pitkä. Eli niissä kestää pitkään, niin sen takia se täytyy huomioida hyvissä ajoin se aika.”
-Konsultti
Kriittiset tehtävät voivat kuitenkin olla hyvin hankekohtaisia. Tärkeää on tunnistaa, mikä kyseisessä hankkeessa on määräävin tekijä ja minkä tekniikkalajin suunnittelua muiden tulisi alkaa mukailla ja sovittaa omaa suunnitteluaan siihen, eräs konsultti vastaa. Tämä tärkein tekijä on usein määritettävissä kokemuksen kautta.
”Eli ehkä on tärkeä tunnistaa, että mikä siinä kyseisessä kohteessa on määrää-vin tekijä ja sitten muut alkavat mukailemaa sitä siitä eteenpäin ja sovittamaan sitä omaan tekemiseensä. […] [E]hkä se on kokemuksen myötä sitten määritet-tävissä se määräävin tekijä aina. Mutta se tosiaan vaihtelee, ei sitä voi sanoa, että mikä se on aina.”
-Konsultti
Konsultit toteavat, että kriittistä polkua eli tärkeää riippuvuusketjua on olennaista pohtia jo hankkeen alussa. KS/RS-hankkeilla ei nykyisellään ole käytössä aikataulumallia, konsultit valittelevat. Sellainen olisi heidän mielestään hyvä olla olemassa ja siinä tulisi olla määritel-tynä hankkeissa yleisesti toistuvat suunnittelutehtävät tekniikkalajeittain sekä näiden väliset riippuvuussuhteet, konsultit toivovat. Kun aikataulumallia sovelletaan, tulisi huomioida han-kekohtaiset tehtävät ja riippuvuudet.
Aikataulumallin puuttuessa osapuolilla voi olla erilaisia käsityksiä tyypillisten riippuvuuk-sien vaikutuksesta aikatauluun. Esimerkiksi eräs hankehallinnan henkilö kummastelee, miksi geotekniikasta on tehty pohjatutkimusohjelmat ennen kuin on pystytty päättämään, mistä katu todellisuudessa kulkee. Toisaalta geosuunnittelija toteaa, että pohjatutkimuksiin on niin pitkät jonot, että pohjatutkimusohjelma tehdään parhaimmillaan ennen kuin kyseinen KS/RS-hanke edes virallisesti käynnistyy.
”Joskus näitä tehdään vähän höpsössä järjestyksessä, että esimerkiksi geotek-niikasta on ohjelmoitu tutkimusohjelmat ennen kuin on pystytty päättämään, että
mistä todellisuudessa vaikka katu menee. Niin joudutaan tekemään kaksinker-taista työtä, tai mahdollisesti joudutaan, jos ne on siihen nähden vääriin kohtiin ohjelmoitu. Tämä aiheuttaa aikatauluun viivästyksiä, mutta myös kustannuksia sille suunnittelutyölle.”
-Hankehallinta
KS/RS-hankkeen läpivienti on myös riippuvainen asemakaavan valmiusasteesta. Nykyisel-lään Helsingissä asemakaavaa ja katusuunnitelmaa valmistellaan usein rinnakkain. Katu-suunnitelma voidaan kuitenkin hyväksyä vasta sen jälkeen, kun asemakaava on hyväksytty.
Huomioon täytyy ottaa myös se, että mahdolliset valitukset asemakaavasta voivat hidastaa hyväksymisprosessia.
Myös katusuunnitelman hallinnollinen käsittely vaikuttaa suunnitteluaikatauluun. Katu-suunnitelmat tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asettaa esille ja nähtäville tietyksi ajaksi, minkä jälkeen ne etenevät kaupunginvaltuuston sisällä hyväksyttäväksi. Mahdolliset valitukset voivat viivästyttää myös katusuunnitelmien hyväksymisprosessia.
Nihdin tapaustutkimuksessa ja sen kaltaisissa suurissa projekteissa on enemmän yhteen-sovitettavia asioita, sillä osapuolia on paljon. Konsultin projektipäällikön mukaan jo pelkäs-tään projektin sisällä suunnittelualoja on paljon, mutta myös ulkoisia kolmansia osapuolia on lukuisia. Hän mainitsee Nihdissä konsultin ja tilaajan lisäksi osapuoliksi talonrakennus-hankkeet, kaksi raitiotieallianssia sekä kunnallistekniset laitokset eli YKT-osapuolet. Näiden kaikkien tarpeet ja aikataulut pitää yhteensovittaa katu- ja rakennussuunnittelussa, hän to-teaa. Muutkin konsultit ovat sitä mieltä, että YKT-osapuolilla on suuri vaikutus katusuun-nitteluun. Tilaajan projektinjohtajalle suunnittelutehtävien ja tekniikkalajien väliset riippu-vuudet ja niiden vaikutukset aikatauluun ovat näyttäytyneet ennen kaikkea konsultin sisäi-senä asiana.
”Sitten kun tulee tosiaankin tällaisia niin kuin Nihdissä, siellä on sitten kaupungin omia hankkeita esimerkiksi useita, siellä on talonrakennushankkeita, siellä on kaksi rata-allianssia ja sitten on kaikki kunnallistekniset laitokset mukana, niin tässä on tosi paljon pelaajia tässä pelissä, että ei mitenkään onnistu jollei näitä tahdisteta jotenkin.”
-Konsultti, projektipäällikkö
Kadun tasauksen suunnittelu tunnistetaan kriittiseksi suunnittelutehtäväksi myös Nihdissä.
Tämä tunnistetaan kriittiseksi tehtäväksi muissakin vastaavissa projekteissa, ja konsultit to-teavat, että kadun tasaus vaikuttaa kaikkien muidenkin tekniikkalajien suunnitteluun maise-masuunnittelusta rakenteisiin ja vesihuoltoon.
Tiettyjen tekniikkalajien tunnistetaan olevan erityisen riippuvaisia toisistaan Nihdissä. Kon-sultin maisemasuunnittelija toteaa, että maisemasuunnittelu ja katusuunnittelu ovat tekniik-kalajeina hyvin riippuvaisia toisistaan. Hän jatkaa, että maisemasuunnittelun aikataulu on naimisissa katusuunnittelun aikataulun kanssa. Ne ratkaisut, mitä katusuunnittelussa teh-dään, vaikuttavat heti maisemasuunnitteluun ja toisin päin. Maisemasuunnittelija toteaa, että he tekevät osittain päällekkäistä työtä, mutta hyvällä yhteydenpidolla he saavat yhteensovi-tettua suunnitteluaan ennen kuin päällekkäistä työtä tulee tehtyä liikaa. Nihdistä maisema-suunnittelija kertoo esimerkin, jossa hän ja katumaisema-suunnittelija olivat yhteensovittaneet kadun tasaukseen liittyen porrasaskelmien lukumäärää. Hän jatkaa vielä, että katusuunnittelijan ai-katauluviivästykset vaikuttavat heti myös maisemasuunnittelun aikatauluihin. Nihdissä hän
on välillä pohtinut katusuunnittelijan ollessa aikataulusta myöhässä, tarvitaanko myöskään maisemasuunnittelun suunnitelmia sovittuun päivämäärään mennessä, koska riippuvuus ka-tusuunnittelusta on niin suuri.
Nihdissä rakennesuunnittelu on riippuvainen katusuunnittelusta. Rantamuurien rakenne-suunnittelu voi alkaa toden teolla vasta sitten, kun katurakenne-suunnittelu on edennyt niin pitkälle, ettei kadun geometriaan tulee enää muutoksia. Rakennesuunnittelu tarvitsee siis oman suun-nittelunsa lähtötiedoksi katusuunnittelijalta katujen korkeusasemat ja tasaukset rantamuu-rien lähellä, tilaajan rakenneasiantuntija toteaa.
”Tuossa Nihdin projektissa nyt ei tule mitään paalulaattoja esimerkiksi pohjan-vahvistustoimenpiteenä, mutta rantarakenteet tulee ja niissä nyt ei tietysti ole kyllä, ainoana että pitää olla tiedossa katujen korkeusasemat ja tasaukset, niin pystyy ne rantarakenteet suunnittelemaan. Että tällainen riippuvuus siinä on. Ei oikeastaan, meidän osa-alue ei pysty etunenässä menemään, vaan pitää saada tietoja katusuunnittelupuolelta, että pystytään rakenteita sitten suunnittelemaan eteenpäin.”
-Tilaaja, rakenneasiantuntija
Nihdissä rakennesuunnittelu ja geosuunnittelu ovat hyvin riippuvaisia toisistaan. Konsultin rakennesuunnittelija tarvitsee geosuunnittelijalta näkemyksen siitä, mikä on tiettyjen ranta-rakenteiden perustamistapa. Myös tilaajan geoasiantuntija tunnistaa näiden kahden tekniik-kalajin välisen riippuvuuden Nihdissä rantamuurien kohdalla. Geoasiantuntija toteaa, että geosuunnittelijan tulee suunnitella rakennesuunnittelijalle se tila, mihin tämä tulee tekemään omaa suunnitteluaan. Hän kuvailee yhteistyötä erittäin läheiseksi. Lisäksi geoasiantuntija huomauttaa, että tämä riippuvuus ulottuu myös lähtötietoihin maaperää koskien.
”Nihdissä nyt rakennesuunnittelu ja geosuunnittelu rantamuurien osalta, niin ne-hän käy ihan käsi kädessä.”
-Tilaaja, geoasiantuntija
Konsultit tunnistavat myös, että tilaajan päätöksenteolla on vaikutusta suunnitteluaikatau-luun. Tilaajat eivät nostaneet tätä asiaa esille haastatteluissa. Eräs konsultti toteaa, että hänen tekniikkalajinsa suunnittelussa on Nihdissä varmistettu tiettyjä asioita ja he ovat saaneet niistä hyvin päätöksiä. Toisaalta eräs konsultti kokee, että tilaajan päätöksenteon venyminen on hidastanut hänen suunnitteluaan Nihdissä. Kyseessä on tilanne, jossa konsultti oli valmis-tellut tilaajalle kolme vaihtoehtoa, joista tilaaja päättää millä edetään, ja tämä päätöksenteko oli venynyt.
Nihdissä suunnitteluaikataulu on suuresti riippuvainen kolmansien osapuolien toiminnasta.
Tärkeimmät riippuvuudet ovat suhteessa kahteen raitiotieallianssiin, joiden suunnitelmia tar-vittaisiin lähtötiedoksi ja yhteensovitettavaksi. Kun lähtötietoja ei olla saatu, Nihdin katu-suunnittelun aikataulu venyy, useat haastateltavat toteavat. Eräs tilaaja pohtii, että poliitti-sella päätöksenteolla Kalasatamasta Pasilaan -raitiotien rahoituksesta on merkitystä myös Nihdin aikataulun suhteen. Mikäli raitiotien rakentaminen viivästyy eli alkaa vasta vuonna 2024, se tulee vaikuttamaan Nihdin katu- ja rakennussuunnittelun yhteensovittamiseen ja Nihdin suunnittelu jatkuu pidempään.
Yhtenä osapuolena mainitaan myös alueen kiinteistöt ja niiden arkkitehtisuunnittelu. Eräs konsultti pohtii, voidaanko tiettyjen talojen seiniin suunnitella ripustusvalaistusta tai seinä-kiinnityksiä ja voidaanko luottaa siihen, että se saadaan kiinteistön arkkitehtisuunnittelussa huomioitua. Näidenkin suunnitelmien kohdalla voidaan joutua tekemään jälkikäteen muu-tossuunnittelua.
Myös rakentamisjärjestys vaikuttaa katu- ja rakennussuunnittelun aikatauluun. Nihdissä ran-nat on rakennettava ennen katuja, kuten tilaajan geoasiantuntija toteaa. Tämä johtuu siitä, että urakoitsijan työturvallisuuden takia rannat tulee rakentaa ensin, jotta katu- ja tonttialu-eiden stabiliteetti on kunnossa niiden rakentamista varten.
Nihdissä sijaitsee jo aiemmin mainittu kortteli, joka on rakennettava ennen sitä ympäröivän radan ja katujen rakentamista. Yleensä kadut rakennetaan ennen taloja, mutta tässä tapauk-sessa talo tulee saada rakennettua ennen kuin raitiotien kääntölenkki tulee sen ympärille.
”Nihdissä siis nehän menee muuten ihan perinteisesti, että sitten vasta kun ol-laan kadut saatu rakennettua, niin tulee talot, mutta siellä on yksi kortteli, joka pitää saada ennen ratikoiden tekemistä liikenteeseen, koska muuten se parka jää sinne tekemättömään paikkaan, kun saadaan sinne ajolangat ja muut koh-dalleen.”
-Tilaaja
Nihdin eteläosassa on alueen väliaikaiskäyttöä, joka tulee huomioida suunnittelun aikatau-lussa. Nihdin eteläosassa on alue, jota käytetään väliaikaisesti sedimenttien kuivatusaltaana.
Eräs tilaaja tunnistaa, että sedimenttialtaat ovat tärkeitä kaikelle rakentamiselle lähiympäris-tön merialueilla. Niinpä alueelle ei voida hänen mukaansa mennä tekemään pohjatutkimuk-sia, mikä puolestaan vaikuttaa suunnitteluun.
Nihdissä on tavallista vähemmän riippuvuuksia ympäröivään liikennejärjestelmään. Nihti on uudisalue, jossa ei tarvitse ottaa huomioon alueen olemassa olevien asukkaiden kulku-mahdollisuuksia tai palveluihin ja työpaikoille pääsyä. Siinä mielessä Nihdissä on vähem-män riippuvuuksia suhteessa sitä ympäröivään, olemassa olevaan liikennejärjestelmään.