Yliopistossa perehdytään tutkivan otteen myötä asiantuntevaan, kokeilevaan ja reflektoivaan opetustyyliin.
Tämän tutkielman mukaan voidaan todeta, että opettajan työkenttä koetaan ennemmin työhyvinvointia kuormittavana kuin sitä edistävänä ammattina.
Haastateltavat nostivat vastauksissaan monipuolisesti enemmän työhyvinvointia kuormittavia kuin sitä edistäviä tekijöitä. Graham (2010, 8–9, 25) mukaan työhyvinvoinnin ollessa monipuolinen, laaja ja subjektiivinen ilmiö, (Stiglitz & Fitoussi 2009) tulee yksilön kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin ymmärryksen saamiseksi huomioida työhyvinvoinnin negatiivisten ja positiivisten kokemusten välinen synteesi (Stiglitz & Fitoussi 2009). Opettajan ammatissa pysymisen vuoksi on tärkeää pohtia näiden työhyvinvoinnin kokemuksen välisiä synteesejä sekä keinoja ja toimintamalleja kuormituksen ehkäisemiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Tämän tutkielmani mukaan voidaan myös todeta, että opettajan työssä opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen sekä työyhteisö ovat tärkeimpiä työtyytyväisyyttä ja työn imua lisääviä tekijöitä. Lisäämällä resursseja opettajille toteuttaa laadukasta opetusta ja aikaa kohdata kollegoitaan voisimme mahdollisesti saada vastavalmistuneita luokanopettajia pysymään ammatillisessa professiossaan (Tarkkonen 2018, 119). Tutkielmaan vastanneet kokivat myös opettajan ammatin monipuoliset ja vaihtelevat työtehtävät työhyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Tutkielmaani vastanneet kokivat kuitenkin modernin luokanopettajan kokonaistyönmäärän suurena ja työnkuvan sekavana. Vastavalmistuneilla luokanopettajilla oli merkittäviä haasteita selviytyä luokanopettajan kokonaistyömäärästä. Muut työt veivät liikaa aikaa itse opettamiselta ja työyhteisöön mukaan pääsemiseltä. He myös kokivat, että välillä työ- ja vapaa-ajan erottaminen on vaikeaa, kun työtehtävät venyivät vapaa-ajalle.
Kokonaistyömäärän ollessa liian suuri on selvää, että se tarvitsee kriittistä tarkastelua ja muutosta. Resursseja lisäämällä mahdollistettaisiin opettajien työhyvinvointia lisäävien tekijöiden ja kollegoiden päivittäinen kohtaaminen työpäivän aikana. (Kokkinen 2020, 14.) Muussa tapauksessa opettajan kokonaistyömäärää pitää rajata pienemmäksi kuormituksen vähentämiseksi.
Hallinnollisesti väärät ratkaisut lisäsivät kokonaistyömäärää ja sitä kautta kuormittuneisuuden tunnetta. Lähtökohtien ollessa pienet onnistua opetuksessa, heikentää se opettajan ammatillista-identiteettiä. (Yrttiaho &
Posio 2021, 37.) Tutkielmaan vastanneet painottivat erityisesti sitä, että suuret ja haastavat luokkakoot ja ei-toivottuun käytökseen puuttuminen sekä tukea tarvitsevat oppilaat veivät suuren ajan ja huomion yksilölliseltä opetukselta.
Kasvatuksellisten toimenpiteiden ja niiden ristiriitatilanteiden selvitteleminen koetaan merkittävästi kuormittavana ja aikaa vievänä.
Kiireellisenä koetussa ammatissa vastaajat korostivat taukojen tärkeyttä työpäivän aikana. Työpäivään tarvitaan hetkiä, joiden aikana voidaan irrottautua työnteosta. Tauot ovat määritetty myös työterveyslaissa.
(Työterveyslaki 2002/738 § 17.) Tauot mahdollistavat kuulumisen työyhteisöön työpäivän aikana. Yhteisön tuen voimalla jaksetaan paremmin työhön liittyviä haasteita ja vastoinkäymisiä (Kaivola & Launila 2007, 128–129).
Uran alkuvaiheessa epäonnistumisen pelko ja epävarmuus lisäsivät vastanneissa työholismin piirteitä. Vastavalmistuneiden luokanopettajien oman opettajaidentiteetin vasta muodostuessa, pohtivat he usein vapaa-ajallaan oman työpäivän aikaisen toiminnan riittävyyttä ja oikeellisuutta erityisesti riita- ja konfliktitilanteissa. Näiden tilanteiden selvittäminen vaati toimivaa kodin ja koulun välistä yhteistyösuhdetta. (Herrera ym. 2021, 3; Calle-Durán & Rodríguez-Sánchez 2021, 10.) Opettajan ollessa yhteiskunnallisesti se lähin aikuinen kodille, kokivat vastanneet henkisesti raskaaksi riita- ja
konfliktitilanteiden hoitamisen yhdessä kodin kanssa. Työhyvinvoinnin edistämisen kannalta vastanneet painottivat työyhteisön tukea merkittävänä henkisen taakan vähentäjänä ja oman opettajuuden vahvistajana.
Vastavalmistuneen luokanopettajana työuran alkuvaiheessa voi olla haastavaa löytää työnteolle ’’keskilinjaa’’. Työtehtäviä ollessa paljon, niiden moninaisuus ja ulkopuolinen paine tehdä opettajana parhaansa haastaa omien resurssien jakamista työssä selviytymisessä sekä jaksamisessa.
Vastavalmistuneen luokanopettajan omalla vastuulla on omien voimavarojen ja työmäärän tasapainottaminen (Manka & Manka 2016, 76). Se kuitenkin voi olla hankalaa työuran alkuvaiheessa, jolloin on täysin inhimillistä kokea epävarmuutta työssä selviytymisestä ja sen vuoksi pohtia oman toiminnan oikeellisuutta ja riittävyyttä. Alkuvaiheessa työyhteisön tuella on suuri merkitys vastavalmistuneen luokanopettajan työhyvinvoinnin tukemiseksi (Tarkkonen 2018, 117).
Koulutuspolitiikka säätelee Suomessa resursseja, opetuksellisia sisältöjä ja tavoitteita (Opetushallitus 2014, 9–10, 150). Kun opettajien työtehtäviä on lisätty opetuksen, sen suunnittelun ja arvioinnin sekä työhyvinvoinnin kustannuksella, voidaan kriittisesti pohtia tämänhetkistä koulutuspoliittista linjausta. Opettajien työhyvinvointi ja opetuksen laatu kärsivät liian suuresta ja moninaisista työtehtävien määrästä ja vähäisistä resursseista (Yrttiaho &
Posio, 2020, 25–29). Kuormittuneeksi koettu ammatti lisää vain ennestään opettajien ammatillista vaihtuvuutta (Räsänen ym. 2020, 851). Opettajien ollessa Suomessa ja Euroopassa koulutuksen ja sivistyksen kulmakiviä (Viac &
Fraser 2021, 7–8; Davydovskaja ym., 2021), tarvitsemme yhteiskuntaamme pitkäuraisia opettajia, jotka ovat uransa aikana kehittäneet toimivia pedagogisia ja didaktisia menetelmiä oppilaan kasvun ja kehityksen sekä oppimisen maksimipotentiaalin tukemiseksi (Soini ym. 2010, 737).
Voidaan ajatella, että opettajan tärkein työ on pyrkiä tarjoamaan oppilaille mahdollisimman hyvät kompetenssit selvitä postmodernin maailman haasteista. Vaikka työtä ei aina voida muokata mieleiseksi niin kuitenkin pitäisi lähtökohtaisesti mahdollistaa työntekijälle oman luovuuden ja innovaation hyödyntäminen omien työskentelytapojen kehittämiseksi. Työssä tulisi olla aikaa ja resursseja kehittää toimintamalleja omalle ammatti-identiteetille sopiviksi (Berlin 2019, 17). Kuitenkin jatkuva itsensä kehittäminen ja paremmuuden tavoittelu on kuormittavaa. Opettajalle tärkeitä ominaisuuksia on armollisuus itseään kohtaan sekä arvostaa tekemäänsä työtä.
Työyhteisöllä on erittäin merkittävä rooli yksittäisen opettajan työhyvinvoinnin tukijana (Viitala, 2021, 131).
Tulevaisuudessa jatkotutkimusta voisi laajentaa opettajankoulutukseen, mentoriopettajuuteen ja koulutuspoliittisten resurssien tarkasteluun.
Opettajankoulutusta tutkittaessa aiheena voisi olla, että antaako opettajankoulutus riittävästi kompetenssia ja pätevyyksiä selviytyä kokonaisvaltaisesti opettajan ammatissa. Mentoriopettajien tutkimuksessa voitaisiin tarkastella miten työpaikalla olleet vanhemmat opettajat onnistuvat tukemaan vastavalmistuneen luokanopettajan työhyvinvointia ja ammatissa pysyvyyttä. Puolestaan koulutuspoliittisista resursseista tutkimusta voisi tehdä niiden jakamisesta valtakunnallisesti, että antavatko ne mahdollisuudet selviytyä modernista luokanopettajan kokonaistyömäärästä.
Tässä tutkielmassa käy ilmi, että informantteja ihmetytti suuresti opettajan työn kokonaisvaltainen työnkuva ja se koettiin haastavana ja kuormittavana varsinkin uran alkuvaiheessa. Opiskelujen aikana ei välttämättä ole saatu opinnoista ja opetusharjoitteluista selkeää kokonaiskuvaa opettajan työstä sekä siihen tarvittavista valmiuksista. Kuitenkin voidaan olettaa, että opettajakoulutukseen hakeudutaan lähtökohtaisesti opettajana olemisen ja opettamisen vuoksi.
Lähteet
Alasuutari, P. 2012. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Aldrup, K., Klusmann, U., Lüdtke, O., Göllner, R., & Trautwein, U. (2018). Student misbehavior and teacher well-being: Testing the mediating role of the teacher-student relationship. Learning and instruction, 58, 126-136.
Bakker, A. B., & Oerlemans, W. (2011). Subjective well-being in organization.
Teoksessa K.S. Cameron & G- M- Spreitzer (toim.) The Oxford Handbook of Positive Organizational Scholarship (s. 178-189). New York; Oxford University press.
Bengtsson, M. (2016). How to plan and perform a qualitative study using content analysis. NursingPlus Open, vol. 2, 8-14.
Berlin, S. 2019. Palkitsevatyö – löydä merkitys ja motivaatio omaan työhösi. Helsinki:
Kauppakamari.
Bin, A. S. (2015). The relationship between job satisfaction, job performance and employee engagement: An explorative study. Issues in Business Management and Economics, 4(1), 1-8.
Berlanda, S., Fraizzoli, M., de Cordova, F., & Pedrazza, M. (2019). Psychosocial risks and violence against teachers. Is it possible to promote well-being at work?.
International journal of environmental research and public health, 16(22), 4439.
Blomberg, S. (2008). Noviisiopettajana peruskoulussa: Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta. Tutkimuksia 291.
Bocheliuk, V. I., Shvets, T. M., Shaposhnykova, I. V., Shaposhnykov, K. S., & Panov, N. S.
(2019). Specificity of the School-Students' Illegal Behavior Prevention in the Work of Social Teacher. J. Advanced Res. L. & Econ., 10, 734.
Brust Nemet, M. and Mlinarević, V. (2016). Teachers’ Assessments of the School Culture. Life and School, 62, issue 1, pp. 93-104.
Burke, M.J., Brief, A.P., George, J.M., Roberson, L. & Webster, J. Measuring affect at work: Confirmatory analyses of competing mood structures with Daniels Measures of five aspects of affective well-being at work 291 conceptual linkage to cortical
regulatory systems. Journal of Personality and Social Psychology, 1989, 57, 1091–102
Çakmak, M., Gündüz, M. & Emstad, A-B. 2019. Challenging moments of novice teachers: survival
Cantarelli, P., Belardinelli, P., & Belle, N. (2016). A meta-analysis of job satisfaction correlates in the public administration literature. Review of public personnel administration, 36(2), 115-144.
Caspersen, J. & Raaen, F. 2014. Novice teachers and how they cope. Teachers and Teaching 20 (2), 189–211.
Chung, H., & Tijdens, K. (2013). Working time flexibility components and working time regimes in Europe: using company-level data across 21 countries. The International Journal of Human Resource Management, 24(7), 1418-1434.
Daniels, K. (2000). Measures of five aspects of affective well-being at work. Human Relations, 53(2), 275-294.
Davydovskaia, O., De Coster, I., Birch, P., Vasiliou, N., & Motiejunaite-Schulmeister, A.
(2021). Teachers in Europe: Careers, Development and Well-Being. Eurydice Report. Education, Audiovisual and Culture Executive Agency, European Commission.
De-la-Calle-Durán, M. C., & Rodríguez-Sánchez, J. L. (2021). Employee engagement and wellbeing in times of COVID-19: A proposal of the 5Cs model. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(10), 5470.
Dias-Lacy, S. L., & Guirguis, R. V. (2017). Challenges for New Teachers and Ways of Coping with Them. Journal of Education and Learning, 6(3), 265-272.
Dolan, P., Layard, R., & Metcalfe, R. (2011). Measuring subjective well-being for public policy.
Eloff, I., & Dittrich, A. K. (2021). Understanding general pedagogical knowledge
influences on sustainable teacher well-being: A qualitative exploratory study. Journal of Psychology in Africa, 31(5), 464-469.
Eskola, J. & Vastamäki, J. 2015. Teemahaastattelu: opit ja opetukset. Teoksessa R. Valli.
& J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu:
virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. (s. 27–44.) Jyväskylä: PS-kustannus.
Eskola, J., & S., J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Erlingsson, C. & Brysiewicz, P. (2017). A hands-on guide to doing content analysis.
African Journal of Emergency Medicine, 7(3), p. 93-99.
Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K. & Hökkä, P. 2015. How do novice teachers in Finland perceivetheir professional agency? Teachers and Teaching 21 (6), 660–680.
Feißel, A., Peter, R., Swart, E., & March, S. (2018). Developing an extended model of the relation between work motivation and health as affected by the work ability as part of a corporate age management approach. International journal of environmental research and public health, 15(4), 779.
Goddard, R., O'brien, P., & Goddard, M. (2006). Work environment predictors of beginning teacher burnout. British educational research journal, 32(6), 857-874.
Graham, C. (2010). The Challenges of Incorporating Empowerment into the HDI: Some Lessons from Happiness Economics and Quality of Life Research. United Nations Development Programme Human Development Reports Research Paper 2010/13.
Guglielmi, D., Simbula, S., Mazzetti, G., Tabanelli, M. C., & Bonfiglioli, R. (2013). When the job is boring: The role of boredom in organizational contexts. Work, 45(3), 311-322.
Hakanen, Jari (2011) Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos.
Hakanen, J. (2018). Työn imu.
Hakanen, J. (2004). Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen tutkimusraportti 27. Työterveyslaitos.
Helsinki.
Harju, L. K., Hakanen, J. J., & Schaufeli, W. B. (2016). Can job crafting reduce job boredom and increase work engagement? A three-year cross-lagged panel study.
Journal of Vocational Behavior, 95, 11-20.
Harju, Lotta K., and Jari J. Hakanen. "An employee who was not there: a study of job boredom in white-collar work." Personnel Review (2016).
Harter, J. K., Schmidt, F. L., & Hayes, T. L. (2002). Business-unit-level relationship between employee satisfaction, employee engagement, and business outcomes: a meta-analysis. Journal of applied psychology, 87(2), 268.
Herrera, C., Torres-Vallejos, J., Martínez-Líbano, J., Rubio, A., Céspedes, C., Oyanedel, J.
C., ... & Pedraza, D. (2022). Perceived collective school efficacy mediates the
organizational justice effect in teachers’ subjective well-being. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(17), 10963.
Hirsjärvi, S. & Hurme, 2008. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki university press.
Juvakka, T., & K, J. (2007). Laadullinen terveystutkimus. Helsinki: Edita.
Kaivola, T, & Launila, H. (2007). Hyvä Työpaikka. Helsinki: Yrityskirjat.
Kangasniemi, Mari & Pölkki, Tarja 2016. Aineiston käsittely: kirjallisuuskatsauksen ydin. Teoksessa Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä (toim. Minna Stolt, Anna Axelin &
Riitta Suhonen). Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja sarja A73.
Turku: Turun yliopisto.
Kauhanen, J. (2016). Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä – kehittämisohjelmiston laatiminen. Viro: Kauppakamari.
Kauppi, M., Vesa, S., Kurki, A. L., Olin, N., Aalto, V., & Ervasti, J. (2022). Opettajat muuttuvassa koulumaailmassa: Opettajien työhyvinvoinnin kehitys
opetussuunnitelmauudistuksen aikana.
Khani, R., & Mirzaee, A. (2015). How do self-efficacy, contextual variables and
stressors affect teacher burnout in an EFL context?. Educational Psychology, 35(1), 93-109.
Kokkinen, L. (2020). Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos. Helsinki
Karjalainen, M. 2020. Jaksamisen rajat – psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu. Tallinna: Basam Books.
Luthans, F., Youssef, C.M. & Avolio, B.J. (2007). Psychological Capital: Developing the Human Competitive Edge. Oxford: Oxford university press.
Länsikallio, R., Kinnunen, K. & Ilves, V. 2018. Opetusalan työolobarometri 2017. OAJ:n julkaisusarja 5:2018.
Maddison, A. (2001). World Economy: A Millennial Perspective. Paris: Development Centre of the Organisation for Economic Co-operation and Development.
Manka, M-L. (2012). Työnilo. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Manka M-L, & Manka, M. (2016). Helsinki: Alma Talent Oy.
Mattila-Aalto, M. (2020). Työelämän uudistumisen esteet – työyhteisön sivistys ja vastuu. Helsinki: Basam Books.
Markos, S., & Sridevi, M. S. (2010). Employee engagement: The key to improving performance. International journal of business and management, 5(12), 89.
Martela, F. (2020). Merkityksellinen työ–Mitä se on, miksi siihen kannattaa panostaa ja miksi se on erityisen tärkeätä juuri nyt?. Työn tuuli, 2020(1), 8-16.
Martínez-Valdivia, E., Pegalajar-Palomino, M. D. C., & Burgos-García, A. (2020). Social responsibility and university teacher training: Keys to commitment and social justice into schools. Sustainability, 12(15), 6179.
McDowell, I. (2010). Measures of self-perceived well-being. Journal of psychosomatic research, 69(1), 69-79.
Messenger, J. (2018). Working time and the future of work. ILO future of work research paper series, 6(8), 33-37.
Mäkikangas, A, & Hakanen, J. (2017). Työstä hyvinvointia, mutta millaista?
Työhyvinvoinnin monet kuvaajat. Teoksessa Mäkikangas, A, Mauno, S, & Fieldt, T.
(toim.) Tykkää työstä – työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. (s. 70-90). Jyväskylä:
PS-kustannus.
Mäkikangas, A., Minkkinen, J., Muotka, J., & Mauno, S. (2021). Illegitimate tasks, job crafting and their longitudinal relationships with meaning of work. The International Journal of Human Resource Management, 1-29.
Nakari, M-L. (2003). Työilmapiiri, työntekijöiden hyvinvointi ja muutoksen mahdollisuus. Jyväskylän yliopisto.
Nemet, M. B. (2018). A Correlation between Teachers' Social and Pedagogical Competences and School Culture. Journal of Contemporary Educational Studies/Sodobna Pedagogika, 69(3).
Nykyri, P. (2011). Terveyttä edistävä koulu: Opas koulun terveys- ja
hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ja toimeenpanoon. [Helsinki]: Terveyden edistämisen keskus
Okko, S. (2013). Hyvä työ ja työhyvinvointi tuloksellisuuden tekijöinä: hyvä työpanos, aikaansaavuus ja pitkät työurat–Valtion henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä.
Helsinki: Valtiokonttori.
Otala, L-M & Ahonen, G. (2003). Työhyvinvointi tuloksen tekijänä. Helsinki. WSOY.
Pakka, J, & Räty, T. (2010). Työstä hyvinvointia. Työterveyslaitos. Kerava: Painojussit Oy.
Parker, G. B., & Hyett, M. P. (2011). Measurement of well-being in the workplace: The development of the Work Well-Being Questionnaire. The Journal of nervous and mental disease, 199(6), 394-397.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS) 2014. Opetushallitus.
Proudfoot, J. G., Corr, P. J., Guest, D. E., & Dunn, G. (2009). Cognitive-behavioural training to change attributional style improves employee well-being, job satisfaction, productivity, and turnover. Personality and Individual Differences, 46(2), 147-153.
Peter, R., & Hasselhorn, H. M. (2013). Work, age, health, and work participation: A theoretical model. Bundesgesundheitsblatt-Gesundheitsforschung-Gesundheitsschutz, 56, 415-421.
Peters, Micah D. J., Godfrey, Christina, McInerney, Patricia, Baldini Soares, Cassia, Khalil, Hanan & Parker, Deborah 2015. The Joanna Briggs Institute Reviewers’ Manual 2015. Methodology for JBI Scoping Reviews. The Joanna Briggs Institute.
Pyöriä, P. (2012). Työhyvinvointi ja organisaation menestys. Helsinki: Gaeudeamus.
Rantala, A, & Hätinen, M. (2017). Työterveyshuoltotoiminta – työterveyspsykologin tehtävät työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Teoksessa Mäkikangas, A, Mauno, S & Fieldt, T. (toim.) Tykkää työstä – työhyvinvoinnin psykologiset perusteet.
(s. 140-162). Jyväskylä: PS-Kustannus.
Rauhala, I., Leppänen, M., & Heikkilä, A. (2013). Pääasia: Organisaation psykologinen pääoma. Helsinki: Talentum.
Ray, T. K., & Pana-Cryan, R. (2021). Work flexibility and work-related
well-being. International journal of environmental research and public health, 18(6), 3254.
Reynolds, S. (1997). Psychological well-being at work: is prevention better than cure?. Journal of psychosomatic research, 43(1), 93-102.
Räsänen, K., Pietarinen, J., Pyhältö, K., Soini, T., & Väisänen, P. (2020). Why leave the teaching profession? A longitudinal approach to the prevalence and persistence of teacher turnover intentions. Social Psychology of Education, 23(4), 837-859.
Saari, A., & Harni, E. (2015). Onnellisuuden Hermes: positiivisen psykologian hegemoniapyrkimykset. Agon, 14 (3), 4–11.
Sánchez-Cardona, I., Vera, M., Martínez-Lugo, M., Rodríguez-Montalbán, R., &
Marrero-Centeno, J. (2020). When the job does not fit: The moderating role of job crafting and meaningful work in the relation between employees’ perceived overqualification and job boredom. Journal of Career Assessment, 28(2), 257-276.
Schaufeli, W. B. (2018). Work engagement in Europe: Relations with national economy, governance and culture. Organizational Dynamics, 47(2), 99-106.
Schaufeli, W. B., De Witte, H., & Desart, S. (2019). Burnout Assessment Tool (BAT)–Test Manual. KU Leuven, Belgium: Internal Report.
Schaufeli, W. B., Shimazu, A., & Taris, T. W. (2009). Being driven to work excessively hard: The evaluation of a two-factor measure of workaholism in the Netherlands and Japan. Cross-cultural research, 43(4), 320-348.
Sechel, C. (2021). The share of satisfied individuals: A headcount measure of
aggregate subjective well-being. Journal of Economic Behavior & Organization, 186, 373-394.
Sigursteinsdottir, H., & Rafnsdottir, G. L. (2022). The Well-Being of Primary School Teachers during COVID-19. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(18), 11177.
Simola A, & Kinnunen U. (2005). Organisaatio ja hyvinvointi. teoksessa Kinnunen, U.
Feldt, T, & Mauno, S. (toim.) Työ leipälajina – työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 119-142). Jyväskylää PS-kustannus.
Sironi, E. (2019). Job satisfaction as a determinant of employees’ optimal well-being in an instrumental variable approach. Quality & Quantity, 53(4), 1721-1742.
Soini, T., Pyhältö, K., & Pietarinen, J. (2010). Pedagogical well‐being: reflecting learning and well‐being in teachers’ work. Teachers and Teaching: theory and practice, 16(6), 735-751.
Soini, T. Pyhältö, K. & Pietarinen, J. “Jaksamista ja oppimista muuttuvassa peruskoulussa” – tutkimushankkeen (2007–2009) loppuraportti.
Sorensen, G., Dennerlein, J. T., Peters, S. E., Sabbath, E. L., Kelly, E. L., & Wagner, G. R.
(2021). The future of research on work, safety, health and wellbeing: A guiding conceptual framework. Social Science & Medicine, 269, 113593.
Spector, P. E. (1997). Job satisfaction: Application, assessment, causes, and consequences (Vol. 3). Sage publications
Stiglitz, J. E., Sen, A., & Fitoussi, J. P. (2009). Report by the commission on the measurement of economic performance and social progress.
Suonsivu, K. (2009). Katsaus henkilöstön työhyvinvointiin ja sen johtamiseen.
Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelut. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy.
Suonsivu, K. (2014). Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista. Helsinki: Unipress.
Sussman, S. (2012). Workaholism: A review. Journal of addiction research & therapy, (1).
Sutela, H., Pärnänen, A. & Keyriläinen, M. (2019). Digiajan työelämä.
Työolotutkimuksen tuloksia 1977– 2018. Helsinki: Tilastokeskus.
Tamminen, H. (2010). työturvallisuus ja työhyvinvointi opetustyössä.
Työturvallisuuskeskus. Helsinki: Sainion kirjapaino Oy.
Tatarova, G. G., Bessokirnaya, G. P., & Kuchenkova, A. V. (2021). Subjective Well-Being at Work: Research Practices of Sociological Measurement. Sotsiologicheskie
issledovaniya, (11), 175-184.
Tirkkonen, J. (2018). Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtaminen. Helsinki: UNIpress.
Tsai, C. J. (2016). Boredom at work and job monotony: An exploratory case study within the catering sector. Human Resource Development Quarterly, 27(2), 207-236.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki. 2013.
Työterveyslaitos (2020). Työhyvinvointi. Luettu 31.1.2020:
https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky
Tynjälä, Heikkinen & Jokinen. 2013. Opettajankoulutuksesta opettajan työhön – uuden opettajan haasteita ja tukimuotoja. Teoksessa J. Hakala & K. Kiviniemi (toim.)
Vuorovaikutuksen jännitteitä ja oppimisen säröjä. Aikuispedagogiikan haasteiden äärellä. Luokanopettajien aikuiskoulutuksen, (s. 37-56).
Työ- ja elinkeinomnisteriö. 2021. Työolobarometri 2020 – ennakkotiedot. luettu 29.2.2022:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162955/TEM_2021_18.pdf?
sequence=1&isAllowed=y
Uusiautti, S., Harjula, S., Pennanen, T., & Määttä, K. (2014). Novice teachers’ well-being at work. Journal of Educational and Social Research, 4(3), 177.
Vercambre-Jacquot, M-L., Magnard, L., Billaudeu, N. & Pascale, L-L. (2021).
International Barometer on Education Personnel’s Health and Well-being Summary.
The International Barometer on Education Personnel’s Health and Well-being is a
survey conducted by the Education and Solidarity Network and the MGEN Public Health Foundation. About the Education and Solidarity Network.
Vesterinen, P. (2006). Työhyvinvointi ja esimiestyö. Juva: WS Bookwell Oy.
Viac, C., & Fraser, P. (2020). Teachers’ well-being: A framework for data collection and analysis.
Vilkka, H. (2021). Tutki ja kehitä. PS-kustannus.
Virolainen, H. (2012). Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Helsinki: Books on Demand.
Voukelatou, V., Gabrielli, L., Miliou, I., Cresci, S., Sharma, R., Tesconi, M., & Pappalardo, L. (2021). Measuring objective and subjective well-being: dimensions and data
sources. International Journal of Data Science and Analytics, 11, 279-309.
Warr, P. B. (1990) The measurement of well-being and other aspects of mental healt.
Journal of Occupational psychology, 63, (s. 193-210).
Warr, P. B. (2007). Work, Happiness, and Unhappiness. New York. Routledge.
Wood, J., Oh, J., Park, J., & Kim, W. (2020). The relationship between work engagement and work–life balance in organizations: A review of the empirical research. Human Resource Development Review, 19(3), 240-262.
World Health Organization. The first ten years of the World Health Organization.
Geneva: World Health Organization, 1958.
Wu, F., Ren, Z., Wang, Q., He, M., Xiong, W., Ma, G., ... & Zhang, X. (2021). The
relationship between job stress and job burnout: the mediating effects of perceived social support and job satisfaction. Psychology, health & medicine, 26(2), 204-211.
Ylöstalo, P, & Jukka, P. (2009). Työolobarometri 2009. Ennakkotietoja lokakuu.
Yrttiaho, R. & Posio, S. (2021). Opettajan hyvinvointikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Zakaria, Z., Don, Y., & Yaakob, M. F. M. (2021). Teachers' Well-Being from the Social Psychological Perspective. International Journal of Evaluation and Research in Education, 10(2), 641-647.
Liitteet
LIITE 1: Haastattelulomake
Kotiyliopisto:
Valmistumisvuosi:
Työnantaja:
Työkokemus:
Mikä tekee opettajan työstä sinun mielestäsi mielekästä ja kiinnostavaa? (TI, TT)
- Mikä saa sinut maanantaina lähtemään töihin muu kuin palkka?
- Milloin viimeksi innostuit opettajan työstäsi erityisen paljon, missä tilanteessa?
Minkälaisten työtehtävien tekemisen koet vastenmieliseksi tai epämiellyttäväksi opettajan työssä työurasi aikana? (TS, TU) - Onko jotain työtehtäviä, joiden aloittamista välttelet?
- Mitkä työtehtävät tuntuvat turhauttavilta?
- Aiheuttaako jotkin työtehtävät sinussa pitkästymisen tai levottomuuden tunteita?
Mitä asioita koet opettajan työssä olevan liian vähän, mitä työtehtäviä haluaisit tehdä enemmän? (TI, TT)
- Mitkä työtehtävät saavat sinut yrittämään enemmän?
Mitä asioita koet olevan opettajan työssä liikaa? (TU, TS) - Mitkä työtehtävät tuntuvat turhauttavilta?
Miten paljon ajattelet työasioita vapaa-ajallasi? (TH)
- Minkälaisia työtehtäviä tai työasioita mietit vapaa-ajallasi vai mietitkö laisinkaan?
- Onko sinulla tarve hakea työn teollasi arvostusta työyhteisössäsi?
- Koetko, että sinua arvostellaan työyhteisössä?
Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita ja kuormittavia opettajan työssä? (TU, TS) - Minkälaisten työtehtävien koet vievän sinulta huomattavasti voimavaroja?
- Oletko joutunut opettelemaan jotain täysin uutta työtehtävää?
Minkälaisia keinoja käytät kuormittavia asioita kohdatessasi työpäivän aikana, että palautuisit tilanteiden aiheuttamasta kuormituksesta? (TI TT)
Minkälaisia keinoja käytät vapaa-ajallasi palautuaksesi työpäivän rasituksesta?
(TI TT)
