102 Burkett 2017, 4. Käännös tekijän.
” 4. Yhteissuunnittelu
KUVIO 4. Yhteissuunnitelu on muutoksen luomista yhdessä, ei ylhäältä alaspäin eikä alhaalta ylöspäin. (Burkett 2017, 4. Muokkaus tekijän)
Mutoksen luomista
yhdessä Mutoksen luomista
ylhäältä alaspäin Mutoksen luomista alhaalta ylöspäin
MUUTOS
??! ??!
MUU-TOSMUUTOS
Mietin tosin sitä, että mitä tapahtuu yhteissuunnittelulle, jos osallistujat moudostuvat henkilöistä, joilla on muotoilukoulutus ja joilla ei ole muotoilukoulutusta. Tähän kysymykseen en saanut tutkimuksessani suoraa vastausta, mutta todennäköisesti tämän voi lukea yhteissuunnitteluksi.
Yhteissuunnittelussa osallistamalla ja kokoamalla yhteen yhteiset kokemukset pyritään tarkoituksellisesti luomaan ratkaisuja, innovaatioita ja parannuksia, jotka vastaavat ongelmiin ja/tai avaavat mahdollisuuksia parempaan elämään.
Yhteissuunnittelussa ei ainoastaan keskitytä siihen, mitä loppukäyttäjät sanovat, vaan rakennetaan yhteisymmärrystä koko palvelujärjestelmästä. 108
Sandersin ja Stappersin mukaan muotoilussa ollaan enenevässä määrin siirrytty perinteisestä käyttäjälähtöisestä suunnittelusta yhteissuunnitteluun. Samalla tämä on muuttanut muotoilijan, tutkijan ja käyttäjän rooleja sekä luonut kollektiivisen luovuuden uusia tapahtumia. Yhteissuunnittelu eroaa käyttäjälähtöisestä suunnittelusta kuvion 5 osoittamalla tavalla. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa käyttäjä on passiivinen tutkimuksen kohde, kun taas tutkija tuo teoreettista tietoa ja rakentaa lisätietoa haastattelujen ja havaintojen avulla. Tämän jälkeen muotoilija ottaa vastaan kaiken kiteytetyn tiedon, johon hän lisää ymmärryksen menetelmistä sekä luovan ajattelun. Seuraavaksi muotoilija luo ideoita, konsepteja jne. 109
Yhteissuunnittelussa roolit sekoittuvat. Tulevalle käyttäjälle annetaan rooli, jossa hän on oman kokemuksensa asiantuntija. Käyttäjällä, jolla ei ole muotoilukoulutusta, on suuri rooli tiedon antajana, ideoiden tuottajana ja konseptien kehittäjänä. Jotta
108 Burkett 2017, 4–5.
109 Sanders & Stappers 2008, 5–12.
KUVIO 5. Tutkijan, muotoilijan ja käyttäjän roolit muuttuvat, kun siirrytään perinteisestä käyttäjälähtöisestä muotoiluprosessista yhteissuunnitteluprosessiin. (Sanders & Stappers 2012, 23. Muokkaus tekijän)
saadaan tuotettua oivalluksia, käyttäjää avustaa ja tukee ideoinnissa tutkija ja muotoilija, jotka tarjoavat erilaisia työkaluja käytettäväksi. Muotoilija ja tutkija voivat olla myös sama henkilö. Muotoilijalla on tärkeä tehtävä prosessissa sillä hän jäsentää ideat jatkoa varten. 110 Osallistava lähestymistapa, jossa käyttäjä on yhteistyökumppani, on ollut käytössä Pohjois-Euroopassa. Käyttäjälähtöinen lähestymistapa, jossa käyttäjä on subjekti, on ollut enemmikseen Yhdysvaltojen eteenpäin ajama ilmiö. Nykyään näitä molempia lähestymistapoja myös yhdistellään. 111
Yhteissuunnitteluprossessista voivat hyötyä sekä organisaatiot että palveluiden käyttäjät 112. Kuviosta 6 näkee, miten palveluiden käyttäjät ja organisaatiot voivat muun muassa hyötyä yhteissuunnittelusta.
Osallistavan suunnittelun alueella yhteiskehittäminen ja yhteissuunnittelu ovat kasvaneet. Termien käyttö vaihtelee suuresti. 113 Termit hyvin usein sekoitetaan keskenään tai niitä käytetään toistensa synonyymeinä, ja mielipiteet siitä, keiden tulisi olla mukana, milloin ja missä roolissa, vaihtelevat 114. Edellä mainitut asiat hankaloittavat suuresti termien ymmärtämistä. Seuraavassa kappaleessa pyrin kertomaan, miten termit voidaan erotella toisistaan.
110 Sanders & Stappers 2008, 5–12.
111 Sanders & Stappers 2008, 5–12.
112 Burkett 2017, 6.
113 Sanders & Stappers 2016, 25.
114 Sanders & Stappers 2008, 5–6.
Perinteinen suunnittelu
KUVIO 6. Yhteissuunnittelun edut palvelumuotoiluprojekteissa (Burkett 2017, 6. Muokkaus tekijän) Parempi
ideoiden kehittely
• Parempia ideoita itse palvelun käyttäjiltä eli palvelun asiantuntijoilta
• Osallistuminen ideoiden luomiseen
Edut palvelun käyttäjille Edut organisaatioille
• Luovempaa
• Parempi keskittyminen käyttäjiin ja tuloksiin
• Parempi yhteistyö organisaation ja tieteenalojen välillä
• Sopii paremmin käyttäjien tarpeisiin
• Parempi palvelukokemus
• Laadukkaampi palvelu
• Enemmän eriytettyjä palveluita
• Paremmat asiakassuhteet
• Paremmat lopputulokset
• Brändin ja maineen edistäminen
• Korkeampi tyytyväisyys
• Käyttäjien valmiuksien kehittäminen
• Parannus monissa muissa tuloksissa kuten esimerkiksi yleis- ja mielenterveydessä
• Paremmat suhteet tuottajien ja käyttäjien välillä
• Enemmän menestyneitä innovaatioita
• Paremmat innovaatiokäytännöt, prosessit ja valmiudet
• Henkilöstön tyytyväisyys parempi
Parempia palveluja
Paremmat tulokset
Etnografia
Kiinnostus siitä MIKÄ ON (tutkimuksellinen suuntaus) Kiinnostus siitä MIKÄ VOISI OLLA
(muotoilullinen suuntaus)
Tutkijoiden ja muotoilijoiden siirtyminen lähemmäs käyttäjiä Käyttäjien siirtyminen lähemmäs tutkijoita ja muotoilijoita
Kontekstuaalinen
KUVIO 8. Erilaiset ihmislähtöiset muotoilumenetelmät erilaisilla lähtökohdilla ja painotuksilla.
(Steen 2011, 48. Muokkaus tekijän)
Sanders ja Simons määrittelevät tekstissään yhteiskehittämisen kahden tai useamman henkilön kollektiiviseksi luovuudeksi, jonka avulla suunnitellaan jotain, jota ei entuudestaan tiedetä 115. Sanders ja Stappers myös selittävät termin niin, että yhteiskehittämisellä viitataan mihin tahansa kollektiivisesti tapahtuvaan suunnitteluun, jossa on mukana kaksi tai useampi henkilö. Heidän mukaansa termi on laaja ja sen sovellukset vaihtelevat fyysisestä metafyysiseen ja aineellisesta henkiseen. 116
Sanders ja Stappers määrittelevät yhteissuunnittelun kollektiiviseksi luovuudeksi, jota sovelletaan läpi koko suunnittelun kehitysprosessin. Täten yhteissuunnittelu on erityinen yhteiskehittämisen tapahtuma. Joillekin yhteissuunnittelu on yhteistyötä tekevien suunnittelijoiden kollektiivista luovuutta, mutta Sanders ja Stappers viittaavat laajemmassa merkityksessä yhteissuunnitteluun. Yhteissuunnittelussa suunnittelijat ja suunnitteluun kouluttamattomat ihmiset työskentelevät luovasti yhdessä suunnitteluprosessissa. 117
Kuviosta 7 näkee, mihin Sanders ja Stappers sijoittavat yhteissuunnittelun, joka on heidän mukaan osa osallistavaa muotoilua. Seuraavaksi käyn läpi, miten Steen näkee ja havainnollistaa yhteissuunnittelun.
Sanders ja Stappers siis erottelevat käyttäjälähtöisen ja yhteissuunnittelun toisistaan. Steenin mukaan termi käyttäjälähtöinen suunnittelu rajautuu liikaa vain ja ainoastaan käyttäjiin, joten hän käyttää tekstissään termiä
115 Sanders & Simons 2009.
116 Sanders & Stappers 2016, 25.
117 Sanders & Stappers 2016, 25.
ihmislähtöinen suunnittelu. Steenin mukaan yhteissuunnitelu on lähestymistapa ihmislähtöisen suunnittelun sateenvarjon alla. Ihmislähtöinen suunnittelu sisältää kuusi lähestymistapaa: osallistava muotoilu, etnografia, edelläkävijäkäyttäjät-lähestymistapa, kontekstuaalinen suunnittelu, yhteissuunnittelu ja empaattinen muotoilu. 118
Ihmislähtöisellä suunnittelulla on omat luontaiset jännitteensä, joita ei voida täysin ratkaista. Erilaisilla lähestymistavoilla voidaan selviytyä näiden jännitteiden kanssa. Ensimmäinen jännitettä aiheuttava tekijä liittyy kahden erilaisen maailman yhdistämisen hankaluuteen. Muotoilijan ja tutkijan maailma on erilainen verrattuna käyttäjän maailmaan. Tiedot ja taidot ovat erilaisia kummassakin maailmassa ja niiden yhdistäminen ei ole helppoa. 119
Ihmislähtöinen suunnittelu pyrkii siihen, että tuotteet tai palvelut vastaisivat käyttäjien tarpeisiin, mieltymyksiin ja käytäntöihin. Koska sillä pyritään myös ymmärtämään nykyhetkeä ja suunnittelemaan tulevaisuutta varten, syntyy jännite myös tutkimuksen ja muotoilun välille. Tyypillisesti tutkimuksellisella suuntauksella pyritään tutkimaan nykyhetkeä ja tulevaa, kun taas muotoilulliselle suuntaukselle on tyypillistä tutkia ja visualisoida vaihtoehtoja tai tulevaisuuden tilanteita. 120
Muotoilija ja tutkija voivat pyrkiä selviytymään jännitteistä, niin että he yrittävät kriittisesti arvioida lähestymistapaa, menetelmiä, omaa ja käyttäjän roolia ja toimintaa. Tämän tyylinen reflektointi on erityisen tärkeää silloin, kun tehdään
118 Steen 2011, 45–60.
119 Steen 2011, 45–60.
120 Steen 2011, 45–60.
KUVIO 7. Muotoilututkimuksen lähestymistapojen ja menetelmien kehittyvä maisema (Sanders & Stappers 2012, 19. Muokkaus tekijän)
Kriittinen
TUTKIMUSLÄHTÖINEN MUOTOILULÄHTÖINEN
OSALLISTAVA LÄHESTYMISTAPA käyttäjät ovat yhteisluojia ASIANTUNTIJA LÄHESTYMISTAPA käyttäjät ovat tutkimuskohteita
Käyttäjälähtöinen suunnittelu
Osallistava muotoilu
Luotaimet
Käytettävyystestaus
Inhimilliset tekijät ja
ergonomia Soveltavaa
päätöksiä esimerkiksi siitä, mitä ratkaisuja kehitetään tai mihin ongelmiin keskitytään. Esimerkiksi jos suoritetaan etnografista kenttätyötä tai empaattista muotoilua, muotoilija ja tutkija voivat tiedostaen pyrkiä kiinnittämään erityistä huomiota käyttäjän kokemuksiin, taitoihin ja ideoihin laittamalla väliaikaisesti syrjään omat ideat ja taidot. Jos taas käytetään yhteissuunnittelua tai osallistavaa muotoilua, voidaan antaa käyttäjien aktiivisesti osallistua jakamalla näkökulmia, tietoa ja ideoita luovin keinoin. 121 Niputtamalla yhteen kuusi lähestymistapa ihmislähtöisen suunnittelun alle Steen mielestäni selventää paremmin kuin Sanders ja Stappers, missä yhteissuunnittelu sijaitsee suhteessa muihin muotoilututkimuksen lähestymistapoihin. Hänen ajatuksensa kuudesta lähestymistavasta ihmislähtöisen suunnittelun sateenvarjon alla on mielestäni looginen ja vähentää epävarmuuden tunnetta aiheeseen liittyen.
Yläpuolella näkyvään kuvioon 9 on yksinkertaistettu suunnitteluprosessi, jonka alku on kasvanut yhteissuunnittelussa. Usein tätä aluetta kutsutaankin englanninkielisellä nimityksellä fuzzy front end, koska juuri tässä kohtaa tapahtuu paljon erilaisia asioita ja suunnitteluprosessi on vielä epäselvä ja kaoottinen. Jotta suunnittelussa päästään hyvään lopputulokseen ja tiedetään mitä kannattaa suunnitella eteenpäin ja mitä ei, on kannattavaa käyttää hyvin hyödyksi ns. sumeaa alkua. 122
Yhteissuunnittelua on myös havaittu käytettävän kuvaamaan vain etupäässä prosessin generatiivista tutkimusosaa 123. Generatiivinen muotoilututkimus on lähestymistapa yhteissuunnittelussa ja yhteiskehittämisessä, joka keskittyy
121 Steen 2011, 45–60.
122 Sanders & Stappers 2008, 6–7.
123 Burkett 2017, 6.
suunnitteluprosessin etupäähän 124. Burkettin mielestä oikea yhteissuunnittelu on suhteellisen harvinaista, koska tämän kuvauksen perusteella yhteissuunnittelu edustaisi vain osittain suurempaa prosessia 125. Sanders ja Stappers ovat kuitenkin toista mieltä. Yhteissuunnittelua voidaan heidän mielestään soveltaa läpi koko suunnitteluprosessin 126.
Sanders ja Stappers puhuvat Convivial Toolbox, Generative Research for the Front End of Design -kirjassa, millä eri tasoilla yhteiskehittämistä voi toteuttaa. Koska edeltävässä tekstissä kerron, että yhteissuunnittelu on erityinen yhteiskehittämisen tapahtuma, käytän tekstissä lähdeteoksessa käytetyn yhteiskehittämisen sijasta sanaa yhteissuunnittelu.
Yhteissuunnittelua voidaan toteuttaa eri tasoilla ja näitä tasoja voidaan
hyödyntää yksin tai yhdessä. Se voi olla vain pelkkä työkalu tai tekniikka, metodi tai kokonainen ajattelutapa. Yhteissuunnittelu on työkalu tai tekniikka silloin, kun sitä hyödynnetään suunnitteluprosessissa yhtenä vaihtoehtona muiden työkalujen tai tekniikoiden joukossa. Metodi se on silloin, kun se on työkalujen ja tekniikoiden kokoelma, jota voidaan verrata muihin metodikokoelmiin, kuten etnografisen kenttätyön metodikokoelmiin. Metodien valintaan vaikuttaa yleensä henkilö, kuka projektia johtaa, budjetti ja aikataulu. Yhteissuunnittelu voi olla myös ajattelutapa, jolloin sillä on suurin potentiaali vaikuttaa positiivisesti ihmisten elämään ja
miten koko suunnitteluprosessi nähdään ja miten se etenee. Suurimman hyödyn yhteissuunnittelusta ajattelutapana saa, kun sitä hyödynnetään suunnittelun alkuvaiheessa. Metodina yhteissuunnittelua hyödynnetään lähinnä tutkimus- ja suunnitteluvaiheessa ja työkaluna tai tekniikkana usein suunnittelun loppuvaiheessa.
Tasojen vaiheet voivat kuitenkin vaihdella. 127
On mielenkiintoista huomata, kuinka tässäkin asiassa ajatukset yhteissuunnittelun hyödyntämisestä ns. oikealla tavalla eroavat suuresti. Ajatellaan, että
oikeaa yhteissuunnittelua ei olla hyödynnetty, ellei sitä ole käytetty läpi koko suunnitteluprosessin. Kun taas toisaalla ajattelu on laveampaa: yhdestä työkalusta ja tekniikasta ajattelutapaan. Käsitysten erittäin suuri vaihtelu aiheuttaa
hämmennystä. Huomasin, että metodeja tai menetelmiä kutsutaan joissain
lähteissä työkaluiksi tai tekniikoiksi. Mielestäni Sanders ja Stappers hyvin erottelevat kirjassaan Convivial Toolbox, Generative Research for the Front End of Design, mikä on työkalu ja mikä tekniikka. Tästä eteenpäin pyrin käyttämään termejä heidän määritelmiensä mukaan. Muun muassa näiden käsitteiden tarkemmat määritelmät löytyvät tämän opinnäytteen alaluvusta 1.3. Käsitteet.
124 Sanders & Stappers 2016, 25.
125 Burkett 2017, 6.
126 Sanders & Stappers 2016, 25.
127 Sanders & Stappers 2016, 30.
”Fuzzy front end”
Suunnitt
KUVIO 9. ‘Fuzzy front end’ (Sanders & Stappers 2008, 6. Muokkaus tekijän)