7 SEKVENSSI: TIEDONANTOA JA KANNANOTTOA
7.3.3 Osallistujat väittelevät aloitettavan projektin toimintamallista
Tutkimusaineistostani on selkeästi havaittavissa useita sekvenssejä, joissa osal-listujien välille syntynyt erimielisyys aiheuttaa jonkinasteisen muutoksen kes-kustelun sujuvaan kulkuun. Aineistoni väittelysekvenssit vaihtelevat varovasti esitetystä vastakkaisesta näkemyksestä vahvasti konfrontatiivisiin vuoroihin.
Näissä sekvensseissä osallistujat käyttävät -hAn-lausumia kannanottojen esit-tämiseen ja perustelemiseen, keskustelun arvioimiseen sekä yhteisen ymmär-ryksen rakentamiseen väittelysekvenssin lopettamiseksi.
Esimerkki 7.24.A (Ootsä puhunu) on toinen aineistoni kahdesta merkittä-västä konfliktisekvenssistä, jotka aiheuttavat selvän häiriön kokouskeskustelun normaaliin kulkuun (toinen on jäljempänä kuvattu arvokeskustelusta peräisin oleva esimerkki 7.26.B (Toimeksiantoahan voidaan muuttaa). Koko tutkimus-aineiston osalta kyseinen sekvenssi lienee sävyltään kaikkein konfrontatiivisin.
Kokonaisuudessaan tämä esimerkki on pitkä, ja se muodostuu koko tilannekat-sauspalaverin viimeisistä sekvensseistä. Kyseisessä kohdassa PJ on tiedustel-lut, onko kenelläkään enää muita käsiteltäviä aiheita, ja osallistujat ovat lyhy-esti vuorollaan tiedottaneet eri asioista. Sekvenssiä edeltää muuta kokouspu-hetta vapaamuotoisempi keskustelu, jossa osallistujat ovat jo valmistautumas-sa siihen, että kokous päättyy.
Osallistujat puhuvat alueellisten lehtien toimittamisesta ja postittamisesta.
PJ toteaa Jaanalle, että tämän olisi hyvä osallistua asiaa koskevaan projektiin, koska Jaana on aikaisemminkin ollut siinä mukana. Jaana vahvistaakin teke-vänsä sen mielellään. Heti perään Krista aloittaa alla olevan sekvenssin. Krista tiedustelee ensin Jaanalta, onko tämä perustanut puheena olevan projektin, ja kun Jaana vastaa kieltävästi, on konfliktitilanne valmis. Vaikka
konflikti-sekvenssin alussa ei vielä esiinny -hAn-lausumia, esittelen seuraavassa myös sekvenssin alun, koska siitä näkyy, miten vuorovaikutus rakentuu ensin puhu-jien persoonien ja heidän tekemistensä tai tekemättä jättämistensä ympärille.
Vasta tämän jälkeen esimerkkiin ilmaantuu -hAn-lausumia. Tulkintani mu-kaan sekä Krista että Jaana tukeutuvat puolustavaan argumentointiin perustel-lessaan projektia koskevia ehdotuksiaan.
Esimerkki 7.24.A Ootsä puhunu
01 Krista: Hei siitä Jutosin (.)
02 jutust ootsä puhunu kenenkään kanssa.
03 Jaana: (-)
04 Krista: Siitä Jutosin paikallis (.) markkinoinnin
05 postituksesta.
06 Jaana: No en mä nyt VIEL me oltiin siel eilen hhh 07 ni en mä oo siitä [nyt mitään puhunu]=
08 Krista: [kato (---) ]
09 Jaana: =kun vaan no nyt siis mitäs nyt puhutaan.
10 Mä ymmärsin niin et te olette PERUStaneet
11 sen projektin=
12 Krista: [No EI ei kun mä sanoin]
13 Jaana: =[mut kun sä pistit sanat ] mun suuhuni 14 siellä tai suljit [suuni]=
15 Krista: [Ehhh]
16 Jaana: =siellä palaverissa.
17 Krista: Ei ku mä mun miest se ei vaan kuitenkaan oo 18 silleen että se: se mun mielest siin siin 19 pitää olla ihan oikeesti niinku
20 [sit mie]tittynä ne edustajat ketkä sitä=
21 Jaana: [OKEI ].
Tulkintani mukaan esimerkin konfrontatiivinen ilmapiiri johtuu siitä, että Jaana asetetaan muiden osallistujien edessä suoraan selontekovelvolliseksi sel-laisen henkilön (eli Kristan) taholta, jolla ei toimenkuvansa perusteella ole Jaanaan nähden siihen oikeutta. Riveillä 1–16 Kristan ja Jaanan välinen yhteenotto koskee sitä, onko kyseinen postitusprojekti perustettu ja mikä Jaa-nan roolin siinä pitäisi olla. Rivillä 17 Krista aloittaa sovittelevan vuoron, jossa hän – täytesanoin takellellen – argumentoi henkilökohtaisena mielipiteenään, miten projektia on syytä lähteä viemään eteenpäin (eli edustajat on oltava mie-tittyinä). Jaana hyväksyy painokkaasti Kristan kannanoton (OKEI, r. 21).
Tämän jälkeen Krista tekee toimintaehdotuksen ja perustelee sen lausumin, joissa hän käyttää -hAn-liitepartikkelia:
22 Krista: (---) .hhh semmonen öö
23 asia mikä mummielestä meiän osasto sit on 24 on se osasto joka varmaan lä- käynnistää 25 => sen (.) ni on sitte Jutosillahan on (.) 26 tällä hetkellä nin tota: niin sanotusti
27 postituspalvelua tarjota
28 ??: ((yskii))
29 Krista: => ja täl hetkellähän osan noista
30 postitusjutuista mitä me tehdään ni (.) 31 .hhh me tehdään ehkä turhaankin niitä 32 tuolla meiän isolla koneella tuolla meiän 33 (.) öö muitten isojen postitusten joukossa
Krista perustelee toimintaehdotuksiaan ja siirtää fokuksen pois Jaanasta ja ryhtyy riviltä 22 kertomaan taustaa sille, miksi hän oli ehdotuksensa tehnyt:
Jutosillahan on (.) tällä hetkellä nin tota: niin sanotusti postituspalvelua tar-jota(r. 25–27). Riveillä 29–33 Krista esittelee nykytilannetta: ja täl hetkellä-hän osan noista postitusjutuista mitä me tehdään ni (.) .hhh me tehdään ehkä turhaankin niitä tuolla meiän isolla koneella. Samalla Krista esittää kantansa asiasta, mutta muotoilee sen varovasti pehmentämällä lausumaansa varauksin ehkä–turhaan– -kin-liitepartikkeli. Tämän jälkeen Krista ryhtyy kertomaan toimintaehdotuksistaan.
34 Krista: (.) .hhh kun öö periaatteessa siellä 35 Jasossa pitäis olla kaikki ne työkalut. Jos 36 ei siellä OLE kaikkia riittäviä poimintoja 37 .hhh niitä niitten omia inffokirjeitä 38 varten nin sinne pitäis rakentaa lisää .hhh 40 elikä se poiminta pitäis periaatteessa tehä 41 paikallisesti (.) ja sitte se (.) et ne 42 tilaa täll hetkellä meiltä sitä
43 postitustyötä .hhh jonka ne vois ihan hyvin 44 jos niil ois kunnolliset ohjeet tilata 45 suoraan (.) ehkä Jutosista (.) et se ois 46 konsernin niinsanotusti lähempä lähempi 47 .hhh öö toimittaja tai s- kun
48 => nythän me tilataan se viel Apollosta (.)
49 Jaana: Mmm-m.
50 Krista: joka on niinkun sinänsä vähän ehkä .hhh öö
51 to- se on toiminu ihan hyvin (.) ja se me
52 saadaan se sinne menemään mut et et ehkä
53 tehdään turhaa työtä .hhh vähän samalla
54 tavalla tehään turhaa työtä kun .hhh he
55 ovat tuolla kraaffisella puolella
56 ajatelleet et pitäkää vaan niillä nyt
57 työvälineet valmiiks .hhh ni ei itte tartte
58 sitte ehkä siinä olla
59 [joka välis tekemässä ].
60 Jonna: [Mmm-m mut eiks tos oo] sitä
61 Sokkee?
62 Yrjö: [Mmm].
63 PJ: [Niin] mä just mietin 64 [että onks tää (---) ]…
Krista kontrastoi esittämänsä kannan korostamalla sitä, mikä on vallitseva olotila: nythän me tilataan se viel Apollosta(r. 48). Tässä puhuja käyttää -hAn-lausumaa kannanottonsa taustoittamiseen. Lisäksi samassa lausumassa Krista korostaa adverbin vielä avulla sitä, että vallitsevan olotilan on määrä muuttua.
Tämä Kristan riveillä 29–59 esittämä pitkä vuoro jakautuu kahteen osaan:
ilmaisu täl hetkellähänaloittaa vuoron ensimmäisen osan, jossa Krista ryhtyy visioimaan tulevaa toimintaa mutta kertoo aluksi juuri nykytilanteesta (r. 29–
33), ja ilmaisu nythänaloittaa vuoron jälkimmäisen osan, jossa hän kommen-toi vallitsevaa kommen-toimintaa (r. 52–59). Kristan monologi päättyy kuitenkin siihen, että useampi osallistuja kyseenalaistaa sen, onko Krista ottanut kaikki seikat huomioon: Mmm-m mut eiks tos oo sitä Sokkee?(Jonna riveillä 60–61), Mmm (Yrjö rivillä 62 vastaukseksi Jonnan kysymykseen), ja Niin mä just mietin että onks tää--- (PJ riveillä 63–64).
Tässä kohdassa Jaana ottaa vuoron itselleen ja pyytää lupaa selittää asian taustoja omasta näkökulmastaan perustellakseen, mistä koko hanketta koskeva ajatus on saanut alkunsa:
65 Jaana: Hei (.) ennenkun jatkatte sitä ni jos mä 66 saan sanoo nyt kui[tenkin] tässä sen et 67 PJ: [Joo ]
68 Jaana: [mistä tää] niinkun lähti kun .hhh (.) 69 PJ: [Joo ].
70 Jaana: tää lähti mun ajatuksesta asiakaskerhon osalta 71 kun siel on (.) on semmosia ongelma-alueita 72 että -tä mä tiedän käytännössä et ne
73 järjestää talkoita (.) pistääkseen (.) 74 k- kuoriin asiakaskerhon tiedotteita ja sitten 75 ne (.) suudellen liimaa niitä kiinni tuolla 76 (.) konttorissa joka on siis aivan älytöntä 77 työtä (.) .hhh ja ja kuitenkin ne määrät on 78 jo- joissaki (.) yksiköissä ne jää (.) alle
79 tuhannen taikka (.)
80 ??: Mmm.
81 Jaana: alle kymmenen tuhannen (.)
82 ??: Mmm.
83 Jaana: => .hhh ja ja tota nehän yrittää laskee sillä 84 tietysti tai laskevat niitä markkoja (.) 85 => mutta ku eihän (.) tuolla Jutosissa se
86 homma on (.) maksaa se TYÖvoimaki siellä 87 konttorissa kuiten[kin ]
88 PJ: [Mmm].
89 Jaana: ni Jutosissa se palvelu voitas tehdä .hhh ihan 90 yksinkertase[sti ] et jotain tommosia=
91 PJ: [Mmm].
92 Jaana: niinkun yksinkertasia mallien tekemistä 93 [siitä se homma niinku lähti].
Rivillä 65 Jaana pyytää lupaa esittää asian taustoja. PJ myöntää luvan (r. 67 ja 69), ja riveillä 70–79 Jaana esittää nykytilanteen eli syyn, miksi hanke on saanut alkunsa ja havainnollistaa tilannetta vielä metaforin (talkoita, suudellen liimaa). Riveillä 83–84 Jaana toteaa, että vallitsevaan tilanteeseen on ymmär-rettävät syyt. Postitus järjestetään paikallisesti ja manuaalisesti, koska nehän yrittää laskee sillä tietysti tai laskevat niitä markkoja, eli suorittamalla posti-tustoimenpiteet paikalliskonttorin voimin alueelliset toimijat katsovat säästä-vänsä muutoin ulkopuolisilta toimijoilta tilattavan työn kustannukset. Tässä -hAn-lausuma näyttäisi liittyvän asiaintilan taustoittamiseen, jolloin Jaanalla on kertojan ääni.
Seuraavassa lausumassa Jaana ottaa kantaa tähän vallitsevaan olotilaan (r. 85–90): mutta ku eihän (.) tuolla Jutosissa se homma on (.) maksaa se TYÖvoimaki siellä konttorissa kuitenkin ni Jutosissa se palvelu voitas tehdä .hhh ihan yksinkertasesti. Lausuma alkaa adversatiivisella konjunktiolla mutta, jolla Jaana osoittaa muille osallistujille olevansa asiasta vastakkaista mieltä. Lausuman topiikkina on kieltoverbi ei, johon Jaana on liittänyt -hAn-liitepartikkelin (mutta ku eihän (.) tuolla Jutosissa se homma on); tällä keinol-la Jaana pyrkii esittämään Jutosin kustannustason yleispätevänä tietona, mut-ta päätyykin sitten kesken lausumansa esittämään asian paikallisten toimijoi-den kannalta: maksaa se TYÖvoimaki siellä konttorissa kuitenkin(r. 86–87).
Tässä yhteydessä Jaanalla on tietäjän ääni. Osoitettuaan tällä tavalla nykytilan-teen sellaiseksi, että siihen pitäisi saada muutos, Jaana esittää lausumansa lopuksi ehdotuksen, miten asia voitaisiin ratkaista: ni Jutosissa se palvelu voi-tas tehdä .hhh ihan yksinkervoi-tasesti(r. 89–90). Jaana aloittaa vuoronsa niin-konjunktiolla, mitä voidaan käyttää päätelmien esittämiseen ja esittää vaihto-ehtoisen toimintamallin käyttämällä konditionaalimuotoista modaaliverbiä voida.
Esimerkin jälkeen vuorovaikutus jatkuu siten, että Jaanan vuoron jälkeen PJ puuttuu keskusteluun. Hän tiedustelee, onko tämä sellainen asia, johon on puututtava saman tien, ja kun hän saa tähän Kristalta ja Jaanalta myöntävän vastauksen, niin Krista ryhtyy ehdottamaan projektiin jäseniä, muun muassa Jaanan. Jaana suostuu projektitiimin jäseneksi, tosin vastahakoisesti. Keskus-telu jatkuu kiivaana siihen saakka kunnes kaikki projektitiimin jäsenet on saa-tu nimettyä. Tämän jälkeen PJ päättää sekvenssin ja lopettaa koko kokouksen.
Sekvenssiä kuvaavassa kaaviossa käy ilmi, miten sekä A että B väittelevät siitä, miten projektissa on edettävä ja kenen on otettava projektista vetovastuu.
Molemmat käyttävät kannanotoissaan -hAn-lausumia ja tällä tavalla ikään kuin tekevät kannanottonsa itsestään selväksi. Samalla A ja B implisiittisesti väittelevät siitä, kummalla heistä on parempaa tietoa asiasta. Väittely ratkeaa vasta sen jälkeen kun tämän sekvenssin loputtua E eli PJ-esimies vaatii osa-puolia päättämään vastuuhenkilöiden nimeämisestä.
Osallistujat väittelevät aloitettavan projektin toimintamallista
r. 1–5 A kysyy B:ltä, onko B jo alkanut hoitaa projektia
r. 6 B vastaa, ettei ole r. 6–16
B selittää päällekkäispuhunta-na, ettei A ei ole antanut hänel-le mahdollisuutta
A yrittää taustoittaa kysymys-tään päällekkäispuhuntana r. 17–20 A esittää henkilökohtaisena mielipiteenään, kenen pitäisi alkaa
hoitaa projektia
r. 21 B hyväksyy A:n mielipiteen
r. 22–24 A esittää henkilökohtaisena mielipiteenään, että A:n ja B:n osas-ton olisi hoidettava asia
r. 25–27
ja esittää toimintaehdotuksen vetoamalla yleiseen tietoonr. 29–33
ja perustelee toimintaehdotuksen esittämällä vallitsevaanoloti-laan viittaavan kannanoton
r. 34–47 ja esittää tarkennetun toimintaehdotuksen
r. 48
ja perustelee ehdotuksensa viittaamalla vallitsevaan olotilaanr. 50–59 ja esittää toimintaehdotustaan koskevan kannanoton
r. 60–64 C + D + E (PJ-esimies) alkavat esittää kysymyksiä r. 65–68 B pyytää lupaa saada kertoa asian taustat
r. 67, 69 E (PJ-esimies) antaa luvan
r. 70–81 B kertoo asian taustalla olevaa toimintaa r. 83–84
ja perustelee, miksi näin toimitaanr. 85–87
ja esittää toimintaa koskevan kannanotonr. 89–90 ja esittää tarkennetun toimintaehdotuksen
Kaavio 24. Osallistujat väittelevät aloitettavan projektin toimintamallista (Lähde: Esimerkki 7.24.A. -hAn-lausuman sisältävä vuoro korostettu)