Yhteistyö

Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Oppilaiden osallisuus

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen.

Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä.

Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun³⁶. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja

osallistumista.³⁷ Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja

toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.

36 Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013)

37 Perusopetuslaki 47 a § 2 mom. (1267/2013)

Jokaisessa koulussa oppilaskuntaa edustaa oppilasjäsenistä muodostettu hallitus, jota ohjaa

oppilaskunnan ohjaaja. Alakoulujen oppilaskunnat tekevät yhteistyötä Turun Lasten Parlamentin kanssa ja osallistuvat Turun Lasten Parlamentin suurkokouksiin. Yläkoulujen oppilaskunnat tekevät vastaavasti yhteistyötä Turun Nuorisovaltuuston kanssa.

Koulussa voidaan järjestää kummioppilas- ja tukioppilastoimintaa, joka tukee oppilaiden osallisuutta ja kouluviihtyvyyttä.

Kodin ja koulun yhteistyö

Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa³⁸. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.³⁹ Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista⁴⁰. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämisen keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä ja työtavoista, oppimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa

38 Perusopetuslaki 3 § 3 mom.

39 Perusopetuslaki 26 § 1 mom. (477/2003)

40 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003)

ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin ja koulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaa vanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.

Huoltajat ovat tärkeä yhteistyökumppani koulun toimintaa kehitettäessä. Kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan esimerkiksi kehitys- ja arviointikeskusteluissa, vanhempaintapaamisissa, vanhempainilloissa ja vanhempainfoorumeissa, kodin ja koulun päivinä sekä koulun juhlissa ja tapahtumissa. Koulu antaa aktiivisesti tietoa lapsen koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvistä asioista. Huoltajan vastuulla on seurata lapsensa koulunkäyntiä säännöllisesti sekä toimia yhteistyössä koulun kanssa.

Koulun opetussuunnitelmassa kuvataan kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa tarkennetaan yhteistyön toteuttamistapoja.

Hepokullan koulussa toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, joka kokoontuu säännöllisesti. Jokaiseen kokoukseen osallistuu opettajaedustaja, joka vastaa tiedonkulusta. Huoltajat osallistuvat vuosittain koulun tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Vanhempainyhdistyksen mielipidettä kuullaan.

Huoltajat voivat käyttää vaikuttamisen kanavana vanhempainyhdistystä. Koulun kotisivuilta löytyy myös vanhempainyhdistyksen oma välilehti.

Koulu järjestää lukuvuosittain vähintään kaksi yhteisöllistä tilaisuutta tai teemapäivää, joihin huoltajat kutsutaan. Tavoitteena on tarjota huoltajalle mahdollisuus tutustua koulun arkeen. Luokanopettaja kutsuu huoltajat vähintään kerran vuodessa huoltajatapaamiseen, arviointikeskustelun tai

vanhempainillan merkeissä. Erityistilanteissa tapaamisen sijaan ollaan etäyhteydessä huoltajaan tietotekniikkaa hyödyntäen.

Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista. Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö, kuten samanaikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille.

Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa.

Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Usein myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.

Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.

Koulun sisäistä yhteistyötä kehitetään yhteisopettajuuden suuntaan. Tämä merkitsee, että kaksi tai useampi opettajaa suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opetusta sekä tavoitteiden saavuttamista eli oppimista yhdessä. Myös koulunkäynninohjaaja voi toimia yhteistyötiimissä. Tiimissä sovitaan yhteisestä tavoitteesta, huolehditaan tasavertaisesta työnjaosta ja sovitaan käytettävistä työtavoista.

Aina opettajan vaihtuessa edellinen opettaja välittää opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opettajalle, jotta oppilaan saama tuki siirtymävaiheessa jatkuu keskeytyksettä.

Koulun toiminnan rakenteita kehitettäessä korostetaan yhteistyön merkitystä oppivan yhteisön mallintajana oppilaille.

Siirtymävaiheen tuki esiopetuksesta perusopetukseen

Turun perusopetuksessa alakouluille on nimetty esiopetuksen yhteistyöyksiköt. Esiopetuksen oppilaat tutustuvat alkuopetuksen toimintaan yhteistyökoulunsa alkuopetuksen oppilaiden kanssa.

Alkuopetuksen opettajilla on samalla mahdollisuus tutustua tuleviin oppilaisiinsa.

Esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyöstä sovitaan lukuvuosittain syyskuun loppuun mennessä pidettävässä yhteistyön suunnittelukokouksessa. Koulujen nimeämät alkuopetuksen yhdysopettajat

kutsuvat koolle yhteistyöalueeseen kuuluvat esiopettajat ja koulun alkuopettajat. Kokouksessa suunnitellaan tulevan lukuvuoden yhteiset tapahtumat. Tapahtumat ovat toiminnallisia. Jokaiselle esiopetusryhmälle nimetään alkuopetuksen yhteistyöryhmä. Tapaamisia on vähintään yksi yhtä esiopetusryhmää kohden.

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan suunnitelma esi- ja alkuopetuksen yhteistoiminnasta yhteistyössä esi- ja alkuopettajien kesken.

Siirtymävaiheen tuki toiselta kolmannelle vuosiluokalle

Toisen vuosiluokan keväällä tarkistetaan erityisen tuen päätös, tiedotetaan oppilaille ja huoltajille uusista oppiaineista ja muista siirtymävaiheeseen liittyvistä asioista.

Siirtymävaiheen tuki kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle Kuudennen vuosiluokan keväällä tarkistetaan erityisen tuen päätös.

Yläkouluun siirryttäessä koulujen rehtorit, erityisopettajat, oppilaanohjaaja sekä luokanopettajat ja luokanohjaajat tekevät yhteistyötä tavoitteenaan oppilaan eheän koulupolun varmistaminen. Yläkoulut esittelevät toimintaansa kuudesluokkalaisille ja heidän huoltajilleen vanhempainillassa keväällä ennen siirtymistä yläkouluun. Kun oppilasvalinnat on tehty, oppilaille järjestetään tutustumispäivä heidän tulevaan yläkouluunsa. Seitsemännen luokan alussa pidetään huolta uusien oppilaiden ryhmäytymisestä.

Luokanohjaaja kutsuu syksyn aikana kunkin oppilaan ja hänen huoltajansa arviointi- ja kehityskeskusteluun.

Koulun opetussuunnitelmassa kuvataan siirtymävaiheen yhteistyö kuudennelta vuosiluokalta seitsemännelle vuosiluokalle. Kuvaus laaditaan siirtymävaiheeseen osallistuvien yhteistyönä.

Siirtymävaiheen tuki perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen

Jatko-opintoihin siirtymisessä oppilaanohjaaja ja toisen asteen opinto-ohjaaja tekevät keskinäistä ja tarvittaessa monialaista yhteistyötä.

Nuorille, joiden jatkokoulutusvalinta ei ole vielä selkiytynyt, on mahdollisuus koulukokeiluihin.

Koulukokeilujen tavoitteena on antaa nuorille tietoa häntä kiinnostavasta alasta ja selkeyttää koulutusvalintaa ennen jatko-opintoihin hakeutumista tutustumalla koulutusalan opiskeluun.

Toiselle asteelle siirtymistä tukee myös nivelvaiheen uraohjaajan toiminta. Uraohjaaja toimii

yhteistyössä oppilaanohjaajien kanssa ja tukee niitä oppilaita, jotka tarvitsevat poikkeuksellisen paljon tukea toiselle asteelle siirtymisessä.

Koulun ohjaussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa voidaan täsmentää kaikkien siirtymävaiheiden kuvausta.

Yhteistyö lähikoulun (Rieskalähde) kanssa

Joulu-tammikuussa kuudesluokkalaiset huoltajineen saavat viettää päivän yläkoulussa oppitunteja seuraten. Päivän aikana kerrotaan opiskelusta yläkoulussa.

Kuudensien luokkien huoltajille tulee sivistystoimelta kutsu avoimeen vanhempainiltaan, joka pidetään vuoden alussa. Maaliskuussa alakoulu saa tiedon yläkoulujen oppilasvalinnoista.

Maalis-huhtikuun vaihteessa järjestetään siirtymävaihepalaveri, jossa alakoulusta ovat mukana luokanopettaja ja tarvittaessa rehtori, erityisopettaja tai oppilashuollon edustaja. Yläkoulusta

siirtymävaihepalaveriin osallistuvat oppilaanohjaaja ja laaja-alainen erityisopettaja sekä oppilashuollon edustaja. Siirtymävaihepalaverissa käsitellään opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät oppilasta koskevat tiedot.

Toukokuussa kaikki 6. -luokkalaiset menevät tutustumaan tulevaan luokanvalvojaansa, tukioppilaihinsa ja omaan luokkaansa yhdeksi iltapäiväksi.

Kuudesluokkalaisille laaditaan tarvittavat tuen asiakirjat kevään aikana.