Butleriin itseensä palataksemme, viimeisimmässä teok-sessaan hän miettii siis yhä edelleen performatiivisuutta, ja tällä kertaa sukupuolen ja seksuaalisuuden performa-tiivisuuden yhteyttä prekaarien yhteisöjen tilanteisiin
ja potentiaalisiin poliittisesti eroja ylittäviin yhteenliit-tymiin tai liittolaisuuksiin. Hän palaa niin ikään takaisin Austinin ajatuksiin ja kysyy, huvittuneesti mutta samalla vakavissaan: ”Miksi ihmiset olisivat kiinnostuneita tästä suhteellisen hämärästä puhetekoteoriasta?”37
Vastaukseksi käynee vaikkapa se, että esimerkiksi sukupuolen performatiivisuuden teoria nostaa yhä uu-delleen esiin Austinin puhetekoteoriaan ”piiloutuvan”
poliittisen potentiaalin: koska sekä sukupuolesta pu-huttaessa että sitä ruumiillisesti tehdessä ja toistettaessa jotain voi aina mennä vikaan, normit eivät määrittele sukupuolta aukottomasti, vaan se voi muuttua.38 Suku-puolta kyllä tehdään sekä sanoin (illokutorisesti), että muin teoin ja sanoista seuraa (perlokutorisesti) suku-puolittumista, mutta tekevälle sattuu, ja prosessissa voi tuottua jotain uutta39.
Ja lopulta on muistettava, että eivät vain toistuvat pu-heteot vaan myös toistuva puhumattomuus voi olla tuot-tavaa, niin arjessa kuin representaatioissa. Annan vielä lopuksi puheenvuoron Eve Sedgwickille, joka kirjoitti Tendencies-kirjassaan, oman performatiivisuuden mietti-misensä alkuvaiheissa, Butlerin Hankalasta sukupuolesta vaikuttuneena:
”[S]ekä kaapista tulon että kaapissa olon tekojen voidaan nähdä dramatisoivan tiettyjä kielellisen performatiivisuuden piirteitä, tavoilla joilla on laajasti sovellettavia vaikutuksia.
Tässä kehyksessä yksi kaapissa olon hätkähdyttävimpiä aspekteja on esimerkiksi se, että kyseinen puheteko muo-dostuu sarjasta hiljaisuuksia!”40
Viitteet
1 Alkuteos Gender Trouble. Feminism and the Subversion of Identity. Kirjasta otet-tiin 1. painos 1990 ja 2. painos 1999, suomeksi kirja ilmestyi vuonna 2006.
2 Butler 2006, 27; Björklund & Dahl 2015, 9. Pohjoismainen HLBTQ-tut-kimuksen lehti Lambda Nordica omisti kaksoisnumeronsa 2–3/2015 tuolloin 25-vuotiaalle Hankalalle sukupuolelle.
Numerossa sekä tarkastellaan Butlerin teoksen vaikutuksen syvyyttä sukupuo-len ja seksuaalisuuden tutkimuksen kenttään että arvioidaan sen perintöä kriittisesti, ks. esim. Liljeström 2015.
3 Jagger 2008, 23–24, ks. myös Björklund
& Dahl 2015.
4 Butler 2006, 25.
5 Bell 1999, 164.
6 Esim. Butler 1993, 10, 13, 224; 1997 passim.
7 Butler 2015, 28. Suom. kirjoittajan, samoin kaikki muutkin englanninkielis-ten alkutekstien sitaattisuomennokset.
8 Sama.
9 Austin 2016, esim. 16. Avioliitto-seremonian ja -lupauksen keskeisyydestä ja kompleksisuudesta Austinilla ks. esim.
Sedgwick 2003, 70.
10 Esim. Butler 2006, 234–236 11 Sama, 41.
12 Sama, 196–247.
13 Sama, 200.
14 Sama, 236. Kursivointi Butlerin.
15 Suomessa Butlerin ideoita on istuttanut feministiseen filosofiseen keskusteluun Tuija Pulkkinen, ks. esim. 1998.
16 Ks. esim. Sedgwick 1993; Rrose is a Rrose is a Rrose 1997; Davis 1998;
Kaskisaari 2000; Charpentier 2001;
Sederholm 2002; Sedgwick 2003; Rossi 2003; Kekki 2003; 2004; Jackson 2007;
Vänskä 2006; Karkulehto 2011; Rossi 2015.
17 Vrt. Lahtinen tässä numerossa.
18 Ks. performatiivista, performatiivisuu-desta ja performanssista myös Sedgwick 2003, 3–8.
19 Lloyd 1999, 197.
20 Austin 2016, 30; Lloyd 1999, 137; Kas-kisaari 2000, 40. Vrt. Koskensilta tässä numerossa.
21 Butler 2006, 32–34.
22 Lloyd 2005, 138.
23 Sedgwick 1993, 8–9; 2003, 61–62.
24 Sedgwick 2003, 38.
25 Kekki, esim. 2003; 2006.
26 Kekki 2006, 43.
27 Ks. esim. A Queer Romance 1995; Davis 1998; Camp 1999; Rossi 2003; Karku-lehto 2011; Kalha 2005; 2013.
28 Vänskä 2006.
29 Sederholm 2002, 22.
30 Ks. myös Pulkkinen 1998.
31 Kaskisaari 2000.
32 Charpentier 2001.
33 Kaskisaari 2000, 40–41.
34 Sama, 41.
35 Rossi 2003, 180–224.
36 Rossi 2015, 56. Austin-suomennokses-saan (2016) Risto Koskensilta on kään-tänyt tässä taustalla olevat termit happy
ja unhappy ”luontuvaksi” ja ”luontumat-tomaksi” sekä termin infelicity ”kompas-teluksi”.
37 Butler 2015, 28.
38 Sama, 28–32.
39 Ks. ’illokuutiosta’ ja ’perlokuutiosta’
Risto Koskensillan kirjoitus tässä nume-rossa.
40 Sedgwick 1993, 11. Vrt. hiljainen puhe-teko, Austin 2016, 83–84; sekä Melisa Stevanovicin artikkeli tässä numerossa.
Kirjallisuus
A Queer Romance. Lesbians, Gay Men and Popular Culture. Toim. Paul Burston &
Colin Richardson. Routledge, London 1995.
Austin, J. L., Näin tehdään sanoilla (How to Do Things With Words, 1962/1975).
Suom. Risto Koskensilta. niin & näin, Tampere 2016.
Bell, Vicki, On Speech, Race, and Melan-cholia. An Interview with Judith Butler.
Teoksessa Performativity and Belonging.
Toim. Vicki Bell. Sage, London,1999, 163–174.
Björklund, Jenny & Dahl, Ulrika, Gender Trouble in Lambda Nordica. Lambda Nordica. No. 2–3. 2015, 7–19.
Butler, Judith, Bodies that Matter. Routledge, New York 1993.
Butler, Judith, Excitable Speech. The Politics of the Performative. Routledge, New York 1997.
Butler, Judith, Hankala sukupuoli. Feminismi ja identiteetin kumous (Gender Trouble:
Feminism and the Subversion of Iden-tity, 1990/1999). Suom. Tuija Pulkki-nen ja Leena-Maija Rossi. Gaudeamus, Helsinki 2006.
Butler, Judith, Notes Toward a Performative Theory of Assembly. Harvard University Press, Cambridge 2015.
Camp. Queer Aesthetics and the Performing Subject. Toim. Fabio Cleto. Edinburgh University Press, Edinburgh 1999.
Charpentier, Sari, Sukupuoliusko. Nykykult-tuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 69, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2001.
Davis, Whitney, ’Homosexualism,’ Gay and Lesbian Studies, and Queer Theory in Art History. Teoksessa The Subjects of Art History: Historical Objects in Con-temporary Perspective. Toim. Mark E.
Cheetham, Michael An Holly & Keith Moxey. Cambridge University Press, Cambridge 1998.
Jackson, Jennifer Tennant, The Efficacity of Meta-conceptual Performativity.
Teoksessa Conceptual Odysseys: Passages to Cultural Analysis. Toim. Griselda Pollock. I. B. Tauris, London, 2007, 153–171.
Jagger, Gill, Judith Butler, Sexual Politics, Social Change, and the Power of the Per-formance. Routledge, London 2008.
Kalha, Harri, Tapaus Magnus Enckell. SKS, Helsinki 2005.
Kalha, Harri, Kokottien kultakausi. Belle Épo-quen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina. SKS, Helsinki 2013.
Karkulehto, Sanna, Seksin mediamarkkinat.
Gaudeamus, Helsinki 2011.
Kaskisaari, Marja, Kyseenalaiset subjektit.
SoPhi, Jyväskylä 2000.
Kekki, Lasse, From Gay to Queer: Gay Male Identity in Selected Fiction by David Lea-vitt and in Tony Kushner’s Play Angels in America I–II. Peter Lang, Bern 2003.
Kekki, Lasse, Pervot pidot. Johdanto Homo-, lesbo- ja queer-kirjallisuudentutkimuk-seen. Teoksessa Pervot Pidot. Homo-, lesbo- ja queer-näkökulmia kirjallisuu-dentutkimukseen. Toim. Lasse Kekki &
Kaisa Ilmonen. Like, Helsinki 2004, 13–45.
Lloyd, Moya, Performativity, Parody, Politics.
Theory, Culture & Society. No. 2, Vol, 16, 1999, 195–213.
Lloyd, Moya, Beyond Identity Politics. Femi-nism, Power and Politics. Thousand Oaks, London 2005
Liljeström, Marianne, Affective Traces. Recep-tion of Judith Butler’s Gender Trouble in Finland in the 1990s. Lambda Nordica.
No. 2–3, 2015, 74–96.
Pulkkinen, Tuija. Postmoderni politiikan filoso-fia. Gaudeamus, Helsinki 1998.
Rrose is a Rrose is a Rrose. Toim. Jennifer Bles-sing. Guggenheim Museum & Harry N.
Abrams, New York 1997.
Rossi, Leena-Maija, Heterotehdas. Televisio-mainonta sukupuolituotantona. Gaudea-mus, Helsinki 2003.
Rossi, Leena-Maija, Muuttuva sukupuoli. Sek-suaalisuuden, luokan ja värin politiikkaa.
Gaudeamus, Helsinki 2015.
Sedgwick, Eve Kosofsky, Tendencies. Duke University Press, Durham 1993.
Sedgwick, Eve Kosofsky, Touching Feeling.
Affect, Pedagogy, Performativity. Duke University Press, Durham 2003.
HelerohelineA Storybook Lies.
P
residenttiehdokas Trump lupasi korjata suur-kaupunkien väkivaltarikosongelman ja va-roitti ”pahoista hombreista” sekä Meksikosta saapuvista ”murhaajista ja raiskaajista”. ”Hal-litsemattomana syöpänä” leviävä radikaali is-lamismi tultaisiin sekin kukistamaan. Trump on jatkanut samoilla linjoilla myös presidentin tehtävässä. Hän on lu-vannut laittaa rajat kuntoon ja estää ”pahojen ihmisten”pääsyn maahan. Tämä saadaan aikaan rakentamalla raja-muuri sekä kieltämällä maahantulo tietyistä maista.
Pelko on voimakas poliittinen työkalu. Yhteiskunnal-lista pelkoa ja epävarmuutta ilmenee usein silloin, kun yhteiskunnan rakenteet muuttuvat nopeasti ja vakiin-tuneet asemat sekä arvot kyseenalaistuvat. Pelon vallitessa annetaan helposti valtaa yksinkertaisia ratkaisuja tarjoa-ville hahmoille ja vastakulttuurisille ryhmille. Jonkin haavoittuvuuden nimeäminen ja uhkaavan kehityskulun kuvaaminen voivat luoda tai vahvistaa pelkoja. Näiden korjaamiseksi esitetty lupaus järjestyksestä ja paluusta en-tiseen tarjoaa pelon tilalle varmuutta ja turvallisuutta.1
Puhetekoteoriaa ja siihen pohjautuvaa turvallistamis-teoriaa voidaan käyttää jäsentämään turvallisuuspuheen yleistä poliittista dynamiikkaa, kansallisen turvallisuuden käsitehistoriaa ja Trumpin turvallisuuspuhetekoja2. Trumpin politiikan ongelmallisuuden ohessa voi samoilla välineillä arvioida myös suomalaista turvallisuus- ja uh-kapuhetta. Analyysi toimii rokotteena turvallisuuspuheen itsestäänselvyyksiä vastaan. Pureudun turvallisuuden ja turvattomuuden ongelmalliseen suhteeseen, turval-lisuuspuheen kiistanalaisuuteen sekä näistä seuraavaan vastuuseen turvallisuuspuheesta. Trumpin puheiden tar-kastelu käy esimerkiksi tämän tutkimuksellisen lähesty-mistavan eri puolista.
