3.1 Vertaileva tutkimus ja teemahaastattelu
Tutkimukseni toteutuksessa käytän vertailevaa tutkimusta, aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Teemahaastattelua käytetään silloin, kun halutaan saada aineistoa tietystä aihealueesta. Se sijoittuu muodoltaan avoimen sekä
strukturoidun haastattelun välille. Toteuttaminen vaatii kyseiseen aiheiseen perehtymistä sekä haastateltavien tarkkaa valitsemista. Teemahaastattelu sopii hyvin silloin kun halutuista
vastauksista ei voi olla varma, esimerkiksi kokemuspohjaiset haastattelut. Teemahaastattelut toteutetaan yleensä puolistrukturoidun haastattelun mukaisesti eli valmiita aihealueita sekä kysymyksiä on valittu, mutta haastattelussa ei tarvitse edetä järjestyksessä sekä haastateltavalla on paljon tilaa.84 Strukturoitu haastattelu eli lomakehaastattelu toteutetaan yleensä hyvin ohjatusti vastaamalla valmiiksi annettuihin kysymyksiin järjestyksessä. Strukturoituun
haastatteluun voi kumminkin sisällyttää avoimia kysymyksiä, joita voidaan käyttää laadulliseen tutkimukseen ja näin myös soveltaa teemahaastatteluun.85 Valitsin tutkimuksen metodiksi teemahaastattelun, koska tutkimuksen kohteena olivat samaan kohderyhmään kuuluvien
yksilöiden kokemuksia tutkittavasta ilmiöstä. Käytin tutkimuksessani kahta haastattelun muotoa:
puolistrukturoitua teemahaastattelua, jonka toteutin kasvokkain haastateltavan kanssa sekä lomakehaastattelua, jonka rakensin teemahaastattelun pohjalta. Lomakehaastattele koostui avoimista kysymyksistä, joiden tukena käytin apukysymyksiä. Korostin lomakkeen alussa myös haastateltavien omaa vapautta kysymysten vastauksissa. Suunnittelin haastattelun koostumaan kolmesta teemasta:
• Ateismi ja uskonnottomuus
• Yksityiselämä
• Muiden vastaanotto ja yhteiskunta
84 Haastattelun muodot.
85 Haastattelun muodot.
Ensimmäisen teeman tarkoitus oli kartoittaa haastateltavan henkilön määritelmää ateismista sekä sen merkityksestä itselleen ja henkilökohtaista maailmankuvaa. Toisen teeman kohdalla haettiin ateismin tai uskonnottomuuden vaikutuksia henkilökohtaiseen elämään, esimerkiksi ihmissuhteisiin. Kolmannessa teemassa keskityttiin muiden ihmisten suhtautumiseen sekä miten suomalaisessa yhteiskunta kohtaa uskonnottomuutta ja ateismia. Haastattelujen alussa keräsin haastateltavien taustatietoja. Heidän ikähaarukkansa, asuinpaikan lääneittäin sekä koulutustason. Lomakehaastatteluun muodostui yhteensä 17 kysymystä.
Haastattelijoiden valintakriteerinä oli henkilöt, jotka kutsuvat itseään ateistiksi. Saadakseni kriteereihin sopivia haastateltavia otin yhteyttä Vapaa-ajattelijat ry:hyn, jonka toimihenkilöt lupasivat välittää haastattelupyyntöäni jäsenilleen. Kolme haastattelua toteutui kasvokkain teemahaastatteluina. Lomakehaastatteluita lähetin 13 ja sain takaisin yhdeksän vastausta.
Yhteensä tutkimukseeni sain siis 12 haastattelua. Lomakehaastatteluun pystyi vastaan Google Forms -pohjaan tehdyn lomakkeen kautta, erillisenä tiedostona sekä kirjeenä. Kuusi
haastateltavista käytti Google Forms-pohjaa, kaksi vastasi kysymyksiin tiedoston kautta ja yksi kirjeenä.
Teemahaastattelun sekä lomakehaastattelun käyttäminen aineiston keruumenetelmänä valikoitui käytännöllisistä syistä, mutta molempien hyvät puolet palvelivat tutkimustani.
Kasvokkain toteutetussa teemahaastattelussa hyviä puolia ovat mahdollisuus tarkentaviin kysymyksiin ja monitahoisuuden toteutuminen. Monitahoisuudella tarkoitetaan sitä, että haastateltavilla on mahdollisuus ohjata haastattelun teeman sisällä käsiteltäviä asioita ja näin esiin voi nousta uusia näkökulmia tutkimukseen. 86 Lomakehaastatteluissa tilanne on hieman erilainen, sillä teemojen alle on valittu valmiita kysymyksiä eikä mahdollisuutta keskusteluun haastattelijan ja haastateltavan välillä ole. Vastaukset voivat tällöin jäädä suppeaksi eikä uusia näkökulmia välttämättä synny. 87 Uusien näkökulmien esiin tuomista yritin edesauttaa lisäämällä
86 Hirsjärvi & Hurme 2011, 35.
87 Hirsjärvi & Hurme 2011, 37.
lomakehaastattelun loppuun kohdan, jossa pyysin haastateltavia kirjoittamaan tai tarkentamaan haastatellussa käytyjä kysymyksiä tai lisäämään sellaisia ajatuksia mitä lomakkeessa ei käsitelty.
Lomakehaastattelun hyvänä puolena laadullisessa tutkimuksessa on, että se sopii arkojen aiheiden käsittelyyn, joita esimerkiksi vakaumukseen ja uskontoon liittyvät asiat ovat.
Lomakehaastattelussa ei tarvitse miettiä haastateltavan ja haastattelijan välisen huonon henkilökemian vaikutuksia haastatteluun.88 Kasvokkain tapahtuvassa haastattelussa haastateltava voi kokea painetta haastattelutilanteen sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Haastateltava voi pelätä tulevansa väärin ymmärretyksi tai, että häntä tuomitaan.
3.2 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi
Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tarkoituksena on saada tiivistettyä tekstissä löytyneet merkitykset sanalliseen muotoon, kumminkaan viemättä niiden informaatioarvoa. Aineistosta otetaan mukaan vain tutkimukselle hyödyllisiä asioita, joiden pohjalta luodaan teoriaa. Kyseistä analyysi tapaa käytetään yleisesti erilaisten tekstiaineistoihin, kuten päiväkirjoihin ja teoksiin.89 Tutkimus metodikseni valikoitui kyseinen analyysitapa, koska aineistoni koostuu pääasiassa tekstistä lukuun ottamatta kolmea kasvokkain tapahtunutta haastattelua. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi koostuu kolmesta vaiheesta: redusoinnista, klusteroinnista ja abstrahoinnista.
Ensimmäisessä vaiheessa eli redusoinnissa aineistosta etsitään analyysiyksikköjä, mitkä ovat tutkimuksen kannalta oleellisia asioita. Nämä analyysiyksiköt voivat olla yksittäisiä lauseita tai ajatuskokoelmia aineistosta. Oleellisten analyysiyksiköiden ollessa kerätty, ne pelkistetään. Tämä tarkoittaa aineistoin auki kirjoittamista ja oleellisten asioiden keräämistä aineistosta.
Klusterointiin siirryttäessä aineistosta etsitään eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä, jotka niputetaan ilmiöitä kuvaavien ylä- ja alaluokkien alle. Tämä auttaa viimeistä vaihetta eli
abstrahointi, jossa nämä ylä- ja alaluokissa oleville ilmiöille annetaan käsitteelliset termit ja niistä voidaan muodostaa johtopäätöksiä.90
88 Hirsjärvi & Hurme 2011, 36.
89 Tuomi & Sarajärvi 2009, 122.
90 Tuomi & Sarajärvi 2009, 122–125.
Tutkielmani kohdalla minulla oli jo valmiiksi päätetyt yläluokat eli teemat mihin halusin
haastatteluissani keskittyä. Aloitin aineistoni analyysin litteroimalla nauhoitetut haastattelut sekä kirjoittamalla jokaisesta oman käsikirjoituksen, mikä auttoi löytämään haastatteluista oikeat kohdat. Lähettämissäni lomakehaastatteluissa toimin niin, että tulostin kaikki vastaukset paperiversioiksi. Ennen kuin aloitin klusteroinnin luin jokaisen haastattelun kertaalleen läpi, jonka jälkeen siirryin käymään vastauksia läpi teema kerrallaan ja aloin luomaan alaluokkia vastauksista nousevien ilmiöiden mukaan. Kirjoitin ilmiöiden alle vastauksien eroavaisuuksia sekä yhtäläisyyksiä. Tämän tehtyäni, tein yhteenvetoa haastateltavien iästä, asuinpaikasta sekä koulutuksesta. Haastelujen klusteroinnin ollessa valmis siirryin prosessin viimeiseen vaiheeseen eli abstrahointiin. Lähdin tarkastelemaan, millä tavoin tutkimuskirjallisuudessani esitetyt ilmiöt vertautuvat haastatteluihini sekä mitkä tekijät selittävät ilmiöiden samankaltaisuutta tai
eroavaisuuksia.
Aineistolähtöisen sisällönanalyysin heikkouksina sekä sen luotettavuuden vaarana on väkisin analysoiminen, jolloin tutkija on ”tekevinään analyysia”. Tällä viitataan siihen, että tutkija yrittää liian vähäisistä tai suppeista vastauksista luoda analyysia. Tärkeintä analyysin teossa on muistaa, ettei analyysi ole vain saatujen vastauksien ilmaisua tai toistoa, vaan se on johtopäätösten tekoa ja merkityssuhteiden vetoa ylä- ja alaluokkien välillä. Mikäli tällaisia suhteita ei löydetä, on asiaa korjattava ennen tutkimuksen kirjoittamista. Tyhjästä analyysin luominen ei palvele tutkimusta eikä tutkimuskenttään, mihin tutkimus laajemmin kytkeytyy, millään tavalla.91 Omassa
tutkimusprosessina en kumminkaan kohdannut tällaisia ongelmia. Aineistoa oli paljon ja siitä oli helppo löytää yhteyksiä vertailuaineistoon. Aineistosta selvisi toistuvia ilmiöitä eri
haastatteluiden välillä, joiden auki kirjoittaminen sekä teoriaan liittäminen onnistui. Seuraavassa luvussa esittelen näitä tuloksia neljässä eri vaiheessa.
91 Tuomi & Sarajärvi 2009, 145–146.
3.3 Tutkimusetiikka
Hyvällä tieteellisellä käytännöllä viitataan eettisesti kestäviin tiedonhankinta- sekä
tutkimusmenetelmiin, joita tutkijan tulee käyttää tutkimuksessaan. Se velvoittaa tutkijaa myös rehellisyyteen sekä toimimaan vilpittömästi toisia tutkijoita, tutkimuskohteina olevia sekä yleisöä kohtaan.92 Tutkimusaineiston säilytyksestä tulee tehdä päätös ennen tutkinnan aloittamista.
Mikäli aineistolla ei ole jatkokäyttöä täytyy se tuhota tutkimuksen päättymisen jälkeen. Tämä tarkoittaa käytännössä fyysiset aineiston silppuamista ja sähköisen aineiston
päällekirjoittamista.93 Tutkimukseni aineisto on kertaluontoinen ja se on säilytetty tutkimuksen ajan asianmukaisesti ja tutkimuksen päätyttyä haastattelun aineisto tuhotaan. Paperilla olevat henkilötiedot sekä muistiinpanot silputaan, sähköiset aineistot poistetaan Googlen ohjeiden mukaan pysyvästi. Äänitiedostoista kuin myös sähköisistä lomakkeista ei voida tunnistaa henkilöitä, sillä ne eivät sisällä nimiä tai muita tarkkoja tietoja, kuten ikää tai asuinpaikkaa.
Anonymisoinnilla tarkoitetaan, että aineistoissa henkilön tunnistaminen on mahdotonta.
Esimerkiksi tunnistetiedot ovat helposti irrotettavissa aineistosta ja hävitettävissä tai tietoja kerätään vain yleisellä tasolla, kuten ikähaarukoiden mukaan.94 Eettiseen tutkimuskäytäntöön kuuluu myös haastattelijoiden vapaaehtoisuuden varmistaminen suostumuslomakkeen kautta.95 Käytin kasvokkain haastatteluissani suostumuslomaketta, jossa kerrottiin tutkimuksen
tarkoituksesta, tietojen käsittelyn anonymiteetistä ja siitä, että heillä on oikeus vetäytyä tutkimuksesta milloin tahansa. Lomakkeen allekirjoittivat sekä tutkija että haastateltavat.
Nauhoitin haastattelut ja nimesin äänitiedostot päivämäärän ja kirjaintunnisteen mukaan.
Henkilötiedot keräsin myös paperisen lomakkeen muodossa kasvokkain haastattelussa, ja henkilötiedot kysyttiin vain yleisluontoisesti mukaan eikä siihen vaadittu nimeä. Sähköisen kyselylomakkeen alussa oli kerrottu tutkimuksen tarkoitus sekä muistutus, että kysymyksiin saa vastata haluamallaan tavalla ja niihin vastaamisesta voi myös kieltäytyä. Sähköisen
92 Vilkka 2021[2005].
93 Aineiston hävittäminen, anonymisointi tai arkistointi tutkimuksen päättyessä.
94 Aineiston hävittäminen, anonymisointi tai arkistointi tutkimuksen päättyessä.
95 Suostumuslomake.
kyselylomakkeen alussa kerrottiin, että lomakkeeseen vastaaminen tarkoittaa suostumuksen antamista haastatteluun.