3.1 Tutkimusmenetelmä
Työn tutkimusstrategia eli tutkimuksen lähestymistapa on tapaustutkimus, jonka tavoitteena on tapauksen ja siihen liittyvien olosuhteiden tarkka ja todenmukainen kuvailu ja sitä kautta ymmärryksen lisääminen tapauksesta (Laine, Bamberg & Jo-kinen 2007). Tapaustutkimuksessa tutkimusasetelma rakennetaan yhden tutkitta-vaa ilmiötä edustavan tapauksen tai tapausjoukon varaan, joita pyritään kontekstu-aalisesti ymmärtämään osana tiettyä ympäristöä (Laine, Bamberg & Jokinen 2007;
Eriksson & Koistinen 2014). Tapauksen kohteena voi olla esimerkiksi jokin organi-saatio, kuten työpaikka tai yritys, tai niihin kytkeytyvä projekti. Tässä tutkimuksessa tutkimuskohteena eli tapauksena on julkishallinnollisen organisaation käynnistämä kehityshanke.
Erikssonin & Koistisen (2014) mukaan esimerkiksi Stake (1995) jakaa tapaustutki-muksen useampaan tyyppiin. Tämän työn tutkimus yhdistelee tavoitteita sekä itses-sään arvokkaasta että välineellisestä tapaustutkimuksesta. Itsessään arvokas ta-paustutkimus on kyseessä silloin, kun tutkimuksen kannalta on mielekästä tarkas-tella tiettyä, ainutlaatuista tapausta yksityiskohtineen (Eriksson & Koistinen 2014).
Tässä tutkimuksessa suuren organisaation henkilöstöetuuksien kehittämiseen täh-täävä hanke voidaan nähdä tarkasti rajattuna ja ainutkertaisena tutkimuskohteena.
Tutkimuskohteen ainutkertaisuutta voidaan perustella myös tutkittavan hankkeen tavoitteilla, jotka liittyvät laajempien kuntatason liikennejärjestelmä- sekä ympä-ristö- ja päästöohjaukseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen osin organisaation henkilöstöhallinnan keinoin.
Tapaustutkimus mahdollistaa myös tutkittavan tapauksen arvioinnin laajemmassa mittakaavassa eli esimerkiksi sen, miten saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti so-veltaa muualla tai muissa vastaavissa jatkotutkimuksissa (Aaltio 1999). Välineelli-nen tapaustutkimus on kyseessä, kun tapaustutkimuksella on välineelliVälineelli-nen merki-tys, eli sen avulla halutaan ymmärtää jotain muuta kuin vain kyseistä tapausta, jol-loin tapaus on kiinnostava myös yleisten teemojen vuoksi (Eriksson & Koistinen 2014). Vaikka tässä työssä tutkittavan hankkeen ensisijaisena tavoitteena on muo-dostaa joustava työmatkaliikkumisen toimintamalli Tampereen kaupungin henki-löstölle, tavoitteena on tuottaa pitkän tähtäimen kehitystyön malli, jonka osia voi-taisiin mahdollisesti ottaa käyttöön tulevaisuudessa myös muissa organisaatioissa.
Tutkimukseen liittyvässä hankkeessa tuloksista pyritään tekemään siis myös siinä määrin yleistettäviä, että niistä voidaan johtaa yleisiä suosituksia, jotka koskevat myös tutkittavan organisaation ulkopuolisia organisaatioita sekä laajempia toimin-taympäristöjä. Näin ollen tämä tapaustutkimus voidaan mieltää tavoitteiltaan myös ohjaavaksi, sillä sen tavoitteena on parantaa tutkimuskohteen nykytilaa tai tulevai-suudessa kehittää muita vastaavia kohteita.
Monimenetelmällistä tutkimusotetta voidaan hyödyntää tapaustutkimuksessa – sekä tapaustutkimukselle että monimenetelmälliselle tutkimukselle on ominaista useiden erilaisten aineistojen ja analyysitapojen sekä menetelmien käyttö samassa tutkimuksessa (Aaltio 1999; Eriksson & Koistinen 2014). Monimenetelmällinen
20
tutkimusote on usein yhdistetty triangulaation käyttöön, jolloin on kyse lähinnä metodologisesta tai aineistollisesta triangulaatiosta – tapaustutkimuksessa triangu-laatio viittaa usein erilaisten metodologioiden (laadullisen ja määrällisen) yhdistä-miseen (Eriksson & Koistinen 2014). Tällöin, tutkimusmenetelminä voivat olla esi-merkiksi haastattelut, kirjalliseen materiaaliin perehtyminen, osallistuva havain-nointi tai kysely, jotka tuottavat aineiston tai useita aineistoja (Aaltio 1999).
Kuva 4. Tutkimuksen menetelmällinen toteutus.
Työn tutkimusaineisto on rakennettu ja analysoitu hyödyntämällä seuraavaa trian-gulaatioon perustuvaa menetelmällistä kokonaisuutta.
Kirjallisuusselvityksessä on perehdytty olemassa olevaan ja julkaistuun tietoon työpaikkojen liikkumisen ohjauksesta, liikenteen työsuhde-etuuksien ja työmatka-liikkumisen verokohtelusta sekä joustavista työmatkatyömatka-liikkumisen toimintamal-leista. Lisäksi työssä on selvitetty työpaikkaliikkumisen ohjauksen työsuhde-etuihin perustuvien keinojen vaikuttavuus- ja seurantatietoa. Kirjallisuudesta johdettu tieto on koottu kokonaisuudeksi tutkimusta koskevan hankkeen tavoitteen eli joustavan toimintamallin ja sitä tukevien vaihtoehtoisten etuusmallien muodostamisen taus-talle. Kirjallisuusselvityksessä on muodostettu yhteenveto erityisesti Belgian liikku-misen budjetti -käsitteestä, sen teoreettisista taustasta, toteutusmallista Belgiassa ja sen sisällä tarjotuista keinoista. Vastaavia malleja tarkasteluun on haettu suudesta myös muista maista. Mallien ja niihin sisältyvien keinojen osalta kirjalli-suusselvityksessä on käyty läpi myös niiden tilanne, muoto ja toteutustapa. Kirjalli-suusselvityksen perusteella on lopuksi arvioitu tarkasteltuja malleja yhdistävien piirteiden soveltuvuutta suomalaisittain eritoten lainsäädännön ja verotukseen liit-tyvien mahdollisuuksien näkökulmasta.
Kirjallisuusaineistoa on täydennetty puolistrukturoiduin teema- ja asiantuntija-haastatteluin. Kirjallisuutta täydentävät haastattelut on suunnattu liikkumisen
21
budjettia työnantajille Belgiassa tarjoaville yrityksille ja asiantuntijoille sekä uusien liikkumisen palveluiden (MaaS) ja älykkään liikenteen asiantuntijoille Suomessa.
Liikkumisen budjetin toteutustavan ja vaikuttavuustiedon keräämisen osalta vas-taukset saatiin kahdelta taholta, jotka olivat liikkumisbudjetin toteutusratkaisuihin erikoistunut belgialainen yksityinen palveluntarjoaja Skipr sekä Service public fédéral Mobilité et Transports (SPF) -organisaatio, joka valtion julkisena palveluna Belgiassa vastaa maan liikenne- ja liikkumispolitiikan toteuttamisesta. Hanketta ja tutkimusta varten haastateltiin myös MaaS -palvelualustojen ja sovellusten kehittä-miseen erikoistuneen MaaS Global Oy:n ja älykkään liikenteen yhteistyöfoorumi ITS-Finland ry:n asiantuntijoita koskien kestävän työmatkaliikkumisen edistämistä sekä eurooppalaisten vähäpäästöistä ja joustavaa työmatkaliikkumista tukevien mallien soveltuvuutta ja soveltamisen edellytyksiä Suomessa.
Lisäksi asiantuntijahaastattelut toteutettiin Tampereen kaupungin toimintamallia tukevien joustavien työmatkaliikkumisen etuusmallien toteutettavuuden arviointia varten neljälle suomalaiselle työsuhde-etujen sähköisten maksuvälineiden palve-luntarjoajalle. Vastaukset saatiin yrityskaupan myötä yhdistyneeltä ePassilta ja Eazybreakiltä sekä lisäksi Smartumilta.
Haastatteluita on siis hyödynnetty sekä työn empiirisessä osiossa eli varsinaisessa tapaustutkimuksessa, että kirjallisuusselvityksen tukena. Haastattelut on toteutettu sekä sähköpostihaastatteluina että etähaastatteluina Microsoft Teams -keskustelui-den muodossa.
Paikkatietotarkastelut. Lähtötietojen ja paikkatietotarkastelujen (GIS) perus-teella työssä muodostettiin kokonaiskuva Tampereen kaupungin liikkumisen eduista nykytilanteessa, eri toimipaikkojen ja palvelualueiden henkilömääristä ja niiden mahdollisuuksista kestävään liikkumiseen. Toimipisteistä ja joukkoliiken-teen palvelualueista on tunnistettu mahdollisuudet kestävien kulkumuotojen hyö-dyntämiseen sijainnin ja työtehtävien (työaikamuodon) perusteella. Tarkastelut to-teutettiin suodattamalla ja paikantamalla (osoitetietoja hyödyntämällä eli geokoo-daamalla) nykyiset kaupungin toimipisteet, joihin liitettiin tieto toimipisteiden hen-kilömääristä. Myös työaikamuototieto liitettiin toimipisteisiin määräämällä kulle-kin toimispisteelle hallitseva työaikamuoto. Toimipisteiden jakautumista tarkastel-tiin henkilömäärän ja hallitsevan työaikamuodon mukaan vyöhykkeittäin. Paikka-tiedolla selvitettiin myös henkilömäärien jakautumista joukkoliikenteen palvelu-taso- ja YKR -vyöhykkeittäin (tässä määritettiin esimerkiksi, kuinka moni kaupun-gin henkilöstöstä työskentelee joukkoliikenteen parhaimmilla palvelutasoalueilla).
Lisäksi paikkatietotarkasteluin määritettiin, kuinka paljon työntekijöitä työskente-lee joukkoliikenteen runkolinjastosta käveltävällä etäisyydellä. Joukkoliikenteen linjaston vyöhyketarkastelussa on huomioitu myös liikenteelle avautuvat ensimmäi-sen (linjat 1 ja 3) ja toiensimmäi-sen vaiheen raitiolinjat. Joukkoliikenteen linjastotarkaste-lussa avoin linjastoaineisto on luokiteltu uuden joukkoliikenteen palvelutasomää-rittelyn mukaan (Tampereen seudun joukkoliikenne Nysse 2021).
Henkilöstötyöpaja. Hankkeessa laadittuja vaihtoehtoisia joustavan liikkumisen etuusmalleja arvioitiin työpajassa, johon kutsuttiin mukaan kaupungin ekotukihen-kilöitä, jotka arvioivat malleja koko oman palvelualueensa näkökulmasta. Ennalta annettuja arviointinäkökulmia olivat ympäristö, tasa-arvoisuus, kustannukset,
22
hyväksyttävyys ja henkilöstön hyvinvointi. Työpajamenetelmänä hyödynnettiin pal-velumuotoilua, jonka avulla nostettiin esille erilaisten toimipisteiden ja palvelualu-eiden erityispiirteitä ja näkökulmia. Työpajan alustana toimi digitaalinen white-board Miro.
Henkilöstökysely. Kyselyllä kartoitettiin ensisijaisesti henkilöstön kiinnostusta ottaa yksi vaihtoehtoisista etumalleista, työsuhdematkalipun laajennus, käyttöön sekä arvioitiin työsuhdematkalippuetuun liittyvän muutoksen vaikutuksia kulkuta-poihin. Lisäksi kyselyllä kerättiin tietoa joustavan työmatkaliikkumisen toiminta-mallin pitkän tähtäimen kehitystyötä varten. Kysely toteutettiin internetkyselynä, joka julkaistiin Tampereen kaupungin sisäisessä tiedotuskanavassa.
3.2 Tutkimusaineisto
Koska tapaustutkimukselle on tavallista useiden tiedonhankintatapojen hyödyntä-minen, koottuja tutkimusaineistojakin saattaa muodostua useita (Aaltio 1999).
Erikssonin & Koistisen (2014) mukaan tapaustutkimukselle tyypillistä on monipuo-lisen laadulmonipuo-lisen ja määrälmonipuo-lisen aineiston hyödyntäminen.
Tärkeimpinä aineistoina tutkimuksessa on hyödynnetty akateemisten julkaisujen, liikkumisen ohjauksen verkostojen ja alustojen sekä asiantuntijahaastatteluiden ja -keskusteluiden litteroiden muodostamaa laadullista aineistokokonaisuutta. Työn empiirisessä osassa on käytetty erityisesti kaupungin toimittamia määrällisiä ai-neistoja toimipaikkojen sijanneista, henkilömääristä ja henkilöstön työaikamuo-doista, joita yhdessä avoimen paikkatietodatan kanssa hyödynnettiin toimintamal-lin lähtökohtien muodostamisessa, esimerkiksi paikkatietotarkasteluissa. Lisäksi työssä hyödynnetty aineisto käsittää henkilöstötyöpajan pohjalta kerätyn ja kooste-tun keskusteluaineiston sekä henkilöstökyselyn analyysin tuottaman kyselytiedon.
23