Tässä luvussa on kuvattu jokaisen päätöksen kohdalta pääpiirteet, miten lapsen mielipide näkyy tai ei näy päätöksessä, sekä mielipiteen vaikutus huostaanottopäätöksen tekoon. Osassa kuvauk-sia on kirjoitettu päätöksestä esimerkkejä havainnollistamaan kyseistä päätöksentekoa suorin lai-nauksin. Päätökset ovat numeroitu täysin satunnaisessa järjestyksessä, numeroinnin tarkoituk-sena on ainoastaan helpottaa päätösten toisistaan erottamista. Lopussa kerron tuomareiden ky-selyn vastauksia, jotka koskevat lapsen mielipiteen selvittämistä, niiden kirjaamista päätökseen.
1 Lasta on kuultu ja se on kerrottu perusteluissa. Sisältää lapsen kerrontaa omasta elämästään.
Lapsi vastustaa huostaanottoa. Lapsen mielipideteen vaikutusta päätöksen tekoon ei ole suoraan todettu, mutta asian arviointia ja lopputulos kohdassa todetaan, ettei lapsi osaa arvioida omaa etuaan. Päätöstä perustellaan lapsen itselleen vahingollisella käyttäytymisellä.
2 Päätöksestä ei käy ilmi lapsen mielipidettä tai mielipiteen selvittämistä. Päätöksessä ei puhuta suoraan lapsesta mitään, päätös sisältää ainoastaan vanhempien ongelmien kuvausta ja päätös perustellaan myös samoilla asioilla.
3 Päätöksestä ei käy ilmi lapsen mielipidettä tai mielipiteen selvittämistä. Havainnointia tai ku-vausta lapsen toiminnasta ei ole päätöksessä. Päätös sisältää vanhempien ongelmien kuku-vausta ja päätös perustellaan myös samoilla asioilla.
4 Päätöksestä ei käy ilmi lapsen mielipidettä tai mielipiteen selvittämistä. Ainoastaan perustelut-kohdassa on arvioitu lapsen etua, ettei sijaishuoltopaikkaa valitessa laitos ole pienen lapsen paikka asua, vaan perhehoito on oikea ratkaisu.
5 Lasta on kuultu ja se on kerrottu perusteluissa. Päätöksessä on lapsen kuvausta kotioloistaan.
Lapsi ei vastusta huostaanottoa. Mielipide on otettu huomioon asiaa arvioitaessa ja todettu myös kirjallisesti sen vaikuttaneen päätöksen tekoon.
6 Päätöksestä ei käy ilmi lapsen mielipidettä tai mielipiteen selvittämistä. Perusteluissa on sosiaa-lityöntekijän kuvausta lapsen ja vanhempien vuorovaikutuksesta. Päätöksessä ei mainita lapsen mielipiteiden vaikutusta päätökseen.
7 Päätöksestä ei käy ilmi lapsen mielipidettä tai mielipiteen selvittämistä. Perusteluissa on sosiaa-lityöntekijän kuvausta lapsen ja vanhempien vuorovaikutuksesta. Asian arviointia ja lopputulos- kohdassa ei mainita lapsen mielipiteiden vaikutusta päätökseen.
8 Lapsen mielipide on selvitetty ja se on kerrottu perusteluissa. Päätöksessä kuvataan lapsen ker-rontaa omasta elämästään. Ei ole suoraan todettu vastustaako lapsi huostaanottoa vai ei. Perus-teluissa on myös sosiaalityöntekijän kuvausta lapsen ja vanhempien vuorovaikutuksesta. Asian arviointia ja lopputulos- kohdassa ei mainita lapsen mielipiteiden vaikutusta päätökseen.
9 Lapsen mielipide on selvitetty ja se on kerrottu perusteluissa. Päätös sisältää lapsen kerrontaa omasta elämästään. Ei ole suoraan todettu vastustaako lapsi huostaanottoa vai ei, mutta päätök-sestä käy ilmi, ettei lapsi vastusta sijaishuoltopaikkaa. Perusteluissa on myös sosiaalityöntekijän kuvausta lapsen ja vanhempien vuorovaikutuksesta. Asian arviointia ja lopputulos- kohdassa ei mainita lapsen mielipiteiden vaikutusta päätökseen.
10 Hakemuksen mukaan lapsen mielipidettä ei ole selvitetty lapsen iän ja kehitystason vuoksi.
Asian perustelu ei selviä päätöksestä. Lapsen terveydenhuollollisia haasteita kuvataan, mutta lap-sen diagnoosia ei kerrota. Laplap-sen toimintaa suhteessa vanhempiinsa ei kuvata, mutta laplap-sen käyt-täytymistä kotilomille menemisestä ja sieltä palaamisesta kuvataan. Asian arviointia ja lopputulos- luvussa hallinto-oikeus perustelee päätöstä asiakirjoista saadulla tiedolla, sekä toteaa vanhem-pien ja lapsen sekä vanhemvanhem-pien keskinäinen vuorovaikutuksen toimivan saadun selvityksen pe-rusteella hyvin. Päätöksen aiemmista luvuista ei tällaista kohtaa löydy.
11 Lasta on kuultu ja se on todettu huostaanottohakemuksessa. Lapsi vastustaa huostaanottoa.
Lapsi on antanut selvityksen hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden oikeudellisessa arviointikoh-dassa on tuotu esiin, että lapsen mielipidettä ei oteta päätöstä tehtäessä huomioon.
12 Lasta on kuultu ja se on todettu huostaanottohakemuksessa. Lapsi vastustaa huostaanottoa.
Perusteluissa päätöksen kirjoittanut hallinto-oikeuden kokoonpano kuvaa asiakirjojen mukaan lapsen diagnooseja, käytöstä ja toimintaa seuraavasti:
Lapsen oikeus osallistua itseään koskevan asian päätöksentekoon on osa lapsen edun mukaista ratkaisua. Hallinto-oikeus toteaa, että osallisuus ei kuitenkaan tar-koita, että asiassa tehtäisiin ratkaisu lapsen mielipiteen mukaisesti. Lapsen itseään ja muita vahingoittava toiminta on jatkunut. Lapsen on arvioitu tarvitsevan vahvaa mo-niammatillista tukea ja laitosmuotoista sijaishuoltoa sekä koulunkäynnin järjestä-mistä hänen tarpeitaan vastaavaksi. Hallinto-oikeus toteaa, että lapsen etua arvioita-essa on tärkeää pysäyttää lapselle itselleen haitallinen käyttäytyminen. Huostaanot-toa ja sijaishuoltoon sijoittamista on tässä tapauksessa pidettävä lapsen vastustuk-sesta huolimatta lapsen edun mukaisena. (Lainaukvastustuk-sesta on poistettu henkilötietoja tunnistamisen estämiseksi)
13 Lapsen mielipide on selvitetty ja se on kerrottu perusteluissa. Sisältää lapsen kerrontaa omasta elämästään. Asian arviointia ja lopputulos kohdasta käy ilmi, ettei lapsi halua asua kotona. Pää-töstä ei suoraan perustella lapsen mielipiteellä, mutta lapsen mielipide on selvästi vaikuttanut päätöksen tekoon yhtenä osana.
14 Päätöksestä ei käy ilmi lapsen mielipidettä tai mielipiteen selvittämistä. Ei myöskään käy ilmi vastustaako lapsi huostaanottoa vai ei. Kotiolosuhteita kuvataan ja todetaan että lasta ovat tavan-neet useat eri tahot, mutta ei kerrota mitä tapaamisilla on keskusteltu. Lapsen konkreettista toi-mintaa kuvataan.
15 Päätöksestä ei käy ilmi lapsen mielipiteen selvittämistä. Kuitenkin päätöksessä on yleisesti pal-jon lapsen kertomaa kirjoitettu. Lapsella on edunvalvojan sijainen huostaanottoasiassa, joka on ottanut kantaa lapsen etuun. Asianosaisten selvityksiä ei ole annettu Hallinto-oikeuteen, eli pää-tös on tehty asiakirjojen pohjalta. Asian arviointia ja lopputuloskohdassa pääpää-tös perustellaan van-hempien ongelmien kautta.
16 Päätöksestä ei käy ilmi lapsen mielipidettä tai että lasta olisi kuultu. Päätöksestä löytyy yksi kommentti lasta koskien. Muutoin kuvataan perheen yleistä ja ajantasaista tilannetta, jolla päätös myös perustellaan.
17 Päätöksestä ei käy ilmi lapsen mielipidettä tai että lasta olisi kuultu. Kuvataan lapsen kanssa työskentelyssä havaittua käytöstä ja puheita, sekä kuvattu lapsen negatiivista suhtautumista van-hempien tapaamisiin. Varsinaisia lapsen mielipiteitä mistään asioista ei tule esiin. Oikeudellisessa arviossa lapsen mielipidettä ei kuvata. Päätös perustellaan vanhempien ongelmilla.
18 Lasta on kuultu ja se on kerrottu taustatiedoissa. Lapsi ei vastusta huostaanottoa eikä sijais-huoltopaikkaa. Päätöksessä on kuvattu paljon lapsen kerrontaa kotioloista. Oikeudellinen arvio toteaa päätöksen perustuvan lapsen mielipiteeseen.
19 Päätöksestä ei käy ilmi lapsen mielipidettä tai että lasta olisi kuultu lastensuojelussa, mutta kerrotaan, että lapsi on antanut selvityksen Hallinto-oikeudelle. Lapsi vastustaa huostaanottoa.
Päätöksen perusteluissa todetaan, ettei lapsen mielipidettä oteta huomioon.
20. Lasta on kuultu ja se on kerrottu perusteluissa. Lapsi ei vastusta huostaanottoa. Oikeudelli-sessa arviossa lapsen mielipidettä ei tuoda esiin, vaan päätös perustellaan lapsen ympäristöstä aiheutuvilla asioilla.
21 Lapsen mielipide on selvitetty ja se on kerrottu perusteluissa. Oikeudellisessa arviossa päätöstä ei perustella lapsen mielipiteellä.
22 Päätöksessä ei selvästi todeta onko lasta kuultu. Kuitenkin päätöksessä on yleisesti paljon lap-sen kertomaa kirjoitettu. Lapsella on edunvaloja. Huostaanottopäätös on tehty asiakirjojen poh-jalta. Edunvalvoja on käyttänyt puhevaltaa, jossa on kuvannut, ettei lapsi osaa muodostaa käsi-tystä huostaanotosta. Päätöksen perusteluissa ei kommentoida lapsen mielipidettä.
23 Päätöksessä ei selvästi todeta onko lasta kuultu. Huostaanottopäätös on tehty asiakirjojen poh-jalta. Päätöksessä ei kommentoida lapsen mielipidettä, todetaan että sijaisperhe on tuttu.
24 Päätöksessä ei selvästi todeta onko lasta kuultu. Kuitenkin asia selviää tekstistä, jossa todetaan, ettei lapsi vastusta sijaishuoltopaikkaa. Asian arviointia ja lopputuloskohdassa ei todeta lapsen mielipiteestä mitään. Päätös perustellaan lapsen itselleen haitallisella käytöksellä ja toiminnalla.
25 Päätöksessä ei selvästi todeta onko lasta kuultu. Asia selviää kuitenkin tekstistä, jossa todetaan, että lapsi haluaa asua muualla kuin kotona. Ei vastusta huostaanottoa. Hallinto-oikeus hylkää vaa-timuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä lapsen mielipiteeseen vedoten. Oikeudellinen arvi-ointi kohdassa lapsen mielipide tulee selvästi esille ja sen vaikutus päätöksen tekemiseen.
26 Lasta on kuultu ja mielipide on kerrottu perusteluissa. Lapsi ei osannut tai halunnut tuoda mie-lipidettään esiin. Päätös on tehty asiakirjojen pohjalta. Oikeudellisessa arviossa ei ole mainittu lap-sen mielipidettä tai lap-sen vaikutusta päätöklap-sentekoon.
27 Päätöksestä ei käy ilmi lapsen mielipidettä tai että lasta olisi kuultu. Päätös on tehty asiakirjojen pohjalta. Asian arviointia ja lopputuloskohdassa perustellaan asiakirja materiaalilla, jossa ei tule lapsen mielipide esiin.
28 Lasta on kuultu ja mielipide kerrottu perusteluissa. Lapsi vastustaa huostaanottoa. Päätös on tehty asiakirjojen pohjalta. Oikeudellisessa arvioinnissa todetaan, ettei lapsen mielipidettä oteta huomioon ja perustellaan se seuraavasti: ”Hallinto-oikeuden arvion mukaan huostaanottoa ja sijais-huoltoon sijoittamista on tässä tapauksessa pidettävä lapsen edun mukaisena huolimatta lapsen mie-lipiteestä”. Päätöstä perustellaan lapsen itselleen vahingollisella toiminnalla ja sillä ettei toinen huoltaja ole vastustanut huostaanottoa.
29 Päätöksessä ei selvästi todeta onko lasta kuultu. Hakemuksessa ja selvityksissä on kuvattu lap-sen toimintaa ja käytöstä, josta voitaisi mielipidettä tulkita, mutta oikeus ei mitenkään kommen-toinut tai kuvannut termillä ”lapsen mielipiteen selvittäminen” tai muutoinkaan kirjoittanut, että kuvattuja kohtia olisi katsottu lapsen mielipiteenä. Asian arviointia ja lopputuloskohdassa pää-töstä perustellaan lapsen edulla vakaasta ja turvallisesta kasvuympärispää-töstä.
30 Lasta on kuultu ja mielipide kerrottu perusteluissa. Lapsi vastustaa huostaanottoa. Lapsella on avustava asianajaja. Suullisessa käsittelyssä saatu selvitys -kohdassa lapsen kuvausta omista ko-kemuksistaan ja ajatuksistaan kuvataan verrattain paljon. Asian arviointia ja lopputulos kohdassa lapsen mielipidettä ei kuitenkaan kommentoida ollenkaan. Päätös perustellaan hakemuksessa ja käsittelyssä esitettyihin näyttöihin.
Kootusti päätöksistä voi todeta, että, 16:sta päätöksessä kuuleminen tai mielipiteen selvittäminen ei tule esille ja yhdessä päätöksessä on todettu, ettei lapsen mielipidettä ole selvitetty iän ja kehi-tystason vuoksi. Lapsen mielipide on selvitetty tai lasta on kuultu 13:sta päätöksessä. Niistä lap-sista, joiden mielipide huostaanottoon on selvillä, puolet vastusti huostaanottoja ja puolet eivät vastustaneet. Lapsen kuulemisen ja mielipiteen menetelmiä on voinut olla useita, joissa lapsi on ilmaissut mielipiteensä, tai vain yksi menetelmä. Huostaanottopäätöksissä voidaan todeta, että lapsen mielipide on selvitetty tai häntä on kuultu lastensuojelun sosiaalityöntekijän toimesta (N11), ja että varsinaisen kuulemis-mielipiteenselvittämistilaisuuden lisäksi lasta on kuultu suulli-sessa käsittelyssä (N3), lapsi on itse antanut kirjallisen selvityksen hallinto-oikeudelle (N3), lapsi on kertonut mielipiteitään tai kokemuksiaan jollekin työntekijälle esimerkiksi sosiaalityöntekijälle tai perhetyöntekijälle (N2). Päätöksissä on myös tuotu lapsen mielipidettä esiin siten, että mielipidettä on kartoitettu havainnoimalla lapsen toimintaa tai käytöstä yleisesti (N2) tai sosiaalityöntekijä tul-kitsee lapsen mielipidettä havaintojensa perusteella suhteessa esimerkiksi lapsen vanhempiin (N2). Lapsen mielipiteeseen on voinut tulla lisää tietoa myös muun päätöksenteon yhteydessä ole-vassa kuulemisessa (N1). Kahdeksassa päätöksessä on todettu, että lapsen mielipide joko vaikut-taa suoraan päätöksen tekoon tai lapsen mielipidettä ei oteta huomioon päätöstä tehtäessä. Yh-dessä päätöksessä päätöstä ei suoraan perustella lapsen mielipiteellä, mutta on selvästi havaitta-vissa päätöstekstistä, että lapsen mielipide on vaikuttanut päätöksen tekoon yhtenä osana. Jois-sakin päätöksissä on suoraan todettu, että päätös perustuu lapsen mielipiteeseen. Muutamassa päätöksessä on myös perusteltu, miksi mielipidettä ei oteta huomioon.
De Godzinskyn (2014, s. 73–74) tutkimuksessa tuodaan esiin hallinto-oikeuden tuomareiden haas-tatteluiden perusteella, että lapsen mielipide voi olla merkityksetön muihin esitettyihin aineistoi-hin nähden. Eli muut asiat ratkaisevat huostaanoton. Kuitenkin lapsen mielipide tulee lain mukaan selvittää. Tuomareille lähetetyssä kyselyssä kysyttiin missä tapauksessa sosiaalitoimessa voidaan jättää lapsen mielipide selvittämättä. Yksi tuomari vasta, että silloin jos lapsen olinpaikka ei ole selvillä. Toinen tuomari vastasi, ettei lapsen mielipide ole merkityksetön, mutta lapsi ei päätä asi-asta.
Tuomareita pyydettiin myös pohtimaan, miksi alle puolessa aineiston päätöksistä tulee esille, onko lasta kuultu tai mielipide selvitetty. Yksi tuomari ei vastannut kysymykseen. Yksi tuomari to-tesi pyrkivänsä aina kuvaamaan lapsen mielipidettä päätöksessä, jos lapsi on halunnut mielipi-teensä kertoa. Yksi tuomari vastasi seuraavasti:
jos asian lopputulos on hyvin selvä niin monesti mielipide jää kirjaamatta. Vaikka kyl-lähän sillä, lapsen mielipiteen näkymisellä on periaatteellinen merkitys tietysti huos-taanottoasiassa…. Jos vaikka vanhemmat väkivaltaisia ja päihdeongelma niin kuusi-vuotiaan lapsen mielipide jää helposti kirjaamatta… Mutta jos kyse on 17-vuotiaasta lapsesta ja haluaa kotona pysyä niin tuo lapsen mielipiteen selvittäminen ja kirjaami-nen ja perustelemikirjaami-nen ihan eri roolissa, koska lapsen ikään nähden lapsen mielipi-teelle annettava iso arvo.
Tuomari toteaa myös, että hänen mielestään lapsen mielipiteen kirjaamista olisi mahdollista pa-rantaa päätöksissä. Tuomarin vastauksesta voidaan todeta, että joskus lapsen mielipiteen selvit-täminen on jokseenkin periaatteellista ja huostaanottoa arvioitaessa tulee esiin muita tekijöitä, jotka ratkaisevat asian. Tällaisissa tilanteissa lapsen mielipide saattaa jäädä tuomareilta kirjaa-matta päätökseen. Toisaalta voi olla, että lapsen ikä suhteessa hänen mielipiteeseensä ratkaisee huostaanoton.