• Ei tuloksia

Lähiöiden palvelurakenne

Alueen palvelurakenteella tarkoitetaan sitä palvelutarjonnan, toimijoiden välisten suhteiden ja palvelutoimintaan vaikuttavien tekijöiden kokonai-suutta, jonka tarkasteltavan alueen palvelut muodostavat (Halme et al.

2001). Palvelurakenteen ominaisuuksiin vaikuttaa laaja joukko ympäris-töön ja sen toimijoihin liittyviä tekijöitä. Vaikutusta on myös erilaisten ih-misten preferensseillä; joillekin lähipalvelujen saatavuus on tärkeä asumis-viihtyvyyden osatekijä, toisille palvelujen sijainnilla ei ole suurtakaan mer-kitystä.

Lähiöiden palvelurakenne perustuu pääosin 1970- luvun kaupunkisuun-nitteluun, jossa lähiöt nähtiin ratkaisuna nopeasti tapahtuvaan kaupungis-tumiseen. Alueiden ja koko yhdyskuntien suunnittelu nähtiin pitkälti puh-taasti fyysisenä, jossa ei kiinnitetty huomiota alueen palveluihin tai sosiaali-siin ja taloudellisosiaali-siin kysymyksosiaali-siin. Alueista muodostuikin useasti vain hei-kon julkisen liikenteen varassa olevia nukkumalähiöitä, joista käytiin kau-empana töissä. Lähiöiden palvelut rakennettiin ajan hengen ja resurssien mukaan varsin vaatimattomiksi (Hankonen 1994). Myöhemmin rakennetut kauppakeskukset ovat yhdessä lähiöiden vähenevän väestöpohjan kanssa kuihduttaneet lähes kaikista lähiöistä aikoinaan löytyneitä ostoskeskuksen palveluja.

Asukkaiden palvelutarpeet riippuvat ikärakenteesta ja elämäntilanteesta (taulukko 2). Usean suomalaisen asuinalueen ja lähiön perusongelma pal-veluiden suhteen on väestön väheneminen ja yksipuolistuminen. Palvelui-den tuottaminen kustannustehokkaasti on haastavaa toisistaan erillään sijaitseville asuinalueille. Alueen palvelut eivät toimi muusta ympäristöstä eristettynä kokonaisuutena, vaan laajempi yhdyskuntarakenne määrittelee sen, millaisiksi asuinalueet ja niiden palvelut rakentuvat. Asumisen ja pal-velujen kytkeytyminen muihin yhdyskunnan rakenteisiin merkitsee sitä, että asuinympäristön palvelujen tarkastelemisessa on otettava huomioon fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä heijastuvat sekä alueen mak-rosijainnista ja lähialueiden palvelutarjonnasta aiheutuvat vaikutukset alu-een palvelutoimintaan. Lisäksi asuinalualu-een ja sen palvelujen kehittymisalu-een vaikuttavat muun muassa etäisyys tai saavutettavuus suhteessa kaupungin keskustaan, liikenneyhteydet, asukaskanta, alueen kaavaratkaisut sekä inf-rastruktuuri (Siltaloppi & Puhto 2011, 16-17)Asuinalueella päivittäistava-rakauppa on selkeästi käytetyin yksityinen palvelu ja julkisista palveluita

suosituimpia ovat kaupunginosatuvat tai –asemat, terveysasema, kirjasto ja ulkoilupaikat.

Taulukko 2. Eri ikäryhmien vaatimuksia palveluille Lapset:

• Tärkeitä pienet lähipalvelut, joissa lapset voivat asioida itsenäisesti

• Toiveet palvelujen suhteen vahvasti sukupuolisidonnaisia – Pojat toivovat motoriseen toimintaan liittyviä asioita

– Tyttöjen toiveet kohdistuvat sosiaalista toimintaa edistäviin asioihin Nuoret:

• Identiteetin etsimisen lisäksi nuoret etsivät uusia sosiaalisia suhteita, jonka johdosta he toivovat ympäristöltään harrastusmahdollisuuksia ja kohtaa-mispaikkoja

• Kouluympäristöjen lisäksi erilaiset kahvilat, diskot ja nuorisotilat tärkeitä Nuoret aikuiset:

• Runsaasti palvelutoiveita, muttei taloudellisia resursseja täyttämään niitä Lapsiperheet:

• Runsaasti palvelutarpeita joista korostuvat julkisen puolen terveys-, koulu-tus- sekä liikennepalvelut

• Taloudelliset resurssit ovat usein liian heikot tarpeiden täysimittaiseen täyttöön Lapsettomat aikuiset

• Tärkeää henkilökohtainen palvelu ja monipuolisuus

• Julkisista palveluista tärkeitä julkinen liikenne ja liikuntamahdollisuudet

• Palveluiden saavutettavuus tärkeä tekijä Ikääntyvät työssäkäyvät

• Varaa maksaa ja vaatia paljon palveluilta

• Palvelutoiveissa korostuvat ulkoilutilat ja -alueet Ikääntyneet

• Lähipalveluiden tulisi sijaita lähiympäristössä alle kilometrin etäisyydellä

• Palvelutoiveet kohdistuvat pääasiallisesti kaupallisiin palveluihin kuten pank-kiin, päivittäistavarakauppaan ja apteekkiin

• Palvelujen poistuminen lähialueilta ja palveluympäristöjen monimutkaisuus sekä vaikea saavutettavuus suurimmat ongelmat

• Kotipalveluita on vaikea saada ja ne koetaan negatiivisena, halutaan tehdä mie-luummin itse

• Tärkeä palveluun liittyvä osa-alue ikääntyville on sosiaalinen kanssakäyminen

Palveluiden valikoima riippuu alueen laajuudesta ja asukasmäärästä sekä sen sijainnin suhteesta muihin palvelupisteisiin. Jos asuinalue on pieni, vain muutaman korttelin kokoinen alue, sinne tuskin tulee kovinkaan pal-jon palveluita, mutta jos alueella on riittävästi asukkaita, sinne voidaan saada itsenäisiä palveluita. (Jalkanen et al. 2004) Hyvällä alueella lähipal-velut on saavutettavissa kevyen liikenteen väyliä ja joukkoliikennettä käyt-täen nopeasti ja vaivattomasti. Kaikkia palveluita ei myöskään aina kaivata lähelle, vaan niiden hyvä saavutettavuus muuten riittää. (Kytö et al. 2011, Koistinen & Tuorila 2008) Kaikkia palveluita ei haluta kodin lähelle niiden aiheuttamien häiriöiden takia, kuten pubeja, ”kaljabaareja” tai Alkon myy-mälöitä, jotka voivat kerätä alueen ongelma-asukkaat paikalle. (Koistinen &

Tuorila 2008)

Alueellisina lähipalveluina asukkaat haluaisivat saada päiväkoti, koulu, päivittäistavarakauppa ja kioski. Kaikille eivät pelkästään

päivittäistavara-palveluiden saaminen riitä, vaan niiden lisäksi toivotaan muita jokapäiväis-tä elämää tukevia palveluja, kuten postia, apteekkia, pankkiautomaattia tai pankkia omalle asuinalueelle. Pankki, posti, kunnalliset terveyspalvelut, kirjasto, uimahalli ja liikuntapalvelut on viime vuosina keskitetty isompiin yksiköihin, joissa palvellaan useamman asuinalueen asukkaita. Jos liiken-neyhteydet ovat toimivat, on näiden palveluiden käyttäminen sujuvaa ja miellyttävää kauempaakin, eikä kaikkia palveluita tarvitse välttämättä saa-da ihan lähelle jotta arki olisi hyvää ja toimivaa. (Kytö et al. 2011)

Arkielämän kannalta välttämättömät toiminnot ja palvelut, kuten päivä-kodit, koulut ja kaupat on hyvä sijoittaa siten, että etäisyydet toimintoihin ja alueen eri osiin pysyvät mahdollisimman pieninä tai niiden sijainti on muuten mahdollisimman hyvin saavutettavissa. Palveluille tulee johtaa alueen eri osia yhdistävä esteetön kevyen liikenteen reitti sekä joukkolii-kennepysäkit ja parkkipaikka tulee sijoittaa optimaalisesti. (Päivänen et al.

2005, Siik 2006) Eri tutkimuksissa on havaittu, että asukkaat toivovat lähi-palveluiden sijaitsevan (Koistinen & Tuorila 2008; Kytö et al. 2011):

Kävelyetäisyydellä (n. 1 km): päivittäistavarakauppa, pankkiautomaatti, posti, apteekki, kioski, kirjasto, lenkkipolku ja terveyskeskus.

Vähintään pyöräilyetäisyydellä (n. 5 km): iso kauppakeskus, sosiaali-toimisto, Kela, ulko- ja sisäliikuntatilat, ruokaravintola ja kahvila.

Joukkoliikenne-etäisyydellä: kulttuuripalvelut, yksityinen lääkäriasema, baari tai pubi.

Hyvällä asuinalueella on toimivat lastenhoitopalvelut sekä pienten koulu-laisten iltapäivähoito, lisäksi ainakin ala-asteen koulut ovat lähellä kävely-etäisyydellä. Asuinympäristön suunnitteluperiaatteissa vuodelta 1975 on määritelty sopivaksi etäisyydeksi ala-asteelle kaupunkimaisessa taajamassa korkeintaan 500 metriä. Vuoden 2010 asukasbarometrin mukaan oman alueen ala-astetta käyttää 76 prosenttia vastaajista ja ala-aste on riittävän lähellä 90 prosentin mielestä. (Strandell 2011) Ala-asteen puuttuminen lähistöltä on yleistä harvan pientaloasutuksen alueilla, väljästi rakennetuilla alueilla, pienissä keskuksissa ja pienemmissä taajamissa. Ala-asteen etäi-syys asunnosta riippuu myös väestöryhmästä, lähimpänä asuvat tiiviillä asuinalueella ja suurissa keskuksissa asuvat, pääosin autottomat, yksin asu-vat ja 20–29-vuotiaat, jotka eivät peruskoulupalveluita käytä. Lapsiperheet ja useamman auton perheet asuvat ala-asteista keskimääräistä kauempana, useimmiten pientaloalueella, mutta jopa 1-2 kilometrin etäisyyttä pidetään riittävän lyhyenä. (Strandell 2011)

Asukkaita miellyttäviä ruokakauppoja ovat ” Siwaa suuremmat, Prismaa pienemmät” kaupat, joissa on hyvä valikoima, mahdollisuus vaikuttaa kauppaan ja saada henkilökohtaista palvelua. Asukkaat haluavat, että

alu-eella on pieniä erityyppisiä kauppoja, koska pikkukauppojen laaja aukiolo-aika ja nopea asiointimahdollisuus täydentävät suuremman kaupan luita. Päivittäistavaramyymälöiden toivotaan sijaitsevat lähellä muita palve-luita muodostaen alueelle palvelukeskuksen. (Koistinen & Tuorila 2008;

Strandell 2011)

Suomen päivittäistavaramarkkinalle on jo pitkään ollut tyypillistä isojen myymälöiden vahva rooli. Yli 1 000-neliöisten myymälöiden markkina-osuus on noin 64 prosenttia ja myymälät, jotka muodostavat kymmenes-osan myymälöiden kokonaislukumäärästä, vastaavat 50 prosentista päivit-täistavaramyynnin arvosta. Asiakastarpeiden muutos ja päivittäistavara-kaupan kilpailutilanne ovat johtaneet myymäläkoon kasvuun. Suuremmat kaupat vastaavat paremmin asiakkaiden odotuksiin monipuolisista vali-koimista ja edullisemmista hinnoista, jotka suuremmissa kaupoissa ovat mahdollisia. Päivittäistavarakaupan keskeinen kilpailukeino on tehokkuus.

Suurien myymälöiden kustannustehokkuus on selvästi pieniä myymälöitä parempi. Kaupan rakennemuutokseen vaikuttavat väestön muutto kasvu-keskuksiin ja autoistuminen, sekä kysynnän muutoksiin reagoiva valikoimi-en kasvu ja svalikoimi-en hallinnan mahdollistava tietotekninvalikoimi-en kehitys.

Monet asukasryhmät toivovat alueelle erityisesti kahvilaa sekä kohtuuhin-taista ja laadukasta ruokaravintolaa, mutta voidakseen toimia, ne tarvitse-vat riittävästi käyttäjiä kaikkina aukioloaikoina. (Kytö et al. 2011) Alueella ei välttämättä riitä asiakkaita erilliselle kahvilalle ja ravintolalle, mutta ne kaksi konseptia voi todennäköisesti yhdistää ravintolaksi, jossa voi asiak-kaan valinnan muasiak-kaan olla kahvilla tai ruokailla, sekä konseptin tulisi olla sellainen, että kaiken ikäiset asiakkaat ovat sen kohderyhmää. Ruokaravin-tolan toimintamahdollisuuksia voi parantaa mahdollinen toimiminen myös ateriapalveluyrityksenä, joka on kotona asuville ja huonokuntoisille ikään-tyneille tärkeä palvelu, tällöin yhdellä palvelulla voitaisiin yhdistää kaksi toisiaan tukevaa palvelutarvetta. (Kyllönen & Kurenniemi 2003)

Alueellinen monitoimitila voisi tuoda asukkaiden kaipaamia kunnallisia palveluita lähelle ja yhdistää eri toimintoja samaan paikkaan. Monitoimiti-lassa onnistuvat monet kunnalliset palvelut, joissa tarvitaan henkilökoh-taista kohtaamista ja kommunikaatiota esimerkiksi neuvontaan ja ohjaami-seen, eikä palvelua ole pakollista suorittaa tietynlaisissa, erikoistiloissa.

Asukkaille tiettyinä päivinä viikossa ja rajattuina aikoina oleva alueellinen palvelu olisi jo helposti saavutettavissa ja parantaisi arjen sujuvuutta. (Kyl-lönen & Kurenniemi 2003; Kyttä 2004)

Lisäksi monitoimitilassa voisi olla kulttuuri-, harrastus- ja virkistystoi-mintaa kaiken ikäisille asukkaille, esimerkiksi liikunta- ja harrastustiloissa, kuten jumppasalissa, kuvaamataito-, puutyö- ja käsityötiloissa, jotka voisi-vat olla päivisin myös päiväkotien ja koulujen käytössä, mutta muiden

alu-een asukkaiden käytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Tällöin alueelle olisi helppoa järjestää harrastuksia olemassa oleviin tiloihin esimerkiksi työvä-enopiston, yhdistysten tai yritysten kautta. Myös kulttuuripalveluita olisi mahdollista tarjota monitoimitilassa, kuten pienempimuotoisia elokuva- tai teatterivierailuita, näytöksiä ja näyttelyitä.

Jokaiselle asuinalueelle ei ole mahdollista saada terveyskeskusta vaikka kunnalliset terveyspalvelut ovat asukkaille erittäin tärkeitä. Elämänkarialu-eelle terveyspalveluita voisi tuoda terveyskioski-konseptin kautta. Suomes-sa on ollut vuodesta 2009 alkaen kokeilusSuomes-sa mm. LahdesSuomes-sa ja Ylöjärvellä yhdysvaltalaisen mallin kaltaisia terveyskioskeja (”retail clinic”, ”convenient care clinic”, ”in-store clinic”), mikä tarkoittaa pienimuotoisia hoitotoimen-piteitä tarjoavia pistäytymispisteitä kauppakeskuksissa tai muissa vilkkais-sa paikoisvilkkais-sa, joisvilkkais-sa työskentelee vilkkais-sairaanhoitajia ja palveluvalikoima on ra-jattu. Terveyskioskin tarkoitus on vähentää terveyskeskusten kuormitusta ja tuoda palveluita sekä neuvontaa lähelle asukkaita joustavasti ja tehok-kaasti niin asiakkaiden kuin palveluntuoton näkökulmista. (Kork et al.

2010)

Internet mahdollistaa uudenlaisia yhteisöllisyyttä tukevia palveluja. Esi-merkiksi Helsingin Arabian taideteollisuuskaupunginosassa olevalla asuin-alueella toimii useiden yritysten ja kaupungin yhteistyönä ylläpitämä pai-kallinen internet-sivusto, jonka avulla on tarkoitus edistää paikallisten pal-veluiden käyttöä, yritysten välistä yhteistyötä ja työn löytämistä läheltä asuntoa. Uuden tekniikan välityksellä yritetään myös edistää asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä virtuaalisesti. Tällöin paikallisella keskuste-lupalstalla voidaan tutustua naapureihin jopa ennen alueelle muuttoa, so-pia tapahtumista tai kesäillan lentopallo-ottelusta jne.

Alueen palvelurakenteeseen on mahdollista tehdä suuriakin muutoksia mikäli alueella tehdään laajempia korjaushankkeita tai alueelle tehdään täydennys- tai lisärakentamista. Tällöin voidaan parantaa alueen palvelui-den edellytyksiä esimerkiksi muuttamalla taloyhtiön tilojen käyttötarkoi-tusta, rakennuttamalla kokonaan uusia tiloja palveluille tai täydennysra-kentamisen kautta saadaan alueelle lisää asukkaita käyttämään palveluita.