• Ei tuloksia

Ajoneuvoja seurattiin kuukauden ajan tammikuussa 2013. Ajoneuvojen seurannassa kiinnitet-tiin huomiota erityisesti ajoaikaan, ajomatkoihin, polttoaineen kulutukseen sekä reittien seu-rantaan, työajoista ei kerätty aineistoa. Ladenso OAO:n käyttämissä ajoneuvoissa ei ole painoanturia, joten kuormakokoja ja tyhjänä ajoa ei pystytty seuraamaan. Myös Google Maps -kartat olivat hyvin puutteelliset Venäjän alueella, kuten käy ilmi kuvista 14 ja 15.

Seurannasta voitiin kerätä seuraavia tunnusarvoja:

− Aika (h)

− Matka (km)

− Polttoaineen keskikulutus (l/100 km)

− Keskinopeus ajettaessa (km/h)

− Pysähdysten keskiarvo (kertaa/100 km)

− Voimanotto aika (%)

− Tyhjäkäynti aika (%)

Seurantatyökalun avulla voidaan helposti seurata ja analysoida kuljettajan ajotapaa, työaikaa ja polttoaineen kulutusta. Edellä esitellyistä tiedoista saadaan koostettua sekä ajoneuvokohtai-sia että kuljettajakohtaiajoneuvokohtai-sia raportteja. Tiedot saadaan tunnin tarkkuudella tai vaikka yhteenve-tona koko kuukauden ajalta. Tiedot tallentuvat 30 päivän ajaksi palveluun ja yritys on kerän-nyt tiedoista raportteja myös pidempiaikaiseen säilytykseen.

Taulukossa 8 on esitetty keskimääräisiä tunnuslukuja tammikuun seurannan ajalta. Esimer-kiksi tammikuussa ajoneuvojen keskinopeus oli 48 km/h ja polttoaineen keskikulutus 69,6 l/100 km. Polttoaineen kulutus oli huomattavan suuri, tämä selittynee huonoilla keliolosuh-teilla ja tiestön heikolla kunnolla. Reittien seuraaminen on käytännössä mahdotonta puutteel-listen karttapohjien vuoksi. Kuljettajien ja kuljetuskeskuksen yhteydenpitoa viestipalvelun avulla pidettiin Pitkärannan kuljetuskeskuksessa erinomaisena työkaluna (Dyachkov 2013).

Taulukko 8. Ajoneuvojen keskimääräisiä tunnuslukuja yhden kuukauden ajalta.

Ajo aika (h) 550

Matka (km) 14 099

Polttoaineen keskikulutus (l/100 km) 69,6

Keskinopeus ajettaessa (km/h) 48

Pysähdysten keskiarvo (kertaa /100 km) 17

Voimanotto aika (%) 23,6

Tyhjäkäynti aika (%) 23,1

8 JOHTOPÄÄTÖKSET

Tavaralajimenetelmän yleistyminen Venäjällä asettaa uusia vaatimuksia puunkuljetusten suunnittelulle. Menetelmä on kasvattanut suosiotaan erityisesti Karjalan tasavallassa ja Le-ningradin, Pihkova sekä Novgorodin alueilla. Tavaralajimenetelmän käytön uskotaan tulevai-suudessa lisääntyvän myös muualla Venäjällä. (Gerasimon ym. 2008). Kuljetusten suunnitte-lusta tulee monimutkaisempaa ja vanhat metodit eivät enää riitä tehokkaaseen puunkuljetuk-seen. (Goltsev ym. 2011). Uudet suunnittelumenetelmät ja päätöstukimenetelmät voivat olla tulevaisuudessa hyvinkin tärkeässä roolissa, kun suunnitellaan esimerkiksi puunkorjuuyritys-ten puunkuljetuksia tai metsäteiden rakentamista. (Karjalainen ym. 2007)

Gerasimov ym. (2007) kehittivät FTL -sovelluksen venäläisille puunkorjuuyrityksille. Tutki-muksessaan he tekivät kolme erilaista kuljetussuunnitelmaa ja vertasivat niitä toisiinsa. Ensimmäinen suunnitelma tehtiin perinteisiä metodeja käyttäen. Kaksi seuraavaa tehtiin FTL -sovelluksella muuttaen suunnitelmia siten, että toisessa suunnitelmassa työvuoron vaihtuessa ajoneuvo ei palaa varikolle. Suunnitelmat tehtiin neljälle päivälle ja lähtötilanne oli sama kai-kissa suunnitelmissa. Tutkimuksessa käytettiin vain viittä ajoneuvoa, neljää hakkuualuetta ja neljää toimituspaikkaa. Tuloksissa sovelluksella tehdyt suunnitelmat tehostivat puunkuljetuk-sia merkittävästi. Kuljetettu puumäärä ja työaika kasvoivat, ajetut kilometrit vähenivät ja las-tattuna ajo lisääntyi. Parhaimmillaan puunkuljetusten tehokkuutta (m3/km) pystyttiin paran-tamaan 40 %:a.

FTL -sovellus ei pysty kaikissa tilanteissa löytämään globaalia optimia, Gerasimov ym.

(2007) toteavat, että monimutkaisissa graafeissa ja kaoottisissa rakenteissa ohjelma ei toimi odotetusti ja ongelmia voi esiintyä. Todellisuudessa metsätieverkosto ei sijaitse sattumanva-raisesti vaan metsäteillä on verkostossa tietty suunta, esimerkiksi ne kulkevat kantateistä poispäin. Tämän vuoksi laskenta-algoritmin voidaan katsoa toimivan tarpeeksi hyvin. (Ge-rasimov ym. 2007)

FTL -sovelluksen testauksessa huomattiin kuljetussuunnitelmassa useita ongelmakohtia. Las-kenta-algoritmin lähtökohtana oli oletus, että mitä vähemmän ajoneuvo on tien päällä sitä enemmän se ennättää kuljettaa puuta. Mahdollisimman lyhyttä ajoaikaa ja mahdollisimman montaa ajokertaa ei voida todellisuudessa pitää itseisarvona. Etenkin Venäjällä, missä

tiever-koston huono kunto sekä ilmasto-olosuhteet voimistavat metsätalouden kausivaihtelua. Hyvi-en olosuhteidHyvi-en aikana olisi pystyttävä ajamaan puuta kaukaisilta kohteilta lähemmäksi käyt-töpaikkoja ja hyväkuntoista runkotiestöä, eikä vain yritettävä tyhjentää lähimpiä tienvarsiva-rastoja. Lisäksi usean ajoneuvon ajaminen samaan aikaan samalle varastolle lastaamaan sa-maa puutavaralajia ei voi olla tarkoituksen mukaista.

Lisäksi FTL -sovelluksen kuljetussuunnitelman algoritmi ei mahdollista useamman puutava-ralajin lastaamista kerrallaan samaan ajoneuvoon, myöskään keräilyajo ei ole mahdollista.

Tämä aiheuttaa sen, että kun yksi puutavaralaji loppuu tienvarsivarastolla, ajoneuvo palaa vajaalla kuormalla terminaaliin. Keskimääräinen kuormakoko jää hyvin alhaiseksi. Sovelluk-sen algoritmia laajentamalla voitaisiin tuottaa kuljetussuunnitelmia, jotka kuvastaisivat pa-remmin todellisuutta. FTL -sovelluksen kuljetussuunnitelman laskenta-algoritmi ei ole dy-naamista optimointia. Nykyisillä tietojärjestelmillä kuljetussuunnitelman muodostaminen on-nistuisi jopa paremmin klassisilla ongelmanratkaisumenetelmillä.

FTL -sovellus mahdollistaa kuitenkin erilaisten suunnitelmien tekemisen ja antaa riittävästi tietoa perustelluille lyhyen aikavälin päätöksille. Sovelluksen avulla on mahdollista tehdä erilaisia suunnitelmia ja vertailla niiden tuloksia toisiinsa. Sovelluksen kuljetusten optimointi on sen tärkein ominaisuus. Lisäksi sovelluksen reittien optimointia voidaan käyttää hyväksi muitakin metsänhoitotöitä suunniteltaessa, esimerkiksi metsäteiden suunnittelussa ja taimien kuljetuksissa (Karjalainen ym. 2007).

Seurantatyökalun avulla voidaan helposti seurata ja analysoida kuljettajien ja ajonevojen työ-tä. Ajoneuvojen seuranta- ja viestipalvelu on koettu käytännössä toimiviksi ja hyviksi, vaikka karttapohjat ovat toistaiseksi puutteelliset. Painoanturin puuttumisen takia kuljetussuunnitel-mia ja toteutuneita kuljetuksia ei voida verrata toisiinsa. Tämä tosiasia vei pohjan hyvän suunnitteluohjelman käyttämiseltä ja testaamiselta.

LÄHDELUETTELO

Andersson, G., Flisberg, P., Liden, B. & Rönnqvist, M. 2007: RuttOpt – A decision support system for routing of logging trucks. Discussion Papers, Department of Finance and Mana-gement Science, Norwegian School of Economics and Business Administration (NHH), No 2007/16, 34 s.

Andreev, V. & Gerasimov, Y. 1999. Optimal Decision Making: Theory and Applications in Forest Engineering and Forestry. Joensuu University Press. (in Russian, summary in English).

200 s.

Benkert, M., Wolff, A., Widmann, F. & Shirable, T. 2006. The Minimum Manhattan network problem: Approximations and exact solutions. Computational Geometry: Theory and Appli-cations 35(3): 188–208.

Coyle, J., Bardi, E. & Langley, C.J. 1996. The management of business logistics. 6th edition.

West publishing company. 631 s.

Dijkstra, E. 1959. A Note on two problems in connexion with graphs. Numerische Mathema-tik 1: 269–271.

Dudarev, G., Hernesniemi, H. & Filippov, P. 2002b. Emerging clusters of the Northern Di-mension. Competitive analysis of Northwest Russia. Helsinki. ETLA. 174 s.

Finnish Barents Group Oy. 1995. Economic geography and structure of the Russian part of the Barents region. 181 s.

Forsberg, M., Frisk, M. & Rönnqvist, M. 2005. FlowOpt – A Decision Support Tool for Stra-tegic and Tactical Transportation Planning in Forestry. International Journal of Forest En-gineering 16(2): 101–114.

Gerasimov, Y., Karvinen, S. & Leinonen, T. 2009. Atlas of the forest sector in Northwest Russia 2009. Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 131. 43 s.

Gerasimov, Y., Sokolov, A. & Karjalainen, T. 2008. GIS-based Decision-Support Program for Planning and Analyzing Short-Wood Transports in Russia. Croatian Journal of Forest En-gineering 29(2): 163–175.

Goltsev, V., Tolonen, T., syunev, V., Dahlin, B. & Gerasimov, Y. 2011. Wood harvesting and logistics in Russia – Focus on research and business opportunities. Final report of the research project. Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 210. 156 s.

Goskomstat 2004b. Main Indicators of Transport Performances in Russia. 2004. Statistical handbook. Federal Service of State Statistics (Goskomstat). 109 s.

Karjalainen, A. 2010. Puunhankinta Venäjällä. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu. 42 s.

Karjalainen, T., Ollonqvist, P., Saastamoinen, O. & Viitanen, J. (toim.). 2007. Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä –Tutkimushankkeen loppuraportti. METLAn työraportteja 62. 110 s.

Karvinen, S., Välkky, E., Torniainen, T. & Gerasimov, Y. 2006. Northwest Russian forestry in a nutshell. Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 30. 98 s.

Keenan, P. 2008. Modelling vehicle routing in GIS. Management Information Systems UCD Business School, University College Dublin, Operational Research, 8(3): 201−218.

Lautso, K., Venäläinen, P., Lehto, H., Hietala, K., Jaakkola, E., Miettinen, M. & Segercrantz, W. EU:n ja Venäjän välisten liikenneyhteyksien nykytila ja kehitysnäkymät. 2005. Liikenne ja viestintäministeriön julkaisuja 4/2005. 124 s.

MFCRK, 2010. The share of cut-to-length method in the total volume of fellings. Ministry of the Forest Complex of the Republic of Karelia.

Meriläinen, A., Sikanen, L. & Harstela, P. 1995. Puunhankinnan suunnittelujärjestelmät suo-malaisissa puunhankintaorganisaatioissa. Folia Forestalia – Metsätieteen aikakauskirja 1995(1): 35–49.

Palander, T.S. 1997. A local DLP-GIS-LP system for geographically decentralized wood procurement planning and decision making. Silva Fennica 31(2): 179−192.

Palander, T. 1998. Tactical models of wood-procurement teams for geographically decentrali-zed group decision-making. D.Sc. (Agr. and For.) thesis. Joensuun Yliopisto. Metsätieteelli-nen tiedekunta. Joensuu. 152 s.

Palander, T., Toivonen, M. & Laukkanen, S. 2002. GroupWare and group decision support systems for wood procurement organisation. Silva Fennica 36(2): 585–600.

Pekkarinen, O. 2005. Northwest Russian transport logistics cluster: Finnish perspective. Lap-peenranta University of Technology. Northern Dimension Research Centre. Publication 14.

Piispa, H., Karandassov, B., Pöyhönen, I., Jumpponen, J. & Tiusanen, T. 2006. Luoteis-Venäjän metsävarat ja niiden hyödyntämismahdollisuudet. Lappeenranta University of Tech-nology. Northern Dimension Research Centre. Publication 30.

Puutavaran autokuljetus. 1997. Metsätehon opas. 36 s.

Räsänen, T. 2002. Tietotaulu 74.1 Satelliittipaikannus. Teoksessa: Hyvämäki, T. (toim.). Ta-pion taskukirja. Metsälehti Kustannus. 459–461.

Räsänen, T., Lukkarinen, E. & Vuorenpää, T. 1997. Paikkatietotekniikka puunhankinnassa ja metsänhoidossa. Metsätehon raportti 17. 27 s.

Rönnqvist, M. 2003. Optimization in Forestry. Math. Program., Ser. B 97: 267–284.

Sokolov, A. & Gerasimov, Y. 2004. Corporative information systems for wood procurement development in Karelia. Silva Carelica 45: 166–172.

Tokola, T., Soimasuo, J., Turkia, A., Talkkari, A., Store, R., & Uuttera, J. 2000. Metsät paik-katietojärjestelmissä. Silva Carelica 33. 111 s.

Uotila, E. & Viitala, E.-J. 2000. Tietiheys metsätalouden maalla. Metsätieteen aikakauskirja 1/2000: 19–33.

Uusitalo, J. 2003. Metsäteknologian perusteet. Metsälehti kustannus. Karisto Oy. 115–120.

Haastattelut

Nikolay Senko, Ladenso OAO Pääjohtaja. 6.2.2013. Pitkäranta.

Alexey Dyachkov, Ladenso OAO Apulaisjohtaja. 6.2.2013. Pitkänranta.

Mauno Väyrynen, Operaatiopäällikkö. 5.−6.2.2013. Stora Enso Metsä Oyj, Venäjän puun-hankinta.

Sähköiset asiakirjat

Puunkorjuu Venäjällä 2012. Idän Metsätieto. [Verkkodokumentti] Saatavissa:

http://www.idanmetsatieto.info/tiedostot/tiedotteet/Metsateollisuus20121.pdf [Viitattu 25.5.2014].

Havimo, M., Mönkkönen, P., Lopatin, E. & Dahlin B. 2011. Metsäteiden suunnittelu

Venäjäl-lä. Helsingin yliopisto. [Verkkodokumentti] Saatavissa:

http://www.idanmetsatieto.info/tiedostot/tiedotteet/Havimo.pdf [Viitattu 4.2.2014].

Metsätieohjeisto. Finnish norms of forest roads. 2001. Metsäteho. [Verkkodokumentti] Saata-vissa: http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Opas/Tieohjeisto_osa_1_Tekstiosa.pdf [Viitat-tu 19.2.2014].

Puuntuojan opas. 2005. Toim. Sari Karvinen. Metsäntutkimuslaitos. 77 s. [Verkkodokument-ti] Saatavissa: http://www.idanmetsatieto.info/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=930 [Vii-tattu 19.2.2014].

Volvo Trucks Finland. Palvelut. Kuljetusten tietojärjestelmä -Dynafleet. [Verkkodokument-ti]. Saatavissa: http://www.volvotrucks.com/trucks/finland-market/fi-fi/services/dynafleet/Pages/Default.aspx [Viitattu 4.2.2014].