Koronapandemian vaikutukset opiskelijoiden arkeen

5.2.1 Rajoitusten ja suositusten kevät

Pandemian leviämistä hidastamaan määrätyt rajoitukset vaikuttivat opiskelijoiden liikkumiseen ja sosiaalisiin kontakteihin. Suomen rajojen sisä- ja ulkopuolella tapahtuvaa liikkumisvapautta rajoitettiin, mikä ilmeni lomamatkojen, perheen yhteisten menojen sekä urheiluharrastusten pe-ruuntumisena. Ennen rajoitustoimia urheilu oli auttanut rentoutumaan ja suonut omaa aikaa.

Kuntosalien sulkeminen aiheutti harmia eikä perheellisillä kotijumppa lasten pyöriessä ympärillä rentouttanut samoin kuin oma aika kuntosalilla. Vastauksista kuvastui turhautuminen ja kyllästy-minen samoina toistuviin kävelylenkkeihin. Ilmeni, että maalla asuvien liikkumiseen ja

päivittäi-seen arkeen rajoitustoimilla ei näyttänyt olevan niin suurta merkitystä kuin kaupunkioloissa asu-ville. Kaupunkilaiset kuvasivat katujen tyhjentyneen ja hiljentyneen, kun taas ulkoilureitit ja met-säpolut täyttyivät ihmisistä.

Opiskelijoiden kirjoituksista ilmeni, kuinka ylimääräisiä, perheen ulkopuolisia kontakteja, pyrittiin välttämään ja kuinka lähes kaikki kodin ulkopuoliset harrastukset, teatterit, museot ja sosiaaliset kasvokkain tapahtuvat kontaktit jäivät kirjoitushetkellä määrittelemättömän pituiselle tauolle.

Tämä näkyi muun muassa siten, että omaisten vierailut hoitokoteihin kiellettiin ja työpaikoilla ko-kouksia sekä ohjelmia peruttiin. Vastaajat kokivat tilanteita, joissa rajoitustoimien vuoksi omia, perheen ja työkavereiden juhlia jouduttiin perumaan. Vastaajat harvensivat ostoksilla käyntejä ja taudin leviämisen riskiä arvioitiin muiden seurassa ollessa. Uudellamaalla asuvat joutuivat eris-tyksiin muusta maasta. Suhtautuminen Uudenmaan eristämiseen oli ymmärtäväinen, vaikka se aiheuttikin huolta rajojen sisäpuolella asuvissa. Heillä huolet koskivat tulevan kesän matkusta-mista ja mahdollista pakollista kesänviettoa kaupungissa, mikäli rajat pysyisivät kiinni.

” Suurin epämukavuus, mitä omalla kohdalla tähän mennessä on tapahtunut, on tuo (matkan) peruuntuminen ja se, että en voi tavata kotoa poismuuttaneita lapsiani tai pääse kuntosalille.” P5

”Miten oma käyttäytymiseni on muuttunut? Kotona olen joko lapsen kanssa tai yk-sin.” P4

”Huomaa myös, että ihmisten käytös on muuttunut, huomaan myös itsessäni. Olen vältellyt esim. ostoskeskuksia tai ylipäätänsä turhaa kaupassakäyntiä.” P3

Vastaajat arvioivat julkisissa paikoissa omaa käytöstään ja toimintaansa muiden silmin. Tämä il-meni muun muassa siten, ettei kaupoissa uskaltanut yskiä tai aivasta ja ostoksia tehdessä mietit-tiin, mitä muut kauppakorin sisällöstä mahtoivat ajatella.

”Kukkapuska on kuitenkin mielestäni syytä piilottaa kassiin, jotta emme paljastu ole-vamme vierailulle menossa.” P2

”Löydän kaksi pakettia pääsiäisaiheisia lautasliinoja. Luuleeko nyt joku, että minulle on tulossa ruokavieraita?” P2

Käsihygienian tärkeys ja turvavälien merkitys oli vastaajilla päiväkirjojen mukaan hyvin mielessä.

Tämä ilmeni siten, että erilaiset kontaminaatiopinnat, kuten kaiteet, maksupäätteet ja hissin nap-pulat, huomioitiin aiempaa herkemmin. Käsiä pestiin sekä desinfioitiin usein ja kertakäyttöhans-koja käytettiin muun muassa kauppareissuilla. Eräs vastaaja otti kylään mennessään mukaan oman käsidesipullon ja käsipyyhkeen. Fyysistä etäisyyttä muihin henkilöihin pyrittiin mahdolli-suuksien mukaan pitämään, ja ystäviä, tuttavia sekä sukulaisia tavattiin turvaväli huomioiden ul-kona. Muiden käytökseen esimerkiksi kauppareissuilla kiinnitettiin huomiota; liian lähelle tulevia ja oireisia henkilöitä haluttiin vältellä. Muiden ihmisten epähygieeninen ja itsekäs käytös aiheutti kielteisiä tunteita, kuten kiukkua ja ärtymystä.

5.2.2 Korona-ajan etäarki

Koulujen ja päiväkotien sulkemisen myötä, lasten ollessa päivät kotona, joutuivat ne vastaajat, joilla oli alaikäisä lapsia, uudenlaisen haasteen eteen. Päiväkirjoista ilmeni, että aikaa piti jakaa omien etätöiden ja/tai -opiskelujen sekä lasten etäkoulun ja heidän tehtävien ohjaamisen välillä.

Omaan tekemiseen keskittyminen oli välillä vaikeaa lasten vaatiessa huomiota. Lasten ikä ja ke-hitystaso vaikuttivat siihen, kuinka paljon vanhemman läsnäoloa ja ohjausta he tarvitsivat. Per-heen yhteinen aika, lasten avustaminen ja heidän kanssaan puuhastelu tuntui vastaajista myös mukavalta.

”…päivän aikana samalla opiskelin etänä ja ohjasin kahta lasta koulutehtävissä sekä kolmannelle virittelin `viskaritehtäviä`. ” P6

Vanhempien vastuu lasten ruokahuollosta kasvoi etäkoulun myötä, vaikka koulut tarjosivat mah-dollisuuden ruokailuun. Keittiössä sai viettää paljon aikaa etenkin isompien lasten ollessa koko ajan nälkäisiä. Yhdessä päiväkirjassa mainitaan, kuinka etäkoulun ja lasten kotonaolon myötä perheen ruokalasku suureni kiristäen näin perheen taloustilannetta.

Kirjoituksista ilmeni, että etätöitä ja opiskeluja varten kotiin hankittiin varusteita. Osan oli vaikea löytää rauhallista työtilaa puolison ja lasten ollessa päivisin samanaikaisesti koolla. Perheen-jäsenten toimet häiritsivät välillä joidenkin vastaajien keskittymistä.

”Olemmekin tänään koko perhe yhtä aikaa kotona. Heti alkuun huomaan, että emme voi työskennellä samassa pienessä työhuoneessa. Etäluento vaatii osallistu-mista, joten siirryn eri huoneeseen ja laitan kuulokkeet korville.” P2

5.2.3 Työ voimavarana ja kuormitustekijänä poikkeusolojen aikana

Työssäkäyvät vastaajat kokivat työn ja työyhteisön pääosin voimavarana. Töihin oli kiva mennä ja työ tuntui tärkeältä sekä merkitykselliseltä. Rajoitustoimien vuoksi työpaikoilla ajettiin kaikki yli-määräinen toiminta alas, ja vastaajista tuntui mukavalta, kun sai keskittyä perustehtäviin. Työyh-teisöä sekä kaivattiin että tarvittiin. Työkaverit, kollegoiden muodostama yhteisö ja konkreetti-nen työ piti maan pinnalla ja auttoi unohtamaan hetkeksi koronan. Hoitotyötä arvostettiin myös mediassa.

”Tuntuu hullulta, että oma ammatti on nyt niin arvossaan.” P3

Ilmeni, että töissä ja työtehtävissä tapahtui nopeita muutoksia, jotka koettiin psykososiaalisina kuormitustekijöinä. Päiväkirjoissa kuvattiin, kuinka epidemian odotettiin saapuvan omalle työpai-kalle, omat työt saattoivat loppua ja vastaajat joutuivat olemaan jatkuvassa valmiudessa siirtyä toisiin tehtäviin. Valmennuksia, koulutuksia ja projektitöitä peruttiin, ja myös asiakkaat peruivat omia aikojaan. Silloin, kun osa muusta henkilökunnasta oli sairaana tai karanteenissa, töitä teh-tiin vajaalla miehityksellä.

”Minua väsyttää koko korona ja eristys ja tehohoito ja osaston jatkuvasti muuttuvat suunnitelmat.” P4

Vastaajat kuvasivat, kuinka koronasuojaus oli töissä puutteellista eikä tarvittavia tiloja ollut. Vas-taajien tuli kiinnittää töissä tilojen, pintojen ja tavaroiden aseptiikkaan erityistä huomiota. Näitä

puhdistettiin vastaajien toimesta niin asiakas- ja potilastiloissa kuin henkilökunnan kahvihuo-neissa. Ilmeni, että omia koronaan sopivia oireita seurattiin ja että arvioitiin työkuntoisuutta.

Töissä turvavälien pitäminen kollegojen kesken ei aina onnistunut joko tahattomasti tai tietoi-sesti. Asia saattoi unohtua työpäivän aikana, vaikka aiheesta oli keskusteltu työvuoron alussa.

Välillä turvaväli jätettiin huomioimatta tietoisesti ja liityttiin kahvihuoneessa muiden seuraan.

Päiväkirjoista ilmeni, että työstä aiheutui myös psyykkisiä kuormitustekijöitä. Eräs kuvaa olleensa työpäivän jälkeen niin väsynyt, ettei jaksanut ajatella tai kirjoittaa yhtään mitään. Edellisestä lo-masta oli jo aikaa. Toisessa päiväkirjassa ihmeteltiin sitä, miten hoitajat ovat kriisitilanteissa niin korvaamattomia, etteivät voi irtisanoutua eikä kesälomia voi pitää kesäaikaan. Koettiin, että ar-vostuksen puute näkyi myös siinä, ettei hoitajien työssä kohtaamaa riskiä pidetty niin suurena kuin lääkärien.

”Jostain luin myös tänään, että sairaanhoitopiirissä olisi laskeskeltu, että jopa 10 lää-käriä voi kuolla töissä saatuun tartuntaan. Hoitajia ei ole vaivauduttu edes laske-maan.” P4

”Kollegoiden kanssa olemme puhuneet siitä, ettemme voineet kuvitellakaan mitä hoitajaksi kouluttautuminen tarkoittaa työvelvoitteineen. Hoitajat ovat kriisitilan-teessa niin korvaamattomia, ettei työstä voi irtisanoutua eikä kesälomia voi pitää kesäaikaan. Mediassa puhutaan siitä, kuinka hoitajien perusoikeuksia rajoitetaan päätöksillä. Kuitenkaan työn vaativuus ja työntekijöiden korvaamattomuus eivät näy palkassa.” P7

Yksi vastaajista kirjoitti toimineensa opintovapaalla olleessaan vapaaehtoistyöntekijänä järjes-tössä, jonka kautta pääsi kehittämään muun muassa oman kuntansa epidemiaa hidastavia toi-mia. Mahdollisuus auttaa ihmisiä poikkeusolojen aikana toi iloa vastaajalle.

5.2.4 Etäopintoihin siirtyminen ja sen tuomat mahdollisuudet

Päiväkirjoissa mainittiin yliopiston ilmoittaneen maaliskuussa 2020 seminaarien ja lähiopetuspäi-vien peruttamisesta. Osalla vastaajista myös käynnissä olevat harjoittelut päättyivät äkillisesti.

Vastaajat kirjoittivat opiskelujen pedagogisen ja fyysisen ympäristön muuttumisesta; siirryttiin

etäopintoihin. Yliopiston koettiin antavan hienoa esimerkkiä etäopintoihin siirtymisestä jo ennen valmiuslain voimaantuloa. Etäluennot olivat vastaajille ennestään tuttuja, ja niiden koettiin suju-van hyvin. Etäopiskelu mahdollisti aiempaa paremmin työssäkäyvän opiskelijan osallistumisen eri kursseille. Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämistä toivottiin jatkossa laajemminkin.

Etäopintoihin siirtyessä myös psykososiaalinen ympäristö muuttui.

”Kuulumisia vaihdetaan. Ope haluaa tietää mitä meille kuuluu ja se tuntuu muka-valta. On mukava kuulla tuttujen opiskelukavereiden `koronakuulumisia´. ” P2

Vastaajat kuvasivat, kuinka tiivis kotona oleminen mahdollisti koulutehtäviin tarttumisen milloin tahansa ja kuinka koulutehtävien parissa tuli vietettyä enemmän aikaa. Joillakin opintoja tuli haa-littua suunniteltua enemmän. Opintojen myötä maailmankuvan koettiin laajentuneen.

Ko-ronapandemiaan liittyvää tieteellistä keskustelua oli mielenkiintoista seurata ja soveltaa siihen koulussa opittuja asioita. Aktiivinen opiskelu ja oppimisen reflektointi ilmeni ammatillisena kas-vuna.

5.2.5 Tekniikan uudenlainen hyödyntäminen

Vastaajat pyrkivät hillitsemään koronapandemian leviämistä sosiaalisten kontaktien rajoitusten avulla. Aiemmin kuvatun etätöiden ja -opiskelun lisäksi tekniikkaa hyödynnettiin myös yhteyden-pidossa. Päiväkirjoissa kuvataan, kuinka yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin pidettiin yllä puheluin, vi-deopuheluin ja videokokousten välityksellä. Ilmeni, että sosiaalista mediaa käytettiin aiempaa ahkerammin, ja tällä pyrittiin täyttämään elämään tullutta sosiaalista tyhjiötä. Lenkeillä ja ulkoil-lessa kuunneltavien äänikirjojen tai podcastien avulla ajatukset sai hetkeksi pois koronasta.

Uusia innovaatioita koettiin ja opeteltiin. Aiemmin kasvokkain tapahtuneet kontaktit siirtyivät etäpalveluiksi. Päiväkirjoissa kuvailtiin osallistumista jumppatunnille television ääressä, kuinka opeteltiin hoitamaan kuntoutuspalaveri ja fysioterapia etäohjauksena sekä kuinka anotaan uusia hoitotarvikkeita sähköpostitse. Vastaajat kertoivat myös ystävien kanssa järjestetyistä virtuaali-juhlista ja -peli-illoista, joilla pyrittiin korvaamaan fyysisiä sosiaalisia kontakteja.

”Pääsiäinen mennyt rauhallisesti kotona. Ystävien kanssa pelattu kymppitonnia vi-deokokouksen välityksellä.” P3

5.2.6 Koronapandemian aikana koettu psyykkinen hyvinvointi

Psyykkisen hyvinvoinnin kuormittuminen ilmeni päiväkirjoissa eri tavoin. Osa ikävöi aikaa ennen koronapandemiaa. Vastaajat kirjoittivat, kuinka olisivat halunneet nähdä ystäviä ja sukulaisia, ha-lata ihmisiä pelkäämättä, harrastaa, kulkea kaupungilla, käydä elokuvissa, kahvilla tai baarissa.

Vastaajille alkoi ilmaantua psyykkisiä oireita; koko korona väsytti, ajatukset harhailivat, ärsytti, hermostutti ja olo oli turhautunut. Tunteet vaihtelivat ja olivat ristiriitaisia; alkuun koronahuu-mori nauratti mutta ei enää. Päiväkirjoista kuvastuu koronakeväänä koettuja tunteita epätoi-vosta ja pelosta toivonpilkahduksiin. Pelko, turhautuminen, kyllästyminen ja toivon ajatukset vaihtelivat päivästä ja viikosta toiseen. Vastaajat eivät saaneet vallitsevaan tilanteeseen tolkkua, tulevaisuus ahdisti ja olo oli henkisesti uupunut. Osalla huoli perheen taloudellista tilanteesta aiheutti stressiä.

”Edelleen mietin pelkoa. Se on nyt ilmeisesti teema, jota minun tulee katsella ja käännellä. Miten elää pelon kanssa? Täysillä. Mennään kohti sitä. Useimmiten kuvi-teltu tilanne pelottaa enemmän kuin se todellinen, joka on kohdattava. Yritän olla syventymättä omiin pelkoihini, koska se on ajanhukkaa… Mistä koronan pelko kum-puaa? Samasta kuin kaikki muukin kuoleman pelko ja elämän pelko. Epäluottamuk-sesta elämään. Olikohan tämä liiallinen yksinkertaistus?” P4

Koronapandemialla koettiin olevan myös myönteisiä vaikutuksia elämään ja arkeen. Tämä ilmeni siten, että vastaajat kokivat tehokkuuden ja keskittymisen olleen korkeampaa, kiire katosi jo olo oli virkeämpi. Perheillä oli enemmän aikaa olla yhdessä, kun edestakaisin juokseminen oli ker-ralla loppu. Useimmilla vastaajilla opinnot etenivät hyvin, ja tuntui hyvältä saada aikaan jotakin konkreettista.

”Oma elämänlaatuni on toistaiseksi parantunut koronan aikana… Elämä on tiivisty-nyt, en häröile joka suuntaan, vaan kaikki on tässä. Eilen paistettu leipä, kuppi kuu-maa teetä, johon sekoitan hunajaa, jonka ystävät ovat mehiläispesistään lingonneet.

Aamulla venyttelin hetken ajan, annoin alaselän lempeästi aueta uuteen päivään.”

P4

”Elämä on muuttunut ihanan tavalliseksi. Erikoista, että tarvittiin globaali pysähtymi-nen, ennen kuin elämä muuttui riittävän tavalliseksi. Siinä on ristiriita, jossa riittää pohdittavaa, kun rajoitusten jälkeen palaamme arkeen.” P7.

”Mutta minut tämä pakollinen kotona oleminen on saanut huomaamaan, miten pal-jon ympäriinsä sukkulointi ja kaikkien lankojen käsissä pitäminen rasittaa.” P5

Lisääntyneen vapaa-ajan kuvattiin täyttyvän kotitöistä, puutarhan hoidosta, ulkoilusta, jumpasta ja kulttuurista. Kotityöt pitivät sisällään siivousta, ruuanlaittoa, leipomista ja asunnon pintare-monttia. Oli aikaa perheelle ja perheen yhteiselle tekemiselle. Vastaajilla oli aikaa lukea kirjoja, piirtää ja maalailla sekä katsoa televisiota ja elokuvia. Sosiaalista mediaa seurattiin ja käytettiin aiempaa enemmän.

”Olen saanut siivottua ja järjestettyä normaalia enemmän, kokeillut kokkailla uusia ruokia, piirrellyt ja maalaillut, pitänyt ystäviin yhteyttä videopuheluin, lukenut ja ul-koillut.” P3

”Leivotaan, tehdään hyvää ruokaa, tehdään niitä kotihommia, mille ei koskaan ole aikaa. Saunotaan usein. Katsellaan televisiota. Soitetaan sukulaisille ja ystäville pu-heluita.” P5