Ahonen, Sirkka, Historical Consciousness of Finnish Adolescents. Teoksessa Youth &
History. A Comparative European Survey on Historical Conciousness and Political Attitudes among Adolescents, Volume A.
Toim. Magne Angvik & Bodo von Bor-ries. Koerber-Stiftung, Hamburg 1997, 257–261.
Ahonen, Sirkka & Löfström, Jan, Menneisyy-den vääryyksien hyvittäminen. Historial-lisia päälinjoja. Teoksessa Voiko historiaa hyvittää? Historiallisten vääryyksien korjaaminen ja anteeksiantaminen. Toim.
Jan Löfström. Gaudeamus, Helsinki 2012, 88–97.
Assmann, Aleida, Pathos und Passion. Über
Gewalt, Trauma und den Begriff der Zeugenschaft. Teoksessa Die Zukunft der Erinnerung und der Holokaust. Toim.
Geoffrey Hartman & Aleida Assmann.
Konstanz University Press, Konstanz 2012, 9–40.
Banke, Cecilie Felicie Stokholm, Small and Moral Nations. Europe and the Emer-ging Politics of Memory. Teoksessa Historicizing the Uses of the Past. Scan-dinavian Perspectives on History Culture, Historical Consciousness and Didactics of History Related to World War II. Toim.
Helle Bjerg, Claudia Lenz & Erik Thorstensen. transcript, Bielefeld 2011, 107–125.
Eyerman, Ron, The Past in the Present. Cul-ture and the Transmission of Memory.
Acta Sociologica. Vol. 47, No. 2, 2004, 159–169.
Georgi, Viola, Wem gehört deutsche Geschichte? Bikulturelle Jugendliche und die Geschichte des Nationalso-zialismus. Teoksessa ’Erziehung nach Auschwitz’ in der multikulturellen Gesell-schaft. Pädagogische und soziologische Annäherungen. Toim. Bernt Fechler, Gottfried Kössler & Till Lieberz-Gross.
Juventa, Weinheim 2000, 141–162.
Hakkari, Johanna, Suomalaisten nuorten historiakulttuuri. Historian kohtaami-nen ja käyttö 8.-luokkalaisten nuorten arkipäivän elämässä. Suomen historian pro gradu. Helsingin yliopisto, Helsinki 2005.
Handbuch des Antisemitismus. Judenfeinschaft in Geschichte und Gegenwart. de Gruyter, Berlin 2010.
Holmila, Antero, Holokausti. Tapahtumat ja tulkinnat. Atena, Jyväskylä 2010.
Karlsson, Klas-Göran, Varför sekelslutets förintelseintresse? Levande historia som statsorganiserat historiedidaktiskt projekt i Sverige. Teoksessa Historiedi-daktikk i Norden 7. Bruk og misbruk av historien. Toim. Sirkka Ahonen, Rolf Grankvist, Christer Karlegärd, Anette Køhlert, Svein Lorentzen, Vagn Oluf Nielsen & Ola Svein Stugu. NTNU, Trondheim 2000, 69–95.
Karlsson, Klas-Göran, The Uses of History and the Third Wave of Europeanisation.
Teoksessa A European Memory? Contested Histories and Politics of Remembrance.
Toim. Małgorzata Pakier & Bo Stråth.
Berghahn, New York 2010, 38–55.
Knox, MacGregor, To the Threshold of Power, 1922/1923. Origins and Dynamics of the Fascist and National Socialist Dictator-ships. Vol. 1. Cambridge University Press, New York 2007.
Kuittinen, Liisa, Muistin poliittisuus ja Berlii-nin Holocaust-muistomerkki. Politiikka 2/2005, 129–141.
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, luonnosteksti 22.9.2015 (www.oph.fi).
Löfström, Jan, Historical Apologies as Acts of Symbolic Inclusion – and Exclusion?
Reflections on Institutional Apologies as Politics of Cultural Citizenship. Citi-zenship Studies. Vol. 15, No. 1, 2011, 93–108.
4/2015 niin & näin 55 Löfström, Jan, Historialliset hyvitykset
suo-malaisnuorten historiatietoisuudessa.
Teoksessa Voiko historiaa hyvittää? His-toriallisten vääryyksien korjaaminen ja anteeksiantaminen. Toim. Jan Löfström.
Gaudeamus, Helsinki 2012, 174–199.
Löfström, Jan, How Finnish Upper Secon-dary Students Conceive Transgenera-tional Responsibility and Historical Reparations. Implications for the His-tory Curriculum. Journal of Curriculum Studies. Vol. 46, No. 4, 2014, 515–539.
Löfström, Jan, Towards an integrated theory of historical consciousness and moral consciousness (HiMoCo) -tutkimus-verkoston workshop, Helsinki, 27.–
29.4. 2015. Kasvatus ja Aika 2/2015, 62–66.
Löytömäki, Stiina, Law and the Politics of Memory. Confronting the Past. Rout-ledge, Abingdon 2014.
Miettunen, Katja-Maria, Muistelu historian-tutkimuksen haasteena ja mahdolli-suutena. Teoksessa Muisti. Toim. Jani Hakkarainen, Mirja Hartimo & Jaana Virta. Tampere University Press, Tam-pere 2014, 167–177.
Nora, Pierre, General Introduction. Between Memory and History. Teoksessa Pierre Nora & Lawrence Kritzman, Realms of Memory. Rethinking the French Past.
Vol. I. Käänt. Arthur Goldhammer.
Columbia University Press, New York 1996, 1–20.
Pakier, Małgorzata & Stråth, Bo, Introduc-tion. A European Memory? Teoksessa A European Memory? Contested His-tories and Politics of Remembrance.
Toim. Małgorzata Pakier & Bo Stråth.
Berghahn, New York 2010, 1–20.
Pappe, Ilan, Out of the Frame. The Struggle for Academic Freedom in Israel. Pluto, London 2010.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus, Helsinki.
Pihlström, Sami, Muisti ja kuolema. Teok-sessa Muisti. Toim. Jani Hakkarainen, Mirja Hartimo & Jaana Virta. Tam-pere University Press, TamTam-pere 2014, 221–228.
Rantala, Jukka & Ahonen, Sirkka, Ajan merkit. Historian käyttö ja opetus. Gau-deamus, Helsinki 2015.
Rassloff, Steffen, Flucht in die nationale Volks-gemeinschaft. Das Erfurter Bürgertum zwischen Kaiserreich und NS-Diktatur.
Böhlau, Köln 2010.
Riitaoja, Anna-Leena, Toiseuksien rakentumi-nen koulussa. Tutkimus opetussuunnitel-mista ja kahden helsinkiläisen alakoulun arjesta. Helsingin yliopiston opettajan-koulutuslaitos, Helsinki 2013.
Rüsen, Jörn, Historical Consciousness: Nar-rative Structure, Moral Function and Ontogenetic Development. Teoksessa Theorizing Historical Consciousness.
Toim. Peter Seixas. University of Toronto Press, Toronto 2004, 63–85.
Seidel Arpaci, Annette, National Memory’s Schlüsselkinder. Migration, Pedagogy, and German Remembrance Culture.
Teoksessa German Culture, Politics, and
Literature into the Twenty-First Century.
Beyond Normalization. Toim. Stuart Taberner & Paul Cooke. Camden House, Rochester 2006, 105–119.
Seixas, Peter, Introduction. Teoksessa Theo-rizing Historical Consciousness. Toim.
Peter Seixas. University of Toronto Press, Toronto 2004, 3–20.
Short, Geoffrey, Learning through Literature.
Historical Fiction, Autobiography, and the Holocaust. Children’s Literature in Education. Vol. 28, No. 4, 1997, 179–190.
Short, Geoffrey & Reed, Carole Ann, Issues in Holocaust Education. Ashgate, Aldershot 2004.
Silvennoinen, Oula, Finland, the Vernich-tungskrieg and the Holocaust. Teoksessa
Holocaust as Active Memory. The Past in the Present. Toim. Marie Louise Seeberg, Irene Levin & Claudia Lenz. Ashgate, Aldershot 2013, 153–164.
Simon, Roger, The Pedagogical Insistence of Public Memory. Teoksessa Theorizing Historical Consciousness. Toim. Peter Seixas. University of Toronto Press, Toronto 2004, 183–201.
Totten, Samuel, Holocaust Education. Issues and Approaches. Allyn and Bacon, Boston 2002.
Worthen, Hana & Muir, Simo, Introduction:
Contesting the Silences of History.
Teoksessa Finland’s Holocaust. Silences of History. Toim. Hana Worthen & Simo Muir. Palgrave Macmillan, Basingstoke 2013, 1–30.
4/2015 niin & näin 57
K
uinka kätevää olisi, jos muistot olisivat kuin menneisyyden tarkat kopiot ar-kistossa, josta ne voisi halutessaan tilata tarkasteltaviksi. Mutta vaikka kuinka yrittäisin painaa mieleeni, dokumen-toida, arkisdokumen-toida, valokuvata, videoida tai kertoa niistä tarinoita, menneet hetket ovat enää vain epätäydellisiä heijastuksia. Muisto on oikeastaan olemassa vain silloin, kun se on aktiivisena mielessäni. Kun sitä ei enää tarvita, se hajoaa sirpaleiksi hermoverkkoihin koostuakseen jälleen, kun palautan sen mieleeni tai kun jokin ulko-puolinen ärsyke saa sen ilmaantumaan. Ja silloin se on jo hieman eri muisto.Miksemme ymmärtäisi muistia omana todelli-suutenaan, jolla on omat lainalaisuutensa ja kyky sekä irtautua kohteestaan että rakentaa se uudelleen?
”[M]uisti on saanut kykynsä puuttua asioihin kyvyltään tulla muutetuksi – siirretyksi paikaltaan, liikkuvana, ilman vakituista paikkaa”, muotoilee ranskalainen kult-tuurintutkija, jesuiitta Michel de Certeau: ”Pysyvä piirre:
se muotoutuu […] syntymällä toisesta […] ja kadotta-malla sen (se on enää pelkkä muisto). Muuttuminen on kaksinkertaista: muisti muuttuu, kun siihen vaikutetaan, ja sen kohde muuttuu, koska muisti säilyttää sen aino-astaan kadonneena.”1
Kognitiivisen psykologian pioneeri Sir Frederick Bartlett teki 1920-luvulla tutkimuksen, jossa pyysi koe-henkilöitään toistamaan ulkomuistista mahdollisimman yksityiskohtaisesti heille kerrotun vieraasta kulttuurista peräisin olevan kansansadun. Hän huomasi tarinan muuttuvan jokaisella toistamiskerralla, ja muutoksia leimasivat määrätyt säännönmukaisuudet. Ensinnäkin tarinan yksityiskohdat muuttuivat vastaamaan kertojan kulttuurisia odotuksia. Toiseksi tarina lyheni jokaisen toiston myötä, kun merkityksettömiksi koettuja yksi-tyiskohtia jätettiin kertomatta. Kolmanneksi tarinan juonta muunneltiin oman kulttuurin kannalta mielek-käämmäksi, ja siihen saatettiin lisäillä uusia yksityis-kohtia sekä tunnesävyjä. Kaiken kaikkiaan osallistujat muistivat tarinan pääteemat varsin hyvin mutta paik-kailivat muistin aukkokohtia ja muuntelivat vieraiksi kokemiaan elementtejä vastaamaan oman kulttuurinsa
odotuksia. Tarina muuntui mutta pysyi silti kohe-renttina.2
