Keille ollaan vastuullisia?

esimerkiksi ruoan ravintoarvojen suhteen. Tällaisten seikkojen esittäminen vastuullisuustekoina on verojen maksamisen kaltaisesti mahdollisesti kyseenalaistettavaa, sillä lakien noudattaminen ei ole vapaaehtoista toimintaa. Noudattamatta jättäminen johtaisi sanktioihin ja pahimmillaan toiminnan keskeytymiseen. Jokaisen yrityksen on noudatettava alueellisia säädöksiä riippumatta siitä, toimivatko ne vastuullisesti vai eivät. Toisaalta lakisääteisen toiminnan korostaminen luo yrityksestä luotettavampaa mielikuvaa, joka puolestaan edistää sidosryhmien positiivisten asen-teiden muodostumista.

Edellä mainittujen lisäksi asiakkaiden odotuksiin pyritään vastaamaan myös varmistamalla toimi-tettavan tuotteen riittävyys sekä kilpailukykyiset hinnat. Kuten jo aiemmin todettiin, yrityksissä korostetaan niiden roolia huoltovarmuuden tärkeänä varmistajana. Viestimällä siitä, että tuottei-den saatavuus asiakkaille pyritään aina varmistamaan, yritykset kertovat täten asiakkailleen ole-vansa luotettava ja jatkossakin kannattava vaihtoehto. Raporteissa halutaan ikään kuin kertoa asiakkaiden olevan aidosti yritysten huolenpidon kohteena niiden varmistaessa ruuan riittävyy-den jatkuvasti. Tällä tavoin luodaan jälleen kerran vaikutelmaa siitä, että yritykset eivät oikeas-taan toimi itsensä vuoksi vaan varmistaakseen muiden hyvinvointia. Asiakkaille pyritään siis tar-joamaan mahdollisimman vähän syitä sille, miksi heidän kannattaisi olla käyttämättä yritysten tuotteita.

Omistajat

Toisena vastuullisuustekojen kohderyhmänä yrityksissä esiin nousevat niiden omistajat. Tuotta-jaosuustoiminnassa vastuullisuus omistajia kohtaan korostuu erityisesti tuottajille raaka-ai-neesta maksetun hinnan perusteella. Varsinkin Atrian ja Valion vastuullisuusraporteissa koroste-taan sitä, että tuottajille pyritään aina maksamaan mahdollisimman hyvä hinta raaka-aineesta.

Usein käsite ’mahdollisimman hyvä hinta’ jättää lukijalle epäselväksi sen, minkä tasoista hintaa voi pitää hyvänä, mutta esimerkiksi maidosta maksettua litrahintaa on Valion raporteissa esitelty myös numeerisessa muodossa.

Valio listaa omistajiensa odotuksiin myös ympäristön hyvinvointiin liittyvät seikat sekä eläinten hyvinvointiin panostamisen, joihin yritys onkin panostanut aiemmin kerrotuilla tavoilla (ks. s. 52–

56). Valion raporteissa kerrotaan, että omistajien odotuksiin pyritään vastamaan niin hiilineut-raaliuteen kuin hyvään hallintoon panostamalla. Näiden lisäksi korostetaan myös osuustoimin-nallisella omistajastrategialla olevan merkitystä odotusten täyttämisessä. Tämä maininta koros-taa Valion osuustoiminnallisia juuria yrityksen toiminnassa.

Atrian tapauksessa tuottajia ei ole listattu omistajien kanssa samaksi sidosryhmäksi. Tuottajien odotuksiksi listataan Valion tavoin raaka-aineesta maksettava kilpailukykyinen hinta sekä yhteis-työn luotettavuuden varmistaminen, kun taas erikseen mainittujen omistajien kohdalla puhu-taan esimerkiksi sijoitusten tuotosta, päätäntävallasta sekä pääoman palautuksista. Tämä listaus

erottaa muidenkin kuin tuottajaosuuskuntien omistaman Atrian toiminnan tarkoituksen muun muassa Valiosta ja Metsä Groupista, joiden omistajarakenne koostuu käytännössä tuottaja-osuuskunnista. Näissä yrityksissä toiminnan tarkoitus on toimia tuottajien hyväksi myymällä ja markkinoimalla raaka-ainetta, jota tuottajilta ostetaan. Tuottajaosuuskuntien kokonaan omista-massa yhtiössä omistajien hyödyt ovat siis tuottajaosuuskuntien hyötyjä, sillä yrityksen voivat tällä hetkellä omistaa ainoastaan nämä tuottajaosuuskunnat. Atrian tapauksessa puolestaan viestitään vahvasti siitä, että tuottajien saama hyöty ei ole sama asia kuin omistajien saama hyöty. Atrialla viestitään selkeästi siitä, että yrityksen omistajat eivät ole ainoastaan tuottaja-osuuskuntia. Tuottajaosuuskuntia ei ole käytännössä lainkaan tuotu esiin Atrian omistajina vas-tuullisuusraporteissa ja muun muassa tämän seikan myötä yrityksen osuustoiminnalliset juuret jäävät lukijalle epäselväksi.

Atrian vastuullisuusraporteista voidaan huomata, että tuottajille maksetun hinnan lisäksi on tär-keää täyttää muiden sijoittajien taloudelliset odotukset, joihin osaltaan sisältyy myös voiton mak-simointi, joka ei ole puhtaan osuustoiminnan tarkoitus. Mielenkiintoista on myös se, että tuotta-jat ovat omistajista täysin erillinen sidosryhmä, sillä Atrian omistajarakenne koostuu edelleen suurilta osin tuottajaosuuskunnista. Toisaalta omistajien esittäminen tuottajina olisi myös har-haanjohtavaa, sillä tuottajaosuuskunnat eivät ole ainoita omistajia yrityksessä. Kaikesta huoli-matta Atrian osuustoiminnallisesta alkuperästä ja omistajarakenteesta kertohuoli-matta jättäminen erottaa sen kahdesta muusta tutkimuksen kohteena olleesta yrityksestä.

Henkilöstö

Yritysten vastuullisuusraportit keskittyvät laajalti niiden henkilöstöön ja sen vuoksi yhdeksi kes-keiseksi vastuullisuustekojen kohderyhmäksi muodostuikin juuri henkilöstö. Henkilöstöön koh-distuvia vastuullisuustekoja käsiteltiin sivuilla 58–60. Useiden eri henkilöstöön kohdistuvien vas-tuullisuustekojen kautta yritykset pyrkivät varmistamaan työntekijöille turvalliset työolosuhteet sekä tasa-arvoisen ja monimuotoisen työympäristön.

Kertoessaan henkilöstön eteen tehdyistä vastuullisuusteoista yritykset pyrkivät selkeästi vakuut-tamaan vastuullisuusraporttien lukijan siitä, että henkilöstöstä pidetään huolta niin turvallisuu-den kuin sosiaalisten tekijöiturvallisuu-denkin osalta. Henkilökunta on olennainen osa jokaisen yrityksen

toimintaa, sillä ilman työntekijöitä toiminta olisi käytännössä mahdotonta. Siksi henkilöstön ko-konaisvaltaiseen hyvinvointiin on syytäkin panostaa. Työturvallisuus on keskeinen osa työhyvin-vointia ja yritysten kunnianhimoiset tavoitteet kohti tapaturmattomia työympäristöjä ovatkin merkki siitä, että turvallisuusasiat on otettu osaksi keskeisiä toimintaa ohjaavia tekijöitä. Takaa-malla mahdollisimman hyvin suunnitellut turvallisuusprotokollat, yritykset lisäävät houkuttele-vuuttaan työnantajana. Erilaisista turvallisuuteen keskittyvistä investoinneista ja koulutusohjel-mista kertomalla viestitään sidosryhmille siitä, että yritykset ovat aidosti tehneet konkreettisia tekoja asian eteen sen sijaan, että niillä olisi vain suunnitelmia.

Toinen keskeinen osa henkilöstöön kohdistuvaa vastuullisuutta on jo aiemmin mainittu tasa-ar-voon ja monimuotoisuuteen liittyvä näkökulma. Tasa-artasa-ar-voon liittyvät kysymykset ovat olleet osa yhteiskunnallista keskustelua viime vuosien aikana monessa eri asiayhteydessä ja yritykset vas-taavat näihin kysymyksiin erityisesti henkilöstöön liittyvien seikkojen osalta. Keskeisenä osana tasa-arvon ja monimuotoisuuden kehittämisessä vaikuttaa olevan erityisesti mahdollisimman tasaiseen sukupuolijakaumaan pyrkiminen työntekijöiden osalta. Erikseen on myös mainittu esi-merkiksi naisten osuus johtotason tehtävissä sekä tämän osuuden kehitys pidemmällä aikavä-lillä. Vaikuttaa siis siltä, että tasa-arvo tarkoittaa yrityksille erityisesti sukupuolijakauman tasoitta-mista kaiken tasoisissa työtehtävissä. Tämän lisäksi esiin nousi myös mainintoja yhtäläisistä ke-hittymismahdollisuuksista työntekijän taustoista riippumatta.

Myös henkilöstön ikäjakaumaa esitellään numeerisesti erilaisten kaavioiden muodossa. Vakituis-ten työpaikkojen merkittävää osuutta kaikista työsopimuksista esitellään muun muassa Valion vastuullisuusraporteissa. Vakituisen työpaikan tarjoamista pidetään siis selkeästi vastuullisena tekona yrityksessä. Toisaalta esimerkiksi Metsä Groupin vuoden 2017 vastuullisuusraportissa (s.

53) osa-aikatyön tarjoaminen nähdään myös vastuullisena tekona tilanteissa, joissa työntekijän olisi muuten vasten tahtoaan jäätävä eläkkeelle. Lisäksi henkilöstön osaamisen kehittäminen eri-laisten koulutusten kautta nähtiin jokaisessa yrityksessä vastuullisena tekona. Henkilöstön kehit-täminen yrityksen sisällä auttaa osaltaan myös varmasti yrityksiä saavuttamaan mahdollisimman pienen vaihtuvuuden tavoitteita, joihin selkeästi panostetaan yritysten esitellessä pieniä vaihtu-vuuslukuja vastuullisuusraporteissaan. Osaamisen kehittäminen ja uusien mahdollisuuksien

tarjoaminen mahdollisesti vähentää henkilöstön tarvetta työpaikan vaihtamiselle uusien haastei-den toivossa,

Osana monimuotoisuutta ja sen kehittämistä esiteltiin myös erilaisia yritysten sisäisiä ohjelmia sekä niin kutsuttuja yhteisiä pelisääntöjä tai ’Code of Conducteja’. Tällaisten koulutus-ten ja yhteiskoulutus-ten ohjeiden avulla yrityksessä halutaan selkeästi varmistaa, että tasa-arvon ja moni-muotoisuuden periaatteet onnistutaan viestimään koko henkilökunnalle sen sijaan, että asioista päätettäisiin vain johtoportaassa ja tämän jälkeen oletettaisiin kaikkien automaattisesti omaksu-van nämä periaatteet. Viestimällä sovituista säännöistä alaspäin koko henkilöstölle ja tarpeen mukaan kouluttamalla voidaan välttää tehokkaasti ihmisoikeusrikkomuksia sekä epätasa-arvoon johtavia tilanteita. Samalla yrityksestä välittyy myös huomattavasti myönteisempi kuva ulospäin esimerkiksi kelle tahansa vastuullisuusraporttia lukevalle henkilölle.

Yhteiskunta

Neljäntenä vastuullisuustekojen kohteena olevana sidosryhmänä aineistosta tunnistettiin yhteis-kunta. Tämä sidosryhmä esiintyi vastuullisuusraporteissa monessa eri muodossa. Joissain ta-pauksissa raporteissa puhuttiin suoraan yhteiskunnasta, mutta jotkin teot oli kohdistettu vielä tarkemmin johonkin tiettyyn yhteiskunnalliseen toimijaan tai laitoksiin. Yhteiskunnalliseen vas-tuuseen liittyi useimmiten taloudellinen vastuu ja rahan avulla tehtävät vastuullisuusteot.

Kuten jo aiemmin todettiin, keskeinen yhteiskuntaan kohdistuva vastuullisuusteko yritysten kes-kuudessa oli viennin merkittävän osuuden korostaminen Suomen tasolla. Vastuullisena toimin-tana nähdään siis käytännössä itse liiketoiminnan harjoittaminen menestyksekkäästi. Kannatta-van liiketoiminnan myötä luodaan siis arvoa muillekin kuin yrityksille itselleen. Vastuullisuusra-porteissa ei korosteta lainkaan yritysten kannattavasta liiketoiminnasta saatavaa omaa hyötyä, vaan siitä seuraavat edut on esitetty muille tuotettavana arvona. Myös verojen maksaminen esi-teltiin niin sanottua yhteistä hyvää tuottavana tekona. Verojen maksamisen esittäminen vastuul-lisuustekona on kuitenkin asia, jonka rinnastamista vastuulliseksi toiminnaksi pohdittiin jo so-vulla 61.

Yritysten antama tuki erilaisille oppilaitoksille, kuten yliopistoille, oli jokaisen yrityksen vastuulli-suusraportoinnissa esiin nouseva yhteiskuntaa kohtaan tehty vastuullisuusteko. Oppilaitoksia kohtaan tehtävät vastuullisuusteot sisälsivät rahallisia panoksia esimerkiksi lahjoitusten muo-dossa, mutta yritykset ovat myös halunneet osallistaa opiskelijoita oman toimintansa kehittämi-seen case-tehtävien ja yritysvierailujen järjestämisen kautta. Puhtaan oppimisen edistämisen si-jasta tavoitteena on monessa tapauksessa myös selkeästi yritysten toiminnan esittely opiskeli-joille, jotka voivat mahdollisesti olla tulevia työntekijöitä. Vastuullisen toiminnan lisäksi pyritään myös lisäämään kiinnostusta yritystä kohtaan mahdollisena työnantajana. Tätä ei kuitenkaan vastuullisuusraportoinnissa suoraan kerrottu, vaan opiskelijoiden huomioiminen vastuullisuus-strategiassa perusteltiin lähinnä osaamisen kehittämisen sekä koulutuksen laadun ylläpitämisen kautta.

Yhteiskuntaa kohtaan tehtäviin vastuullisuustekoihin listattiin myös eri viranomaiset huomioon ottava toiminta, joka sisälsi pääasiassa lakisääteisten velvollisuuksien täyttämistä. Lain noudatta-minen vastuullisuustekona toistui jokaisen yrityksen vastuullisuusraportoinnissa ja oli kenties mielenkiintoisimmista vastuullisuustekoihin rinnastetuista teemoista. Yritysten tarve korostaa lakien noudattamista vastuullisena toimintana on mielenkiintoinen ilmiö, sillä käytännössä tässä asiassa ei ole valinnanvaraa. Lain noudattaminen on käytännössä automaattisesti odotettua sen pakollisuuden vuoksi, eikä lainvastainen toiminta mahdollistaisi yritystoiminnan jatkuvuutta ko-vinkaan pitkällä aikavälillä. Toisaalta tämän teeman esiin tuomisella voidaan mahdollisesti pyrkiä vakuuttamaan sidosryhmät siitä, että yrityksissä kiinnitetään paljon huomiota lakien noudattami-seen. Tällä voidaan hakea luotettavuuden vahvistamista erityisesti viranomaisten ja muiden ta-hojen silmissä.