• Ei tuloksia

5 ELOXIN ATERIA- JA KAUPPAPALVELUT PELKISTYVÄSSÄ HOIVAMAISEMASSA

5.1 Kauppa- ja ateriapalveluja koteihin; uudenlaiset hoivapalveluratkaisut maisemassa

Aloitin perusteista ja kysyin, mistä tekijöistä tarve ateria- ja kauppapalvelun tyyppisille palveluille kumpuaa ja millaisesta palvelusta ateria- ja kauppapalvelussa oli kyse?

Elox toimitti asiakkaalle ruoan ja joissain tapauksissa myös viikon ruokaostokset, joiden turvin asiakas pystyi selviämään ilman välitöntä tarvetta poistua kotoaan. Kotiin toimitettavat palvelut yleistyvät ja asiakkaiden koti näyttelikin merkittävää sijaa myös Eloxin palveluissa.

Eloxin ateria- ja kauppapalvelut tilattiin omalle kotiovelle, ja usein palveluun kuului, että yrityksen työntekijä laittoi tuotteet paikoilleen. Eloxin palvelu oli haluttu tehdä hyvin helpoksi asiakkaille myös siinä suhteessa, että kauppapalvelussa asiakkaat eivät tarvinneet palvelutilanteessa käteistä rahaa, vaan laskutus tapahtui asiakkaan oman kauppatilin kautta.

Palvelunsaannin helppous ja vaivattomuus miellyttivät asiakkaita tutkimuskentälläni. Oli yleistä, että käydessäni asiakkaan luona asiakas kiitteli Eloxin palvelun helppoutta.

’’Mukava kun tulee kaupasta tavarat näin helposti. Nämä sormetkin tämmöset… katohan tätäkin kun ei taivu mihinkään. Ei näillä käsillä enää kasseja kanneltaisi.’’ (Iäkäs asiakas)

’’Nämä on niin ongelmalliset nämä jalat… ei tule enää ulos lähdettyä.’’ (Iäkäs asiakas) Etenkin kauppaostoksia viedessä oli tyypillistä, että asiakkaat kiittelivät sitä, ettei heidän enää tarvinnut lähteä kauppaan, vaan ostokset toimitettiin heille kotiin. Asiakkaat kuvasivat tilannettaan käyntieni yhteydessä. He kertoivat esimerkiksi, että talvisin kadut olivat liukkaat,

48

kaupassa asioiminen liian rasittavaa fyysisesti tai että liikkuminen kaupalle oli hankaloitunut.

Kotiin toimitettavat palvelut helpottivat Eloxin asiakkaiden arkea merkittävästi.

’’On mennyt tämä elo hissukseen oloksi, ihan ollaan vaan täällä kotona päivät, ei näillä jaloilla pääse ennää oikein mihinkään. Eikä siitä mittään tulisi, jos joutuisi itse tuonne lähtemään.’’

(Asiakas)

’’Ruoka tulee mutta kun saisi vielä jostain haravointi apua. (naurua)’’ (Asiakas talonsa pihalla) Ateriapalvelu poikkesi kauppapalvelusta siinä, että kuljettajat toimittivat asiakkaille valmiita aterioita nautittavaksi. Huomasin olevan yleistä, että Eloxin toimittama ruoka oli asiakkaan päivän pääateria. Ateriapalvelun merkitys oli joillekin asiakkaille tärkeä.

’’ Ajahan tyttö varovasti, kun te olette niin tarpeellisia meille. (naurua) ’’(Asiakas)

Kuljettajan seuraava kommentti ja edelliset asiakaskuvaukset yhdessä tuovat esille heikentyneeseen kuntoon liittyviä seurauksia.

’’Mun asiakkaat on kaikki vanhoja. Ei ne käy enää kaupoilla.’’ (Kuljettaja)

Tutkimusprosessin aikana, vieraillessani vanhusten yksityiskodeissa, tuli hyvin selväksi, että kotonaan vanhenee hyvinkin heikkokuntoisia vanhuksia, joilla ei ole edellytyksiä hankkia tai valmistaa ruokaansa itsenäisesti. Tyypillinen Eloxin asiakas oli siis ikäihminen, jonka liikkuminen oli hankaloitunut. Osalla yrityksen asiakkaista oli etenevä muistisairaus ja osalla mielenterveyteen liittyviä ongelmia.

Mietin huomioitani osana näkökulmaani pelkistyvästä hoivamaisemasta. Johtuen laitoshoidon purkamisesta kotityötarpeen ja arkipalvelujen tarpeen on sanottu kasvavan tulevaisuudessa (Julkunen 2006b, 181). Eloxin palveluvastaava piti palvelua välttämättömänä kotihoidon tukipalveluna.

’’ Aikasemminhan kotihoito kävi kaupassa… Lähtökohtaisesti jos me ajatellaan että paikkaan X ei ruokaa mistään suunnasta ilmesty niin kauppapalvelu ja ateriapalvelu on aika tärkeitä.’’

(Palveluvastaava)

On tuotu esille, että kotonaan vanhenevat ikäihmiset ovat entistäkin huonommassa kuntoisuudessa, ja tämän vuoksi kodeissa annetaan aiempaa raskaampaa hoivaa (Sointu 2009, 179–180). Näkökulmani mukaan Eloxin tyyppisien kotihoidon tukipalvelujen kautta on siis kuitenkin nähtävissä myös uudenlainen kehityssuunta: uudenlaisessa palvelurakenteessa koteihin järjestetään myös kevyempiä hoivapalveluja eli nopeatempoisia hoivan kevytpalveluja kuten ateria- ja kauppapalveluja.

49

Sitä ateria- ja kauppapalvelut näyttivät olevan. Tehokas palvelujentuotanto tutkimuskentälläni näkyi esimerkiksi siinä, että Eloxin ateriat toimitettiin asiakkaille teollisen näköisissä muovirasioissa ja monesti kovassa kiireessä. Kuljettaja saattoi kattaa asiakkaalle pöydän ja annostella aterian lautaselle. Joillakin asiakkailla kuljettaja ainoastaan avasi muovisen ateriarasian kannen, ja asiakas söi tällöin ateriansa suoraan muovirasiasta. Useimmiten muovirasiat vietiin jääkaappiin, josta kotihoidon työntekijä tai asiakas löysi ne seuraavilla ruokailukerroilla.

Tilanteet vaikuttivat hieman häkellyttäviltä ja karuilta, ja herättivät paljon ajatuksia nykyisenlaisesta tehostuvasta hoivapalvelujen tuottamisesta. Asiakkaan luona kohtaamani ruokailuhetki vaikutti pahimmillaan kiireessä toteutetulta päivittäisen tarpeen tehokkaalta tyydyttämiseltä, sen sijaan, että ruokailuhetkestä olisi muodostunut asiakkaan kannalta mukava ja arkiviihtyvyyttä lisäävä päivittäinen arkitoiminto. Syöminen suoraan muovisesta ruoankuljetusrasiasta ei välttämättä näyttäydy kotoisan ja miellyttävän oloisena ruokailuhetkenä kenenkään mielestä.

Nähdäkseni tämä oli yksi esimerkki siitä, että Eloxin palvelu perustui pitkälti arkipalvelun tehokkaaseen tuottamiseen. Ateriapalveluiden ilmaantuminen palveluvalikkoon viittaa siihen, että myös ruokailuun liittyviä toimintoja pystytään tehostamaan nykyisessä palvelujärjestelmässä.

’’ Kerjonen ei kyllä enää pystyisi kotonaan asumaan ilman että joku toisi ruokaa.’’ (Kuljettaja asiakkaasta)

Kuljettaja toi esille ateriapalveluihin liittyvän näkökohdan; kotonaan vanhenemisen ihanteen.

Kunnan kulujen karsimiseksi palvelurakennetta hajautetaan, ja ateriapalvelun tyyppisiä hoivan kevytpalveluja suositaan, jotta vanhenevat heikkokuntoiset asiakkaat saataisiin asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Eloxin hallinnossa asia tiedostettiin.

’’ Ateriapalvelu on tärkeä palvelu jos halutaan että asiakkaat, anteeks ihmiset pärjää mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Ei se oo mikään mainoslause, vaan se on ihan tosielämän fakta. ’’ (Palveluvastaava)

Eräs kuljettaja toi esille myös sen, että kaupassakäynti tai aterian valmistus näyttäisivät olevan arkisia toimia, joiden palveluratkaisut ovat nykyisenlaisessa kotihoidossa yllättävän vaikeasti ratkaistavissa ilman erillisiä ravitsemukseen liittyviä hoivan kevytpalveluja. Ateria- ja kauppapalveluiden olemassaolon voikin käsittää ilmentävän sitä, että ikääntymiseen liittyvät

50

ongelmat aiheuttavat ikäihmisille haasteita arjessa, ja tämän vuoksi tarvitaan uudenlaisia palveluratkaisuja varmistamaan ikäihmisten päivittäisten tarpeiden täyttyminen.

’’Kyllähän mummot maksavat näistä aterioista kun kerran on pakko. Mistä muualtakaan ne näitä aterioita saisivat?’’ (Kuljettaja)

Kuljettajan kommentti toi esille, että kevyemmille hoivapalveluille on tarvetta, sillä kunnallinen kotihoito ei enää valmista ruokia tai käy kaupassa asiakkaidensa puolesta. Kröger Teppo (2009) kirjoitti, että ihmisten fyysiset tarpeet näyttävät olevan suurelta osin universaaleja, mutta tavat, joilla niihin vastataan, ovat kulttuurisidonnaisia. Nykyisenlaisessa hoivan järjestämisen kulttuurissa hoivaa koetaan voitavan pilkkoa osiksi ja suoritteiksi, joista ateria- ja kauppapalvelu ovat hyvä esimerkki. Ateriapalvelun irrottaminen kotihoidon tehtävistä itsenäiseksi ostopalveluksi ja kokonaisuudekseen on melko helposti toteutettavissa oleva idea.

Ateriapalvelukuljettajan työpäivän kulkua voisi kuvata tiivistetysti näin:

’’Kuljettaja lastaa kuljetusauton täyteen ruokapaketteja. Mukana on myös hoivataloihin kuljetettavia suurempia ruokalaatikoita. Kuljettaja ajaa kuljetusreitin, jonka varrella asuu erilaisessa kunnossa olevia vanhoja ihmisiä ja vie näille ruokaa. Riippuen päivästä ja kuljetusalueen laajuudesta, kuljettaja ajaa reittiä noin 6–10 tuntia ja palaa reitin päätteeksi takaisin toimistolle.’’ (Tutkimuspäiväkirjamerkintä)

Ateria- ja kauppapalvelun toimintalogiikan voikin nähdä olevan varsin selkeä ja yksinkertainen;

kuljettaja hoitaa aterioihin ja kauppaostoksiin liittyvät toimet sen sijaan, että kotihoidon työntekijät joutuisivat poikkeamaan kaupassa työpäivänsä aikana.

On tuotu esille, että kunnat tulevat karsimaan vanhusten palvelukokonaisuuksia ja samalla priorisoimaan palvelujaan (Paasivaara 2002, 163). Palvelujen pilkkominen tarkoittaa myös sitä, että ulkoistamalla palvelujaan kunnat lisäävät vaivihkaa yksityisen palvelutuotannon osuutta (Julkunen 2006b). Ihanteena on, että kotihoidon työntekijöiden aika ei olisi sidottu ruokahuoltoon kuin ainoastaan ruoanlämmityksen muodossa. Kotiateriapalvelun tilaaminen on kunnille kustannustehokas ratkaisu, ja nähdäkseni kotiaterioiden tilaamista tuetaan erityisesti siksi, että se vähentää kotihoidon kuormitusta. Ateriapalvelusuorite kuvastaa sitä tosiasiaa, että ositettu palveluntuotanto hajauttaa peruspalveluja hyvinkin pieniin osiin.

Halusin tarkastella aihetta vielä vähän syvemmin. Joidenkin asiakkaiden kohdalla kotipalvelu oli tehnyt tilaamisen hoidettavan puolesta kartoitettuaan ensin palvelutarpeen. Havaintojeni mukaan ateriapalvelu saatettiin tilata esimerkiksi niissä tapauksissa, kun kotihoidon asiakas oli syönyt liian yksipuolista ravintoa tai esimerkiksi puolisonsa menehdyttyä kadottanut halunsa valmistaa

51

ruokaa itsenäisesti. Vanhustenhoidossa palvelukartoitusten tekeminen on osa uutta toimintaympäristöä, jossa palvelutarpeiden kartoittamisella on suuri rooli. Nykyiset hoivapalvelut on kohdistettu eritoten huonokuntoisille ja sairaille kansalaisille ja ennalta ehkäiseviä ja arjen sujumista tukevia palveluja on vähennetty. Kotihoidon asiakaskäynnit ovat lyhentyneet ja niiden pääasiallinen painotus on toimittaa hoidollisia palveluita, ei niinkään kodinhoidollisia ja muita perushoivaan ja huolenpitoon liittyvä arkipalveluja. (Julkunen 2006b, 244.) Ateria- ja kauppapalvelujen kautta tilanne oli hyvin nähtävissä.

’’No siis joo, joitain hyväkuntoisia asiakkaita on, mutta enemmän niitä,jotka oikeesti tarttee jonkun tuomaan ruokia.’’ (Kuljettaja)

’’ … kenelle näitä aterioita nyt niinku eniten viedään, niin varmaan enempi niille huonokuntoisille, parempi kuntoiset saavat ruokansa kaupasta.’’ (Kuljettaja)

Eloxin asiakkaiden joukossa oli myös joitakin parempikuntoisia asiakkaita, joille ateria- tai kauppapalvelu toimi kotona asumisen kevyempänä tukena. Tutkimuskentälläni näytti kuitenkin siltä, että ateria- ja kauppapalvelua ei tilattu ennaltaehkäisevänä palveluna, vaan pääosin vasta kun asiakkaan palvelutarve oli voimakas ja ilmeinen. Tehostuvassa palvelujärjestelmässä etsitään erilaisia säästökohteita, ja on loogista ajatella, että Eloxin palvelujen tilaaminen oli kotihoidolle viimeisin vaihtoehto niissä tapauksissa, joissa asiakkaan kuntoisuus oli jo merkittävästi heikentynyt. Omalla tutkimuskentälläni ateriapalveluja tilattiin siis pääosin välittömässä palvelutarpeessa ja vähemmän vain arjen tueksi.

Yhteenvetona teemasta kuvaisin, että ateria- ja kauppapalvelu ratkaisevat hoivanjärjestämisessä sen palveluaukon, jonka kunnan omat puutteelliset kotipalvelut jättivät jälkeensä. Vanhukset kaipaavat siten juuri niitä palveluja, jotka liittyvät sosiaaliseen tukeen arjessa selviytymiseksi ja joita on paljon karsittu. Tässä kuvassa ateria- ja kauppapalvelut toimivat arjen lisätukena, ja niiden tarkoitus on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja turvallista kotonaan vanhenemista, unohtamatta kotihoidon tehtävätaakan keventämistä ruokahuoltoon liittyvien tehtävien osalta.

Eloxin palvelutoiminta oli nimensä mukaisesti kotipalvelua tukevaa toimintaa, mutta myös yritystoimintaa, joka pyrki tuottamaan helposti tilattavia markkinaperusteisia arkipalveluja ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Kauppa- ja ateriapalvelut näyttäisivät korvaavan perinteisiä kotisairaanhoidon tehtäviä ja samalla tukevan ihmisten kotonaan selviämistä.