• Ei tuloksia

”Kansainvälisen trendin mukaan filosofian yhteiskunnallinen

trendi, ja maailmalla seurataan huippuyliopistojen esi-merkkiä. Pelkkään tutkimusmeritoitumiseen keskittyvä malli lähestyy loppuaan. Suomessa filosofian yhteiskun-nalliseen vaikutukseen on kiinnitetty vähemmän huo-miota, mutta on varmaa, että tulevaisuudessa se nousee keskeisempään rooliin. Ainakin, jos halutaan hakea kan-sainvälistä rahoitusta.29 Akateemisen filosofian instituu-tioiden pitää pyrkiä selvittämään itse, mitä kaikkea yh-teiskunnallinen vaikuttavuus voi olla. Muutoin vaarana on, että tehtävät määritellään kokonaan ulkoa käsin.

Viitteet

1 Yksi ongelma on se, että ”yhteiskunnallisella vaikuttamisella” voi-daan tarkoittaa monia erilaisia asioita, eikä sitä luultavasti voida määritellä yhdellä kaikkien hyväksymällä tavalla. Tämän ei kui-tenkaan tule tyrehdyttää keskustelua. Tässä artikkelissa yhteiskun-nalliseksi vaikuttamiseksi lasketaan kaikki eri tavat, jotka filosofit ovat siksi arvioineet. Tarkemmalle erottelulle ja kartoitukselle on tilaus, mutta jätämme sen myöhemmäksi.

2 Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) vastusti teatterin perusta-mista Geneveen ja kirjoitti vuonna 1758 kiistakirjoituksen, joka oli kritiikki Jean le Rond d’Alembertia (1717–1783) kohtaan.

”Kansainvälisen trendin mukaan

filosofian yhteiskunnallinen

vaikutus nousee Suomessakin

keskeiseksi.”

38 niin & näin 3/2013 Rousseau suututti myös Voltairen

(1694–1778), joka puolusti teatterihan-ketta.

3 Kattavammasta nimilistasta tulisi artik-kelin pituinen. Filosofit ovat luonnol-lisesti myös vääntäneet kättä siitä, mitä yhteiskunnallisuus ja yhteiskunta ylipää-tään tarkoittavat.

4 Esimerkiksi Helsingin yliopisto jakoi joulukuussa 2012 ensimmäisen Yliopisto yhteiskunnassa -palkinnon ja laati ensimmäisen Yhteiskunnallisen vuoro-vaikutuksen toimenpideohjelmansa vuo-siksi 2010–2012. Vastaavia esimerkkejä löytyy muista suomalaisista yliopistoista.

5 Ks. esim. Oksanen, Lehvo & Nuutinen 2003.

6 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arvioimisen metodologiaa kehitetään aktiivisesti. Muun muassa Euroopan komission rahoittama projekti E3M (2009–2012) on kehittänyt yliopiston kolmannen tehtävän toteutuksen arvioi-miseen sopivia indikaattoreita. Suomes-sakin on laadittu malli yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arvioimiseksi (Ritsilä, Nieminen & Sotarauta 2007).

7 Niiniluoto vastauksessaan Ylen Kulta-kuumeen kyselyyn maaliskuussa 2013.

8 Lahtinen 2006.

9 Lahtinen, Pihlström & Tuusvuori 1995.

10 Niiniluoto & Löppönen 1994. Ks.

myös Niiniluoto & Löppönen 1996, Niiniluoto 2000 ja Niiniluoto & Sihvola 2008.

11 Suomessa ilmestyvistä lehdistä myös mm. Nuori Voima, Tiede & Edistys sekä jossain määrin Tieteessä tapahtuu jul-kaisevat filosofiaa ja filosofisia tekstejä suomeksi. Kirjakustantamoista esimer-kiksi Gaudeamus ja Vastapaino ovat julkaisseet paljon laadukasta filosofiaa suomen kielellä ja siten tuoneet filosofiaa lähemmäksi laajempaa yleisöä.

12 Professoriliiton lausunto eduskunnan sivistyslautakunnalle 16.3.2004.

13 Suomen Akatemian tutkimuksessa Sivistystä ei voi tuoda (2006) selvitetään asiaa jonkin verran filosofialle läheisten oppiaineiden kannalta, mutta filosofiaa ei käsitellä lainkaan.

14 Ks. Syrjämäki 2011a ja b.

15 Ks. Syrjämäki 2011a ja c.

16 Hertzberg 2007, 92.

17 Syrjämäki 2011c.

18 Muut kolme vahvuudeksi nostettua piirrettä olivat ”vakiintunut ja näkyvä kansainvälinen asema”, ”filosofisen tutki-muksen monipuolisuus ja suuntauksien yhteistyökyky” sekä ”suomalaisten filo-sofien osaamisen laaja-alaisuus”.

19 Poikkeuksiakin on. Yhden sellaisen muodostaa Teea Kortetmäen ym. toimit-tama tuore teos Ajatuksia ilmastoetiikasta (2013).

20 Ilmavirta ym. (2013, 38) vahvistaa tämän ongelman.

21 Quacquarelli Symonds World University Ranking antaa myös oppiainekohtaisia arvioita, mitä kaikki rankingit eivät tee.

Ks. http://www.topuniversities.com/

university-rankings

22 The Philosophical Gourmet Report tunnetaan myös nimellä Leiter Report.

Raportin puute on, että se arvioi filo-sofian laitoksia vain englanninkielisistä maista. Ks. http://www.philosophicalgo-urmet.com/

23 ”Projekteihin valitut aiheet eivät koske vain perinteisiä filosofisia mielenkiin-non kohteita vaan ovat keskeisiä myös arkielämälle, politiikalle ja julkiselle elämälle. Instituutti pyrkii myös varmis-tamaan, että tärkeät filosofiset tulokset ovat rajatun sisäpiirin lisäksi tarjolla laajemmalle yleisölle, kun tämä on mie-lekästä.” http://nyip.as.nyu.edu/page/

home

24 http://www.nyip.as.nyu.edu/object/

nyip.outreach.mission. Ensimmäisen vuoden aikana opetusta annettiin mm.

seuraavissa aiheissa: skeptisismi, mielen filosofia, etiikka ja logiikka.

25 Ks. http://www.practicalethics.ox.ac.uk/

about_us

26 http://www.philosophy.ox.ac.uk/uehiro/

latest_news/2011/?a=21277 Blogi löytyy osoitteesta: http://blog.practicalethics.

ox.ac.uk/

27 Muut tavoitteet ovat saada opiskelijat ymmärtämään itsensä kulttuurin toimi-joina sekä tuotteina, auttaa opiskelijaa reagoimaan muutoksiin kriittisesti ja konstruktiivisesti sekä kehittää opiske-lijan ymmärrystä toimintansa eettisistä ulottuvuuksista. Ks. http://www.gener-aleducation.fas.harvard.edu/icb/icb.

do?keyword=k37826&tabgroupid=icb.

tabgroup87208

28 http://www.publicphilosophy.org/

29 Esimerkiksi European Science Foun-dation kiinnittää eri rahoitusmuotojen hakemuksissa yhä enemmän huomiota tutkimustulosten implementointiin ja ylipäänsä yhteiskunnalliseen vaikutuk-seen. Sama suuntaus on osittain näh-tävissä Suomessa esimerkiksi Suomen Akatemian toiminnassa.

Kirjallisuus

The American Philosophy Association’s The Committee on Public Philosophy Mis-sion. Verkossa: http://www.publicphilo-sophy.org/mission.html

Heinonen, Aku ja Raevaara, Tiina, Yliopisto-jen kolmas tehtävä jää vaille toteutusta ja tukea. Tieteessä tapahtuu 5/12, 3–6.

Hertzberg, Lars, Yhdenvertaisten keskuste-luun. Suom. Jarkko S. Tuusvuori. niin &

näin 4/07, 92–93.

Ilmavirta, Veijo, Salminen, Hannele, Ikävalko, Markku, Kaisto, Heikki, Myllykangas, Päivi, Pekkarinen, Eero & Apajalahti, Touko, Korkeakoulut yhteiskunnan kehittäjinä. Korkeakoulujen yhteiskunnal-lisen ja alueelyhteiskunnal-lisen vaikuttavuuden arviointiryhmän loppuraportti. Korkea-koulun arviointineuvoston julkaisuja 5/2013. Helsinki. Verkossa: http://www.

kka.fi/files/1925/KKA_0513.pdf Kanninen, Sami & Lemola, Tarmo, Methods

of Evaluating the Impact of Basic Research

Funding. Publications of the Academy of Finland 9/06. Helsinki 2006. Verkossa:

http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/

Julkaisut/9_06%20Methods%20for%20 Evaluating.pdf

Kortetmäki, Teea, Laitinen, Arto & Yrjön-suuri, Mikko, Ajatuksia ilmastoetiikasta.

SoPhi, Jyväskylä 2013.

Lahtinen, Mikko, Snellmanin Suomi. Vasta-paino, Tampere 2006.

Lahtinen, Mikko, Pihlström, Sami & Tuus-vuori, Jarkko S., niin & näin haastattelee akateemikko G. H. von Wrightia. niin

& näin 1/95, 4–14.

Niiniluoto, Ilkka & Löppönen, Paavo (toim.), Suomen henkinen tila ja tulevaisuus.

WSOY, Helsinki 1994.

Niiniluoto, Ilkka & Löppönen, Paavo (toim.), Euroopan henkinen tila ja tule-vaisuus. WSOY, Helsinki 1996.

Niiniluoto, Ilkka (toim.), Maailman henkinen tila ja tulevaisuus. Otava, Helsinki 2000.

Niiniluoto, Ilkka & Sihvola, Juha

(toim.), Tarkemmin ajatellen. Kansakun-nan henkinen tila. Gaudeamus, Helsinki 2008.

Oksanen, Timo, Lehvo, Annamaija & Nuu-tinen, Anu. Suomen tieteen tila ja taso.

Katsaus tutkimustoimintaan ja tieteen vaikutuksiin 2000-luvun alussa. Suomen Akatemian julkaisuja 9/03. Verkossa:

http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedos-tot/Julkaisut/9_03%20Suomen%20 tieteen%20tila%20ja%20taso.pdf Professoriliiton lausunto eduskunnan

sivistys-lautakunnalle 16.3.2004.

Ritsilä, Jari, Nieminen, Mika & Sotarauta, Markku, Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Arviointimalli ja näke-myksiä yliopistojen rooleihin. Opetusmi-nisteriön työryhmämuistioita ja selvityk-siä 2007:22.

Sintonen, Kirsti, Jotain vanhaa, jotain uutta, yliopistojen kolmas tehtävä. Acatiimi 2/04. Verkossa: http://www.acatiimi.

fi/2004/2_04/2_04d.htm

Sivistystä ei voi tuoda. Tutkijapuheenvuoroja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen vaikutuksesta. Suomen Akatemian julkai-suja 5/06. Verkossa: http://www.aka.fi/

Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/5_06%20 Sivistystä%20ei%20voi%20tuoda.pdf Suomen yliopistolaki. Finlex, Edita Publishing

Oy. Verkossa: http://www.finlex.fi/fi/

laki/alkup/2009/20090558

Syrjämäki, Sami, Rehtoreiden ja professorei-den filosofia. niin & näin 2/11, 2011a, 130–132.

Syrjämäki, Sami, Filosofian asema yliopis-toissa. Filosofia.fi, 2011b. Verkossa:

http://www.filosofia.fi/verkkoloki/#5716 Syrjämäki, Sami, Tiedustelu filosofian

pro-fessoreille. niin & näin -lehden verk-koekstrat 2/11, 2011c. Verkossa: http://

netn.fi/lehti/niin-nain-211/tiedustelu-filosofian-professoreille

Tieteen tila 2012 -raportti. Toim. Leena Treut-hardt & Anu Nuutinen. Suomen Aka-temian julkaisuja 6/12. Verkossa: http://

www.aka.fi/Tiedostot/Tieteentila2012/

Tieteentila2012.pdf

3/2013 niin & näin 39

www.netn.fi/kauppa 040 721 4891

Julian Baggini & Peter S. Fosl Etiikan pikkujättiläinen (The Ethics Toolkit, 2007) Suom. Tapani Kilpeläinen

niin & näin -kirjat 2012, 345 sivua ISBN 978-952-5503-73-9

Hinta 35 € (kestotilaajalle 31 €)

Julian Baggini & Peter S. Fosl Ajattelun pikkujättiläinen (The Philosopher´s Toolkit, 2010) Suom. Tapani Kilpeläinen niin & näin -kirjat 2013, 364 sivua ISBN 978-952-5503-76-0 Hinta 35 € (kestotilaajalle 31 €) JUURI ILMESTYNYT!

Eettiset ongelmat ovat vaikeita. Eettinen ajat- telu ei. Siihen tarvitaan vain kunnon välineet.

Etiikan pikkujättiläinen tuo moraalipulmien pohdiskelun kaikkien ulottuville ja tarjoaa lukijalleen työkalut visaisimpienkin päänvai-vojen valottamiseen. Puhutaan sitten abortista, omastatunnosta tai oikeutetusta sodasta, teos selvittää käsitteitä, avittaa täsmentämään ja luo keskustelulle edellytykset.

Tärkeimmät valmiudet ovat yhteisiä. Ajattelun pikkujättiläinen esittelee kriittisen yksilön kansalaistaidot yksissä kansissa.

Ajattelun pikkujättiläinen on korvaamaton käsi-kirja jokaiselle rikkeettömästä ajattelusta kiin-nostuneelle. Se tekee selkoa järkiperäisyyden perusteista ja esittelee julkisen järjenkäytön

kes-tävimmät perinteet. Kansainvälinen myynti- ja arvostelumenestys yhdistää yleistajuisen ilmai-sun ainutlaatuisella tavalla tinkimättömän tiuk-kaan ajattelutaitojen kartoitukseen.

”Aloittelijat saavat teoksesta irti paljon sellaista, mikä auttaa heitä ymmärtämään filosofiaa.”

– David S. Oderberg, University of Reading

”Etiikan pikkujättiläinen on loistava apuväline opettajille, opiskelijoille ja asiasta kiinnostuneille.”

– Avery Kolers, University of Louisville

3/2013 niin & näin 41

Jukka Rusanen, Cut (2011), öljy kankaalle, 185 x 216 cm, kuvaaja: Mikaela Lostedt

K

aikki argumentit, joita viimeisten vuosien aikana on kuultu Kreikan, Euroopan tai Suomen liian suuresta velkaantumisesta ja valtiontalouden supistamisen välttämättö-myydestä, ovat kuin suoria kopioita 1950-luvun Suomesta. Täällä kaukana Pohjolassa toteutettiin vuosina 1956–1959 vimmainen kokeilu palata takaisin yö-vartijavaltion talouspolitiikkaan. Kirjasin pelkästään Hel-singin Sanomista vuodelta 1956 yli sata ja vuodelta 1957 yli sataviisikymmentä artikkelia, joissa vaadittiin paluuta sotaa edeltävään talouspolitiikkaan sekä sosiaalimenojen ja valtiontalouden supistamista. Kirjoituksissa valitettiin etenkin julkisen sektorin liian suurta osuutta.

Kuripolitiikka saatiinkin käyntiin, mutta kokeilu tuotti huonoja tuloksia. Valtiontalouden supistusten ja Suomen Pankin toimenpiteiden seurauksena työttömyys kasvoi. Lisääntyneet työttömyystyöt verottivat valtion kassaa, ja maaliskuussa 1957 se oli niin tyhjä, että valtio lopetti kaikkien laskujen maksun viikoksi. Helsingin Sa-nomat referoi valtiovarainministeri Aarre Simosta: ”Nyt on hiekka valtiontalouden saneerauksen tiimalasissa lop-puunjuossut.”1 Valtion kassatasapainon varjelu sai täysin absurdeja piirteitä: valtio jopa julisti itsensä hetkellisesti maksukyvyttömäksi 15.3.1957. Tämä oli tutkijoiden Pekkarisen ja Vartiaisen mukaan nykyaikaisten valtion-talouksien historiassa ainutlaatuista, semminkin kun valtiontalous oli juoksevilla menoilla mitattuna samana vuonna ylijäämäinen.2