Joustava työpaikkapysäköinnin hallinta

Pysäköinnin rajoituksilla ja pysäköintimahdollisuuteen vaikuttamalla voidaan oh-jata kestävämpiin kulkutapavalintoihin yhdessä kestävään liikkumiseen kannusta-vien toimenpiteiden kanssa. Pysäköinnin hallinta on myös yleinen (organisaatioi-den) liikkumisen ohjauksen keino (Victoria Transport Policy Institute 2019). Pysä-köinnin hallinta perustuu tarjonnan (pysäköintipaikkojen kokonaismäärä, käytölle asetetut rajoitukset) tai kysynnän ohjaukseen; etenkin pysäköinnin hinnoittelu on pysäköinnin kysyntään vaikuttavana keinona tehokas (Multamäki 2008).

Työpaikkapysäköinnin hintaohjaksen rinnalle on myös kehitetty myös järjestelmiä, jotka perustuvat työpaikkapysäköinnin vaihtoehtoiskustannusten esille tuontiin il-man pysäköinnin rajoituksia tai varsinaista hinnoittelua.

6.6.1 Parking cash out (Kalifornia, Yhdysvallat)

Parking cash out -mallissa on yhtymäkohtia esiteltyyn liikkumisbudjettiin, erityi-sesti liikkumisbudjetin käteishyvityksen mahdollistavaan käyttövaihtoehtoon (Zijlstra 2016; Zijlstra & Vanoutrive 2018) sekä vastaavaan liikkumisavustukseen.

Se edustaa työpaikkojen pysäköinnin hallintaan perustuvaa menetelmää, jolla myös on laajempi liikennepoliittinen tavoite yksityisautoilun negatiivisten ulkoisvaiku-tusten, esimerkiksi ruuhkautumisen, hillitsemiseksi. Cash out -menetelmällä pyri-tään edistämään vaihtoehtoisten kulkumuotojen hyödyntämistä työmatkaliikkumi-sessa kannustamalla työntekijää luopumaan työnantajan tarjoamasta pysäköinti-paikasta.

Alkujaan Yhdysvaltojen Kaliforniassa käyttöönotettu parking cash out -menetelmä tai pysäköinnille vaihtoehtoinen käteishyvitys on julkisen sektorin (osavaltion) in-terventio yksityisautoilun rajoittamiseksi. Inin-tervention taustalla vaikuttaa halpa tai ilmainen työpaikkapysäköinti, joka johtaa vaihtoehtoisten kulkutapojen suhteellis-ten kustannussuhteellis-ten vääristymiseen liikennemarkkinassa (Evangelinos et al. 2018).

Osavaltion lainsäädäntö (parking cash-out law) vaatii pysäköintietua tarjoavia työnantajia, joilla on vähintään 50 työntekijää, tarjoamaan pysäköintipaikan mark-kina-arvoa vastaavaa veronalaista käteishyvitysvaihtoehtoa työntekijöillensä (Shoup 1997; Multamäki 2008). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luopua ilmaisen py-säköinnin tarjoamisesta henkilöstölleen.

Menetelmän käyttöönottoa säätelevä laki on säädetty osavaltiossa jo vuonna 1992, mutta vuosien ajan kielteiset verovaikutukset rajoittivat lain täytäntöönpanoa.

Vuonna 1997 liittovaltion lainsäädäntö (Taxpayer Relief Act) kuitenkin korjasi ongelman (Multamäki 2008; Shoup 1997; United States Environmental Protection Agency 2005; California Environmental Protection Agency 2009). Ennen tätä In-ternal Revenue Code -laki edellytti, että jos työnantaja tarjoaa työntekijälle vaihto-ehtoisen käteishyvityksen pysäköintiedun rinnalla, itse pysäköintietu lakkaa ole-masta verovapaa luontoisetu; siispä työntekijöiden, joille tarjottiin käteisvaihtoeh-toa, mutta jotka jatkavat pysäköintiedun hyödyntämistä, tuli maksaa tuloveroa muutoin verovapaasta pysäköintiedusta. Tämä negatiivinen verovaikutus heikensi

61

pysäköintiedulle vaihtoehtoisen käteishyvityksen käyttöönottoa (Multamäki 2008;

Shoup 1997).

Nykyisin käteishyvityksestä aiheutuu työnantajalle normaalin palkkatulon kohtelun mukaisesti ennakonpidätyskulua ja työntekijälle tavallinen tulovero. Niille työnte-kijöille, jotka päättävät jatkaa pysäköintiedun hyödyntämistä, pysäköinti säilyy ve-rovapaana liikenteen luontoisetuna (United States Environmental Protection Agency 2005). Näin ollen malli ei täysin edusta pysäköintiin liittyvää liikkumisen ohjauksen ”kovaa” keinoa, jossa työpaikkapysäköintiä rajoitetaan kaikilta pysäköin-tiedusta hyötyviltä työntekijöiltä. Voitaneen todeta, että pysäköinnille vaihtoehtoi-nen käteishyvitys on pehmeä pysäköinninhallintamenetelmä, jonka tavoiteltu vai-kuttavuus liittyy rahallisiin kannustimiin.

Kerrataan, että myös liikkumisbudjetissa työntekijä jakaa itse käytettävissä olevan budjetin soveltuvien vähähiilisen liikkumisen vaihtoehtojen kesken haluamallaan tavalla luopuessaan autoedusta. Kuten esitetty, myös pysäköinnille vaihtoehtoinen käteishyvitys on esimerkki rahalliseen kannustimeen perustuvasta liikkumisen oh-jauksen keinosta, jonka ”pehmeyttä” voidaan perustella myös siten, että pysäköin-tihallintamenetelmän houkuttelevuus pohjaa työantajan tarjoaman pysäköintiedun vaihtoehtoiskustannusten esiintuomiseen kuitenkaan varsinaisesti muuttamatta työpaikkapysäköintiä maksulliseksi (Multamäki 2008; Evangelinos et al. 2018).

Vaihtoehtoiskustannuksella tarkoitetaan parasta tai korkeimmin arvotettua vaihto-ehtoa, joka on toisen valinnan, esimerkiksi pysäköintiedun valitsemisen, seurauk-sena menetetty eli jätetty hyödyntämättä.

Pysäköinnille vaihtoehtoinen käteishyvitys on siis perusidealtaan jokseenkin sa-mankaltainen kuin Belgian LB -malli, sillä molemmat mallit on kehitetty vaihtoeh-doksi jo tarjotulle henkilöstöedulle. Pysäköinnin vaihtoehtoisen käteishyvityksen myötä työntekijä voi luopua pysäköintipaikastaan ja ”lunastaa” pysäköintiedun ar-von kuukausittaisena käteiskorvauksena. Työntekijä organisoi itse vaihtoehtoisen kulkutavan järjestämisen työpaikalle, mikäli pysäköintiedun ohella luopuu autoi-lusta työmatkalla (Evangelinos et al. 2018; Victoria Transport Policy Institute 2017).

Kalifornian mallissa työnantajan kelpoisuudesta mallin käyttöönottamiseksi on säädetty organisaation koon lisäksi myös muilla tavoin. Kelpoinen työnantaja ei esi-merkiksi voi omistaa henkilöstölle tarjottavia pysäköintipaikkoja ja työnantajan tu-lee pystyä määrittämään pysäköinnin tarjoamisesta koituvat kustannukset. Vuok-rattujen pysäköintipaikkojen osalta vuokrasopimuksen tulee mahdollistaa vuokrat-tujen pysäköintipaikkojen määrän vähentäminen ilman sakkorangaistusta työnan-tajalle (California Environmental Protection Agency 2009). Käteishyvitysjärjestelyn piirissä ovat kaikki työntekijät, jotka hyödyntävät tai joille on tarjottu pysäköintie-tua (California Environmental Protection Agency 2009).

Liikkumisbudjetin tavoin vaihtoehtoinen käteishyvitys palkitsee niitä, jotka valitse-vat kestävämmän liikkumisen ratkaisun. Pysäköintiedusta luopuvien palkitsemisen sen käytöstä sakottamisen sijasta on todettu vähentävän yksityisautoilun todennä-köisyyttä (Evangelinos et al. 2018). Mallin vaikuttavuuden taustalla vaikuttaa se, että työnantajien on monessa tapauksessa halvempaa maksaa työntekijöille autoi-lusta luopumisesta, kuin tarjota heille ilmainen tai tuettu pysäköintipaikka. Työnte-kijät puolestaan näkevät mallin oikeudenmukaisena, sillä luopuminen ilmaisesta

62

pysäköinnistä ei perustu pakollisuuteen, ja niille, jotka luopuvat autoilusta, tarjo-taan vastaavia etuja kuin töihin ajaville. Mallin edut onkin yhdistetty tehokkuuteen, yksinkertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen (Shoup 1997; Shoup 2005; Foursquare ITP 2020). Kalifornian cash out -laki edellyttää käytännössä vain, että työnantajat koh-televat ei-yksinautoilevia työntekijöitä tasavertaisesti suhteessa autoileviin.

Pysäköinnille vaihtoehtoisen käteishyvityksen käyttöönotto on johtanut julkisen sektorin lisääntyneisiin verotuloihin, kun veronalainen käteishyvitys pysäköintipai-kasta korvaa verovapaan pysäköintiedun. Lisäksi työpaikkakiinteistöissä pysäköin-titilaa vapautuu vaihtoehtoiseen käyttöön, tasa-arvoisuus muita liikennemuotoja suosivien ja autoilevien työntekijöiden välillä paranee ja työnantajalla on mahdolli-suus säästää pysäköintikustannuksistaan. Järjestelyn käyttöönotolla on toisaalta myös haasteita. Esimerkiksi työantajan kulut voivat nousta, kun vaihtoehtoista kä-teishyvitystä tarjotaan työntekijöille, jotka eivät hyödynnä pysäköintimahdolli-suutta kyseisellä hetkellä. Lisäksi hyvityksen kohtelu verotettavana tulona voi lisätä työnantajan ennakonpidätyskuluja, ja mallin houkuttelevuutta voikin vähentää eri-tyisesti se, että pysäköintietu säilyy järjestelmän piirissä verovapaana etuna.

Kalifornialaistutkimusten sekä vastaavien tutkimusten perusteella pysäköinnin vaihtoehtoisen käteishyvityksen käyttöönotolla on kuitenkin merkittävä potentiaali kannustaa työntekijöitä vaihtoehtoisten kulkumuotojen hyödyntämiseen kodin ja työpaikan välillä (Shoup 2005; Evangelinos et al. 2018).

6.6.2 Parking cash out muualla (Washington D.C., Yhdysvallat)

Uudempia muunnelmia Kalifornian pysäköinnille vaihtoehtoisen käteishyvitystä ohjaavasta lainsäädännöstä on otettu käyttöön myös esimerkiksi pääkaupunkiseu-dulla Yhdysvalloissa: D.C. Transportation Benefits Equity Amendment Act -laissa säädetään pysäköinnille vaihtoehtoisen käteishyvityksen käyttöönotosta Washing-ton D.C:n alueella Yhdysvalloissa (Council of the District of Columbia 2020;

Foursquare ITP 2020; Shulman Rogers 2020). Laki järjestelystä on samankaltainen kuin miltei kolmekymmentä vuotta sitten Kaliforniassa voimaan astunut laki, mutta uusi sääntely laajentaa työnantajaa koskevia velvoitteita kestävämmän työmatka-liikkumisen tukemiseksi.

Uusi säädös pysäköinnille vaihtoehtoisesta käteishyvityksestä on hyväksytty vuonna 2020 lisäyksenä vuoden 2014 Sustainable DC Omnibus Amendment Act- lakiin, jossa säädettiin tarkemmin määritellyllä tavalla Washington D.C.- alueen työnanta-jien velvoitteesta edistää henkilöautolle vaihtoehtoisten kulkutapojen käyttöä tar-joamalla joukkoliikenteen työsuhde-etuja työntekijöille (Council of the District of Columbia 2020; Friedman & Chittenden 2020). Uusi laki edellyttää, että työnanta-jat, joilla on vähintään 20 työntekijää ja jotka tarjoavat pysäköintietua yhdellekin työntekijälle, ryhtyvät uusiin toimiin kannustaakseen työntekijöitä vaihtoehtoisiin kulkumuotoihin kodin ja työpaikan välisessä liikkumisessa (Council of the District of Columbia 2020). Pysäköintietu määritetään tässä työntekijälle tarjottavana py-säköintipaikkana alle kilometrin säteellä työpaikasta, joka tarjotaan ilmaiseksi tai alle sen markkina-arvon. Pysäköintietu voidaan tarjota joko suoraan pysäköinti-paikkana tai työnantajan rahallisen tuen muodossa.

63

Sääntelyn alaisten työnantajien on otettava käyttöön yksi seuraavista kolmesta ko-konaisuusvaihtoehdosta. Ensimmäisenä vaihtoehtona sääntelyn alainen työnantaja voi tarjota henkilöstölleen Clean Air Transportation -luontoisedun. Luontoisedun valitseva työnantaja tarjoaa työntekijöillensä joko kuljetuspalvelun työntekijän asuinpaikan ja työpaikan välillä suorana joukkoliikenteen etuna, joukkoliikenteen matkalippuedun tai polkupyöräedun veronalaisena etuna. Polkupyöräetu kattaa polkupyörän hankinta-, kunnossapito- ja säilyttämiskustannukset. Työntekijä on oikeutettu luontoisetuun vain, jos kieltäytyy tarjottavasta pysäköintietuudesta eli etuja tarjotaan toisilleen vaihtoehtoisina. Uuden luontoisedun arvon tulee vastata vähintään työntekijälle tarjottavan pysäköintipaikan markkina-arvoa (Foursquare ITP 2020; Friedman & Chittenden 2020).

Toisena kokonaisuusvaihtoehtona työnantaja voi päättää maksavansa kuukausittai-sen 100 dollarin suuruikuukausittai-sen maksun jokaisesta työntekijästä, jolle tarjotaan pysä-köintietua. Maksu maksetaan alueelliselle liikenneviranomaiselle DDT:lle. Kolman-tena vaihtoehtona työnantaja voi valita toteuttavansa organisaatiolle työpaikan liik-kumissuunnitelman: työnantaja voi toimittaa DDT:lle hyväksyttäväksi suunnitel-man, joka vähentää automatkojen määrää työpaikalle 10 prosentilla vuodessa, kun-nes alle 25 prosenttia kaikista työmatkoista tehdään autoillen. Laki myös edellyttää, että työntekijän jättäessä osa tarjotusta Clean Air Transportation- etuuden määrästä hyödyntämättä, työnantajan on korvattava ero työntekijälle (Foursquare ITP 2020;

Friedman & Chittenden 2020; Shulman Rogers 2020). Työnantaja voi Kalifornian mallin tavoin myös luopua pysäköintiedun tarjoamisesta henkilöstölle.

Uuden pysäköinnin käteishyvityssääntelyn seurannan ja raportoinnin osalta sään-telyn piirissä olevien työnantajien tulee kahden vuoden välein raportoida kaupun-gin pormestarille työntekijöiden määrä, jotka hyödyntävät tai joille tarjotaan pysä-köintietuutta, sekä työntekijöiden määrä, jotka hyödyntävät ja joille on tarjottu uutta pysäköinnille vaihtoehtoista luontoisetua (Friedman & Chittenden 2020;

Shulman Rogers 2020).

64

Taulukko 4. Koonti joustavista työmatkaliikkumisen toimintamalleista.

Malli Edun

** Käyttöönotto työnantajalle vapaaehtoista, mutta otettava sopimusneuvotteluiden piiriin.

*** Käyttöönotto pakollista tietyin ehdoin.

**** Edun tarjoaminen yhdessä joukkoliikenteen kausilipun kanssa: erilainen sovelluskäy-täntö julkisen ja yksityisen sektorin työnantajiin.

65

7 Henkilöstöetuuksiin liittyvien liikkumisen