kasvaessa yritys suorittaisi todennäköisemmin vapaaehtoisen tilintarkastuksen. Näille hypo-teeseille ei tutkielmassa löytynyt tukea.
Tarkasteltavien muuttujien arvoja ei useiden eri mallien avulla saatu tutkimuksessa määriteltyjen merkitsevyystasojen alle. Tähän saattaa vaikuttaa useitakin eri seikkoja. Suomessa tilintarkastus-velvollisuuden raja-arvot on EU:n mittapuulla asetettu erittäin matalalle tasolle. Tämä voi osal-taan selittää tulosten eroavaisuuksia verrattuna moniin kansainvälisiin tutkimuksiin. Karjalaisen (2011) mukaan pankkilainat toisaalta ovat suomalaisten pienyritysten tärkein vieraan pääoman lähde, joten tutkielman poikkeavat tulokset saattavat johtua myös esimerkiksi otoskoon rajoit-teista. Otoskoko erityisesti vapaaehtoisen tilintarkastuksen malleissa oli melko pieni, mikä saat-toi osaltaan vaikuttaa siihen, ettei merkitseviä tuloksia H1 ja H2 kohdalla löytynyt. Toisaalta vie-raan pääoman vaikutus ei ole aikaisemmissakaan tutkimuksissa ollut täysin yksiselitteinen. Tau-ringana ja Clarke (2000) tutkivat myös current ration ja nettovelkaantumisasteen vaikutusta va-paaehtoisen tilintarkastuksen kysyntään, eivätkä he löytäneet yhteyttä current ration ja vapaaeh-toisen tilintarkastuksen välille.
Yrityksen koon vaikutusta vapaaehtoisen tilintarkastuksen kysyntään on tutkittu paljon. Yrityksen kokoa on useissa tutkimuksissa mitattu liikevaihdon ja taseen loppusumman avulla. Näiden muuttujien vaikutuksen syistä on eriäviä teorioita, mutta useissa tutkimuksissa niiden molem-pien on havaittu ennustaneen melko hyvin vapaaehtoisen tilintarkastuksen kysyntää. Tämän teorian perusteella muodostettiin tutkielman kolmas ja neljäs hypoteesi. Kolmannen hypoteesin mukaan yrityksen liikevaihdon kasvaessa se suorittaa todennäköisemmin vapaaehtoisen tilintar-kastuksen. Neljännen hypoteesin mukaan taseen loppusumman kasvaessa yritys suorittaa to-dennäköisemmin vapaaehtoisen tilintarkastuksen.
Kolmannen hypoteesin osalta tulokset jäivät hieman epäselviksi. Liikevaihdon ei havaittu olevan merkitsevä tekijä kuin yhdessä regressioanalyyseissä käytetyistä malleista. Tämä poikkeaa mer-kittävästi aikaisemmasta tutkimuksesta, sillä erityisesti juuri liikevaihdon on useissa aikaisem-missa tutkimuksissa havaittu olevan erinomainen mittari vapaaehtoisen tilintarkastuksen kysyn-nän selittämiseen. Liikevaihto oli merkitsevä vain mallissa 6, jossa olivat liikevaihdon lisäksi
mukana kaikki muut tutkielman hypoteesien muuttujat sekä kontrollimuuttujat. Collis (2010) ha-vaitsi, että liikevaihdon avulla ei yksin saatu parasta merkitsevyyden tasoa, vaan paras taso saa-tiin yhdistelemällä liikevaihtoa muiden muuttujien kanssa. Tämä Collisin havaitsema ilmiö voi osaltaan selittää havaittuja tuloksia.
Toisaalta liikevaihdon ja taseen loppusumman välinen korrelaatio havaittiin erittäin korkeaksi korotetun laadun malleissa. Korrelaation taso oli melko lähellä täydellisen positiivisen lineaari-sen riippuvuuden pistettä. Multikollineaarisuuden tarkastelussa liikevaihto ja taseen loppu-summa saivat molemmat myös melko korkeat VIF-arvot. VIF-arvot eivät ylittäneet tutkielmassa määriteltyä hyväksyttyjen VIF-arvojen ylärajaa, mutta olivat melko lähellä sitä. Toinen multikolli-neaarisuuteen liittyvä vihje on se, että jokin analyyseissä käytetyistä muuttujista saa odotusten vastaisen etumerkin. Teorian ja aikaisempien tutkimusten perusteella liikevaihdon tulisi saada positiivinen arvo, joten negatiivista etumerkkiä voidaan näin pitää odottamattomana. Liian voi-makas korrelaatio saattaakin selittää saadun tuloksen, sillä liikevaihtoa ei saatu merkitseväksi muuttujaksi sellaisissa malleissa, joissa taseen loppusumma ei ollut mukana.
Tutkielman neljäs hypoteesi sai analyyseissa erittäin vahvaa tukea. Taseen loppusumman avulla laskettu luonnollinen logaritmi lisättynä yhdellä oli merkitsevä muuttuja kaikissa tutkielman mal-leissa, joissa se oli mukana. Sen merkitsevyys oli erittäin vahvaa, sillä sen merkitsevyys vaihteli välillä 0,005–0,014. Tästä voidaankin päätellä, että suomalaisessa yhteiskunnassa taseen loppu-summa toimii erittäin hyvänä muuttujana vapaaehtoisen tilintarkastuksen kysynnän ennustami-seen. Taseen loppusumman tulokset olivat erityisen mielenkiintoisia, sillä taseen loppusumman merkityksestä ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa saatu yksiselitteisiä tuloksia. Tutkielman tulok-set tältä osin vahvistavatkin taseen loppusumman merkitystä vapaaehtoisen tilintarkastuksen kysynnän selittäjänä.
Aineistoanalyysissä havaittiin edellisten tulosten lisäksi kaksi mielenkiintoista havaintoa. Kontrol-limuuttujat, joista toisella tarkasteltiin yrityksen ikää ja toisella negatiivista tilikauden tulosta, oli-vat erittäin merkitseviä useissa malleissa. Ikä oli voimakkaasti merkitsevä kaikissa vapaaehtoisen tilintarkastuksen malleissa. Tämä viittaa siihen, että yritysten vanhetessa vapaaehtoisen
tilintarkastuksen kysyntä heikkenee. Tämä on mielenkiintoinen havainto, joka toisaalta saattaa selittyä Suomen tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvoilla. Matalalle tasolle asetetuiden raja-arvo-jen takia kasvua hakevat yritykset ylittävät ne väistämättä melko varhaisessa vaiheessa. Yritykset, jotka eivät vanhetessaan ylitä kyseisiä raja-arvoja, alittavat kirjanpitolain mukaiset raja-arvot mik-royrityksille. Kyse on siis erittäin pienistä yrityksistä. Niissä omistus ja johto ovat todennäköisesti hyvin keskittyneet ja hallinto hyvin yksinkertaista, jotka molemmat aikaisemman teorian mukaan saattavat heikentää vapaaehtoisen tilintarkastuksen kysyntää.
Negatiivinen tilikauden tulos oli merkitsevä kaikissa korotetun laadun malleissa ja kahdessa va-paaehtoisen tilintarkastuksen mallissa. Pienet ja keskisuuret yritykset näyttäisivät pyrkivän viesti-mään oman tilinpäätöksensä laadusta suorittamalla vapaaehtoisen tilintarkastuksen, mikäli nii-den tilikaunii-den tulos on negatiivinen.
Tutkielman tuloksia tulkittaessa on huomioitava eräs rajoitus. Aineistona käytetty VELI-aineisto sisältää vain varsin vähän yrityksiä, jotka alittavat tilintarkastusvelvollisuudelle asetetut raja-ar-vot. Vapaaehtoisen tilintarkastuksen mallien alkuperäinen otoskoko oli 119. Puuttuvien tietojen takia tästä rajattiin vielä osa datasta pois ennen analyysejä. Lopullinen aineiston otoskoko vapaa-ehtoisen tilintarkastuksen malleissa oli aineiston rajauksen jälkeen 84 yritystä, joista 53 yritystä suoritti vapaaehtoisen tilintarkastuksen ja 31 yritystä ei.
Tutkielman analyyseissä hyödynnettiin aineistoa, joka kattoi vuodet 2000–2011. Suomessa va-paaehtoinen tilintarkastus tuli mahdolliseksi vuonna 2007 voimaan tulleen uuden tilintarkastus-lain jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että vapaaehtoisen tilintarkas-tuksen kysyntä vähenee ajan kuluessa (Ojala ym. 2016). Olisikin mielenkiintoista suorittaa ana-lyysit uudemmalla aineistolla, jotta voitaisiin havaita miten ajan kuluminen vaikuttaa vapaaeh-toista tilintarkastusta selittäviin muuttujiin, tai yleisesti vapaaehtoisen tilintarkastuksen kysyn-tään, suomalaisissa pienyrityksissä.
Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmät ovat tutkineet eri vaihtoehtoja tilintarkastusvelvollisuu-den muuttamiselle. Keskusteluissa on usein noussut esille mikroyritysten
tilintarkastusvelvollisuuden keventäminen tai yritysten vapauttaminen vapaaehtoisesta tilintar-kastuksesta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että useat yritykset jatkavat va-paaehtoisen tilintarkastuksen suorittamista, vaikka ne vapautettaisiin tilintarkastusvelvollisuu-desta. Olisikin mielenkiintoista selvittää, millaisia odotuksia ja ajatuksia mikroyritysten johtajilla olisi mahdollisista tilintarkastusvelvollisuuden muutoksista. Tämä olisi mielestäni erittäin oleelli-nen tieto, kun tehdään päätöksiä mahdollisista muutoksista tilintarkastusvelvollisuuteen, jotta päätöksillä olisi halutunlainen vaikutus.
Lähteet
Abdel-Khalik, A. R. (1993). Why do private companies demand auditing? A case for organizational loss of control. Journal of accounting, auditing & finance, 8(1), 31–52.
Accountancy Europe 2021. Audit Exemption Thresholds in Europe. Viitattu 9.11.2022.
https://www.accountancyeurope.eu/wp-content/uploads/Audit-exemption-thresholds-in-Eu-rope.pdf
Accountancy Europe 2020. Audit Exemption Thresholds in Europe. Viitattu 9.11.2022.
https://www.accountancyeurope.eu/wp-content/uploads/Accountancy-Europe_Audit-exemption-thresholds-in-Europe_2020_survey-update.pdf
Allee, K. D., & Yohn, T. L. (2009). The demand for financial statements in an unregulated environ-ment: An examination of the production and use of financial statements by privately held small businesses. The accounting review, 84(1), 1–25.
Blackwell, D. W., Noland, T. R., & Winters, D. B. (1998). The value of auditor assurance: Evidence from loan pricing. Journal of accounting research, 36(1), 57–70.
Carey, P., Simnett, R. & Tanewski, G. (2000). Voluntary Demand for Internal and External Auditing by Family Businesses. A Journal of Practice & Theory ,19, 37–51.
Collis, J. (2012). Determinants of voluntary audit and voluntary full accounts in micro- and non-micro small companies in the UK. Accounting and Business Research, 42(4), 441–468.
Collis, J. (2010). Audit exemption and the demand for voluntary audit: A comparative study of the UK and Denmark. International journal of auditing, 14(2), 211–231.
Collis, J., Jarvis, R., & Skerratt, L. (2004). The demand for the audit in small companies in the UK.
Accounting and business research, 34(2), 87–100.
Chow, C. W. (1982). The demand for external auditing: Size, debt and ownership influences. Ac-counting review, 272–291.
DeAngelo, L. E. (1981). Auditor size and audit quality. Journal of accounting and economics, 3(3), 183–199.
Dedman, E., Kausar, A., & Lennox, C. (2014). The demand for audit in private firms: recent large-sample evidence from the UK. European Accounting Review, 23(1), 1–23.
Dedman, E., & Kausar, A. (2012). The impact of voluntary audit on credit ratings: evidence from UK private firms. Accounting and Business Research, 42(4), 397–418.
Esplin, A., Jamal, K., & Sunder, S. (2018). Demand for and assessment of audit quality in private companies. Abacus, 54(3), 319–352.
Euroopan komissio 2020. Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pää-osasto 2020. Käyttöopas Pk-yrityksen määritelmä, Julkaisutoimisto. Viitattu 23.11.2022.
https://data.europa.eu/doi/10.2873/942673
Euroopan komissio 2008. Euroopan komission 25.6.2008 julkaisema tiedonanto neuvostolle, Eu-roopan parlamentille, EuEu-roopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – ”Pienet en-sin” Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act). Viitattu 23.11.2022.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52008DC0394
Euroopan komissio 2000. Pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja. Viitattu 23.11.2022.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM%3An26002
Euroopan unionin lainsäädäntö 1978. 78/660/ETY.
Eurostat 2022. EU small and medium-sized enterprises: an overview. Viitattu 16.02.2023.
https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/edn-20220627-1
Eurostat 2018. Statistics on small and medium-sized enterprises. Viitattu 12.12.2022.
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Statistics_on_small_and_me-dium-sized_enterprises&oldid=541508
Ha, H. H., & Nguyen, A. H. (2020). Determinants of voluntary audit of small and medium sized en-terprises: Evidence from Vietnam. The Journal of Asian Finance, Economics and Business, 7(5), 41–50.
Haapamäki, E. (2022). An examination of comment letters concerning an increase in audit ex-emption thresholds. Evidence from Finland. In Accounting Forum, 46(4), 1–27.
Haapamäki, E. (2018). Voluntary auditing: A synthesis of the literature. Accounting in Europe, 15(1), 81–104.
Haw, I. M., Qi, D., & Wu, W. (2008). The economic consequence of voluntary auditing. Journal of Accounting, Auditing & Finance, 23(1), 63–93.
Hay, D., & Davis, D. (2004). The voluntary choice of an auditor of any level of quality. Auditing: A journal of practice & theory, 23(2), 37–53.
Huguet, D., & Gandía, J. L. (2014). Cost of debt capital and audit in Spanish SMEs. Spanish Journal of Finance and Accounting/Revista Española de Financiación y Contabilidad, 43(3), 266–289.
Jensen, M.C. & Meckling, W. (1976). Theory of the firm: Managerial behavior, agency costs, and capital structure. Journal of Financial Economics 3, 305–360.
Karjalainen, J. (2011). Audit quality and cost of debt capital for private firms: Evidence from Fin-land. International journal of auditing, 15(1), 88–108.
Kim, J. B., Simunic, D. A., Stein, M. T., & Yi, C. H. (2011). Voluntary audits and the cost of debt capi-tal for privately held firms: Korean evidence. Contemporary accounting research, 28(2), 585–615.
Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336. Viitattu 14.11.2022.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336
Lennox, C. S., & Pittman, J. A. (2011). Voluntary audits versus mandatory audits. The accounting review, 86(5), 1655–1678.
Legislation.gov.uk 2022. Companies Act 2006. Viitattu 9.11.2022.
https://www.legislation.gov.uk/ukpga/2006/46/contents
Legislation.gov.uk 2022. SI 2015/980. Viitattu 9.11.2022.
https://www.legislation.gov.uk/uksi/2015/980
Minnis, M. (2011). The value of financial statement verification in debt financing: Evidence from private US firms. Journal of accounting research, 49(2), 457–506.
Niemi, L., Kinnunen, J., Ojala, H., & Troberg, P. (2012). Drivers of voluntary audit in Finland: to be or not to be audited?. Accounting and business research, 42(2), 169–196.
Niskanen, M., Karjalainen, J., & Niskanen, J. (2010). The role of auditing in small, private family firms: is it about quality and credibility?. Family Business Review, 23(3), 230–245.
Ojala, H., Collis, J., Kinnunen, J., Niemi, L., & Troberg, P. (2016). The demand for voluntary audit in micro‐companies: Evidence from Finland. International Journal of Auditing, 20(3), 267–277.
Seow, J. L. (2001). The demand for the UK small company audit an agency perspective. Interna-tional small business journal, 19(2), 61–79.
Ojala, H., Mättö, M., & Niskanen, M. (2021). Tilintarkastuksen laatu: Johdon omistusosuuden ja hallituksen rakenteen rooli yksityisesti omistetuissa yrityksissä. Tarkastus, arviointi ja valvonta murroksessa, 39–54.
Tauringana, V., & Clarke, S. (2000). The demand for external auditing: managerial share owner-ship, size, gearing and liquidity influences. Managerial Auditing Journal, 15(4), 160–168.
Tilastokeskus. (2020). Finland in Figures 2020. Viitattu 14.11.2022.
https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_fif_202000_2020_23214_net.pdf
Tilintarkastuslaki 2015. 1141/2015.
Tilintarkastuslaki 2007. 459/2007.
Tilintarkastuslaki 1994. 936/1994.
Tomperi, S. 2016. Tilintarkastus: normeista käytäntöön. Helsinki: Edita.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. (2020). Kevyemmän tarkastuksen käyttöönottoa valmistel-leen työryhmän mietintö. Viitattu 14.11.2022.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162331/TEM_2020_38_J.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. (2018). Työryhmän muistio tilintarkastuslain määrätyistä lainkohdista ja hallinnollisen taakan keventämisestä. Viitattu 14.11.2022.
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/8577f33f-b153-4abc-931b-f54a00de8e57/9fb6067a-fbec-452b-a279-2fb88106ebac/RAPORTTI_20180118080000.PDF
