6 Pohdinta
6.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet
pyritty tuomaan esille, jotta niiden vaikutus aineiston käsittelyyn ja tulosten tulkintaan olisi näh-tävillä. (Kylmä & Juvakka, 2007, s.128–133) Raportoinnissa on pyritty rehellisyyteen, tarkkuuteen ja avoimuteen huolehtien samalla siitä, ettei yksittäisiä vastaajia tunnisteta (Kylmä&Juvakka, 2007, s.154). Tästä syystä esimerkiksi kurssia, johon oppimispäiväkirjat kuuluivat, ei ole sen tar-kemmin määritelty. Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti aikaisemmat tutkimukset ja käytetyt lähteet on mainittu asianmukaisesti (TENK, 2012).
Tutkimuksen tulokset kertovat aikuisopiskelijoiden kokemuksista mutta ei välttämättä kaikin osin yli 35-vuotiaiden kokemuksista. Laadullisessa tutkimuksessa aineiston koko on usein pieni ja tie-toa kerätään tarkkaan valituilta henkilöiltä, jotka tietävät tutkittavasta ilmiöistä mahdollisemman paljon. Näin ollen tässäkään tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin eikä olla kiinnostu-neita universaalin totuuden löytämisestä. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen, 2013, Tuomi & Sa-rajärvi, 2018)
Etäopinnot mahdollistivat opiskelun aiempaa paremmin, ja monella vastaajalla opinnot etenivät nopeammin kuin mitä he olivat ennakoineet. Opinoissa eteneminen antoi hallinnantunteen ko-ronapandemian aikana. Etäopintojen aikana kurssikavereiden ja opettajien kanssa tapahtuva kuulumisien vaihto koettiin tärkeänä. Yliopiston toivottiin hyödyntävän jatkossa digitaalisia mah-dollisuuksia aiempaa enemmän.
Aiemmat yliopisto-opiskelijoiden terveyskyselyt kohdistuvat alle 35-vuotiaisiin (YTHS, 2022), joten tässä tutkielmassa saatiin ainutlaatuista kokemusperäistä tietoa kohderyhmältä, joka saattaisi muuten jäädä tutkimusten ulkopuolelle. Saatua tietoa voidaan hyödyntää korkeakouluopiskeli-joiden hyvinvoinnin ja jaksamisen tukena opintojen ohjauksessa, opiskeluterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa.
Tulosten perusteella nousee esiin uusia osa-alueita, joista tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Tä-män tutkimuksen perusteella jatkotutkimusaiheet ovat:
1. Koronapandemia kuormitti opiskelijoiden hyvinvointia. Tarvitaan lisää tietoa siitä, miten korkeakouluopiskelijat, myös yli 35-vuotiaat, voivat nyt, kun korona-aikaa on eletty pari vuotta.
2. Etäopinnot edistivät aikuisopiskelijoiden opintoja ja mahdollistivat työssäkäynnin ja/tai perhearjen pyörittämisen aiempaa paremmin. Toisaalta kaivattiin opintoyhteisön sosiaali-sia kontakteja. Tarvitaan tietoa siitä, miten digitaalisten mahdollisuuksien tarjontaa ja pal-veluita voisi kehittää ja laajentaa ottaen kuitenkin huomioon opiskelijoiden kaipaamat opintoyhteisön sosiaaliset kontaktit.
3. Yliopistojen tulee tarjota opiskelijoille oikea-aikaista räätälöityä sosiaalista tukea. Aikuis-opiskelijoilla kuormitusta saattaa lisätä työ ja/tai perhearki vastuineen. Tarvitaan lisää tie-toa siitä, miten tunnistaa ja saavuttaa tukea tarvitsevat opiskelijat, myös yli 35-vuotiaiden ryhmästä, minkälaista tukea heille tulisi tarjota, milloin tuki on oikea-aikaista sekä arvioida annetun tuen vaikuttavuutta.
Lähteet
Asselmann, E., Borghans, L., Montizaan, R. & Seegers, P. (2020). The role of personality in the thoughts, feelings, and behaviors of students in Germany during the first weeks of the COVID19 pandemic. PLoS One. 2020; 15(11): e0242904.
Besser, A., Flett, GL., & Zeigler-Hill, V. (2020). Adaptability to a sudden transition to online learn-ing durlearn-ing the COVID-19 pandemic: Understandlearn-ing the challenges for students. Scholarship of Teaching and Learning in Psychology.
Browning, M., Matthew, H. E. M., Larson, LR., Sharaievska, I., Rigolon, A., McAnirlin, O., Mullen-bach, L., Cloutier, S., Vu, TM., Thomsen, J., Reigner, N., Metcalf, EC., D'Antonio, A., Helbich, M., Bratman, GN. & Alvarez, HO. (2021). Psychological impacts from COVID-19 among university stu-dents: Risk factors across seven states in the United States. PLoS ONE 16(1).
Cohen, AK., Hoyt, LT. & Dull B. (2020). A descriptive study of COVID-19–Related experiences and perspectives of a national sample of college students in spring 2020. Journal of Adolescent Health 67(3), 369–375.
Díaz-Jiménez, RM., Caravaca-Sánchez, F., Martín-Cano, MC. & De la Fuente-Robles, YM. (2020).
Anxiety levels among social work students during the COVID-19 lockdown in Spain. Social Work in Health Care 59(9), 681 –693.
Downe-Wamboldt, BL. & Melanson, PM. (1998). A causal model of coping and well-being in el-derly people with arthritis. Journal of Advanced Nursing (Wiley-Blackwell); 27(6): 109–111.
Drach-Zahavy, A., Goldblatt, H., Admi, H., Blau, A., Ohana, I. & Itzhaki, M. (2022). A multi-level ex-amination of nursing students' resilience in the face of the COVID-19 outbreak: A cross-sectional design. Journal of Advanced Nursing 78,109–120.
European Centre for Disease Prevention and Control. (2021). SARS-CoV-2 variants of concern as of 7 October 2021. Haettu 10.10. 2021 osoitteesta https://www.ecdc.europa.eu/en/covid-19/va-riants-concern
Eduskunta (n.d.). Valmiuslain käyttöönottaminen koronavirustilanteessa. Haettu 20.11.2020 osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oi-keus/LATI/Sivut/valmiuslain-kayttoonottaminen-koronavirustilanteessa.aspx
Eriksson, K., Isola, A., Kyngäs, H., Leino-Kilpi, H., Lindström, U., Paavilainen, E., Pietilä, A-M., Salan-terä, S., Vehviläinen-Julkunen, K. & Åstedt-Kurki, P. (2012). Hoitotiede. 4.painos. Sanoma Pro Oy.
Helsinki.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 679/2016. (2016). Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä niiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus).
Folkman, S., Chesney, M., McKusick, L., Ironson, G., Johnson, DC., Coates, TJ. & Eckenrode (toim.) (1991). Translating coping theory into an intervention. The Social context of coping. Plenum Press, New York.
Goyal, K., Chauhan, P., Chhikara, K., Gupta, P. & Singh, MP. (2020). Fear of COVID 2019: First sui-cidal case in India. Asian Journal of Psychiatry, 49, Article 101989.
Gurpreet, K., Chernomas, WM. & Scanlan, JM. (2020). Nursing students’ perceptions of and expe-riences coping with stress in clinical practice. International Journal of Nursing Education Scholar-ship, 17;1–11.
Hamza, CA., Ewing, L., Heath, NL. & Goldstein, AL. (2020). When social isolation is nothing new: A longitudinal study psychological distress during COVID-19 among university students with and without preexisting mental health concerns. Canadian Psychology/Psychologie Canadienne.
Hedrenius, S. & Johansson, S. (2016). Kriisituki. Ensiapua onnettomuuksien, katastrofien ja järkyt-tävien tapahtumien käsittelyyn. Printon, Tallinna.
Heikkinen-Peltonen, R., Innamaa, M. & Virta, M. (2019). Mieli ja terveys. 6. uudistettu painos. Ota-van kirjapaino, Keuruu.
Helsingin yliopisto (n.d). Kielijelppi. Oppimispäiväkirja. Haettu 20.11.2020 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/kielijelppi/kirjoitusviestinta/
Honkatukia, J. (2020). Pandemian vaikutukset kansantalouteen. Työpoliittinen aikakauskirja. Työ- ja elinkeinoministeriö 2/2020. Vsk. 63.vol.
Hoitotyön tutkimussäätiö (n.d). Tutkimusten arviointikriteeristöt (JBI). Haettu 19.3.2022 osoit-teesta https://www.hotus.fi/jbin-kriittisen-arvioinnin-tarkistuslistat/
Itä-Suomen yliopisto (n.d.). Hoitotiede. Haettu 26.11.2022 osoitteesta https://www.uef.fi/fi/koulu-tus/hoitotiede
Janhonen, S. & Nikkonen, M. (2003). Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. 2.painos.
WSOY, Juva.
Jiang, R. (2020). Knowledge, attitudes, and mental health of university students during the COVID-19 pandemic in China. Children and Youth Services Review 119.
The Joanna Briggs Institute. (2008). Joanna Briggs Institute Reviewers ‘manual: 2008 edition. Ro-yal Adelade Hospital. Australia.
Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. (2013). Tutkimus hoitotieteessä. 3. painos. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Kee, CE. (2020). The impact of COVID-19: Graduate students’ emotional and psychological experi-ences. Journal of Human Behavior in the Social Environment.
Kestilä, L., Härmä, V. & Rissanen, P. (toim.), THL. (2020). Covid-19-epidemian vaikutukset hyvin-vointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Raportti 14/2020. PunaMusta Oy, Tampere.
Khan, AH., Sultana, MS., Hossain, S., Hasan, MT., Ahmed, HU. & Sikder, MT. (2020). The impact of COVID-19 pandemic on mental health & wellbeing among home-quarantined bangladeshi stu-dents: A cross-sectional pilot study. Journal of Affective Disorders 277, 121–128.
Krause, K. & Kiikkala, I. (1997). Hoitotieteellisen tutkimuksen peruskysymyksiä. 1.–2. painos. Kirja-yhtymä Oy, Helsinki.
Kristofferzon, M-L., Engström, M. & Nilsson, A. (2018). Coping mediates the relationship between sense of coherence and mental quality of life in patients with chronic illness: a cross-sectional study. Quality of life research, 27(7), 1855–1863.
Kukkola, J. (2014). Millaisin ehdoin kokemus voi olla tutkimuskohteena mahdollinen? Mielenfilo-sofisia lähtökohtaehtoja kokemuksen tutkimiselle. Teoksessa Kokemuksen tutkimus IV. Annan kokemukselle mahdollisuuden. Koivisto K, Kukkola J, Latomaa T & Sandelin P (toim). Hansaprint oy, Vantaa.
Kuntaliitto (n.d). Korona-aikana kertyneen hoitovelan purkaminen näkyy sairaanhoitopiirien al-kuvuoden 2021 tuloksissa. Haettu 18.10.2021 osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/ajankoh-taista/2021/korona-aikana-kertyneen-hoitovelan-purkaminen-nakyy-sairaanhoitopiirien Kylmä, J. & Juvakka, T. (2007). Laadullinen terveystutkimus. 1. painos. Edita. Helsinki.
Kyngäs, H., Mikkonen, K. & Kääriäinen, M. (2020). The Application of Content Analysis in Nursing Science Research. Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-030-30199-6
Laukkala, T., Tuisku, K., Junttila, K., Haravuori, H., Kujala, A., Haapa, T. & Jylhä, P. (2020). COVID-19-pandemian aiheuttama psyykkinen kuormitus terveydenhuollossa –seuranta on perusteltua.
Duodecim 2020; 136:2005–12.
Lazarus, RS. & Folkman, S. (1984). Stress, Appraisal, and Coping. Springer Publishing Company, New York.
Lechner, W., Lauren, KR., Patel, S., Grega, C. & Kenne, DR. (2020). Changes in alcohol use as a function of psychological distress and social support following COVID-19 related University clos-ings. Addictive Behaviors, 26, Article 106527.
Lee, J. (2020). Mental health effects of school closures during COVID-19. The Lancet Child & Ado-lescent Health. 2020;4(6):421.
Lee, Y. & Song, Y. (2022). Coping as a mediator of the relationship between stress and anxiety in caregivers of patient with acute stroke. Clinical Nursing Researc.2022; 31(1):136–143.
Li, X., Lv, Q., Tang, W., Deng, W., Zhao, L., Meng, Y., Guo, W. & Li, T. (2021). Psychological stresses among Chinese university students during the COVID-19 epidemic: The effect of early life adver-sity on emotional distress. Journal of Affective Disorders 282 ,33–38.
Lindahl A, Aro M, Reijula J, Mäkelä MJ, Ollgren J, Puolanne M, Järvinen A & Vasankari T. (2021).
Women report more symptoms and impaired quality of life: a survey of Finnish COVID-19 survi-vors. Full article: Women report more symptoms and impaired quality of life: a survey of Finnish COVID-19 survivors (tandfonline.com). Haettu 9.2.2020 osoitteesta
https://doi.org/10.1080/23744235.2021.1965210
Liu, Y-C., Kuo, R-L. & Shih, S-R. (2020). COVID-19: The first documented coronavirus pandemic in history. Biomedical Journal 43, 328–222.
Lukács, A. (2021). Mental well-being of university students in social isolation. European Journal of Health Psychology 28(1), 22–29.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (n.d.). Pandemia. Haettu 3.2.2021 osoitteesta https://www.fimea.fi/ammattilaset/influenssa/pandmia
Lääkärin käsikirja (13.8.2021). Koronavirusinfektiot. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/arti-cle/ykt01229.
Majumdar, P., Biswas, A. & Sahu, S. (2020). COVID-19 pandemic and lockdown: Cause of sleep disruption, depression, somatic pain, and increased screen exposure of office workers and stu-dents of India. Chronobiology International 37(8), 1191–1200.
Mamun, MA. & Griffiths, MD. (2020). First COVID-19 suicide case in Bangladesh due to fear of COVID-19 and xenophobia: Possible suicide prevention strategies. Asian Journal of Psychiatry, 51, Article 102073.
Mattila, AS. (1.4.2022). Stressi. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976
Metsämuuronen, J. (2006). Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Mielenterveystalo (n.d.). Elämänkriisi. Haettu 3.8.2022 osoitteesta https://www.mielenterveys-talo.fi/aikuiset/Tietopankki/sosiaalipalvelut/Pages/elamankriisi.aspx
Mieli ry. (24.10.2022). Kuinka huolehtia mielenterveydestä koronakriisin aikaan: 16 vinkkiä.
https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/koronaepidemia-ja-mielenterveys/kuinka-huolehtia-mielen-terveydesta-koronakriisin-aikaan-16-vinkkia/
Mieli ry. (25.10.2022a). Shokista uuteen alkuun. https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/shokista-uuteen-alkuun/
Myllärniemi, M., Lappalainen, T., Ripatti, A., Lehtonen, L., Ranki, A., Lehenkari, P., Poutvaara, P., Patomäki, H., Taipale, J., Saramäki, J., Hotulainen, P., Uoti, A., Korhonen, J., Siljander, J., Koskela, J.
& Brand, T. (2020). Vapaaksi koronasta -työryhmän muistio - Eroon koronasta. Haettu 19.10.2021 osoitteesta https://www.eroonkoronasta.fi/muistio/
Nori, H. & Vanttaja, M. (2018). Pitkä tie yliopistoon. Toisen mahdollisuuden käyttäjät. Aikuiskasva-tus, 38(4), 276–289.
Opintopolku (n.d.). Hoitotiede, preventiivinen hoitotiede. Haettu 11.11.2022 osoitteesta https://opintopolku.fi/konfo/fi/haku/preventiivinenhoitotiede
Palosaari, E. (2008). Lupa särkyä. Kriisistä elämään. Edita, Helsinki.
Pan H. (2020). A Glimpse of University stundent´s family life amidst the Covid-19 virus. Journal of loss and trauma. 25(6–7), 594–597.
Parkkila S. (2021). Pitkäkestoinen COVID-19. Duodecim 2021. 137(5), 457–463.
Parkkila S. (2021a). Pitkittynyt Covid-19. Yleisyys ja epidemiologia. Luentodiat 25.8.2021. [viitattu:
9.10.2021]. Saantitapa: https://stm.fi/documents/1271139/88737777/Long+Covid+diat+yhdis-
tetty+250821.pdf/fd81f0dd-c195-ab92-050a-55206ac58046/Long+Covid+diat+yhdis-tetty+250821.pdf?t=1629876711959
Perttula, J. (2011). Tutkija- tieteellisyyden uhka vai mahdollisuus. Historiallinen näkökulma psyko-logiaan tieteenä. Teoksessa Kokemuksen tutkimus II. Ymmärtävän psykologian syntyhistoriaa ja kehityslinjoja. Latomaa T & Suorsa T (toim.). Juvens Print, Tampere.
Pitkälä, K. (22.6.2021). Korona kuormittaa terveydenhuoltoa pitkään: yksinäisyyteen ja hoitovel-kan puututtava nyt. Helsingin yliopisto. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/ko-rona-kuormittaa-terveydenhuoltoa-pitkaan-yksinaisyyteen-ja-hoitovelkaan-puututtava-nyt
Puusa, A. & Juuti, P. (2020). Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus.
Helsinki.
Roine, R. (25.8.2021). Kansallinen Long Covid asiantuntijaryhmä. Luentodiat 25.8.2021. [viitattu:
9.10.2021.] Saantitapa https://stm.fi/documents/1271139/88737777/Long+Covid+diat+yhdis-
tetty+250821.pdf/fd81f0dd-c195-ab92-050a-55206ac58046/Long+Covid+diat+yhdis-tetty+250821.pdf?t=1629876711959
Salmela-Aro, K. (2020). Yliopisto-opiskelijat olivat tavallista uupuneempia koronakeväänä. Ter-veys Ja Talous 82(3), 38–39.
Salmela-Aro, K., Upadayaya, K., Ronkainen, I. & Hietajärvi, L. (2022). Study burnout and engage-ment during COVID-19 among university students: The role of demands, resources, and psycho-logical needs. Journal of Happiness Studies. https://doi.org/10.1007/s10902-022-00518-1
Sarasjärvi, K., Vuolanto, PH., Solin, PCM., Appelqvist-Schmidlechner, KL., Tamminen, NM., Elovainio, M. & Therman, S. (2022). Subjective mental well-being among higher education stu-dents in Finland during the first wave of COVID-19. Scandinavian Journal of Public Health, 2022 (50): 765–771.
Sayeed, A., Kundu, S., Banna, MHA., Hasan, MT., Begum, MR. & Khan, MSI. (2020). Mental health outcomes during the COVID-19 and perceptions towards the pandemic: Findings from a cross sectional study among Bangladeshi students. Children & Youth Services Review 119N.PAG.
Sosiaali- ja terveysministeriö (n.d.). Varautuminen koronavirukseen. Haettu 17.11.2020a osoit-teesta https://stm.fi/varautuminen-koronavirukseen
Sosiaali- ja terveysministeriö (28.5.2020b). Koronavirusepidemian hidastuminen jatkuu.
https://stm.fi/-/koronavirusepidemian-hidastuminen-jatkuu
Statista (9.1.2023). Number of novel coronavirus (Covid-19) deaths worldwide as of January 9, 2023, by country and territory. https://www.statista.com/statistics/1093256/novel-coronavirus-2019ncov-deaths-worldwide-by-country/
Taquet, M., Luciano, S., Geddes, JR. & Harrison, PJ. (2021). Bidirectional associations between COVID-19 and psychiatric disorder: retrospective cohort studies of 62 354 COVID-19 cases in the USA. Lancet Psychiatry 8, 130–140.
Tasso, AF., Sahin, NH. & Roman, GJS. (2021). COVID-19 disruption on college students: Academic and socioemotional implications. Psychological Trauma: Theory, Research, Practice & Policy 13(1), 9–15.
Terveyskirjasto (18.10.2016). Duodecim. Lääketieteen sanasto. Pandemia. https://www.ter-veyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02478
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (17.11.2020a).Matkailijalla todettu koronavirustartunta Lapin keskussairaalassa. https://thl.fi/fi/-/matkailijalla-todettu-koronavirustartunta-lapin-keskussairaa-lassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (27.1.2021a). Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/koronaviruksen-tarttuminen-ja-itamisaika
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (27.1.2021b). Korona; oireet ja hoito. https://thl.fi/fi/web/infek- tiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/oireet-ja-hoito-koronavirus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (10.10.2021c). Koronavirustartunnan voi nyt saada useista maista- epidemian alkua Suomessa pyritään hidastamaan. https://thl.fi/fi/-/koronavirustartun-nan-voi-nyt-saada-useista-maista-epidemian-alkua-suomessa-pyritaan-hidastamaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (10.10.21d). Koronapandemian mallinnus: Ihmiskontaktien ra-joittaminen vaikuttaa epidemian kestoon ja päivittäisten tartuntojen määrään. Koronaepidemian mallinnus: Ihmiskontaktien rajoittaminen vaikuttaa epidemian kestoon ja päivittäisten tartunto-jen määrään - Tiedote - THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (10.10.21e). Ensimmäinen koronavirustartunnan aiheuttama kuolema Suomessa. Ensimmäinen koronavirustartunnan aiheuttama kuolema Suomessa - Tie-dote - THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (10.10.21f). Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL eivät ohjeista kangasmaskien käytöstä julkisilla paikoilla liikuttaessa. https://thl.fi/fi/-/sosiaali-ja-terveysministe-rio-ja-thl-eivat-ohjeista-kangasmaskien-kaytosta-julkisilla-paikoilla-liikuttaessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (10.10.21g). Jos sinulla on koronavirukseen sopivia oireita, ha-keudu testiin. https://thl.fi/fi/-/jos-sinulla-on-koronavirukseen-sopivia-oireita-haha-keudu-testiin?re- https://thl.fi/fi/-/jos-sinulla-on-koronavirukseen-sopivia-oireita-hakeudu-testiin?re-direct=%2Ffi%2Fweb%
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (10.10.21h). THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten suojaa-miseksi- käsienpesu ja turvavälit ovat tärkeimmät keinot ehkäistä koronatartuntoja.
https://thl.fi/fi/-/thl-suosittaa-kasvomaskin-kayttoa-toisten-suojaamiseksi-kasienpesu-ja-turvava-lit-ovat-tarkeimmat-keinot-ehkaista-koronatartuntoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (10.10.21i) Koronatapausten nopea tunnistaminen on tärkeää- testauskapasiteetin noustessa se auttaa rajoittamaan epidemian etenemistä. https://thl.fi/fi/-/ko- ronatapausten-nopea-tunnistaminen-on-tarkeaa-testauskapasiteetin-noustessa-se-auttaa-rajoit- tamaan-epidemian-etenemista?redirect=%2Ffi%2Fweb%2Finfektiotaudit-ja-rokotukset%2Fajan- kohtaista%2Finfektio-ja-rokotusuutiset%3Fp_p_id%3Dcom_liferay_asset_publisher_web_port- let_AssetPublisherPortlet_INSTANCE_L2Jk5CCjrKPN%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnor- mal%26p_p_mode%3Dview%26_com_liferay_asset_publisher_web_portlet_AssetPublisherPort- let_INSTANCE_L2Jk5CCjrKPN_delta%3D200%26p_r_p_resetCur%3Dfalse%26_com_liferay_as-set_publisher_web_portlet_AssetPublisherPortlet_INSTANCE_L2Jk5CCjrKPN_cur%3D3
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (6.3.22). Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutki-mus (KOTT) https://thl.fi/fi/tutkihyvinvointitutki-mus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopis- https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopis-kelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (6.3.22a). KOTT 2021-tutkimuksen tuloksia korkeakouluopiskeli-joiden mielenterveysestä, elintavoista ja opiskeluryhmään kuulumisesta. https://thl.fi/docu- ments/10531/5589167/KOTT2021-tutkimuksen+perustulokset.pdf/db343de6-25d0-0964-42a9-ffe268d9932d?t=1639369139813
Thomsen, TG., Thora, G., Rydahl-Hansen, S. & Wagner, L. (2010). A review of potential factors rel-evant to coping in patients with advanced cancer. Journal of Clinical Nursing, 9(23–24): 3410–
3426.
Tilastokeskus (9.12.2022). Kuolemansyyt. https://stat.fi/tilasto/ksyyt
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Tammi, Helsinki.
Turun yliopisto (n.d.). Mediatiedote. Haettu 20.8.2020 osoitteesta https://www.tyy.fi/fi/medi-alle/ajankohtaista/yli-puolet-kyselyyn-vastanneista-opiskelijoista-koki-koronatilanteen
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (n.d.). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen kä-sitteleminen Suomessa. (2012). Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Haettu
20.11.2020 osoitteesta https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Unesco. (2021). Global Education Coalition for COVID-19 Response. Haettu 18.2.2021 osoitteesta https://en.unesco.org/covid19/educationresponse/globalcoalition
Usher, K., Bhullar, N. & Jackson, D. (2020). Life in pandemic: Social isolation and mental health.
Journal of Clinical Nursing. Wiley. 29, 2756–2757.
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta. (2020). COVID-19-epidemian eettinen arviointi. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta. ETENE-jul-kaisuja 47. Covid-19-epidemian eettinen arviointi (etene.fi).
Valtioneuvosto (16.3.2020a). Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi
Valtioneuvosto (15.4.2020b). Hallitus päätti Uudenmaan liikkumisrajoitusten kumoamisesta.
https://valtioneuvosto.fi /-/10616/xx-1
Valtioneuvosto (28.3.2020c). TIEDOTE 192/2020. Liikkumisrajoitukset Uudellemaalle voimaan 28.
maaliskuuta 2020. https://vnk.fi/-/liikkumisrajoitukset-uudellemaalle-voimaan-28-maaliskuuta- 2020-klo-00-00
Valtioneuvosto (n.d.). TIEDOTE 421/2020. Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä luo-vutaan. Haettu 20.11.2020d osoitteesta https://valtioneuvosto.fi/-/10616/valmiuslain-mukaisten-toimivaltuuksien-kaytosta-luovutaan-poikkeusolot
Valtioneuvosto (2022). COVID-19-kriisin yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa. Keskipitkän ai-kavälin arvioita. Haettu 24.11.2022 osoitteesta *COVID-19 -kriisin yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa. Keskipitkän aikavälin arvioita (valtioneuvosto.fi)
Valtiovarainministeriö (n.d.). Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksista. Haettu 9.10.2021 osoitteesta https://vm.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-koronaviruksen-vaikutuksista
Vanageri ,H., Khadirnavar, A-A., & Asagi, RE. (2020). Perceived stress, wellbeing, and mental health of college student during COVID-19 pandemic. Indian Journal of Psychiatric Social Work 11(2), 1–9.
Watts, J., Gonzales, R., Drey, J., Ritter, E.Q., Lawrence, W., Rowe, & Sosa, P. (2021). Adaptability, change, hope: Student perspectives during the Covid-19 pandemic. AJPH 111(1), 63–65.
World Health Organization (11.3.2020). Director-General´s opening remarks at the media brief-ing on COVID-19. WHO Director-General's openbrief-ing remarks at the media briefbrief-ing on COVID-19 - 11 March 2020.
Xavier, B., Camarneiro, AP., Loureiro, L., Menino, E., Cunha-Oliveira, A. & Monteiro, AP. (2020). Im-pact of COVID-19 on the family, social, and academic dynamics of nursing students in Portugal.
Revista De Enfermagem Referência (4), 1–9.
Yang, D., Tu, C. & Dai, X. (2020). The Effect of the 2019 Novel Coronavirus Pandemic on College Students in Wuhan. Psychological Trauma: Theory, Research, Practice, and Policy, 12(S1), 6–14.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. (2016). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Yli-oppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. Arkmedia Oy.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (6.3.2022). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus.
https://www.yths.fi/yths/tutkimus-ja-julkaisut/korkeakouluopiskelijoiden-terveystutkimus/
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (6.3.2022a). KOTT-tutkimustulokset kertovat poikkeusajan vaikutuksista: Korona kasvattanut YTHS:n mielenterveyspalveluiden kysyntää.
https://www.yths.fi/ajankohtaista/2021/kott-tutkimustulokset-kertovat-poikkeusajan-vaikutuk-sista-korona-kasvattanut-ythsn-mielenterveyspalvelujen-kysyntaa/
Yu Sun, Y., Nho, J-H., Jung Mi, H., Kim Hyun, Y., An Hyun, J. & Choi Hyun, A. (2022). Symptoms, re-silience, coping, and psychosocial adjustment in women with gynecological cancer in South Ko-rea: A cross sectional study. European journal of oncology nursing. 2022;56.
Manuaalihaku valittujen tut-kimusten lähdeluetteloista (n=2)
Laadunarviointiin valitut tutki-mukset (n=20)
Valitut tutkimukset (n=20)
Otsikon perusteella poissulkukriteerit (n=364) -tutkimus ei kohdistu opiskelijoiden kokemuk-siin korona pandemiasta
- tutkimus ei kohdistu korkeakouluopiskelijoihin -dublikaattien poisto (n=4)
Abstraktin perusteella poissulkukriteerit (n=22) -maksutonta kokotekstiä ei saatavilla (n=3) -ei käsitellä korkeakouluopiskelijoiden koke-muksia koronapandemiasta
-kieli muu kuin suomi tai englanti Hakutulokset (n=310)
Cinahl (n=37) Medic (n=26) PsykINFO (n=60) Scopus (n=187)
Otsikot (n=49) Cinahl (n=11) Medic (n=3) PsykINFO (n=23) Scopus (n=12)
Abstrakti (n=28) Cinahl (n=6) Medic (n=1) PsykINFO (n=14) Scopus (n=7)
Koko teksti (n=18) Cinahl (n=5) Medic (n=0) PsykINFO (n=10) Scopus (n=3)
Kokotekstin perusteella poissulkukriteerit (n=9) - ei käsitellä korkeakouluopiskelijoiden koke-muksia koronapandemiasta
-tutkimustuloksia ei ole vielä julkaistu -artikkeli
Poissulku laadunarvioinnin pe-rusteella (n=0)
’
Tekijä (t), vuosi ja maa
Tutkimuksen tarkoitus
Aineisto /otos, menetelmä Päätulokset Laadunarviointi (JBI)
KVALITATIIVISET TUTKIMUKSET Kee, C.E. (2021).
USA.
Kuvata jatko-opiskeli-joiden kokemuksia COVID-19 vaikutuk-sista. Tutkimuksen keskeisenä painopis-teenä opiskelijan yksi-löllinen käsitys ja ko-kemus maailmanlaa-juisen pandemian ai-kana kevätlukukau-della 2020.
n=7
Korkeakoulun jatko-opiskeli-jat.
Kvalitatiivinen tutkimus, päiväkirja.
Tuloksena viisi keskeistä teemaa opiskelijoiden kokemuksista ja tun-teista: virtuaalisen oppimisen ja opettamisen hyväksyminen, petty-myksen hallinta, vallan- ja hallinnan-tunteen menetys, ahdistuksen ja pe-lon tunteet ja selviytymisstrategioi-den sisällyttäminen ja helpotuksen löytäminen.
8/10
KVANTITATIIVISET TUTKIMUKSET Asselmann,
Bor-ghans, Montizaan
& Seegers. (2020).
Saksa.
Selvittää nuorten ai-kuisten kokemuksia ja käytöstä Covid – 19 pandemiaviikkojen ai-kana sekä selvittää, miten viisi suurta per-soonallisuuden piir-rettä näihin vaikutti-vat.
n= 6957
Opiskelijoiden keski-ikä 24 v.
(15–36 v.) Verkkokysely.
Tunne-elämältään vakaat yleensä noudattivat hallituksen sääntöjä ja suosituksia COVID-19: n torju-miseksi, kun taas vähemmän emo-tionaalisesti vakaat henkilöt pyrkivät varastoimaan tarvikkeita, tunsivat it-sensä epävarmoiksi ja pelkäsivät kriisin aiheuttamia taloudellisia me-netyksiä.
6/8
Tekijät, vuosi ja maa
Tutkimuksen tarkoitus
Aineisto/otos, menetelmä Päätulokset Laadunarviointi (JBI)
Besser, Flett &
Zeigler-Hill.
(2020). Israel.
Tavoitteena selvittää persoonallisuuden, oppimiskokemuksen ja sopeutumiskyvyn yhteyttä
verkko-oppimiseen siirryttäessä Covid-19 pandemian aikana.
n= 1217
Mediaani-ikä 25 v.
Verkkokysely.
Opiskelijat olivat olleet ennen opin-tojaan kolme vuotta armeijassa ja altistuneet Palestiinan konflikteille ja terrori-iskuille. Taustalla oli mo-nia sopeutumisia vaativia tilanteita.
Persoonallisuudella ja sopeutumis-kyvyllä oli vaikutusta, kuinka myön-teisesti muutoksiin suhtautui. Ihmi-set, jotka tunsivat yhteenkuulu-vuutta ja olevansa merkityksellisiä muille ihmisille, sopeutuivat muu-toksiin paremmin.
7/8
Browning, M., Matthew, H., Lar-son, L.R., Sha-raievska, I, Rigo-lon, A., McAnirlin, O., Mullenbach, L., Cloutier, S., Vu, T.M., Thomsen, J., Reigner, N., Met-calf, E.C., D’Anto-nio, A., Helbich, M., Bratman, G.N.
& Alvarez, H.O.
(2021). USA.
Tarkoituksena tunnis-taa Covid-19 psykolo-gisia vaikutuksia opis-kelijoihin.
n= 2534
Korkeakouluopiskelijat, seitsemän yliopistoa.
Ikäluokista 18–24 v.- 65–74 v.
Verkkokysely 2.4.-11.5.2020 Määrällinen tutkimus, mukana myös avoimia kysymyksiä.
Yli puolet vastaajista kokivat suuria psykologisia vaikutuksia, kuten mo-tivaation puute, lisääntynyt stressi, ahdistuneisuus, eristyneisyys, ikä-vystyminen, uupuminen ja toivotto-muus. Lisääntynyt ruutuaika/media voi altistaa masennukselle ja vie ai-kaa esim. liikunnalta.
Pieni osa vastaajista raportoi COVID-19-pandemian aikana posi-tiivisista muutoksista, kuten tuotta-vuudesta, sopeutumisesta ja em-patiasta.
7/8
Tekijät, vuosi ja maa
Tutkimuksen tarkoitus
Aineisto/otos, menetelmä Päätulokset Laadunarviointi (JBI)
Cohen, AK., Hoyt, LT. & Dull, B.
(2020). USA.
Selvittää korkeakou-luopiskelijoiden koke-muksia koronake-väästä 2020.
n=725 Ikä: 18–22 v.
Yliopisto-opiskelijoita 50 osavalti-osta.
Ajanjaksona 25-30.4.2020 rekry-toitiin Instagramin kautta, osallis-tujille linkki online-kyselyyn, kun-nes haluttu määrä, 725, täyttyi.
Korvauksena 10 dollarin lahja-kortti.
Korona muutti (n=230) korkeakou-lun jälkeistä urasuunnitelmaa. Yli puolet olivat huolissaan koronan terveysvaikutuksista perheelleen, yhteiskunnalle sekä maan talou-teen mutta omalta kohdaltaan oli-vat huolissaan koronan vaikutuk-sesta koulutukseensa. Yli kolmas-osa oli niin huolissaan koronasta, etteivät voineet keskittyä mihin-kään muuhun.
7/8
Díaz-Jiménez, R.M., Caravaca-Sánchez, F., Martín-Cano, M.C. & De la Fuente-Robles, Y.M. (2020).
Espanja.
Tarkoituksena selvit-tää yliopisto-opiskeli-joiden COVID-19 pan-demian aiheuttamia ahdistuksen tasoja, ahdistuksesta johtu-vat riskit sekä siltä suojaavat tekijät.
n= 365 Ikä: 18–27 v.
Yliopisto-opiskelijoita kahdesta eri yliopistosta.
Ajanjaksolla 1.-24.5.2020 toteu-tettu verkkokysely.
Ahdistustasot nousivat merkittä-västi. Riskitekijöinä: opiskelijoiden huoli akateemisesta tilanteestaan, tulevasta taloustilanteesta ja kau-punkialueilla asuminen. Suojaavina tekijöinä: perheen taloudellinen va-kaus ja sosiaalinen tuki.
6/8
Tekijät, vuosi ja maa
Tutkimuksen tarkoitus
Aineisto/otos, menetelmä Päätulokset Laadunarviointi (JBI)
Drach-Zahavy, A., Goldblatt, H., Admi, H., Blau, A., Ohana, I. &
Itzhaki M. (2022).
Israel.
Tarkoitus selvittää hoitotyön opiskelijoi-den stressiä ja re-silienssiä koronapan-demian aikana.
n= 492 Ikä: 19–46 v.
mediaani-ikä: 25 v.
Yliopisto-opiskelijoita viidestä eri yliopistosta
Ajanjaksolla touko-kesäkuu 2020.
Kyselylinkki lähetettiin sähköpos-tiin.
Opiskelijat olivat huolissaan aka-teemisesta tulevaisuudestaan ja ta-loudellisesta hyvinvoinnistaan. He eivät niinkään olleet huolissan omasta sairastumisesta mutta pel-käsivät, että voivat tartuttaa van-hempansa.
Opiskelijoiden resilienssi on voima-vara, joka voi kehittyä. Resilienssiin vaikuttaa akateeminen koulutus, kliininen harjoittelu ja yliopiston toiminta.
8/8
Hamza, C.A., Ewing, L., Heath, N.L. & Goldstein, A.L. (2020).
Kanada.
Tarkoituksena selvit-tää: A) kuinka opiske-lijoiden stressi ja mie-lenterveys on muut-tunut pandemian alettua.
B) Ovatko opiskelijat, joilla jo on mielenter-veysongelmia, suu-remmassa riskissä ahdistukseen pande-mian aikana.
n= 773
Yliopisto-opiskelijoiden mediaani-ikä: 18.52 v.
Verkkokysely. Opiskelijoiden ter-veydentilaa kartoitettiin touko-kuussa 2019, ennen pandemiaa.
Osallistujille lähetettiin uusi ky-sely v.2020, vastaajille maksettiin 10C$.
Opiskelijoilla, joilla ei ennen pande-miaa ollut mielenterveysoireita, li-sääntyi psykologinen ahdistus, suru, masentuneisuus, kuormittu-minen, BPD ja PTSD; osittain sosi-aalisen eristyksen takia. Mielenter-veysongelmista aiemmin kärsineillä opiskelijoilla sosiaalinen eristys ei aiheuttanut muutoksia.
8/8
Tekijät, vuosi ja maa
Tutkimuksen tarkoitus
Aineisto/otos, menetelmä Päätulokset Laadunarviointi (JBI)
Jiang, R. (2020).
Kiina.
Tavoitteena tutkia yli-opiston opiskelijoiden tietoa, asenteita ja mielenterveyden tilaa COVID-19-pandemian aikana.
n=472
Ikä: 17–22-vuotiaat yliopisto-opis-kelijat.
Huhtikuussa 2020 toteutettu verkkokysely.
Koronapandemia vaikutti opiskeli-joiden mielenterveyteen aiheut-taen pelkoa, ahdistusta ja pakon-omaista käsienpesua. Syinä mm.
kotikarantiini, pelko koronatartun-nasta, epävarmuus pandemian ke-hityksestä ja etäopetuksen haas-teet.
6/8
Khana, A.H., Sul-tanaa, S., Hos-saina, S., Hasanb, M.T., Ahmedc, H.U. & Tajuddin Sikder, T. (2020).
Bangladesh.
Tarkoitus selvittää, miten Covid-19 pan-demia vaikuttaa koti-karanteeniin asetet-tujen opiskelijoiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin.
n= 505
Yliopisto-opiskelijat.
Ikä: 80 % vastaajista ikäryhmästä 20–24 v.
Ajanjaksolla 9.4.-23.4.2020 toteu-tettu verkkokysely.
Opiskelijat kokivat stressiä, ahdis-tusta ja masennusta. Lisäksi koet-tiin pelkoa infektiosta, taloudelli-sesta epävarmuudesta ja riittämät-tömästä elintarvikkeiden saatavuu-desta. Fyysisen liikunnan puuttumi-nen ja vähäipuuttumi-nen (tai ei lainkaan) vir-kistystoiminta liittyi merkittävästi stressiin, ahdistukseen, masennuk-seen ja traumaperäisiin oireisiin.
8/8
