Osastoilla on ollut kysyntää piperasilliini-tatsobaktaamin käyttökuntoon saattamiselle keskitetysti sairaala-apteekissa (Metsämuuronen 2019). Keskitetyllä valmistuksella voitaisiin muun muassa nopeuttaa lääkkeen annostelua potilaalle, vähentää käyttökuntoon saattamiseen liittyviä virheitä, edistää potilasturvallisuutta ja vähentää hoitohenkilökunnan altistumista lääkeaineille sekä parantaa työntekijöiden työergonomiaa. Käyttökuntoonsaattamisprosessin laadunvalvonta ja validointi on tärkeää, jotta voidaan varmistua valmisteiden tasaisesta laadusta ennen kuin ne toimitetaan osastolle (Helin-Tanninen 2005). Annokset tulee lisäksi tarkistaa silmämääräisesti osastolla ennen potilaalle annostelua, sillä piperasilliini ei ole liuoksessa stabiili vaan voi alkaa sakkautumaan (Cohen ym.
2004, Duodecim lääketietokanta 2020). Laadunvarmistus ja riskinarviointi ovat tärkeitä työkaluja sairaala-apteekissa automaation avulla valmistettaville tai käyttökuntoon saatettaville lääkkeille (CM/Res(2016)2).
Tässä tutkimuksessa pyrittiin kehittämään ja optimoimaan menetelmää piperasilliini-tatsobaktaamin käyttökuntoon saattamiseksi NewIconin IV ICON Twins -robotilla, joka sijaitsisi sairaala-apteekin puhdastiloissa. Erityisesti keskityttiin 50 millilitran fysiologisen suolaliuoksen (0,9 % NaCl) lisäykseen, jolloin lääkevalmiste voitaisiin mahdollisesti annostella potilaalle suoraan injektiopullosta infuusiona. Tutkimusta tehtiin kolmella kaupallisella piperasilliini-tatsobaktaami valmisteella. Pidemmillä 5,8 ja 3,25 minuutin sekoitusajoilla RJ ja ST valmisteet liukenivat valmisteyhteenvedon mukaisesti välittömästi tai 10 minuutissa sekoituksen jälkeen, mutta kokonaisprosessin kannalta pidemmät sekoitusajat eivät olleet optimaalisia sairaala-apteekin näkökulmasta.
Kolmen kaupallisen valmisteen välillä huomattiin eroja liukoisuusnopeudessa, partikkelikokojakaumassa ja ulkonäössä mikroskoopilla tarkasteltaessa. Kaupallisista valmisteista RJ liukeni nopeimmin, keskimäärin puolessa tunnissa, kehitetyllä menetelmällä (30 + 20ml NaCl lisäykset, 30 s hidas sekoitus), kun taas FK liukeni noin tunnissa ja ST kolmessa tunnissa. ST valmisteella menetelmää testattiin myös täydellä paletilla (n=24), jolloin enemmän eroja yksittäisten injektiopullojen välillä tuli esille ja 33,4 % näytteistä liukeni vasta yli neljässä tunnissa ja osa oli
55 liuennut vasta seuraavana päivänä. Toisaalta, kun ST valmisteeseen lisättiin 20 ml steriiliä vettä ja käytettiin hidasta sekoitusta, näytteet liukenivat alle tunnissa (n=2) (Taulukko 7). Liukenemisen silmämääräinen tarkistus on hyvin tärkeää ennen lääkkeen annostelua potilaalle, jotta potilaaseen ei päädy liukenemattomia partikkeleita tai uudelleensyntyneitä kiteitä (Duodecim lääketietokanta 2020). ST valmisteelle olisi tärkeää optimoida käyttökuntoonsaattamismenetelmää jatkossa, jotta lääkeaineen liukenemisesta suuressa mittakaavassa kohtuullisessa ajassa voitaisiin varmistua.
Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu eroja piperasilliini-tatsobaktaamivalmisteiden käyttökuntoon saattamisessa, niiden ulkonäössä, sekoittuvuudessa ja liukenemisajassa (Zheng ym.
2015). Erot valmisteiden välillä johtuivat pääasiassa eroista lääkeaineiden partikkelikoossa ja mahdollisesti jauheen kylmäkuivausprosessista. Valmiste, jolla oli pienin hiukkaskoko, liukeni Zhengin ja kumppaneiden tutkimuksessa odotetusti nopeimmin. Myös samalla valmisteella saman erän sisällä havaittiin eroja sekoittuvuudessa ja liukenemisajassa, kuten tässäkin tutkimuksessa.
Jauheen paakkuuntuminen injektiopullon pohjalle tai kylkiin oli huonontanut lääkeaineen liukenemisaikaa, mikä havaittiin myös tässä tutkimuksessa.
Injektiopullon positio robotissa vaikutti jonkin verran liukenemisnopeuteen ja etupositiossa olleet näytteet, jotka seisoivat lyhimmän aikaa nesteen kanssa ennen sekoitusta, liukenivat keskimäärin nopeammin. Saman lääkevalmiste-erän yksittäisten injektiopullojen välillä oli kuitenkin eroja ja kaikki eivät liuenneet samassa ajassa, vaikka ne ajettiin samalla ohjelmalla ja samassa positiossa robotissa. ST valmiste oli liukoisuuden kannalta valmisteista haastavin, kun siihen lisättiin 50 ml NaCl ja jatkotutkimuksia valmisteella tarvitaan, jotta menetelmä saataisiin optimoitua. Vertailun vuoksi olisi mielenkiintoista ajaa optimoidulla ohjelmalla täysi paletillinen myös FK ja RJ valmisteita ja tarkastella onko näissä valmisteissa yksittäisten injektiopullojen välillä yhtä suurta vaihtelua kuin ST valmisteella.
Erot valmisteiden välillä tulivat esiin myös partikkelikokoanalyysissä mikroskopoimalla. RJ valmisteella vaikutti olevan keskimäärin suurempikokoisia partikkeleita kuin muilla valmisteilla ja sen partikkelikokojakauma oli tasaisempi kuin muiden. FK:lla taasen oli suurin määrä pienikokoisia partikkeleita partikkelikokojakaumassa, vaikka ST:lla oli keskimääräisesti pienin partikkelikoko (Kuva 8). Monissa tutkimuksissa on havaittu, että pieni partikkelikoko korreloi yleensä lyhyemmän liukenemisajan kanssa, mutta tässä tutkimuksessa ST valmisteen liukenemisessa oli kuitenkin haasteita, erityisesti 50 ml NaCl lisäyksissä (Zheng ym. 2015, Aulton 2018a). Tämä saattoi johtua ST valmisteen pienemmästä injektiopullosta tai jauheen erilaisista ominaisuuksista ja sen
56 kylmäkuivausprosessista. Differentiaalisessa pyyhkäisykalorimetriassa (DSC) ja valmisteiden lämmityksessä merkittäviä eroja valmisteiden välillä ei kuitenkaan havaittu ja DSC -kuvaajissa valmisteet käyttäytyivät samankaltaisesti.
Tutkimuksen aikana Vaasan sairaala-apteekissa oli myös kokeiltu RJ valmisteen käyttökuntoon saattamista IV ICON Twins robotilla (Antti Isotalo, suullinen tiedonanto 1.12.19). Ajo-ohjelmana oli käytetty viiden sekunnin nopeita ravistuksia (nopea kombo) 20 + 30 ml NaCl lisäyksillä. Tässä tutkimuksessa kokeiltiin myös samaa sekoitusohjelmaa (Taulukko 12) ja näytteet liukenivat keskimäärin 1,2 tunnissa. Optimoidulla menetelmällä (30 s hidas sekoitus) 30 + 20 ml NaCl lisäyksillä, RJ valmiste liukeni keskimäärin 1,17 tunnissa. Keskimääräisissä liukenemisajoissa ei siten ollut suurta eroa, vaikka monet yksittäiset injektiopullot liukenivatkin tämän tutkimuksen optimoidulla menetelmällä jo puolessa tunnissa.
Nesteen lisäystarkkuus robotilla oli tässä tutkimuksessa odotetusti hyväksyttävissä rajoissa (Taulukko 19). Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että volumetrisellä nesteenlisäyksellä päästään hyväksyttäviin rajoihin, vaikka annosten välillä onkin havaittu vaihtelua (Poppe ym. 2016).
Kun tässä tutkimuksessa ensin lisättiin 20 tai 30 ml NaCl ja tämän jälkeen eri määrä (30 tai 20 ml), keskihajonta lisäystarkkuudessa oli suurempaa. Tämän vuoksi tasamäärät nesteenlisäyksiä, kuten 25 + 25 ml, voisivat edesauttaa lisäystarkkuutta ja helpottaa robotin kalibrointia. Myös Vaasan sairaala-apteekissa otettiin tutkimuksen aikana käyttöön 25 + 25 ml NaCl lisäykset ja havaittiin, että tämä edesauttoi nesteen täyttötarkkuutta, sujuvoitti 1000 ml NaCl pullojen vaihtoa siten, että pulloja ei tarvinnut vaihtaa kesken rivin sekä vähensi virheitä, kun robotilla ajettiin vain yhtä ohjelmaa (Antti Isotalo, suullinen tiedonanto 1.12.19).
ST valmisteen pienikokoisemmasta injektiopullosta johtuen 50 ml nesteen lisäys oli haastavaa roiskumisen vuoksi. Tämän välttämiseksi paineen tasaus injektiopullossa nesteen lisäysten ja sekoituksen aikana oli tärkeää. Myös 20 minuutin seisotus nesteen lisäysten välillä edesauttoi paineen tasausta. ST valmisteella voisi jatkossa tutkia myös pienempää nestemäärän lisäystä roiskumisen ehkäisemiseksi, esimerkiksi 24 + 24 ml lisäyksiä. Koska 4,5 g piperasilliini-tatsobaktaamia syrjäyttää 3,15 ml nestettä, voitaisiin lisättävän nesteen määrää vähentää esimerkiksi 2–3 millilitraa (Duodecim lääketietokanta 2020).
ST valmisteella jauheen irrottaminen pohjasta kääntelemällä tai horisontaalisesti ravistelemalla ennen nesteen lisäystä vaikutti olevan merkitsevämpää kuin muilla valmisteilla. Tämä saattaa johtua
57 esimerkiksi jauheen erilaisesta kylmäkuivausprosessista (Zheng ym. 2015). Ravistelu ennen nesteen lisäystä aiheutti kuitenkin joissakin näytteissä sen, että jauhetta jäi injektiopullon kaulaan tai korkkiin, jolloin paineentasaus nestettä lisättäessä ei onnistunut, mikä johti roiskumiseen. ST valmisteella olisi hyvä jatkossa vielä tutkia jauheen irrotuksen tarpeellisuutta sekä siihen parhaiten soveltuvaa menetelmää, joka vähentäisi roiskumista ja puhdastilojen kontaminoitumista. Suuremmilla näytemäärillä saataisiin parempi kokonaiskuva käyttökuntoonsaattamisprosessin toimivuudesta ja saman valmisteen sisällä olevasta vaihtelusta.
IV ICON Twins robotin avulla ja optimoidulla valmistusmenetelmällä voidaan puhdastiloissa 25 minuutissa saattaa käyttökuntoon neljä palettia (96 injektiopulloa), kun robotin molemmat puolet ovat käytössä. Tällöin yhden injektiopullon valmistusajaksi jää 15,6 sekuntia sekä sen lisäksi 30 minuutin–
3 tunnin seisotusaika. Valmisteyhteenvedon mukaan yhden piperasilliini-tatsobaktaamin käyttökuntoon saattamiseen manuaalisesti ravistamalla menee yleensä 5–10 minuuttia (Duodecim lääketietokanta 2020). Tällöin antibioottirobotin avulla voidaan potentiaalisesti saattaa käyttökuntoon huomattavasti suurempi määrä antibioottia lyhyemmässä ajassa, kuin manuaalisesti.
58 Kirjallisuus
Adapa, RM, Mani, V, Murray LJ ym.: Errors during the preparation of drug infusions: a randomized controlled trial. Br J Anaesth 109: 729–734. 2012
Ahonen J: Lääkkeiden säilyttäminen ja käsittely – käytännön näkökohtia. Kirjassa Sairaalafarmasia.
Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry. Kuopio. s. 213–215. 2005
Ahtiainen, H, Kallio, M, Airaksinen, M, Holmström, AR. Safety, time and cost evaluation of automated and semi-automated drug distribution systems in hospitals: a systematic review. Eur J Hosp Pharm 0: 1–10. 2019
Ainscough LP, Ford JL, Morecroft CW ym.: Accuracy of intravenous and enteral preparations involving small volumes for paediatric use: a review. Eur J Hosp Pharm. Mar;25(2):66–71. 2018 Amodeo I, Pesenti M, Raffaeli G ym.: Robotic Therapy: Cost, Accuracy, and Times. New Challenges in the Neonatal Intensive Care Unit. Front Pharmacol. Nov 26;10:1431. 2019
Aulton ME: Dissolution and solubility. Kirjassa Aulton’s Pharmaceutics – The design and manufacture of medicines. Toim. Aulton ME ja Taylor KMG. s. 18–36. 2018a
Aulton ME: Powder flow. Kirjassa Aulton’s Pharmaceutics – The design and manufacture of medicines. Toim. Aulton ME ja Taylor KMG. s. 189–200. 2018b
Austin P, Elia M: A systematic review and meta-analysis of the risk of microbial contamination of aseptically prepared doses in different environments. J Pharm Pharmaceut Sci 12: 233–242. 2009 Austin P, Elia M: Improved aseptic technique can reduce variable contamination rates of ward-prepared parenteral doses. J Hosp Infect 83: 160–163. 2013
Austin P, Hand KS, Elia M: Systematic review and meta-analysis of the risk of microbial contamination of parenteral doses prepared under aseptic techniques in clinical and pharmaceutical environments: an update. J Hosp Infect 91: 306–318. 2015
Boyd AM, Chaffee BW: Critical Evaluation of Pharmacy Automation and Robotic Systems: A Call to Action. Hosp. Pharm. Feb;54(1):4–11. 2019
Buckton G: Solid state properties. Kirjassa Aulton’s Pharmaceutics – The design and manufacture of medicines. Toim. Aulton ME ja Taylor KMG. s. 128-139. 2018
Chemspider tietokanta. Saatavilla osoitteessa www.chemspider.com.Viitattu 17.2.20
Cohen JM, Shah SM, Ofslager CL, Fawzi M: US patent. US 2004/0204372 A1.Wyeth Holdings Corporation, Madison, NJ. 2004
Council of Europe. Resolution CM/Res(2016)2 on good reconstitution practices in health care establishments for medicinal products for parenteral use. 2016
59 Cousins DH, Sabatier B, Begue D, Schmitt C, Hoppe-Tichy T: Medication errors in intravenous drug preparation and administration: a multicentre audit in the UK, Germany and France. Qual Saf Health Care 14: 190–195. 2005
Daniel KP, Krop LC: Piperacillin-Tazobactam: A new B-lactam-B-lactamase Inhibitor Combination.
Pharmacotherapy: 16(2): 149–162. 1996
Dehmel C, Braune SA, Greymann G ym.: Do centrally pre-prepared solutions achieve more reliable drug concentrations than solutions prepared on the ward? Intensive Care Medicine 37, s. 1311–1316.
2011
Deng Y, Lin AC, Hingl J ym.: Risk factors for i.v. compounding errors when using an automated workflow management system. Am J Health Syst Pharm. Jun 15;73(12):887–93. 2016
De Smet B, Veng C, Kham C ym.: Outbreak of Burkholderia cepacia bloodstream infections traced to the use of Ringer lactate solution as multiple- dose vial for catheter flushing, Phnom Penh, Cambodia. Clin Microbiol Infect;19:832–837. 2013
Duodecim lääketietokanta. Terveysportti. Saatavilla osoitteessa www.terveysportti.fi. Viitattu 12.01.20
Euroopan komissio: EudraLex, Volume 4. EU Guidelines for Good Manufacturing Practice for Medicinal Products for Human and Veterinary Use. 2008
European pharmacopoeia. 10. painos. Council of Europe, Strasbourg 2020 Fimean määräys 6/2011: Apteekkien lääkevalmistus.
Fimean määräys 6/2012: Sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen toiminta.
Fimea: Lista Sairaala-apteekeista. Päivitetty 7.3.2018. Saatavilla osoitteessa www.fimea.fi. Viitattu 30.1.20
Garms C, Glanzer K, Lieb S: United States Patent. US 2007/0116770 A1. Smith patent consulting.
2007
Geersing TH, Franssen EJ, Pilesi F, Crul M: Microbiological performance of a robotic system for aseptic compounding of cytostatic drugs. Eur J Pharm Sci. Mar 15;130:181–185. 2019
Haeger B.E: United States Patent. Number 4,534,977. 13.8. American Cyanamid Company, Stamford, Conn. 1985
Hedlund N, Beer I, Torsten HT, Trovich B: Systematic evidence review of rates and burden of harm of intravenous admixture drug preparation errors in healthcare settings. BMJ Open. Dec 28;7(12).
2017
Helin-Tanninen M: Steriilien lääkkeiden valmistaminen. Kirjassa Sairaalafarmasia. Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry. Kuopio. s. 262–275. 2005
60 Hermannspan T, van der Linden E, Schoberer M ym.: Evaluation to improve the quality of medication preparation and administration in pediatric and adult intensive care units. Drug Health Patient Saf. Mar 19;11:11–18. 2019
Härkänen M, Ahonen J, Kervinen M, Turunen H, Vehviläinen-Julkunen, K: The factors associated with medication errors in adult medical and surgical inpatients: a direct observation approach with medication record reviews. Scand J Caring Sci 29: 297–306. 2015
Institute for Safe Medication Practices (ISMP): Guidelines for Safe Preparation of Compounded Sterile Preparations, 2016
Jäppinen A: Mikrobilääkkeet. Kirjassa Sairaalafarmasia. Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry.
Kuopio. s. 335–336. 2005
Knuuttila J, Ruuhilehto K, Wallenius J: Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointi.
Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2007
Kontra K: Hyvät tuotantotavat sairaala-apteekin lääkevalmistuksessa. Kirjassa Sairaalafarmasia.
Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry. Kuopio. s. 220–261. 2005
Koskivuori J: Automaatio sairaala-apteekkien keskitetyssä lääkevalmistuksessa. Pro gradu tutkielma.
Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos. 2018
Koulu M, Mervaala E: Farmakologia ja toksikologia, 9. painos, Medicina. 2013
Krämer I, Federici M, Kaiser V, Thiesen J: Media-fill simulation tests in manual and robotic aseptic preparation of injection solutions in syringes. Journal of Oncology Pharmacy Practice 22(2): 195–
204. 2016
Kuitunen S, Niittynen I, Airaksinen M, Holmström AR: Systemic Causes of In-Hospital Intravenous Medication Errors: A Systematic Review. J Patient Saf. 2020
Laakkonen A, Lehtomäki J, Virkkunen E, Uusitalo M: Osastofarmasia. Kirjassa Sairaalafarmasia.
Toim. Saano S, Naaranlahti T, Helin- Tanninen M, Järviluoma E. Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry. Kuopio. s. 174–187. 2005
Laatikainen O, Miettunen J, Sneck S, Lehtiniemi H, Tenhunen O, Turpeinen M: The prevalence of medication-related adverse events in inpatients–a systematic review and meta-analysis. Eur J Clin Pharmacol 73: 1539–1549. 2017
Lowe R: Parenteral drug delivery. Kirjassa Aulton’s Pharmaceutics – The design and manufacture of medicines. Toim. Aulton ME ja Taylor KMG. s. 638–653. 2018
Metsämuuronen R, Vilmunen MT, Kokki H, Kurttila M, ym.: Ergonomics and skin and respiratory tract reactions related to antibiotic reconstitution among nurses and ward pharmacists. Drugs &
Therapy Perspectives volume 32, s. 351–356. 2016
Metsämuuronen R, Kurttila M, Naaranlahti T: Automaation hyödyntäminen sairaaloiden lääkehuollossa nyt ja tulevaisuudessa. Dosis 2: 104–119. 2018
61 Metsämuuronen, R: Lääkehuollon automaatio yliopistollisessa sairaalassa, tutkimus henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. Väitöskirja, Terveystieteiden tiedekunta, farmasian laitos, Itä-suomen yliopisto, Kuopio. 2019
Murdan S: Solutions. Kirjassa Aulton’s Pharmaceutics – The design and manufacture of medicines.
Toim. Aulton ME ja Taylor KMG. s. 407–416. 2018
Mustajoki P: Asidoosi (elimistön nesteiden liiallinen happamuus). Lääkärikirja Duodecim. Saatavilla osoitteessa www.terveyskirjasto.fi. 7.3.2019
Nylander M: Lääkehuollon perustehtävät. Kirjassa Sairaalafarmasia. Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry. Kuopio. s. 58–59. 2005
Nylander M, Järviluoma E: Sairaala-apteekkien historiaa. Kirjassa Sairaalafarmasia. Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry. Kuopio. s. 52–53. 2005
NewIcon: IV ICON TWINS Käyttöohje. Versio 2.7. NewIcon Oy, Kuopio. 117s. 2019
Pubchem -tietokanta. Saatavilla osoitteessa https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 12.1.20 Pharmaceutical Inspection Convention and Pharmaceutical Inspection Co-operation Scheme (PIC/S): PIC/S guide to good practices for the preparation of medicinal products in healthcare establishments. 2014
Poppe LB, Savage SW, Eckel SF: Assessment of final product dosing accuracy when using volumetric technique in the preparation of chemotherapy. Journal of Oncology Pharmacy Practice 22(1): 3–9, 2016
Saano S: Kliininen farmasia. Kirjassa Sairaalafarmasia. Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry.
Kuopio. s. 159–166. 2005
Saano S, Ahonen J, Järviluoma E: Tuoteryhmät. Kirjassa Sairaalafarmasia. Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry. Kuopio. s. 106–109. 2005
Schneider, PJ: The Impact of Technology on Safe Medicines Use and Pharmacy Practice in the US.
Front Pharmacol 9: 1361. 2018
Seger AD, Churchill WW, Keohane CA ym.: Impact of robotic antineoplastic preparation on safety, workflow and costs. J Oncol Pract 8: 344–349. 2012
Sessink PJ, Leclercq GM, Wouters DM, Halbardier L, Hammad C, Kassoul N: Environmental contamination, product contamination and workers exposure using a robotic system for antineoplastic drug preparation. J Oncol Pharm Pract 21: 118–127. 2015
Sosiaali- ja terveysministeriö: Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. 2016
Soumoy L, Hecq JD: Automated Compounding of Intravenous Therapy in European Countries: A Review in 2019. Pharmaceutical Technology in Hospital Pharmacy. Volume 4: Issue 2. 2019
62 Stakes ja lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO: Potilasturvallisuussanasto. Lääkehoidon turvallisuussanasto. 2006
Stucki C, Sautter AM, Wolff A, Fleury-Souverain S, Bonnabry P: Accuracy of preparation of i.v.
medication syringes for anesthesiology. Am J Health Syst Pharm. 15;70(2):137–42. 2013
Suvikas-Peltonen, E: Lääkkeiden turvallisen käyttökuntoon saattamisen edistäminen sairaaloiden osastoilla. Väitöskirja, Farmakologian ja lääkehoidon osasto, Farmasian tiedekunta, Helsingin yliopisto, Pori. 2017
Tan JS, File TM: Antipseudomonal penicillins. Medical Clinics of North America. 79 (4): 679–93.
1995
Taylor KMG: Particle size analysis. Kirjassa Aulton’s Pharmaceutics – The design and manufacture of medicines. Toim. Aulton ME ja Taylor KMG. s. 140–157. 2018
Thomas M, Sanborn MD, Couldry R: I.V. admixture contamination rates: Traditional practice site versus a class 1000 cleanroom. American Society of Health-System Pharmacists 62, s. 2386–2392.
2005
Twitchell AM: Mixing. Kirjassa Aulton’s Pharmaceutics – The design and manufacture of medicines.
Toim. Aulton ME ja Taylor KMG. s. 172–188. 2018
Unluturk MS, Tamer O, Utku S: A robotic system to prepare IV solutions. Int J Med Inform 119: s.
61–69. 2018
Wheeler DW, Degnan BA, Sehmi JS, Burnstein RM, Menon DK, Gupta AK: Variability in the concentrations of intravenous drug infusions prepared in a critical care unit. Intensive Care Med.;34(8):1441–7. 2008
WHO: The Anatomical Therapeutic Chemical Classification System with Defined Daily Doses-ATC/DDD. Maailman terveysjärjestö. 2009
WHO: Patient safety curriculum guide: multi-professional edition. Maailman terveysjärjestö. 2011 WHO: Patient Safety, Making health care safer. Maailman terveysjärjestö. 2017
Yaniv AV, Knoer SJ: Implementation of an i.v.-compounding robot in a hospital-based cancer center pharmacy. Am J Health Syst Pharm. Nov 15;70(22):2030-7. 2013
Zheng HA, Truong J, Carroll F, Pai MP: Do Formulation Differences between the Reference Listed Drug and Generic Piperacillin-Tazobactam Impact Reconstitution? Antimicrobial Agents and Chemotherapy 59(3):1767–1769, 2015
63