1.1 Tavoitteet ja rajaus
Suomessa sekä valtio että kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia päästötavoit-teita. Tampereen kaupunki on ilmoittanut olevansa hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä diplomityö perustuu Tampereen kaupungin hankkeeseen. Hank-keelle on myönnetty liikenne- ja viestintävirasto Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustusta. Hankkeessa kaupungille laadittiin uusi joustavan ja kestävän työ-matkaliikkumisen edistämisen toimintamalli, joka pyrkii vastaamaan kaupungin lii-kennejärjestelmää koskeviin päästövähennystavoitteisiin liikkumisen henkilöstö-etuuksia kehittämällä.
Työn tavoitteena on lähestyä Tampereen kaupungille kehitettävää toimintamallia tarkastelemalla työpaikkaliikkumisen ohjausta etupäässä liikenteen työsuhde-etu-jen näkökulmasta. Liikkumisen ohjauksella tarkoitetaan erilaisia keinoja, joilla py-ritään ohjaamaan liikenteen kysyntää kestäviin kulkutapoihin vaikuttamalla käyt-täjien asenteisiin ja liikkumiskäyttäytymiseen (esim. Liikennevirasto 2018). Lisäksi tavoitteena on arvioida työpaikkojen liikkumisen ohjauksen ja kestävän työmatka-liikkumisen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia Suomessa ja etenkin suurissa organisaatioissa sekä muodostaa suosituksia joustavamman työmatkaliikkumisen edistämiseksi.
Toimintamallin laatimisen taustaksi työssä on selvitetty eritoten rahallisiin kannus-timiin, veroetuihin sekä vähäpäästöisen liikkumisen palveluiden hyödyntämiseen perustuvia joustavan työmatkaliikkumisen toimintamalleja Euroopasta, Yhdysval-loista ja Suomesta. Liikenteen työsuhde-etujen verokohtelun tarkastelu sekä vero-tuksen kehitystarpeiden tunnistaminen muodostavat työssä tärkeän osan, joka kyt-keytyy työmatkaliikkumisen joustavien etuusjärjestelmien rajoitteiden ja mahdolli-suuksien arviointiin. Tarkasteltuja malleja yhdistää myös tavoiteltu vaikuttavuus, joka liittyy selkeisiin ympäristö- ja päästötavoitteisiin.
Työssä tutkitaan myös sitä, miten joustavan työmatkaliikkumisen etuusmallit mah-dollisesti vaikuttavat työntekijöiden viisaan liikkumisen valintoihin työmatkoilla.
Viisaalla liikkumisella tarkoitetaan tässä työssä valintoja, jotka tukevat ympäris-töystävällistä, terveellistä ja taloudellista liikkumista viisaiden kulkutapayhdistel-mien hyödyntämisen sekä kestävien matkaketjujen rakentamisen kautta.
Tutkimuksessa tarkastelluissa joustavan työmatkaliikkumisen toimintamalleissa on yhtäläisyyksiä erityisesti belgialaiseen liikkumisen budjetti -malliin. Liikkumisen budjetissa työnantajan tarjoamat edut muodostavat joustavan työntekijäkohtaisen budjetin työntekijän käyttöön tarkoituksenaan ohjata liikkumista autolle vaihtoeh-toisiin, kestäviin kulkutapoihin erityiset verotukselliset hyödyt kannustimenaan (esim. Zijlstra 2016). Hankkeen ja tutkimustyön tarkoituksena on ollut alun perin tutkia vastaavan mallin käyttöönottoa Tampereella selvittämällä sen käyttöönoton mahdollisuuksia ja rajoitteita suomalaisessa työmatkaliikkumisen toimintaympä-ristössä. Mukaan lähdeaineistoon on siis valittu malleja, jotka muistuttavat
9
perusidealtaan liikkumisbudjettia; joustavia malleja yhdistää järjestely, joka sallii toisilleen vaihtoehtoisten etujen sekä lisääntyneen kestävän liikkumisen etuusvali-koiman tarjoamisen työntekijälle, joka voi valita tarpeisiinsa sopivia etuuksia. Joi-denkin malliesimerkkien tavoiteltu vaikuttavuus on myös läheisesti sidoksissa MaaS (Mobility as a Service) -ulottuvuuteen, eli uusiin liikkumisen palveluihin ja niiden tarjoamiseen työsuhde-etuna.
Kansainvälisiin malliesimerkkeihin liittyvää joustavuutta voidaan perustella liikku-misen valinnanmahdollisuuksilla sekä etuuksien vaihtoehtoisuudella, ja tällainen joustavuus on tärkeä lähtökohta myös Tampereen kaupungin toimintamallin raken-tamiselle. Kaupungille muodostettu toimintamalli perustuu nimenomaan kaupun-gin tarjoamien liikkumiseen liittyvien henkilöstöetuuksien kehittämiseen. Jousta-van työmatkaliikkumisen toimintamallin muoto on sidottu laajempaan yhteiskun-nalliseen kehykseen (verotus ja lainsäädäntö) sekä kaupungin omiin resurssi- ja henkilöstöpoliittisin reunaehtoihin. Hankkeessa joustavan työmatkaliikkumisen toimintamallin tueksi laadittujen vaihtoehtoisten liikkumisen etuusmallien suun-nittelussa lähtökohtina olivat myös esimerkiksi etuuksien tasapuolinen kohdenta-minen, hyväksyttävyys palkitsemalla viisaista liikkumisvalinnoista sekä ympäris-tönäkökulman huomiointi.
Hankkeen ja tämän työn tavoitteiden pohjalta tutkimuskysymykset muodostuivat seuraaviksi:
• Miten liikkumisen henkilöstöetuuksia tulisi kehittää, jotta suomalaisessa or-ganisaatiossa henkilöstöä voidaan tehokkaammin kannustaa ja ohjata vii-saan liikkumisen valintoihin kodin ja työpaikan välisillä matkoilla? Millaisia kestävää liikkumista edistäviä työsuhde-etuja työntekijät arvostavat?
• Miten suomalainen työnantaja voi tulevaisuudessa edistää kokonaisvaltai-sesti kestävämpää ja joustavampaa työmatkaliikkumista? Millaista kehitystä julkisen sektorin tulisi edistää ja mitä pitäisi muuttaa, jotta kestävien kulku-tapojen käytön tukeminen olisi työnantajalle nykyistä houkuttelevampaa?
• Voidaanko Tampereella liikkumisen henkilöstöetuja joustavoittamalla ja etuusvalikoimaa kasvattamalla edistää muutosta kohti kestävämpien kulku-tapojen suosimista?
Työssä ei siis tarkastella työpaikkojen liikkumisen ohjauksen kenttää koko laajuu-dessaan, vaan mukaan tarkasteluun on valittu ajankohtaisimpia esimerkkejä jous-tavista malleista ja keinoista, joissa kestävän työmatkaliikkumisen edistäminen pohjaa henkilöstöetuuksiin. Työasiamatkat (työpäivän aikaiset matkat) on rajattu tämän työn tarkastelun ulkopuolelle, ja tarkastelussa on mukana vain kodin ja työ-paikan välinen liikkuminen (työmatkat).
Diplomityö on toteutettu erillisenä työnä Tampereen kaupungin toimeksiannon pohjalta Sitowise Oy:ssä.
10
1.2 Työn rakenne ja menetelmä
Työ jakautuu yhdeksään lukuun. Luvussa kaksi esitellään yleisesti liikkumisen oh-jausta työn ja hankkeen taustalla. Luvussa kolme kuvataan tarkemmin työn tutki-musmenetelmä ja aineisto. Luvussa neljä tarkastellaan uusien liikkumisen palvelui-den (MaaS) ajankohtaisuutta kestävän työmatkaliikkumisen edistämisen kentässä ja luvussa viisi kuvataan työmatkaliikkumisen ja liikenteen työsuhde-etujen vero-kohtelua Suomessa ja ulkomailla sekä tarkastellaan lyhyesti liikkumisen työsuhde-etuuksien verotuksessa tunnistettuja kehitystarpeita. Luku kuusi esittelee valikoi-tuja joustavan työmatkaliikkumisen etuus- ja toimintamalleja, ja luvussa seitsemän arvioidaan tiiviisti joustaviin malleihin sekä työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen kytkeytyvien liikkumisen työsuhde-etujen vaikuttavuutta.
Luvussa kahdeksan esitellään varsinaisen kehityshankkeen päätulokset eli hank-keessa toimintamallin tueksi muodostetut vaihtoehtoiset etuusmallit sekä niiden käyttöpotentiaaliin liittyvä ennakkotieto. Työn päättää luku yhdeksän, joka sisältää työn yhteenvedon sekä tutkimuksen tarkastelukenttään liittyvät päätelmät ja suosi-tukset.
Kuva 1. Tutkimuksen rakenne.
11
Työn tutkimusstrategiana on hyödynnetty tapaustutkimusta, jonka tutkimuskohde on tietyn julkishallinnollisen organisaation, Tampereen kaupungin, käynnistämä kehityshanke. Menetelmällisenä lähestymisenä työssä on hyödynnetty metodista triangulaatiota, jolloin samassa tutkimusasetelmassa on käytetty useampaa, vähin-tään yhtä laadullista ja yhtä määrällistä, menetelmää (Eriksson & Koistinen 2014).
Ensisijaisena tutkimusmenetelmänä tapausta koskevan aineiston muodostamisessa on hyödynnetty kirjallisuusselvitystä, jonka avulla on johdettu olemassa olevaa tie-toa esimerkiksi liikkumisen työsuhde-etujen verotuksesta sekä joustavan työmatka-liikkumisen mallien toteutustavoista tapauksen toimintamallin taustalle. Kirjalli-suusselvitystä on täydennetty asiantuntijahaastatteluin. Tapaustutkimusosiossa on hyödynnetty asiantuntijahaastatteluiden lisäksi henkilöstötyöpajatyöskentelyä sekä henkilöstökyselyn analyysiä. Hanketta koskevan lähtötiedon kokoamisen ja esittä-misen tukena on myös hyödynnetty yksinkertaisia paikkatietotarkasteluita.
Tärkeimpinä aineistoina työssä ja erityisesti kirjallisuusselvityksen tukena on hyö-dynnetty akateemisia lähteitä, eurooppalaisia ja suomalaisia liikkumisen ohjauksen verkostoja, alustoja ja julkaisuja sekä asiantuntijahaastatteluiden ja -keskusteluiden litteroita. Tietoa on koottu liikkumisen ohjauksesta, joustavista työmatkaliikkumi-sen toimintamalleista (joustavan työmatkaliikkumityömatkaliikkumi-sen mallit on valittu tarkaste-luun liikkumisen budjetti- mallin perusteella), työmatkaliikkumisen verokohtelusta sekä yleisimpien työpaikkojen liikkumisen ohjauksen työsuhde-etuihin perustuvien keinojen vaikuttavuudesta.
12