”Ateistit uskovat itsekin toisten ateistien olevan epämoraalisia – paitsi Suomessa”1
Edellä oleva otsikko on Suomen Uutisten verkkojulkaisun artikkelista. Artikkelissa kerrotaan, että ulkomailla tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset yhdistävät ateismin useasti moraalittomuuteen, paitsi Suomessa. Artikkelin tutkimus toteutettiin 13 maasta ja melkein jokaisessa maassa, paitsi Suomessa kyselyn tuloksena ateismiin liitettiin vahvat ennakkoluulot moraalittomuudesta.
Artikkeli herätti mielenkiintoni, sillä olin etsinyt ateismiin liittyvää tutkimuskohdetta pro gradu- tutkimustani varten. Tutustuessani ateismin tutkimukseen, löysin Ryan T. Cragunin kirjoittamaan artikkelin ateismista Pohjois-Amerikassa. Artikkelin kohdasta, jossa käsiteltiin ateismin
esiintymisestä Yhdysvalloissa, nousi esiin edellä mainitun uutisen kaltaisia tuloksia. Artikkelissa väitettiin, että Yhdysvalloissa asuvat ateistit kokevat syrjintää elämän eri sektoreilla kuten lähipiirissään tai työelämässä. Tutkimuksen mukaan ateisteihin kohdistuvan syrjinnän perusteena ei ole ateistien kanssa koetut tai eletyt kokemukset tai elämänkatsomukselliset erimielisyydet. Syrjintä johtuu negatiivisista ennakkoluuloista, kuten oletusta
moraalittomuudesta. Tämä väite kumpuaa ajatuksesta, että uskonnollisuus ja moraali kuuluvat yhteen, joten ilman uskonnollista vakaumusta ihminen ei myöskään omaa moraalia.
Tämä väite kuulosti mielestäni mielenkiintoiselta, sillä se palautti Suomen Uutisten artikkelin mieleeni ja vei ajatukseni Suomen tilanteeseen. Erimielisyydet elämänkatsomuksista,
uskonnollisista tai uskonnottomista, eivät ole tavattomia ihmisten elämässä. On yleistä, että ihmiset kohtaavat elämässään itselleen vieraita sekä täysin vastakohtaisia uskomuksia ja aatteita, mitkä voivat herättää erilaisia tunteita ja reaktioita. Itse en ole kohdannut Suomessa keskustelua ateismista, mistä edellä mainittuja negatiivisia ennakkoluuloja olisi viljelty. Tästä päättelin, että Suomessa uskonnottomien ja ateistien tilanne olisi erilainen. Kääntyessäni Suomessa tehtyyn ateismin tutkimuksen puoleen, jota ovat tehneet esimerkiksi Teemu Taira ja
1 Suomen Uutiset.
Mikko Sillfors, saa se minut arvioimaan päättelyni tulosta uudestaan. Artikkelissaan Taira kuvailee ateismin olevan Suomessa epäsuosittua, vaikka onkin entistä enemmän esillä
yhteiskunnassa. Syitä tähän Taira luettelee historialliset yhteydet ja mielikuvat kommunismiin sekä Neuvostoliittoon ja ateismin sopimattomuudesta ’kunnollisen suomalaisen’ mielikuvaan.
Kyseinen mielikuva johtaa mielenkiintoisiin ristiriitaisuuksiin suomalaisten uskonnollisuudesta.
Suomalaisista enemmistö kuuluu Suomen luterilaiseen kirkkoon, mutta itse uskonnon harjoittaminen, kuten kirkossa käynti on merkittävän vähäistä.2
Lähdin tekemään tutkimustani tarkoituksena selvittää, että minkälaisia negatiivisia
ennakkoluuloja Suomessa asuvat ateistit ja uskonnottomat kohtaavat sekä, miten ne vertautuvat Yhdysvalloissa tehtyyn ateismin tutkimukseen. Pyysin haastateltavaksi, henkilöitä, jotka
identifioituvat ateistiksi, uskonnottomiksi tai molemmiksi. Tutkimukseni hypoteesina on, että suhtautuminen Suomessa ja Yhdysvalloissa on erilaista johtuen maiden erilaisesta
uskonnollisesta kentästä. Suomi ja Yhdysvallat ovat käyneet läpi täysin erilaisen uskonnollisen kentän kehityskaaren, mikä vaikuttaa yhteiskunnan suhtautumiseen uskontoihin sekä
yhteiskunnan jäsenten uskonnollisuuteen. Väitän, että tuloksena ei ole selkeää vastakohta-asetelmaa maiden välillä, missä Suomessa uskonnottomat ja ateistit eivät kohtaisi minkäänlaisia ennakkoluuloja tai epäasiallista kohtelua, vaikka uskon siihen, että eroa Yhdysvaltoihin on.
Haluan tutkimuksellani osallistua Suomalaisen yhteiskunnan uskonnonvapauskeskusteluun.
Tutkimukseni on hyödyllinen niille, jotka etsivät tietoa ateistien ja uskonnottomien kokemuksista Suomessa, sekä miten nämä kokemukset ovat selitettävissä Euroopan uskonnollisella kentällä ja miten kokemukset vertautuvat Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen. Mikko Sillforsin artikkelissa puhutaan siitä, että ateismin keskustelussa usein unohdetaan, että ateismi on yhtä vanha
maailmankatsomus kuin teistisetkin uskomukset. Ateismin kasvu varsinkin länsimaissa osoittaa sen olevan oleellinen tutkimuksen aihe, sillä se lisäisi kehittävämpää vuoropuhelua teismin ja ateismin välille yhteiskunnassa. Sillfors tähdentääkin, että kehittävämpää vuoropuhelua näiden
2 Taira 2012, 21.
kahden välillä tarvittaisiin varsinkin Yhdysvalloissa, jossa ateistit kohtaavat syrjintää.3
Tutkimukseni etenee seuraavalla tavalla: seuraavassa alaluvussa avaan tutkimuskirjallisuuttani, aiempaa tutkimusta ja esittelen tutkimuskysymykseni tarkemmin. Toisessa pääluvussa avaan tutkimukseni kannalta oleellisia käsitteitä sekä tutkimuksessa käytettyä teoriaa. Kolmannessa luvussa esittelen tutkielman metodin ja analyysin, niiden käytännön toteutusta sekä arvioita toimivuudesta tutkimuksessani. Neljännessä luvussa esittelen haastattelujen tulokset ja viidennessä luvussa esitän pohdintani tutkimustuloksista sekä tutkimuksen johtopäätökset.
1.1 Lähteet, aiempi tutkimus ja tutkimuskysymys
Tutkimuksen lähteenä käytän toteuttamani teemahaastatteluiden tuloksia, joita vertaan
johdantoluvussa mainitsemaani Cragunin artikkeliin, jota avaan lisää luvussa kaksi. Seuraavaksi esittelen lyhyesti aiempaa tutkimusta, josta olen myös valinnut tutkimuskirjallisuuteni. Valitsin Peter Bergerin, Grace Davien ja Effie Fokasin teoksen tarkastellakseni Suomen ja Yhdysvaltojen uskonnollisen kentän eroavaisuuksia ja miten ne ovat vaikuttaneet negatiivisten
ennakkoluulojen syntymiseen ateisteja ja uskonnottomia kohtaan. Teoksessa esitellään kattavasti Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen mantereiden tapahtumia ja miten ne ovat
vaikuttaneet uskonnollisen kentän kehittymiseen. Teoksessa pureudutaan siihen väitteeseen, että Eurooppa olisi uskonnolliselta kentältään sekulaarinen ja Yhdysvallat taas uskonnollinen.
Teoksen avulla voin selittää syitä uskonnottomuuden ja ateismin kohtaan syntyneille ennakkoluuloille. Samoja aiheita käsittelee myös Peter Margryn artikkelissaan.4
Erityisesti Yhdysvaltojen uskonnollista kenttää sekä ateismin ja uskonnottomuuden historiaa sekä nykytilaa käsittelevää kirjallisuutta oli Cragunin lisäksi Amandine Barbin artikkeli. Barb sukeltaa artikkelissaan selittämään ulkopuolisen leimaa, jonka uskonnottomat ja ateistit kokevat saavansa Yhdysvalloissa. Hän aloittaa artikkelinsa kertomalla Yhdysvaltojen syntyvaiheiden tapahtumia, jossa konservatiivi kristityt olivat keskeisessä asemassa kansakunnan
3 Sillfors 2014, 16.
4 Margryn 2011.
rakentamisessa. Kristillisille arvoille rakennettu kansakunta vaikutti uskonnottomien sekä ateistien asemaan negatiivisesti, mikä on nähtävissä myös nykypäivänä Yhdysvalloissa.
Samanlaisesta aiheesta tutkimusta on tehnyt myös Jesse M. Smithin. Smithin teos käsittelee Yhdysvalloissa ateistien kollektiivista identiteettiä Yhdysvaltojen yhtenä vähemmistönä. Smith esimerkiksi listaa tutkimuksessaan ateistien käyttämiä erilaisia tapoja ylläpitää sekä rakentaa ateismin julkista mielikuvaa toisten ateistien sekä ei-ateistien kanssa.5
Suomen ateismin ja uskonnottomuuden tutkimuksen esittelyyn valitsin jo ensimmäisessä alaluvussa mainitut Tairan ja Silfforsin artikkelit. Sillforsin artikkelin sisältö keskittyy selittämään länsimaisen yhteiskuntien muutoksien vaikuttavan itsestään selvyytenä pidettyyn jumaluskon muuttumiseen. Tähän muutokseen on vaikuttaa, esimerkiksi länsimainen koulutusjärjestelmän rakenne, pluralismi sekä uskonnonvapaus.6 Tairan artikkelin lisäksi käytän tutkimuksessani myös hänen teostaan, jossa Taira kuvailee esimerkiksi suomalaista uskonnottomuutta, ateismin
kehityskaarta Suomessa sekä minkälainen kuva suomalaisilla on ateismista.
Kerroin jo alustavasti ensimmäisessä alaluvussa tutkimustehtävääni sekä sen hypoteesia, mutta mennäksemme tarkemmin tutkimuksen rakenteeseen, avaan seuraavaksi
tutkimuskysymyksiäni. Tutkimustehtäväni jakautui kahdeksi kysymykseksi:
1. Ovatko ateistit ja uskonnottomat kokeneet negatiivisia ennakkoluuloja Suomessa?
2. Miten tulokset vertautuvat Yhdysvalloista tehtyyn tutkimustuloksiin?
Ensimmäisen kysymyksen tehtävänä on selvittää Suomessa asuvien ateistien ja uskonnottomien kokemuksia negatiivisista ennakkoluuloista, jotka johtuvat heidän maailmankuvastaan. Toisen kysymyksen tehtävänä on selvittää, miten nämä tulokset vertautuvat toisiinsa. Negatiivisilla ennakkoluuloilla tarkoitan ihmisten ilmaisemia epäasiallisia käsityksiä ja mielipiteitä, jotka kohdistuvat uskonnottomiin tai ateisteihin. Vertaan haastattelujeni tuloksia Yhdysvalloista
5 Smith 2017, 80.
6 Sillfors 2014, 15.
tehtyyn ateismin tutkimukseen ja pyrin löytämään yhtäläisyyksiä sekä eroavaisuuksia tutkimuksien väliltä. Yhdysvalloista tehty tutkimus osoittaa, että ateistit kokevat esimerkiksi syrjintää omassa yhteisössään sekä työpaikkakiusaamista ja, että heidät leimataan
epäluotettavaksi tai moraalittomaksi. Nämä kaikki edellä mainitut ovat esimerkkejä etsimistäni negatiivisista ennakkoluuloista. Kerättyäni tutkimusten vertailuista löydetyt yhtäläisyydet ja erovaisuudet yhteen, pyrin löytämään niille selityksen tutkimuskirjallisuuteni kautta.
Tarkoituksenani on tarjota tutkimuksellani suomalaiselle uskontotieteenkentälle, yhden näkökulman lisää ateismista sekä uskonnottomuudesta Suomessa.