Tämän työn tutkimusaihe on hyvin ajankohtainen ja vaatii jatkotutkimusta. Taimien kasvun ja elävyyden lisääminen lannoitteen avulla on hyvä keino lisätä niihin sitoutuneen hiilen määrää (Castro ym. 2021). Lisääntyvällä kasvulla ja hiilensidonnalla voidaan kompensoida maaperän hiilidioksidipäästöjä uudistamisalalla.
Taimien lannoittamisen vaikutuksista olisi hyvä tehdä tutkimusta myös karummilla kasvupaikoilla ja seurata näitä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä. Lannoitteen vaikutusta voitaisiin myös tutkia, kun taimia istutetaan ylispuustoiseen metsään tai jatkuvan kasvatuksen kohteille (poiminta- ja pienhakkuualat ilman maanmuokkausta), joilla vesi-, ravinne- ja valaistusolosuhteet ovat erilaiset kuin avohakkuualalla. Metsässä taimet kilpailevat ravinteista ja vedestä isompien puiden kanssa (Gruffman ym. 2012).
Tämä tutkimus antoi viitteitä siitä, että lannoitetut taimet ovat elinvoimaisempia. Lannoitteella ei kuitenkaan ollut vaikutusta kuusen taimien eloon jäämiseen. Aiheeseen liittyen tarvittaisiin lisää tutkimustuloksia siitä, kuinka lannoite vaikuttaa taimien kuntoon ja tuhoihin. Lannoitteen vaikutus juuriston kehitykseen olisi myös mielenkiintoinen tutkimusaihe. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että typpilannoitettujen taimien juuret kehittävät herkemmin mykorritsajuuria ja näin ollen taimet pystyvät tehostamaan ravinteiden saantia (Castro ym. 2021).
Typpilannoitteen ansiosta juuret pystyvät kasvattamaan biomassaansa (Öhlund & Näsholm 2001).
Lisäksi olisi myös hyödyllistä tutkia, onko lannoitemäärän lisäämisestä hyötyä kasvun kannalta vai
riittääkö vähäisempi määrä lannoitetta lisäämään kasvua. Lannoitteella on vaikutusta ensimmäisen vuoden kasvuun männyllä ja kuusella, mutta tulisi myös selvittää, mikä on lannoitteen vaikutus seuraavina kasvukausina ennen varhaisperkausta.
Lannoitteen kasvun lisäystä tulisi tutkia myös kannattavuusnäkökulmasta, mikä varmasti kiinnostaa metsänomistajia. Jatkotutkimuksena olisikin hyvä selvittää maksaako lannoitteeseen sijoitettu raha itsensä takaisin ripeämmällä taimien kasvuvauhdilla ja paremmalla elinvoimaisuudella. Harva haluaa sijoittaa rahansa kohteeseen, joka ei tuo tuottoa tulevaisuudessa.
5 KIRJALLISUUS
Archilbold, O.W. Acton, C. Ripley, E.A. 2000. Effect of site preparation on soil properties and vegetation cover, and the growth and survival of white spruce (Picea glauca) seedlings, in Saskatchewan. Forest Ecology an Management. Volume 131, Issues 1-3. p. 127-141. Saatavissa:
[https://www-sciencedirect-com.ezproxy.uef.fi:2443/science/article/pii/S0378112799002054?via%3Dihub]
arGrow®. [Verkkodokumentti]. Arevo. [Verkkolähde] Saatavissa:
[https://www.arevo.se/en/products/] Viitattu: [10.10.2022]
Castro, D. Schneider, A.N. Holmlund, M. Näsholm, T. Street, N.R. Hurry, V. 2021. Effects of Early, Small-Scale Nitrogen, Addition on Germination and Early Growth of Scots Pine (Pinus sylvestris) Seedlings and on the Recruitment of the Root-Associated Fungal Community. Forests 2021, 12, 1589. Saatavissa: [https://www.mdpi.com/1999-4907/12/11/1589]
Cregg Bert 2019. Fertilizing Conifers American conifer society. [Verkkolähde] Saatavissa:
[https://conifersociety.org/conifers/articles/fertilizing-conifers/] Viitattu: [4.7.2022]
Donald J. M. 2004. Opportunities for improving plantation productivity. How much? How quickly?
How realistic? Biomass and Bioenergy 28 (2005) 249–266 p. Saatavissa:
[https://www-sciencedirect-com.ezproxy.uef.fi:2443/science/article/pii/S0961953404001540?via%3Dihub]
Douglas Bates, Martin Maechler, Ben Bolker, Steve Walker (2015). Fitting Linear Mixed-Effects Models Using lme4. Journal of Statistical Software, 67(1), 1-48 p.
Eltrop, L. Marschner, H. 1995 Growth and mineral nutrition of non-mycorrhizal and mycorrhizal Norway spruce (Picea abies) seedlings grown in semi-hydroponic sand culture. New Phytol.
(1996), 133, 469-47 p. Institute of Plant Nutrition, University of Hohenheim, 70593 Stuttgart, Germany. Saatavissa:
[https://nph-onlinelibrary-wiley-com.ezproxy.uef.fi:2443/doi/10.1111/j.1469-8137.1996.tb01914.x]
Freeden, A.L. Rao, I.M. Terry, N. 1988. Inluence of Phosphorus nutrition on Growth and Carbon Partitioining in Glycine max. Department of Plant and Soil Biology, University of California, Berkeley, California 94720. Saatavissa:
[https://academic.oup.com/plphys/article/89/1/225/6083595?login=true]
Gruffman L. 2012 Cultivation of Norway spruce and Scots pine on organic nitrogen improves seedling morphology and field performance. Forest Ecology and Management 276. 118-124 p.
Saatavissa:
[https://www-sciencedirect-com.ezproxy.uef.fi:2443/science/article/pii/S037811271200196X?via%3Dihub]
Gruffman L. et al. 2012 Organic nitrogen uptake of Scots pine seedlings is independent of current carbohydrate supply. Tree physiology 33, 590-600 p.
Gruffman L. Jämtgård, S. Näsholm, T. 2014. Plant nitrogen status and co-occurrence of organic and inorganic nitrogen sources influence root uptake by Scots pine Scots pine seedlings. Tree Physiology 34, 205-213 p. Saatavissa:
[https://academic.oup.com/treephys/article/34/2/205/1636917]
Grossnickle S.C. 2005. Importance of root growth in overcoming planting stress. New Forests 30(2–3): 273–294 p. Saatavissa: [https://doi.org/10.1007/s11056-004-8303-2]
Hedwall, PO. Gruffman, L. Ishida, T. From, F. Lundmark, T. Näsholm, T. Nordin, A. 2017. Interplay between N-form and N-dose influences ecosystem effects of N addition to boreal forest. Plant Soil (2018) 423:385-395 p.
Häggström, B. Domevscik, M. Öhlund, J. Nordin, A. 2021. Survival and growth of Scots pine (Pinus sylvestris) seedlings in north Sweden: effects of planting position and arginine phosphate
addition. Scandinavian journal of forest research 2021, VOL. 36, NO. 6, 423-433 p. Saatavissa:
[https://doi.org/10.1080/02827581.2021.1957999]
Hänninen, H. (2016) Boreal and Temperate Trees in a Changing Climate: Modelling the Ecophysiology of Seasonality. SpringerLink. Springer eBooks.
Ilmatieteenlaitos. [Verkkodokumentti]. Terminen kasvukausi. [Verkkolähde] Saatavissa:
[https://www.ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi] Viitattu: [24.08.2022]
Inselsbacher E, Näsholm T. 2012. The below-ground perspective of forest plants: soil provides mainly organic nitrogen for plants and mycorrhizal fungi. New Phytol. 195(2):329–334 p.
Saatavissa: [https://nph-onlinelibrary-wiley-com.ezproxy.uef.fi:2443/doi/10.1111/j.1469-8137.2012.04169.x]
Juntunen, J. Rikala, R. 2001. Fertilization practice in Finnish forest nurseries from the standpoint of environmental impact. The Finnish Forest Research Institute. New Forests 21: 141-158 s.
Saatavissa: [https://link-springer-com.ezproxy.uef.fi:2443/article/10.1023/A:1011837800185]
Kehityshyppy metsänhoitoon, Istutusohjeet. [Verkkodokumentti] Luonnonvarakeskus.
Saatavissa: [https://projects.luke.fi/kehityshyppy/metsanhoitotieto/istutus-2/istutus/] Viitattu:
[29.5.2022]
Kellomäki, S. (2017). Managing Boreal Forests in the Context of Climate Change – Impacts, adaptation and climate change mitigation. Boca Raton, FL : CRC Press, Taylor & Francis Group Lundmark J. 2006. Maanmuokkausmenetelmän valinta maaperän ominaisuuksien perusteella.
NSFP-teemapäivä 23.3.2006. Saatavissa:
[http://www.metla.fi/tapahtumat/2006/maanmuokkaus/esitelmat/lundmark-suomi.pdf] Viitattu:
[3.4.2022]
Laine, T. Luoranen, J. & Ilvesniemi, H. (toim.) 2019. Metsämaan muokkaus : kirjallisuuskatsaus maanmuokkauksen vaikutuksista metsänuudistamiseen, vesistöihin sekä ekologiseen ja
sosiaaliseen kestävyyteen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 58/2019. Luonnonvarakeskus.
Helsinki. 83 s. Saatavissa: [https://jukuri.luke.fi/handle/10024/544645]
Laine, T. & Syri, M. 2012. Koneellisen metsänistutuksen opas. Suomen Metsäkeskus. Saatavissa:
[http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/pdf/Koneistutusopas2012_netti_suojattu2.pdf ]
Leikola M & Rikala R. 1974. Lannoituksen vaikutus männyn ja kuusen taimien alkukehitykseen kangasmailla. Folia Forestalia. Metsäntutkimuslaitos, Institutum Forestale Fenniae, Helsinki.
Saatavissa: [https://jukuri.luke.fi/handle/10024/521784]
Luonnonvarakeskus. [Verkkodokumentti]. Tilastotietokanta. Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet alueittain ja metsänviljelyaineistoluokittain (kpl) 2006- muuttujina alue, puulaji,
metsänviljelyaineiston luokka ja vuosi. [Verkkolähde] Saatavissa:
[https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__02%20Rakenne%20ja%20tuot
anto__12%20Metsanhoito-%20ja%20metsanparannustyot__Siemen-%20ja%20taimitilastot/13_Taimet_puulajeittain_ja_luokittain.px/chart/chartViewLine/]
Luoranen, J. Rikala, R. Konttinen, K. Smolander, H. 2006. Summer planting of Picea abies container-grown seedlings: Effects of planting date on survival, height growth and root egress.
Saatavissa:
[https://www-sciencedirect-com.ezproxy.uef.fi:2443/science/article/pii/S0378112706009984?via%3Dihub]
Luoranen, J. Saksa, T. Finer. L. Tamminen, P. 2007. Metsämaan muokkausopas.
Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen toimintayksikkö. Gummerus Kirjapaino Oy. 22–25, 40–57 s.
Luoranen, J. Saksa, T. Uotila, K. 2020 Metsänuudistaminen. Luonnonvarakeskus.
Metsäkustannus. 77 s.
Luoranen J. 2018. Autumn versus spring planting: the initiation of root growth and subsequent field performance of Scots pine and Norway spruce seedlings. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id. 7813. Saatavissa: [https://doi.org/10.14214/sf.7813]
Mason E.G. Milne P.G. 1998. Effects of weed control, fertilization, and soil cultivation on the growth of Pinus radiata at midrotation in Canterbury, New Zealand. Can. J. For. Res. 29: 985–992 p. (1999). Saatavissa: [https://cdnsciencepub-com.ezproxy.uef.fi:2443/doi/10.1139/x99-087]
Metsänhoitosuositukset. Tapio. 2023. Maa- ja metsätalous ministeriö. [Verkkolähde] Saatavissa:
[https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/hakkuutahteen-korjuu-uudistushakkuualoilta/paatoksenteko]
Metsänhoitosuosituksissa käytetyt lämpösumma-alueet. 2006. Maanmittauslaitos. [Verkkolähde]
Saatavissa:
[https://ak.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/2022/Mets%C3%A4nkasvatuksen%20l%C3%A4 mp%C3%B6summa-alueet.pdf]
Mjöfors, K. Strömgren, M. Nohtstedt, H-Ö. Gärdenäs, A.I. 2015. Impact of site-preparation on soil-surface CO2 fluxes and litter decomposition in a clear-cut in Sweden. Silva Fennica vol 49 no. 5 article id. 1403. 20 p. Saatavissa:
[http://pdfs.semanticscholar.org/3f10/994928948855e35b743318338853f5c7714c.pdf]
Mjöfors, K. Strömgren, M. Nohtstedt, H-Ö. Johansson M-J. Gärdenäs, A.I. 2017. Indications that site preparation increases forest ecosystem carbon stocks in the long term. Scandinavian Journal of Forest Research. Volume 32, Issue 8. Saatavissa:
[https://www-tandfonline-com.ezproxy.uef.fi:2443/doi/full/10.1080/02827581.2017.1293152]
Oleskog, G. Grip, H. Bergsten, U. Sahlén, K. 1999. Seedling emergence of Pinus sylvestris in characterized seedbed substrates under different moisture conditions. Can. J. For. Res 30: 1766-1777 p. (2000). Saatavissa: [https://cdnsciencepub-com.ezproxy.uef.fi:2443/doi/10.1139/x00-111]
Petersson, M. Örlander, G. Norlander, G. 2005. Soil features affecting damage to conifer seedlings by the pine weevil Hylobius abietis. Institute of Chartered Foresters. Forestry, Vol.78, No 1, 2005. doi:10.1093/forestry/cpi008. Saatavissa:
[https://academic.oup.com/forestry/article/78/1/83/684970?login=true]
Pinheiro, J. Bates, D. R Core team 2022. _nlme: Linear and Nonlinear Mixed Effects Models_. R package version 3.1-159 p. Saatavissa: [https://CRAN.R-project.org/package=nlme]
R Core Team (2022). R: A language and environment for statistical computing. R Foundation for Statistical Computing, Vienna, Austria. Saatavissa: [https://www.R-project.org/]
Salo, T. Palojärvi, A. Kukkonen, S. Vestberg, M. Kapuinen, P. Tontti, T. Ylivaino, K. Parikka, P.
Nummila, M. Maunuksela, M. Lindström, K. Orasmaa, S. Paulin, Lars. 2013. Orgaanisten lannoitevalmisteiden vaikutus kasvien kasvuun -testimenetelmät. MTT. Saatavissa:
[http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti101.pdf]
Sigala, JA. Oliet, JA. Uscola, M. 2021. Assessing growth, frost tolerance, and acclimation of pine seedling with contrasted dormancy strategies as influenced by organic nitrogen supply.
Physiologia Plantarum. 2021; 173:1105-1119 p.
Taimituotanto vuonna 2021. [Verkkodokumentti]. Ruokavirasto. Saatavissa:
[https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/kasvintuotanto/metsapuiden-siemen-ja-taimituotanto/tilastot/siemen--ja-taimitilastot-2006-2021/taimituotanto-vuonna-2021/] Viitattu:
[3.4.2022]
Travis, W. I, Gaoussou D. (2017) Mycorrhizal colonization is compatible with exponential fertilization to improve tree seedling quality, Journal of Plant Nutrition, 40:3, 283-297 p.
Saatavissa: [https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01904167.2016.1240188]
Utriainen, J. Holpainen, T. 2010. Responses of Pinus sylvestris and Picea abies Seedlings to Limited Phosphorus Fertilization and Treatment with Elevated Ozone Concentrations.
