Tässä tutkimuksessa tunnistettiin kaksi jatkotutkimusaihetta. Tutkimusai-heet syntyivät toimintamallin kuvausta luodessa. Ensimmäinen ehdotus liit-tyy tuotteen elinkaaren hallinnan järjestämiseen. Toinen ehdotus liitliit-tyy tar-kempien case tutkimusten tekemiseen PDM:n tarpeista ja tavoista toimitus-ketjun eri vaiheista.
PLM järjestelmän käyttöönotto rakennustuotannossa
Tässä tutkimuksessa tuli esille, että PLM ja PDM järjestelmät ovat suhteelli-sen uusi asia rakentamisuhteelli-sen toimitusketjussa. PLM järjestelmien hyödyistä eri teollisuuden aloilla löytyy jo melko runsaasti tieteellistä tutkimusta. Esi-merkiksi Yanym.(2020) on nykytilaselvityksessään esitellyt yhteenvetoa tä-hänastisesta tutkimuksesta digitaalisen kaksosen ja PLM-järjestelmän hyö-dyntämisestä elinkaaren hallinnassa.
Avoimia kysymyksiä PLM-järjestelmästä rakennustuotannossa on esimer-kiksi vaadittavat käytännönjärjestelyt käyttöönottoon liittyen. PLM-järjes-telmien käytöstä todennäköisesti tarvittaisiin myös yleistä tietoa rakennus-alan kontekstiin sidottuna. Esimerkiksi voidaanko järjestelmän tietoraken-teita, sekä toimintamalleja soveltaa toisilta teollisuuden aloilta rakentami-seen.
Tähän aiheeseen liittynee myös läheisesti rakentamisen digitaalisen tiedon järjestäminen. Tästä tarvittaisiin poikkitieteellistä tutkimusta erityisesti tie-donhallinnan arkkitehtuurin parista. Tämä tutkimus palvelisi yhteisten stan-dardien ja pysyvien käytäntöjen luomista alalle.
Case tutkimukset PDM:n roolista toimitusketjun eri osissa
PDM järjestelmiä sivuttiin tässä tutkimuksessa jonkin verran. Ehdotetussa toimintamallissa päädyttiin liittämään PDM ja PLM toisiinsa. Tuotetiedon-hallinnan kokonaisuus rakentamisessa kuitenkin vaikuttaa olevan erittäin laaja ja jokseenkin monimutkainenkin kokonaisuus. Tästä syystä tutkimusta voisi olla mielekästä kohdentaa vahvemmin toimitusketjun eri osiin.
Näitä kohdennettavia osia voisi olla; asiakas ja hankekehitys, suunnittelu ja suunnittelunohjaus, valmistus ja logistiikka, työmaatuotanto ja luovutuspro-sessi, sekä asiakas ja käyttövaihe. Case tutkimuksien valmistuttua niistä voi-daan tehdä yhteenveto. Yhteenvedon avulla voisi olla mahdollista mallintaa vieläkin tarkemmin tuotetietovirtoja sekä tarpeita.
Toisaalta tutkimusta voisi kohdentaa myös näiden em. osien rajapintoihin.
Tällöin saataisiin paremmin selvitettyä onko tiedon yhteensopivuudessa on-gelmia ja miten mahdolliset ongelmat saataisiin ratkaistua.
7 Yhteenveto
Tässä diplomityössä tutkittiin projektituotteiden tuotetiedon hallintaa ra-kentamisessa. Työn keskeisenä tavoitteena oli luoda toimintamallinkuvaus projektituotteiden tuotetiedon hallintaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin suunnittelututkimusta ja tavoitteen saavuttamiseksi monimenetelmällistä lähestymistapaa.
Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin tuotetiedon hallintaan sekä rakenta-misessa, että yleisemmällä tasolla. Kirjallisuudessa ei juurikaan käsitellä eri-tyisesti projektituotteiden tuotetiedon hallintaa, vaan puhutaan yleisemmin tuotetietotiedon hallinnasta. Kirjallisuuskatsauksen tärkein näkökulma syn-tyi tutustuessa eri tuotannonohjausmenetelmiin. Näiden pohjalta hahmottui tarkemmin projekti- ja vakiotuotteen ero. Eritoten miksi projektituotteesta ei ole saatavilla samalla tavalla tietoa kuin vakiotuotteessa. Eli mikä on tuot-teen kypsyysaste sen tullessa osaksi rakentamisen toimitusketjua.
Koska ohjausryhmällä oli esitietoa, että tuotetietoon liittyviä hankkeita on käynnissä myös muissa Pohjoismaissa, päätettiin suorittaa kansainvälisen nykytilan benchmark tutkimus. Tämän tutkimuksen perusteella otettiin tuo-tetietosapluuna tarkempaan tarkasteluun. Sen merkitys projektituotteiden osalta hahmottui kuitenkin vasta myöhemmässä vaiheessa, kun PLM otettiin mukaan toimintamalliin.
Asiantuntijahaastatteluiden perusteella saatiin luotua kuva, miten projekti-tuotteiden tuotetieto muodostuu. Asiantuntijahaastatteluissa painottui suunnittelijan rooli tuotetietojen määrittelyssä. Samalla hahmottui tarkem-min, että valmistajat yleensä vain valmistavat tuotteensa näiden suunnitteli-joiden määrittelemien vaatimusten perusteella. Yleisen tuotetietokannan roolia ei nähty haastatteluissa kovinkaan merkittäväksi projektituotteiden osalta. Kuitenkin tunnistettiin, että tietyn tyyppisiä yleisiä tietoja projekti-tuotteista voitaisiin esittää yleisessä tuotetietokannassa. Näitä tietoja olivat muun muassa valmistajien tiedot tuoteryhmittäin, sekä tuotetyypit ja vari-anttimahdollisuudet.
Toimintamallin kuvaus yhdisti näistä edellä mainituista vaiheista kertyneen datan yhdeksi kokonaisuudeksi. Toimintamallinkuvauksen valmistelussa havaittiin, että kaikki tuotetieto kulkee lopulta rakentamisesta vastaavan ta-hon, kuten pääurakoitsijan tai rakennuttajan kautta. Tästä muodostettiin teoria, että tietoa kannatta jakaa jonkinlaisen integroivan järjestelmän kautta, jota edellä mainittu taho hallinnoi. Tässä kohden tutkimusta kirjal-lista aineistoa laajennettiin koskemaan myös tuotedatanhallintaa.
Tuotedatanhallinnan kirjallisuudessa esiteltiin useasti tuotteen elinkaaren hallinnan järjestelmää tietojen integraattorina. Tarkasteltaessa toimitusket-jujen eroja muiden teollisuuden alojen ja rakennusalan välillä huomattiin, että tuotedataa hallitaan muilla aloilla kootusti päätuotteen kautta. Rakenta-misessa tämä päätuote on rakennus tai rakennelma. Tästä syystä PLM
järjestelmä ja rakennus päätuotteena päätettiin ottaa toimintamallin tär-keimmäksi osaksi.
PLM järjestelmä voi olla tuotetiedon ja muun tiedon virtauksen kannalta merkittävässä roolissa tulevaisuudessa, kun tarkastellaan koko rakentami-sen tiedonhallintaa. Aihe tosin tarvitsee vielä lisää tutkimusta, mutta rakentami-sen merkityksellisyyttä voi arvioida jo tämän tutkimuksen tulosten perusteella.
Lähdeluettelo
Aalto-yliopisto (2018) ”Diplomityöohje Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa”. Espoo: Aalto-yliopisto insinööritieteiden korkeakoulu.
Abraham, J. (2014)Product Information Management. Springer International Publishing. doi: 10.1007/978-3-319-04885-7.
Apilo, L. (2021) ”Tuotetietopalvelun kehittäminen - Esitelmä”.
Rakennustieto Oy.
Backman, H. (2021)Fira Smart mukana BIM2TWIN-hankkeessa.
Saatavissa: https://firasmart.com/fi/2021/02/16/fira-smart-bim2twin-hankkeessa/.
BIM Alliance Sweden (2021)Viktigt steg taget för spårbarhet i hela byggprocessen och en byggnads livscykel. Saatavissa:
https://www.bimalliance.se/aktuellt/nyheter/2021/210420-gtin/ (Viitattu:
7. lokakuuta 2021).
Bim2Twin (ei päivämäärää)Bim2Twin. Saatavissa: https://bim2twin.eu/
(Viitattu: 30. lokakuuta 2021).
bmn.nl (2021a)DICO standaard. Saatavissa: https://www.bmn.nl/sales-standaard (Viitattu: 5. elokuuta 2021).
bmn.nl (2021b)Gipskartonplaten. Saatavissa:
https://www.bmn.nl/afbouw/gipsplaten/gipskartonplaten (Viitattu: 5.
elokuuta 2021).
Boligprodusentene (2019) ”Norwegian work on Product Data Templates (PDT)”.
Bouchlaghem, D., Kimmance, A. G. ja Anumba, C. J. (2004) ”Integrating product and process information in the construction sector”,Industrial management & data systems data systems, 104(3), ss. 218–233. doi:
10.1108/02635570410525771.
Bowen, G. A. (2009) ”Document Analysis as a Qualitative Research Method”,Qualitative Research Journal, 9(2), ss. 27–40. doi:
10.3316/QRJ0902027.
Bretschneider, S., Marc-aurele, F. ja Wu, J. (2005) ”" Best Practices "
Research : A Methodological Guide for the Perplexed”,Journal of Public Administration Research and Theory, 15(2), ss. 307–323. doi:
10.1093/jopart/mui017.
Britannica The Editors Of Encyclopedia (2020)Database. Web editio, Encyclopedia Britannica. Web editio. Encyclopedia Britannica. Saatavissa:
https://www.britannica.com/technology/database.
Byggmaterialhandlarna (2021a)BK04 - varugruppsindelning. Saatavissa:
https://www.byggmaterialhandlarna.se/vilma/bk04/ (Viitattu: 29.
lokakuuta 2021).
Byggmaterialhandlarna (2021b)Standarden Vilma reglerar krav på information om produkter. Saatavissa:
https://www.byggmaterialhandlarna.se/vilma/vad-ar-vilma/ (Viitattu: 29.
lokakuuta 2021).
Caron, F. ja Fiore, A. (1995) ”‘Engineer to order’ companies:how to
integrate manufacturing andinnovative processes”,International Journal of Project Management, 13(5).
Cassell, C., Nadin, S. ja Gray, M. O. (2001) ”The use and effectiveness of benchmarking in SMEs”,Benchmarking: An International Journal, 8(3), ss. 212–222. doi: 10.1108/EUM0000000005624.
Cobuilder (2021a)Cobuilder service summary. Saatavissa:
https://cobuilder.com/en/ (Viitattu: 2. elokuuta 2021).
Cobuilder (2021b)What is A Data Template (DT)?Saatavissa:
https://cobuilder.com/en/what-is-a-data-template/ (Viitattu: 2. elokuuta 2021).
Cobuilder ja Kodjeykova-Merriman, V. (2020)Digitising construction data: classification systems and data templates. Saatavissa:
https://cobuilder.com/en/digitising-construction-data-classification-systems-and-data-templates/ (Viitattu: 3. elokuuta 2021).
CRH Global (2021)CRH Finland. Saatavissa:
https://www.crh.com/global/europe/finland (Viitattu: 5. elokuuta 2021).
Deborah, D. S. ja Anderson, A. (2000) ”Executive Summary”, teoksessa Grossblatt, N. (toim.)Experiments in International Benchmarking of US Reasearch Fields. Washington DC: National Academy Press, ss. 1–4.
DeRose, S. J. (1995)Structured Information. Saatavissa:
http://xml.coverpages.org/deroseStructure.html (Viitattu: 25. lokakuuta 2021).
EN ISO 23387 (2020) ”Building information modelling (BIM). Data templates for construction objects used in the life cycle of built assets.
Consepts and principles (ISO 23387:2020)”. SFS Suomen standardisointiliitto. Saatavissa:
https://online.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/2/912830.html.st x.
Etim international (2021)ETIM Classification. Saatavissa:
https://www.etim-international.com/classification/ (Viitattu: 8.
heinäkuuta 2021).
ETIM suomi (2021)Mitä ETIM on. Saatavissa: http://etim.fi/mita-etim-on (Viitattu: 8. heinäkuuta 2021).
Eynard, B.ym.(2004) ”UML based specifications of PDM product structure and workflow”,Computers in Industry, 55, ss. 301–316. doi:
10.1016/j.compind.2004.08.006.
Fenestra Oy (ei päivämäärää) ”Fenestra A1 MEK ALU kiinteä puualumiini ikkuna - tuotekortti”. Saatavissa: https://fenestra.fi/static/kiintea-a1-mek-alu_a4_5mm-_avainlippu-2.pdf.
Finfo.se (2020) ”Finfo Portal Snabbguide för mottagare & abonnenter”.
Saatavissa: https://www2.finfo.se/wp-content/uploads/2020/08/Finfo-snabbguide-mottagare-abonnent-i-portal-final.pdf.
Finfo.se (2021)Mottagare. Saatavissa:
https://www2.finfo.se/tjanster/mottagare/ (Viitattu: 29. lokakuuta 2021).
Giannini, F.ym.(2002) ”A modelling tool for the management of product data in a co-design environment”,Computer-Aided Design, 34, ss. 1063–
1073.
Gispo Oy (2019)Rakennetun ympäristön tiedon saatavuudesta - YM:
Rakennetun ympäristön tilannetieto ja kuvaajat.
Gosling, J. ja Naim, M. M. (2009) ”Engineer-to-order supply chain management: A literature review and research agenda”,International journal of production economics, 122(2), ss. 741–754. doi:
10.1016/j.ijpe.2009.07.002.
Green, C. (ei päivämäärää)Produkt- och miljödata esitelmä. Smart Built Environment. Saatavissa:
https://www.smartbuilt.se/library/4908/produkt-och-miljoedata-christer-green-190514.pdf (Viitattu: 30. lokakuuta 2021).
GS1 (2015)GS1 GTIN Executive Summary. GS1 Global. Saatavissa:
https://www.gs1.org/docs/idkeys/GS1_GTIN_Executive_Summary.pdf (Viitattu: 3. heinäkuuta 2021).
GS1 (2021) ”GTIN FOR CONSTRUCTION PRODUCTS BEFORE 2022-07-01”. Saatavissa: https://gs1.se/wp-content/uploads/sites/2/2021/11/gtin-for-construction-decision-2021.pdf.
gtin.info (2021)GTIN-barcodes. Saatavissa: https://www.gtin.info/
(Viitattu: 8. heinäkuuta 2021).
Haastattelu Norsk Byggtjeneste (2021) ”Norsk Byggtjeneste haastattelu”.
Muistiinpanot on kirjoittajan hallussa.: 3.6.2021 Norsk Byggtjeneste (Øyvind Skarholt, Terje Røising, Ole Gunnar Honnigsøy).
Hameri, A. ja Hihtilä, J. (1998) ”Product data management — exploratory study on state-of-the-art in one-of-a-kind industry”,Computers in
Industry, 35(3), ss. 195–206. doi: https://doi.org/10.1016/S0166-3615(98)00064-5.
hEN Helpdesk (ei päivämäärää a)hEN Helpdesk -Rakennustuoteteollisuus.
Saatavissa: https://www.henhelpdesk.fi/ (Viitattu: 13. syyskuuta 2021).
hEN Helpdesk (ei päivämäärää b)Tuotteen käyttö. Saatavissa:
https://www.henhelpdesk.fi/tuotteen-kaytto.html (Viitattu: 13. syyskuuta 2021).
Hibin (2019)CRH verkoopt BMN Bouwmaterialen en CRH Bouwmaten B.V.Saatavissa:
https://www.hibin.nl/nieuws_vervolg.php?id=7&hgr=5&sgr=5&id_nws=1 273 (Viitattu: 5. elokuuta 2021).
Hicks, C. ja McGovern, T. (2009) ”Product life cycle management in engineer-to-order industries”,International journal of technology management, 48(2), ss. 153–167. doi: 10.1504/IJTM.2009.024913.
Kiviniemi, K. (2018) ”Design- Eli suunnittelututkimus opetus ja
kasvatusalalla”, teoksessa Valli, R. (toim.)Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1.
5. p. Jyväskylä: PS-kustannus, ss. 231–250.
Krohn, J. (2020) ”Rakennustuotteiden yksilöinti ja merkintä GS1-standardeilla”. GS1 Finland.
Kropsu-vehkapera, H.ym.(2009) ”Product data management practices in high-tech companies”,Industrial management & data systems, 109(6), ss.
758–774. doi: 10.1108/02635570910968027.
Lahtinen, J. (2021)Materiaalipassi rakennuksen elinkaaren tiedonhallinnassa. Aalto University.
Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954 (2012) ”Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä”. Saatavissa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120954.
Lee, Y. T. (2004) ”Information modeling: From design to implementation”, Proceedings of the second world manufacturing congress
Canada/Switzerland: International Computer Science Conventions, ss. 1–
7.
Lujabetoni Oy (ei päivämäärää)Valmisbetonit. Saatavissa:
https://lujabetoni.fi/tuotteet/valmisbetonit/ (Viitattu: 8. marraskuuta 2021).
Marjamäki, T. (2020)MRL-uudistus ja HO-tavoitteet Digi ja yhteentoimivuus. RTS Rakennusfoorumi 16.3.2020. Saatavissa:
https://www.rakennustieto.fi/material/attachments/5oJ5FjlGF/jaNZyAeG x/Marjamaki_Rakennusfoorumi160320.pdf.
MRL 132 (1999) ”Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999”. Saatavissa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132.
Olhager, J. (2003) ”Strategic positioning of the order penetration point”, teoksessaInternational Journal of Production Economics. Elsevier, ss.
319–329. doi: 10.1016/S0925-5273(03)00119-1.
Palos, S., Kiviniemi, A. ja Kuusisto, J. (2014) ”Future perspectives on
product data management in building information modeling”,Construction innovation, 14(1), ss. 52–68. doi: 10.1108/CI-12-2011-0080.
PDT Norge (2021a)FAQ. Saatavissa: https://www.pdtnorge.no/FAQ (Viitattu: 3. lokakuuta 2021).
PDT Norge (2021b)Formål. Saatavissa: https://www.pdtnorge.no/Formål (Viitattu: 3. lokakuuta 2021).
PDT Norge (2021c)Om PDT Norge. Saatavissa:
https://www.pdtnorge.no/Om-PDT-Norge (Viitattu: 30. syyskuuta 2021).
Peffers, K.ym.(2007) ”A Design Science Research Methodology for Information Systems Research”,Journal of management information systems, 24(3), ss. 45–77. doi: 10.2753/MIS0742-1222240302.
Peltokorpi, A. (2020) ”Tuotetiedon hallinta ja hyödyntäminen rakentamisessa ”. Espoo: Aalto-yliopisto Rakennustekniikanlaitos.
Saatavissa: https://www.aalto.fi/fi/building-2030/loppuraportit.
Peltokorpi, A. ja Kemppainen, S. (2020) ”ETIM”. Espoo: Aalto-yliopisto Rakennustekniikan laitos.
Philpotts, M. (1996) ”An introduction to the concepts , benefits and
terminology of product data management”,Industrial management & data systems, 96(4), ss. 11–17.
Pihla Group Oy (2020) ”Tuotekortti - KIINTEÄ KOLMILASINEN PUU-ALUMIINI-IKKUNA”. Saatavissa:
https://www.pihla.fi/app/uploads/sites/2/2020/09/pihla-varma-kiintea-ikkuna-tuotekortti-2020.pdf.
Piiroinen, T.ym.(2021)Maankäyttö- ja rakennuslain
kokonaisuudistuksen ilmastovaikutusten arviointi. Saatavissa:
https://mrluudistus.fi/wp-content/uploads/2021/01/MRL_ilmastovaikutusten_arviointi_raportti_tai tettu_150121.pdf.
Pöyry Finland Oy (2018)A /II Rakennuksen suunnitelmallinen käyttö ja ylläpito sekä kierrätysvelvoite. Vantaa. Saatavissa:
https://mrluudistus.fi/wp-content/uploads/2019/12/AII-Rakennuksen-suunnitelmallinen-käyttö-ja-ylläpito-sekä-kierrätysvelvoite.pdf.
Pöyry Finland Oy (2019)A/I Elinkaariajattelun vaikutusmahdollisuudet rakentamisen ohjaamisessa. Vantaa. Saatavissa:
https://mrluudistus.fi/wp-content/uploads/2019/12/AI- Elinkaariajattelun-vaikutusmahdollisuudet-rakentamisen-ohjaamisessa.pdf.
Pulkkinen, A., Leino, S. ja Papinniemi, J. (2017) ”Transforming ETO Businesses with Enhanced PLM Capabilities”,Procedia Manufacturing, 11(June), ss. 1642–1650. doi: 10.1016/j.promfg.2017.07.315.
Puutuoteteollisuus (ei päivämäärää) ”Ikkunoiden ostajan opas”. Saatavissa:
https://puutuoteteollisuus.fi/images/pdf/Ikkunoiden_ostajan_opas.pdf.
Rakennuslehti (2020)Suomi oli kerran rakentamisen digitalisaation kärkipaikaikalla, mutta sitten kävi kuten Nokialle,rakennuslehti.fi.
Saatavissa: https://www.rakennuslehti.fi/2020/10/suomi-oli-kerran- rakentamisen-digitalisaation-karkipaikaikalla-mutta-sitten-kavi-kuten-nokialle/ (Viitattu: 6. lokakuuta 2021).
Rakennustieto (2013)Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa -kyselyn tulokset. Saatavissa:
https://www.rakennustieto.fi/index/rakennustieto/tutkimus/6IzIzmpAR.h tml (Viitattu: 11. lokakuuta 2021).
Rakennustieto Oy (2013) ”RT 10-11114”. Rakennustieto Oy, ss. 1–8.
Rakennustieto Oy (2021) ”Tuotietopalvelun kehittäminen - Rakennustieto Oy:n esitelmä”, 22 tammikuuta.
Rakennustietosäätiö RTS (ei päivämäärää)Nimikkeistöt. Saatavissa:
https://www.rakennustieto.fi/index/tuotteet/nimikkeistot_21.html (Viitattu: 1. heinäkuuta 2021).
Renholm, K. (2021) ”RT Digiryhmä 5.5.2021 - Esitelmä”. Rakennustieto Oy.
RT tuotetieto (2021a)Ratkaisu tuotetietojen hallintaan. Saatavissa:
https://www.rttuotetieto.fi/ratkaisu-tuotetietojen-hallintaan (Viitattu: 6.
elokuuta 2021).
RT tuotetieto (2021b)RT-tuotetietokanta - miksi mukaan. Saatavissa:
https://www.rttuotetieto.fi/mukaan-rt-tuotetietokantaan (Viitattu: 6.
elokuuta 2021).
RT tuotetieto (2021c)RT-urakoitsijan tuotetieto. Saatavissa:
https://www.rttuotetieto.fi/rt-urakoitsijan-tuotetieto (Viitattu: 25.
lokakuuta 2021).
RT tuotetieto (2021d)rttuotetieto.fi. Saatavissa: rttuotetieto.fi (Viitattu: 2.
heinäkuuta 2021).
Sääksvuori, A. ja Immonen, A. (2008)Product Lifecycle Management.
Third Edit. doi: 10.1007/978-3-540-78172-1.
Saaranen-Kauppinen, A. ja Puusniekka, A. (2006a)Strukturoitu ja
puolistrukturoitu haastattelu,KvaliMOTV - Menetelmä opetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavissa:
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3_3.html (Viitattu:
22. lokakuuta 2021).
Saaranen-Kauppinen, A. ja Puusniekka, A. (2006b)Teemahaastattelu, KvaliMOTV - Menetelmä opetuksen tietovaranto. Tampere:
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavissa:
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3_2.html (Viitattu:
22. lokakuuta 2021).
Sahin, F. ja Robinson, E. P. (2005) ”Information sharing and coordination in make-to-order supply chains”,Journal of Operations Management, 23(6), ss. 579–598. doi: 10.1016/j.jom.2004.08.007.
sähkönumerot.fi (2021)Tuotetietostandardi. Saatavissa:
https://www.sahkonumerot.fi/fi/tietoa-ja-ohjeet/ladattavaa (Viitattu: 7.
heinäkuuta 2021).
Sähkötieto ry. ja Hailikari, T. (2019) ”ST 72.01”. Espoo: Sähköinfo Oy.
Saatavissa:
https://www.sahkonumerot.fi/static_pages/ST72_01_Tuotetietostandardi.
pdf.
Salminen, A. (2011) ”Mikä kirjallisuuskatsaus?”,Vaasan yliopiston julkaisuja.
SFS Ry (ei päivämäärää)Mikä on standardi - Suomen standardisoimisliitto SFS Ry. Saatavissa:
https://sfs.fi/standardeista/mika-on-standardi/ (Viitattu: 28. lokakuuta 2021).
Stadtler, H. ja Kilger, C. (2005)Supply Chain Management and Advanced Planning - Consepts, Models, Software and Case Studies. Third Edit.
Toimittanut H. Stadtler ja C. Kilger. New York: Springer Berlin Heidelberg.
Suomen Betoniyhdistys ry (2002)By45 Betonilattiat 2002. Helsinki:
Suomen Betoniyhdistys ry.
Suomen Betoniyhdistys ry (2018)BY201 Betonitekniikan oppikirja 2018. 6.
p. Helsinki: Suomen Betoniyhdistys ry.
Talotekniikka-lehti (2016)Tietomallisuunnittelu yleistyy verkkaisesti, Talotekniikka-lehti. Saatavissa:
https://talotekniikka-lehti.fi/tietomallisuunnittelu-yleistyy-verkkaisesti/.
Tas, E., Cakmak, P. I. ja Levent, H. (2013) ”Determination of Behaviors in Building Product Information Acquisition for Developing a Building Product Information System in Turkey”,Journal of Construction
Engineering and Management, 139(9), s. 1250. doi: 10.1061/(asce)co.1943-7862.0000727.
Tommelein, I. D. (2020) ”Design science research in construction
management : multi-disciplinary collaboration on the SightPlan system”, Construction Management and Economics, 38(4), ss. 340–354. doi:
10.1080/01446193.2020.1718723.
Voordijk, H. (2011) ”Construction management research at the interface of design and explanatory science”,Engineering, Construction and
Architectural Management, 18(4), ss. 334–342. doi:
10.1108/09699981111145790.
Voordijk, H. ja Adriaanse, A. (2016) ”Engaged scholarship in construction management research : the adoption of information and communications technology in construction projects”,Construction Management and Economics, 34(1967), ss. 536–551. doi: 10.1080/01446193.2016.1139145.
Vuori, J. (ei päivämäärää)Aineiston tuottaminen,Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavissa:
https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/laadullisen-tutkimuksen-prosessi/aineiston-tuottaminen/ (Viitattu: 22. lokakuuta 2021).
W3C (2016)Extensible Markup Language (XML). Saatavissa:
https://www.w3.org/XML/ (Viitattu: 5. elokuuta 2021).
Whitlock, K.ym.(2018) ”BIM for Construction Site Logistics Management”, 8(1), ss. 47–55.
Yan, K.ym.(2020) ”A state‑of‑the‑art survey of Digital Twin : techniques , engineering product lifecycle management and business innovation perspectives”,Journal of Intelligent Manufacturing, 31(6), ss.
1313–1337. doi: 10.1007/s10845-019-01512-w.
Yang, B. ja Burns, N. (2003) ”Implications of postponement for the supply chain”,International journal of production research, 41(9), ss. 2075–
2090. doi: 10.1080/00207544031000077284.
Ympäristöministeriö (2018a)Keskustelupaperi maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen suuntaviivoiksi. Saatavissa:
Ympäristöministeriö (2020)MRL-uudistuksen valmistelun tilannekatsaus.
Saatavissa: https://mrluudistus.fi/wp-content/uploads/2020/10/MRL-uudistus-28-09-2020.pdf (Viitattu: 6. lokakuuta 2021).
Zhang, S. (2019)Product structure modeling for ETO system product considering the product lifecycle A case study of ABB Mine Hoist. Uppsala
Universitet. Saatavissa:
https://uu.diva-portal.org/smash/get/diva2:1325811/FULLTEXT01.p
Liiteluettelo
1. Suurennos Kuva 18
Liite 1. Suurennos Kuva 18.