A INEISTON KUVAUS

Analyysini kohteena on kolme yrityksen sisäistä kokousta, joista kaksi on pe-rusteellisen analyysin kohteena ja kolmas muodostaa tukiaineiston, johon nähden olen peilannut analyysini tuloksia. Kokoukset ovat sisällöltään varsin tyypillisiä operationaalisia kokouksia, mutta niissä käsitellään myös strategi-sia kysymyksiä. Tutkimusaineistoni on peräisin Suomen Akatemian rahoit-tamasta tutkimusohjelmasta ”Kahden puolen Pohjanlahtea – Svenskt i Fin-land, finskt i Sverige” ja yhdestä ohjelmaan kuuluneesta tutkimusprojektista

”Suomea, ruotsia vai englantia? Sisäinen viestintä äskettäin fuusioituneissa suomalais-ruotsalaisissa yrityksissä”. Tutkimusprojektin yhteydessä taltioitiin vuoden 2001 aikana kahden fuusioituneen suuryrityksen sisäisiä kokouksia.

Tästä korpuksesta valitsin tutkimusaineistoksekseni kolme suomenkielistä kokousta sillä perusteella, että olin kahden kokouksen osalta osallistunut ko-kouksista tallennettujen nauhoitteiden puhtaaksikirjoittamiseen eli litteroin-tiin (ks. liite 1) ja saanut alkuperäisen kipinän väitöskirjan tekemiseen juuri näissä kokouksissa esiintyvien kielellisten ilmiöiden vuoksi. Tilannekatsaus-palaveriksi tai kokous A:ksi nimittämäni kokousaineisto on taltioitu yrityksen erään markkinointiyksikön tilannekatsauspalaverin aikana. Tämän kokouk-sen kesto on 2 tuntia 50 minuuttia, ja aineisto on saatu kokonaisuudessaan tutkimuskäyttöön. Arvokeskustelukokoukseksi tai kokous B:ksi nimittämäni kokousaineisto on peräisin saman yrityksen henkilöstön kehittämisyksikön säännöllisesti kokoontuvasta palaverista, josta tutkimuskäyttöön on annettu kokouksen alussa käyty arvokeskustelu. Tästä arvokeskustelusta tehdyn

tal-lenteen kesto on 1 tunti 15 minuuttia, joten nauhoitettua aineistoa on yhteen-sä 4 tuntia 5 minuuttia. Nämä kaksi kokousta ovat molemmat peräisin samas-ta yrityksestä mutsamas-ta eri yksiköistä. Lisäksi valitsin tukiaineistoksi kolmannen kokouksen, joka on peräisin eri yrityksestä. Tämä kokous C:ksi nimittämäni aineisto on taltioitu kyseisen yrityksen tuotantoyksikön johtoryhmän kokouk-sesta, ja siinä käsiteltiin muun muassa ajankohtaisia tapahtumia ja henkilös-töasioita. Kokous C:n pituus on noin 3 tuntia. Tässä väitöskirjassa en erikseen analysoi kokous C:n sekvenssejä, vaan olen käyttänyt aineistoa reflektoidak-seni analyysista tekemiäni havaintoja toisessa yrityskontekstissa kerätyn ai-neiston kanssa. Olen vertaillut analysoimiani esimerkkejä vastaaviin kokous C:ssä esiintyviin lausumiin ja sekvensseihin, ja todennut kokous C:n tukevan kokous A:sta ja kokous B:stä tekemiäni kieliopillisia ja sekventiaalisia havain-toja. Sen sijaan kokous C ei soveltunut episodiseen tarkasteluun, koska aineis-ton keskeltä oli poistettu yksi osio.

Kokousten nauhoittamisen aikaan vuonna 2001 organisaatio oli monikan-sallisten fuusioiden puristuksessa ja näin ollen erittäin voimakkaassa muutos-tilassa. Muutostila ja strategiset suuntaviivat ovat kummassakin kokouksessa näkyvissä. Sekä kokous A että kokous B ovat kulloinkin kyseessä olevan yksi-kön säännöllisiä tapaamisia, joissa puheenjohtajana toimii yksiyksi-kön esimies.

Noin puolet kummankin kokouksen osallistujista on luettavissa keskijohtoon ja noin puolet operatiivisiin työntekijoihin. Kokousten osallistujat ovat toisil-leen tuttuja työyhteisön jäseniä, joilla on takana yhteistä työhistoriaa. Koko-uksessa A tämä tulee ilmi muun muassa siinä, että kokouksen aikana viita-taan useissa eri kohdissa tuttuna tietona yksikön ulkopuolisiin henkilöihin, jotka ovat tai ovat olleet jollain tavalla tekemisissä kokouksen osallistujien kanssa (”ei Fabian niinku kylläs(.)tymisen takia suinkaan lähteny --- eikä (Peterkään) siellä --- ole tota valittanu työnsä tylsyyttä”). Kokouksessa B yh-teinen työhistoria nousee esiin keskustelun lomassa esitetyllä viittauksella erään osallistujan perhesuhteisiin (”sit mä otin Samin l-Samil on kolme lasta mä otin esimerkin siitä”) tai viittauksilla aikaisemmissa kokouksissa käsitel-tyihin asioihin (”kysymys on siitä kun ellun kanat tapettiin (0.5) pari koko-usta sitten”). Kangasharju (1998) on todennut, että yhteinen työhistoria hei-jastuu kokouskeskusteluihin monin eri tavoin, eikä tutkija aina voi tietää, mil-loin ja miten yhteinen historia näkyy lausumien merkityssisällöissä, kuten edellä mainitun ellun kanat-viittauksen osalta voidaan todeta.

Vaikka kokoukset ovat käsiteltävien aihepiirien kannalta erilaisia, niin molemmissa kokouksissa esiintyy silti tasaisen runsaasti analyysin kohteena olevaa kielellistä ainesta eli -hAn-liitepartikkelia.

Osallistujien ja tuotteiden nimet on muutettu kokousten litteraateissa tunnistamisen ehkäisemiseksi. Keskusteluissa mainittujen eri yritysten nimet on muutettu tarvittavin osin. Kokousten puheenjohtajista käytetään kauttaal-taan lyhennettä PJ. Kokousten litteraateissa käytetyt keskustelunanalyyttiset merkintätavat on lueteltu liitteessä 1.

1.4.1 Kokous A: Tilannekatsauspalaveri

Kokous A pidetään yksikön omissa tiloissa, ja siinä on yhteensä 14 osallistu-jaa. Kokouksen puheenjohtaja (PJ) huolehtii kokouksen etenemisestä etukä-teen määritellyn asialistan mukaisesti, mutta pysyttelee muuten pääosin taus-talla. Esiintymisvuoro vaihtuu siten, että kokouksen osallistujista yhdeksän on kulloinkin vuorollaan muiden edessä esittämässä vastuualueeseensa kuu-luvia ajankohtaisia asioita. Asialistan mukaisesti kokouksessa keskustellaan ajankohtaisista markkinointikampanjoista, asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksista, ajankohtaisista projekteista, graafisesta ohjeistuksesta, henkilö-kunnan virkistyspäivästä sekä muista esille tulevista asioista. Yksi lähinnä kuuntelijana kokouksessa mukana oleva osallistuja poistuu kokouksen puoli-välin jälkeen paikalta. PJ ottaa tarvittavin osin osaa keskusteluun. Esiinty-misvuoron vaihtuessa ja uuden puhujan esittäessä uutta informaatiota koko-us A:ssa syntyy tyypillisesti monologinen jakso, minkä jälkeen keskkoko-ustelu muuttuu vilkkaaksi, ja siinä on paikoin havaittavissa arkikeskustelun piirteitä.

Tälle kokoukselle on ominaista, että kaikki osallistujat osallistuvat keskuste-luun. Kokouksessa myös nauretaan paljon, ja tunnelma on rentoutunut ja vä-litön, vaikka yhdeltä konfliktiltakaan ei vältytä. Kokouksen nauhoittaminen tutkimuskäyttöön ei tunnu vaikuttavan kokouksen kulkuun yhtä kokouksen keskivaiheilla esiintyvää lyhyttä sekvenssiä lukuun ottamatta. PJ esittelee tut-kijat kokouksen alussa ja kiittää heitä kokouksen päätteeksi jaksamisesta.

1.4.2 Kokous B: Arvokeskustelukokous

Kokous B pidetään erillisessä kokouskeskuksessa, ja siinä on yhteensä 16 osallistujaa. Kokous on henkilöstön kehittämisyksikön säännöllisesti järjes-tettävä kokoontuminen, ja tutkimuskäyttöön saadussa alkuosassa osallistujat keskustelevat organisaation arvoista. Tämän vuoksi keskustelu poikkeaa

ko-kous A:n keskustelutyylistä: koko-kous B:ssä keskustelu on pohdiskelevampaa eikä tietoa jakavia vuoroja tai monologisia raportointisekvenssejä ole niin pal-jon kuin kokous A:ssa. Pohdiskelevuuden johdosta keskustelun kulussa on myös huomiota herättäviä mikrotaukoja, joita keskustelunanalyysissa yleensä pidetään merkkinä vuorovaikutustilanteen ongelmallisuudesta. Käsittelen kokous B:tä koskevassa analyysissani taukoja kuitenkin pääsääntöisesti merkkinä siitä, että edellisissä vuoroissa on ilmaistu jotain, joka vaatii reflek-tointia.

Kokouksen puheenjohtaja (PJ) aloittaa kokouksen, esittelee videointeja tekevät tutkijat ja ohjeistaa osallistujat lyhyesti siitä, miten videointi vaikuttaa kokouksen kulkuun. Muilta osin kokouskeskustelusta ei ole havaittavissa, että osallistujat erityisesti tiedostaisivat tutkijoiden läsnäolon.

Pian kokouksen aloittamisen jälkeen PJ luovuttaa puheenjohtajuuden ar-voprojektista vastaavalle Sallalle. PJ osallistuu arvokeskusteluun aktiivisesti ja pitää joitakin pitkähköjä monologeja. PJ:n ilmeisenä roolina on toimia ko-kouksessa johdon äänenä, kun taas Salla huolehtii keskustelijoiden innosta-misesta ja keskustelun suunnitelmallisesta etenemisestä.

Arvokeskustelu heijastaa konsernin historiallista taustaa: kyseisessä orga-nisaatiossa oli 1990-luvun lopun ruotsalais-suomalaisen fuusion seurauksena konsernin eri maissa toimivissa yksiköissä voimassa toisistaan poikkeavia ar-voja. Konsernin ruotsalaisissa yksiköissä ei puhuttu arvoista vaan niihin rin-nastettavista tavoitteista, joiden tuli määritelmän mukaan olla organisaation käytännön toiminnan kautta saavutettavia keskeisiä tuloksia, kun taas suo-malaisissa yksiköissä puhuttiin arvoista, jotka määriteltiin organisaation käy-tännön toiminnan kannalta keskeisiksi seikoiksi. Ruotsalaisissa yksiköissä ta-voitteet oli laadittu osana organisaation strategista suunnitteluprosessia, eikä tavoitteiden käsittelyä tai määrittelyä varten ollut järjestetty erillisiä organi-saation tasoisia hankkeita; tavoitteita tarkasteltiinkin organiorgani-saation näkö-kulmasta. Sen sijaan suomalaisissa yksiköissä arvot oli määritelty ylemmän johdon taholla, mistä ne oli jalkautettu yksiköihin ja kehotettu yksikköjä muokkaamaan annettuja arvoja yksiköihin sopiviksi; arvoja tarkasteltiin näin ollen yksilön ja yksikön näkökulmasta. Erot olivatkin merkittäviä: ruotsalais-ten yksikköjen tavoitteet selvästi liiketoiminta- ja organisaatiokeskeisempiä kuin suomalaisissa yksiköissä, joissa arvot olivat selkeästi pehmeämpiä.

(Säntti 2001: 239–243.) Yksilön ja yksikön välinen teema nouseekin kokous B:ssä yhdeksi keskeiseksi keskustelun kohteeksi.

Tutkimuskohteena olevan arvokeskustelun tarkoituksena oli määritellä työyhteisön yhteiset arvot, ja eri yksiköiden työstämistä arvoista oli määrä koota koko organisaation yhteiset arvot, joihin organisaation kaikki jäsenet saattoivat sitoutua. Kokous oli arvokeskustelun käynnistävä kokous, jossa lo-pullisia arvoja ei vielä valittu. Ennen kokousta osallistujat olivat vastanneet arvokyselyyn, jotka purettiin tässä kokouksessa. Lisäksi keskusteltiin pareit-tain ja ryhmittäin. Yhteisesti keskustellen valittiin esiarvot, joiden perusteella arvojenmääritystyötä oli määrä jatkaa myöhemmin.

Kokous B on ilmapiiriltään selvästi jähmeämpi kuin kokous A, ja pääasias-sa äänessä olevia opääasias-sallistujia on seitsemän muiden opääasias-sallistujien ollespääasias-sa passii-visemmassa roolissa.