Valintakriteerit täyttävät, tutkittuja kliinisiä päätemuuttujia sisältäneet ilmansuodatustut-kimukset on koottu taulukkoon 4.
Yksi tutkimuksista käsitteli astmalapsia, joiden oireiden kehittymistä seurattiin oirepäivä-kirjan ja uloshengityksen huippuvirtauksen avulla sekä uloshengitysilmasta kerätyn kon-densaatin nitraatti- ja pH-määrityksillä (Xu ym. 2010). Nitraatti- ja pH-muutoksia pidettiin keuhkojen tulehdusvastetta kuvaavina muuttujina. Interventio vähensi PM10-altistumista keskimäärin 72 %, johon yhdistyi z-standardoitujen PEF-arvojen jakaumien siirtymä kohti parempaa uloshengityksen huippuvirtausta, tulehdusta kuvaavan nitraattiarvon aleneminen ja unenlaadun paraneminen. Kyselytutkimuksessa unenlaatu jaettiin kolmeen kategoriaan:
huonoon, hyvään ja erinomaiseen. Kun ilmaa suodatettiin, 40 % vastaajista ilmoitti nukku-neensa erinomaisesti, mikä oli paljon enemmän kuin 7 % silloin, kun ilmaa ei suodatettu.
On kuitenkin huomattava, että avoin koeasetelmasaattoi myötävaikuttaa tässä tutkimukses-sa tutkimukses-saatuihin varsin myönteisiin tuloksiin hiukkatutkimukses-saltistumisen vähentymisen ohella.
Kaksi tutkimuksista (Bräuner 2008, Allen 2011) selvitti laajoilla kliinisillä kokeilla ilman-suodatuksen vaikutusta ensisijaisesti niin sanottuun reaktiiviseen hypereemiseen indeksiin (RHI). Sitä pidetään verisuonten endoteelifunktion epäsuorana mittarina, joka voidaan mi-tata kajoamattomasti (Bonetti ym. 2004). Tutkimuksiin oli sisällytetty myös laaja kokoel-ma systeemistä tulehdusta sekä veren hyytymistaipumusta ja lipidiperoksidaatiota kuvaavia tekijöitä, joihin lyhyellä interventiolla ei havaittu olevan vaikutusta. RHI kuitenkin parani hieman ja tilastollisesti merkitsevästi molemmissa tutkimuksissa huolimatta lyhyestä (2 – 7 vrk), kaksoissokkona toteutetun intervention kestosta.
Viimeisessä interventiotutkimuksessa havaittiin sydämen sykkeen ja kohtalaisen verenpai-neen laskun olevan tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä pienhiukkasten neljän tunnin keskiarvopitoisuuteen. (Lin ym. 2011).
Tässä kuvatuissa terveystutkimuksissa hiukkasaltistumisen väheneminen oli merkittävää kuten edellä olleissa altistumistutkimuksissa; PM2.5:n tai PM10:n keskiarvopitoisuudet laskivat 20 – 72 % interventiokokeen aikana. Prosentuaalinen alenema riippui edelleen osittain sisäilmassa mitatusta lähtöpitoisuudesta ja osittain interventioon valitusta ilman-puhdistustekniikasta. Vähiten ilmaa puhdistivat jäähdyttävät ilmastointilaitteet, joihin lisät-tiin jälkikäteen yksinkertainen, lievästi sähkövarattu elektreettisuodatin (3M Filtrete®).
28
Keskusilmanvaihdolla toteutettuja suodatuskokeita, joissa myös terveysmuuttujia olisi mi-tattu, ei tähän katsaukseen löytynyt.
29
Taulukko 4. Terveysmuuttujia ja ilmansuodatusta käsittelevät alkuperäistutkimukset. Vain tilastollisesti mer-kitsevät (p<0,05) muutokset taulukoitu.
Koeasetelma
Intervention vaikutus Viite
SVK;
30 astmaa sairastavaa lasta.
Kaikki lapset osallistuivat interventioon 3 x 6 vk:n jaksoissa. HIP oli käytössä ensin vain puolella lapsista, sitten kaikilla ja lopuksi vain toisella puolella. HIP:ta, toinen olo- ja toinen makuuhuoneessa. Koejakso 2 x 7 vrk, satunnaistettuna toisella jaksolla laitteissa suodatin ja toisella ei.
HIPHEPA HIP:ta, toinen olo- ja toinen makuuhuoneessa. Koejakso 2 x 48 h, satunnaistettuna ja kaksoissokkona: toisella kampusasunto-loissa. Mittausjaksoja 4 x 48 h, kahdella viimeisellä jaksolla
SVK = satunnaistettu vertaileva koe; RK = ristikkäiskoe; SRK = satunnaistettu ristikkäiskoe; SSRK = satunnaistettu, kaksoissokkona tehty ristikkäiskoe; HIPHEPA = HEPA-suodattimella varustettu huoneilmapuhdistin; AC = huoneistokohtainen jäähdyttävä ilmastointi-laite; VOC = haihtuvat orgaaniset yhdisteet; CO2 = hiilidioksidi; CO = häkä; PEFz = uloshengityksen huippuvirtaus, poikkeama (%) mittausarvojen normaalijakaumasta (z-arvo); EKS(NO3
-, pH) = uloshengitysilman kondensaatin nitraatti ja pH; RHI = reaktiivinen hyper-emiaindeksi; RR = verenpaine, systolinen & diastolinen; HR = sydämen syketaajuus; CRP = reaktiivinen C-proteiini; IL-6 = interleu-kiini-6; U-MDA = virtsan malonidialdehydi; Hb = hemoglobiini; Eryt = punasolut; FII, FVII, FX = hyytymistekijöitä; TNF = tuumo-rinekroositekijä-alfa; P-aA = plasman amyloidi-A; P-sel = plasman selektiini.
30
POHDINTA
Tuloilman suodatuksella tai tilakohtaisella ilmansuodattimella voidaan vähentää sisätilois-sa tapahtuvaa altistumista ulkoilman pienhiukkasmassisätilois-salle jopa yli 80 prosentilla. Saavutet-tu suodaSaavutet-tusteho riippuu käytetystä laitteesta, oikeasta suodaSaavutet-tustehon mitoiSaavutet-tuksesta ja käyt-tötavasta. Laitteen suodatustekniikka, käytännössä siis HEPA-kuitusuodatin vs. sähkö suo-datin, ei vaikuttanut olennaisesti tutkimuksissa saavutettuun pienentyneeseen hiukkaspitoi-suuteen asunnon sisäilmassa. Sähkösuodattimien kohdalla tulee kuitenkin muistaa, että sähköinen hiukkasvaraaja voi olla myös otsonin tuottaja. Otsoni aiheuttaa terveyshaittoja erityisesti astmaatikoille ja lapsille, mutta lisäksi hyvin pienet määrät otsonia ilmassa joh-tavat saturoitumattomien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kemiallisiin reaktioihin, jotka synnyttävät uusia hiukkasia (Alshawa ym. 2007). Otsonia tuottava huoneilmapuhdistin voi siis hiukkassuodatuksen ohella lisätä hengitysilman otsoni- ja pienhiukkaspitoisuuksia.
Siksi joihinkin sähkösuodatinta käyttäviin huoneilmapuhdistimiin on lisätty otsonia poista-va suodatin.
Ilmansuodatuksen suoria terveyshyötyjä kliinisin kokein mittaavia tutkimuksia on tähän mennessä tehty lähinnä astmaa ja allergioita sairastavilla. Niissä on todettu ilmansuodatuk-sesta olevan jonkin verran hyötyä potilaiden oireiden hallinnassa. Lisäksi on havaittu hen-gitysteiden tulehdusta kuvaavien merkkiaineiden vähenemistä sekä uloshengityksen huip-puvirtauksen ja unenlaadun paranemista.
Tuloksissa esitellyissä ilmansuodatukseen ja terveydentilaan keskittyvissä tutkimuksissa ja katsauksissa on todettu viitteitä siitä, että ilmansuodatuksella voisi olla merkitystä myös pitkäaikaisesta pienhiukkasaltistumisesta aiheutuvien terveyshaittojen torjunnassa. Tutki-muksia on toistaiseksi tehty liian vähän vahvempien päätelmien tekemiseen. Ilmansuodatus parantaa hieman verisuonten endoteelifunktiota RH-PAT –menetelmällä mitattuna. Osa interventioista ei johtanut lyhytaikaisen altistumisen vähenemisen sekä sydämen sykkeen tai verenpaineen välisen yhteyden havaitsemiseen. Kuitenkin, jos verenpaineen ja sykkeen mittaus toteutettiin aikasarjana tunnin välein, niiden havaittiin seuraavan hiukkasten neljän tunnin keskiarvopitoisuutta. Ottaen huomioon aiemmin esitellyt, pienhiukkasten terveys-haittoja käsittelevien katsausten löydökset, interventiotutkimuksissa toteutetun yksittäisen verenpainemittauksen luotettavuuden voidaan ajatella olevan heikko.
Tästä kirjallisuustutkimuksesta rajattiin pois allergeenit ja tupakansavu, koska haluttiin keskittyä tahdosta riippumattoman altistumiseen ihmisen tuottamille ulkoilman
hiukkas-31
maisille saasteille. Todennäköisesti niiden vaikutus sisäilman suodatustuloksiin ja terveys-vasteisiin olisi suurelta osin peittänyt ulkoilman saasteiden osalta havaitut hyödyt. Esimer-kiksi tupakansavulle altistavissa ympäristöissä ilmansuodatus voi alentaa pienhiukkaspitoi-suuksia hyvin merkittävästi (Batterman ym. 2005).
Katsauksesta jätettiin pois tutkimukset, joissa ilmansuodatusta ja terveyttä oli tutkittu muu-alla kuin asunnoissa eli käytännössä työpaikoilla, päiväkodeissa ja kouluissa. Samoin mal-linnusta ja kammiokokeita käsittelevät tutkimukset jätettiin pois. Ilmansuodatustekniikoi-den soveltamismahdollisuudet ovat asunnoissa rajoitetumpia kuin isoissa rakennuksissa.
Keskusilmanvaihtokoneita on edellä mainituissa isoissa rakennuksissa ollut paljon pitem-pään kuin asunnoissa, koska käytettävät tilat ovat tilavuuksiltaan suurempia kuten myös samanaikaisten käyttäjien määrät. Muun muassa nämä seikat asettavat suodatuksen tekni-selle toteutuktekni-selle ja mitoituktekni-selle aivan erilaiset vaatimukset kuin asunnoissa.
Tässä katsauksessa haluttiin ensisijaisesti vastata kysymykseen, onko asuntojen ilman-suodatuksesta osoitettavissa terveyshyötyä. Ihmiset kuitenkin viettävät merkittävän osan ajastaan myös työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa, joten oikein toteutetuilla tekniikoil-la voidaan olettaa ilmansuodatuksen tuottavan terveyshyötyjä myös niissä.
Ilmansuodatuksella voidaan vähentää ihmisten altistumista pienhiukkasille merkittävästi, jos niiden pitoisuus asunnon tuloilmassa on riittävän korkea, kuten on laita muun muassa vilkasliikenteisten katujen varrella ja vanhemmilla pientaloalueilla, joilla on paljon puu-lämmitystä. Tällä saavutettavat terveyshyödyt liittyvät tämänhetkisen tiedon perusteella olemassa olevien sairauksien oireiden vähenemiseen ja mahdollisesti pitkäaikaishaittojen ehkäisyyn. Jälkimmäisestä ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa, jotta sen merkityksestä ja intervention kustannushyödyistä voitaisiin tehdä näyttöön perustuvia johtopäätöksiä.
32
LÄHTEET
Alaviippola B ja Pietarila H. Ilmanlaadun arviointi suomessa. Pienhiukkaset (PM2,5). Ra-portti: Ilmatieteen laitos - Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut 2011.
Alfaro-Moreno E, Nawrot TS, Nemmar A ja Nemery B. Particulate matter in the environ-ment: Pulmonary and cardiovascular effects. Curr Opin Pulm Med 2007;13:98-106.
Allen RW, Carlsten C, Karlen B, ym. An air filter intervention study of endothelial func-tion among healthy adults in a woodsmoke-impacted community. Am J Respir Crit Care Med 2011;183:1222-30.
Alshawa A, Russell AR ja Nizkorodov SA. Kinetic analysis of competition between aero-sol particle removal and generation by ionization air purifiers. Environ Sci Technol 2007;41:2498-504.
Anderson HR, Favarato G ja Atkinson RW. Long-term exposure to air pollution and the incidence of asthma: Meta-analysis of cohort studies. Air Qual, Atmos Health 2013a;6:47-56.
Anderson HR, Favarato G ja Atkinson RW. Long-term exposure to outdoor air pollution and the prevalence of asthma: Meta-analysis of multi-community prevalence studies. Air Qual, Atmos Health 2013b;6:57-68.
Anderson JO, Thundiyil JG ja Stolbach A. Clearing the Air: A Review of the Effects of Particulate Matter Air Pollution on Human Health. J Med Toxicol2012;8:166-75.
Barengo NC, Antikainen R, Kastarinen M, Laatikainen T ja Tuomilehto J. The effects of control of systolic and diastolic hypertension on cardiovascular and all-cause mortality in a community-based population cohort. J Hum Hypertens 2013 (painossa).
Barn P, Larson T, Noullett M, Kennedy S, Copes R ja Brauer M. Infiltration of forest fire and residential wood smoke: an evaluation of air cleaner effectiveness. J Expo Sci Environ Epidemiol 2008;18:503-11.
Batterman S, Du L, Mentz G, ym. Particulate matter concentrations in residences: an inter-vention study evaluating stand-alone filters and air conditioners. Indoor Air 2012;22:235-52.
Batterman S, Godwin C ja Jia C. Long duration tests of room air filters in cigarette smok-ers' homes. Environ Sci Technol 2005;39:7260-8.
Belis CA, Karagulian F, Larsen BR ja Hopke PK. Critical review and meta-analysis of ambient particulate matter source apportionment using receptor models in Europe. Atmos Environ 2013;69:94-108.
Block ML ja Calderón-Garcidueñas L. Air pollution: mechanisms of neuroinflammation and CNS disease. Trends Neurosci 2009;32:506-16.
33
Block ML, Elder A, Auten RL, ym. The outdoor air pollution and brain health workshop.
Neurotoxicol 2012;33:972-84.
Bonetti PO, Pumper GM, Higano ST, Holmes DR,Jr, Kuvin JT ja Lerman A. Noninvasive identification of patients with early coronary atherosclerosis by assessment of digital reac-tive hyperemia. J Am Coll Cardiol 2004;44:2137-41.
Brook RD, Rajagopalan S, Pope CA, ym. Particulate matter air pollution and cardiovascu-lar disease: An update to the scientific statement from the american heart association. Cir-culation 2010;121:2331-78.
Bräuner EV, Forchhammer L, Møller P, ym. Indoor particles affect vascular function in the aged: an air filtration-based intervention study. Am J Respir Crit Care Med 2008;177:419-25.
Calderón-Garcidueñas L, Franco-Lira M, Mora-Tiscareño A, Medina-Cortina H, Torres-Jardón R ja Kavanaugh M. Early alzheimer's and parkinson's disease pathology in urban children: Friend versus foe responses - It is time to face the evidence. BioMed Research International 2013 (painossa).
Chen C ja Zhao B. Review of relationship between indoor and outdoor particles: I/O ratio, infiltration factor and penetration factor. Atmos Environ 2011;45:275-88.
Clausen G. Ventilation filters and indoor air quality: A review of research from the Inter-national Centre for Indoor Environment and Energy. Indoor Air, Suppl 2004;14:202-7.
de Leeuw F ja Horálek J. Assessment of the health impacts of exposure to PM2.5 at a Eu-ropean level. Raportti. EuEu-ropean Topic Centre on Air and Climate Change (ETC/ACC) 2009. Additional information: Acid News 2/2010:3-5.
Diette GB, McCormack MC, Hansel NN, Breysse PN ja Matsui EC. Environmental issues in managing asthma. Respir Care 2008;53:602,15; discussion 616-7.
Du L, Batterman S, Parker E, ym. Particle concentrations and effectiveness of free-standing air filters in bedrooms of children with asthma in Detroit, Michigan. Build Envi-ron 2011;46:2303-13.
European Committee for Standardization (ECS). EN 779:2012. Particulate air filters for general ventilation - Determination of the filtration performance. Standardi. 2012.
Fisk WJ. Health benefits of particle filtration. Indoor Air 2013 (painossa).
Genc S, Zadeoglulari Z, Fuss SH ja Genc K. The adverse effects of air pollution on the nervous system. J Toxicol. 2012;2012: 782462. Doi: 10.1155/2012/782462.
Gilliland FD. Outdoor Air Pollution, Genetic Susceptibility, and Asthma Management:
Opportunities for Intervention to Reduce the Burden of Asthma. Pediatrics 2009;123:S168-73.
34
Goel R. Whole house air cleaners: Effect on HVAC system performance. ASHRAE J 2008;50:51,54+56-59.
Hänninen O, Palonen J, Tuomisto J, Yli-Tuomi T, Seppänen O ja Jantunen M. Reduction potential of urban PM2.5 mortality risk using modern ventilation systems in buildings.
Indoor Air 2005;15:246-56.
Hänninen O, Salonen RO, Koistinen K, Lanki T, Barregard L ja Jantunen M. Population exposure to fine particles and estimated excess mortality in Finland from an East European wildfire episode. J Expo Sci Environ Epidemiol 2009;19:414-22.
Hänninen O, Leino O, Kuusisto E, ym. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010:12-35.
Hart JF, Ward TJ, Spear TM, Rossi RJ, Holland NN ja Loushin BG. Evaluating the effec-tiveness of a commercial portable air purifier in homes with wood burning stoves: A pre-liminary study. J Environ Public Health 2011;2011. VIITETIEDOT PUUTTEELLISET.
Henderson DE, Milford JB ja Miller SL. Prescribed burns and wildfires in Colorado: Im-pacts of mitigation measures on indoor air particulate matter. J Air Waste Manage Assoc 2005;55:1516-26.
Hertel O, De Leeuw F, Raaschou-Nielsen O, ym. Human exposure to outdoor air pollution (IUPAC technical report). Pure Appl Chem 2001;73:933-58.
Hinds WC. Aerosol technology: properties, behaviour, and measurement of airborne parti-cles. 2. painos. New York: Wiley 1999.
Hoek G, Krishnan RM, Beelen R, ym. Long-term air pollution exposure and cardio-respiratory mortality: A review. Environ Health 2013;12:43-57.
Hussein T, Paasonen P ja Kulmala M. Activity pattern of a selected group of school occu-pants and their family members in Helsinki - Finland. Sci Total Environ 2012;425:289-92.
Ilacqua V, Hänninen O, Saarela K, Katsouyanni K, Künzli N ja Jantunen M. Source appor-tionment of population representative samples of PM2.5 in three European cities using structural equation modelling. Sci Total Environ 2007;384:77-92.
Karvosenoja N, Tainio M, Kupiainen K, Tuomisto JT, Kukkonen J ja Johansson M. Evalu-ation of the emissions and uncertainties of PM2.5 originated from vehicular traffic and domestic wood combustion in Finland. Boreal Environ Res 2008;13:465-74.
Koistinen KJ, Edwards RD, Mathys P, Ruuskanen J, Künzli N ja Jantunen MJ. Sources of fine particulate matter in personal exposures and residential indoor, residential outdoor and workplace microenvironments in the Helsinki phase of the EXPOLIS study. Scand J Work Environ Health 2004;30:36-46.
Lehtimäki M, Taipale A, Saarikoski S, Hillamo R, Pennanen A ja Salonen RO. Ilman-suodatuksella eroon ulkoilman epäpuhtauksista kerrostaloasunnoissa. Sisäilmastoseminaari
35
2013: Sisäilmayhdistys ry ja Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos 2013. . SIY Raportti 31: 213-218.
Lim SS, Vos T, Flaxman AD, ym. A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, 1990-2010: A systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2012;380:2224-60.
Lin L-, Chen H-, Su T-, Hong G-, Huang L- ja Chuang K-. The effects of indoor particle exposure on blood pressure and heart rate among young adults: An air filtration-based in-tervention study. Atmos Environ 2011;45:5540-4.
Ling SH ja van Eeden SF. Particulate matter air pollution exposure: role in the develop-ment and exacerbation of chronic obstructive pulmonary disease. Int J COPD 2009;4:233-43.
Macintosh DL, Myatt TA, Ludwig JF, Baker BJ, Suh HH ja Spengler JD. Whole house particle removal and clean air delivery rates for in-duct and portable ventilation systems. J Air Waste Manage Assoc 2008;58:1474-82.
MacNeill M, Wallace L, Kearney J, ym. Factors influencing variability in the infiltration of PM 2.5 mass and its components. Atmos Environ 2012;61:518-32.
Maier KL, Alessandrini F, Beck-Speier I, ym. Health effects of ambient particulate matter - Biological mechanisms and inflammatory responses to in vitro and in vivo particle expo-sures. Inhal Toxicol 2008;20:319-37.
McDonald E, Cook D, Newman T, Griffith L, Cox G ja Guyatt G. Effect of air filtration systems on asthma - A systematic review of randomized trials. Chest 2002;122:1535-42.
Miller MR, Shaw CA ja Langrish JP. From particles to patients: Oxidative stress and the cardiovascular effects of air pollution. Future Cardiol 2012;8:577-602.
Mustafic H, Jabre P, Caussin C, ym. Main air pollutants and myocardial infarction: a sys-tematic review and meta-analysis. J Am Med Assoc 2012;307:713-21.
Nakane H. Translocation of particles deposited in the respiratory system: A systematic review and statistical analysis. Environ Health Preven Med 2012;17:263-74.
Niemi JV, Saarikoski S, Aurela M, ym. Long-range transport episodes of fine particles in southern Finland during 1999-2007. Atmos Environ 2009;43:1255-64.
Noonan CW, Ward TJ, Navidi W ja Sheppard L. A rural community intervention targeting biomass combustion sources: effects on air quality and reporting of children's respiratory outcomes. Occup Environ Med 2012;69:354-60.
Novoselac A ja Siegel JA. Impact of placement of portable air cleaning devices in multizone residential environments. Build Environ 2009;44:2348-56.
36
Pakkanen T, Loukkola K, Korhonen C, ym. Sources and chemical composition of atmos-pheric fine and coarse particles in the Helsinki area. Atmos Environ 2001;35:5381-91.
Patricia Sierra-Vargas M ja Teran LM. Air pollution: Impact and prevention. Respirol 2012;17:1031-8.
Pieters N, Plusquin M, Cox B, Kicinski M, Vangronsveld J ja Nawrot TS. An epidemio-logical appraisal of the association between heart rate variability and particulate air pollu-tion: A meta-analysis. Heart 2012;98:1127-35.
Pope CA ja Dockery DW. Health effects of fine particulate air pollution: Lines that con-nect. JAir Waste Manage Assoc 2006;56:709-42.
Pöschl U. Atmospheric aerosols: Composition, transformation, climate and health effects.
Angewandte Chemie-International Edition 2005;44:7520-40.
Rudnick SN. Optimizing the design of room air filters for the removal of submicrometer particles. Aerosol Sci Technol 2004;38:861-9.
Sacks JD, Stanek LW, Luben TJ, ym. Particulate matter-induced health effects: Who is susceptible? Environ Health Perspect 2011;119:446-54.
Schikowski T, Sugiri D, Ranft U, ym. Long-term air pollution exposure and living close to busy roads are associated with COPD in women. Respir Res 2005;6:152-62.
Schweizer C, Edwards RD, Bayer-Oglesby L, ym. Indoor time-microenvironment-activity patterns in seven regions of Europe. J Expo Sci Environ Epidemiol 2007;17:170-81.
Shang Y, Sun Z, Cao J, ym. Systematic review of Chinese studies of short-term exposure to air pollution and daily mortality. Environ Int 2013;54:100-11.
Shaughnessy RJ ja Sextro RG. What is an effective portable air cleaning device? A review.
J Occupat Environ Hygiene 2006;3:169-81.
Shen Z, Cao J, Liu S, ym. Chemical Composition of PM10 and PM2.5 Collected at Ground Level and 100 Meters during a Strong Winter-Time Pollution Episode in Xi'an, China. J Air Waste Manage Assoc 2011;61:1150-9.
Stanek LW, Sacks JD, Dutton SJ ja Dubois JJB. Attributing health effects to apportioned components and sources of particulate matter: An evaluation of collective results. Atmos Environ 2011;45:5655-63.
Stephens B ja Siegel JA. Ultrafine particle removal by residential heating, ventilating, and air-conditioning filters. Indoor Air 2013 (painossa).
Stieb DM, Chen L, Eshoul M ja Judek S. Ambient air pollution, birth weight and preterm birth: A systematic review and meta-analysis. Environ Res 2012;117:100-11.
Sublett JL. Effectiveness of air filters and air cleaners in allergic respiratory diseases: A review of the recent literature. Current Allergy Asthma Rep 2011;11:395-402.
37
Sublett JL, Seltzer J, Burkhead R, Williams PB, Wedner HJ ja Phipatanakul W. Air filters and air cleaners: Rostrum by the American Academy of Allergy, Asthma & Immunology Indoor Allergen Committee. J Allergy Clin Immunol 2010;125:32-8.
Sun Q, Hong X ja Wold LE. Cardiovascular effects of ambient particulate air pollution exposure. Circul 2010;121:2755-65.
Suomen virallinen tilasto (SVT). Suomalaisten matkailu.
http://tilastokeskus.fi/til/smat/2013/13/smat_2013_13_2013-06-04_tie_001_fi.html. Hel-sinki: Tilastokeskus 2013.
Suomen Ympäristökeskus. Air pollutant emissions in Finland 1980-2011. Informative in-ventory report to the UNECE CLRTAP 15th February 2013.Raportti: Suomen
Ympäristökeskus 2013.
United States Environmental Protection Agency (US EPA). Residential air cleaners. 2.
painos. Washington, DC: U.S. Environmental Protection Agency, Office of Air and Radia-tion, Indoor Environments Division 2009.
Valavanidis A, Fiotakis K ja Vlachogianni T. Airborne particulate matter and human health: Toxicological assessment and importance of size and composition of particles for oxidative damage and carcinogenic mechanisms. J Environ Sci Health - Part C Environ Carcinogen Ecotoxicol Rev 2008;26:339-62.
Vallius M, Lanki T, Tiittanen P, Koistinen K, Ruuskanen J ja Pekkanen J. Source appor-tionment of urban ambient PM2.5 in two successive measurement campaigns in Helsinki, Finland. Atmos Environ 2003;37:615-23.
Vallius M, Ruuskanen J ja Pekkanen J. Comparison of multivariate source apportionment of urban PM2.5 with chemical mass closure. Boreal Environ Res 2008;13:347-58.
Vedal S. Ambient particles and health: Lines that divide. J Air Waste Manage Assoc 1997;47:551-81.
Vrijheid M, Martinez D, Manzanares S, ym. Ambient air pollution and risk of congenital anomalies: A systematic review and meta-analysis. Environ Health Perspect 2011;119:598-606.
Watkiss P, Pye S ja Holland M. Baseline Scenarios for Service Contract for carrying out cost-benefit analysis of air quality related issues, in particular in the clean air for Europe (CAFE) programme. Raportti. AEA Technology Environment 2005.
Weichenthal S. Selected physiological effects of ultrafine particles in acute cardiovascular morbidity. Environ Res 2012;115:26-36.
Weichenthal SA, Godri-Pollitt K ja Villeneuve PJ. PM2.5, oxidant defence and cardi-orespiratory health: A review. Environ Health 2013 (painossa).
38
Weinmayr G, Romeo E, de Sario M, Weiland SK ja Forastiere F. Short-Term effects of PM10 and NO2 on respiratory health among children with asthma or asthma-like symp-toms: A systematic review and Meta-Analysis. Environ Health Perspect 2010;118:449-57.
World Health Organization (WHO). Review of evidence on health aspects of air pollution – REVIHAAP Project. Technical Report. 2013.
World Health Organization (WHO). Database: Outdoor pollution in cities.
www.who.int/phe/health_topics/outdoorair/databases/en/index.html. World Health Organi-zation 2012.
Xu Y, Raja S, Ferro AR, ym. Effectiveness of heating, ventilation and air conditioning system with HEPA filter unit on indoor air quality and asthmatic children's health. Build Environ 2010;45:330-7.
Yli-Tuomi T, Lanki T, Hoek G, Brunekreef B ja Pekkanen J. Determination of the sources of indoor PM2.5 in Amsterdam and Helsinki. Environ Sci Technol 2008;42:4440-6.
Ympäristöministeriö. D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 2012. Helsinki 2011.
Zhang Y, Mo J, Li Y, ym. Can commonly-used fan-driven air cleaning technologies im-prove indoor air quality? A literature review. Atmos Environ 2011;45:4329-43.