• Ei tuloksia

Idiomilla voidaan Nenosen (2002: 3) mukaan tarkoittaa useammasta sanasta koostuvaa il-mausta, joten käytän tutkimuksessani termiä idiomi tässä merkityksessä. Idiomien käyttö on ominaista slangille (Karttunen 1989: 151). Ne muuttuvat nopeasti osittain siksi, että niiden af-fektiivisuus latistuu melko pian, mutta idiomeja muutellaan myös muista syistä (mp.). Kun jo-kin idiomi muuttuu neutraaliksi eli sen affektiivisuus vähenee, luodaan uusia, affektiivisempia idomeja. Neutraalistumisen syyksi Lappalainen (2004: 140) kertoo slangin ja yleiskielen liuku-van rajan.

7 Rap-sanoituksissa säkeistöstä käytetään sanaa verse (ks. esim. Sykäri 2014: 14).

60

Rap-musiikissa sanoitukset korostuvat, joten niiden tulee olla kekseliäitä. Kekseliäisyys näkyy esimerkiksi aineistoni idiomien metaforisuudessa, tyypillisesti idiomit ovatkin esimer-kiksi metaforisia (Nenonen 20002: 4). Kappaleeseen luodaan rytmisyyttä metaforien, sanaleik-kien ja slangin avulla. (Rantakallio 2018: 361–362.) Toisin sanoen riimittely ja pyrkimys mää-rätynlaiseen rytmisyyteen vaikuttavat JVG:n käyttämään kieleen ja heidän sanavalintoihinsa.

Rap-musiikki on ottanut vaikutteita kulttuurista, jossa kekseliäs kerrontatyyli ja riimien käyttö ovat olleet keskeisessä roolissa (mts. 362). Kekseliäisyys näkyy erityisesti aineistoni idiomeissa, joista suurin osa on joko vanhoista, vakiintuneista ilmauksista muokattuja fraaseja tai kokonaan uusia ilmaisutapoja. Osa idiomeista on tyypillisiä slangi-ilmauksia, joita on esiin-tynyt jo vanhastaan slangissa.

Aineistossani esiintyy kuitenkin muutamia muokkaamattomia, vanhastaan slangiin kuu-luneita ilmauksia, kuten esimerkin 111 käydä pulla ’käydä hyvä onni, tuuri’ (Paunonen 2000b).

(111) Mitä välii käviks pulla, me ansaittii kullat (Karjala takaisin, JF)

Idiomi kuuluu uudempaan slangikerrostumaan (Paunonen 2000b). Sitä ei ole muokattu lainkaan kenties kahdesta syystä: se koetaan tuoreeksi ja sana pulla sopii yhteen kullat-sanan kanssa, vaikka kullat-sanassa t onkin.

Nenonen (2002) on tutkinut idiomien muuntelua ja huomannut, että toiset muunnokset ovat yleisimpiä kuin toiset eikä kaikkia idiomeja voi muunnella samalla tavalla. Aineistoni van-hoja idiomeja on muokattu pääasiassa vaihtamalla siitä jokin osa, kuten verbi tai substantiivi.

Muutoksia on voitu tehdä vaihtamalla alkuperäinen sana muuhun kenties yleiskieliseen sanaan, slangisanaan, tai lainasanaan. Aineistossani esiintyy idiomeja, joissa hyödynnetään samoja sa-noja, joskus samassa ja joskus eri merkityksessä. Esimerkeissä 112 ja 113 esiintyy sana pata eri merkityksissä. Esimerkissä 112 on kyse vanhasta, hieman muokatusta ilmauksesta, kun taas esimerkki 113 edustaa kokonaan uutta ilmausta.

(112) Ottaa vartijoilt pahasti pataa (Jengi ku jengi, VY)

Paunosen (2000b) sanakirja tuntee sanonnan saada pataan, joka tarkoittaa samaa kuin esimer-kin ottaa pataan ’saada selkäänsä’ eikä sana pata viittaa tässä varsinaisesti päähän. Idiomia on pyritty muokkaamaan kenties affektiivisemmaksi vaihtamalla verbi saada verbiin ottaa. Ottaa-verbi on Nenosen (2002: 91) mukaan idiomihakuinen eli yksi yleisimmistä idiomeissa esiinty-vistä verbeistä. Muutoksen myötä idiomin merkitys on mielestäni muuttunut hieman. Ottaa-verbin myötä idiomin merkitys viittaa mielestäni siihen, että selkään saaminen olisi jollakin tavalla tavoiteltua.

61

Idiomit ovat luonnollisesti kielikuvia jollekin ja monet aineistoni idiomeista sisältävät metaforisia sanoja. Esimerkissä 108 sana pata kantaa metaforista merkitystä. Esimerkissä 113 on kyse melko tuoreesta ilmauksesta, jota ei ainakaan Paunosen slangisanakirja (2000b) tunne.

Siinä pata on metafora päälle ja perustunee padan ja pään samankaltaiseen muotoon.

(113) Heti petti netti, meni pata jumiin (Takajeejee, 247365)

Idiomi ilmaisee turhautumista ja ärsyyntymistä, ja se on Google-haun perusteella melko käy-tetty ilmaus turhautumiselle. Metaforisessa ilmauksessa on kyse siitä, että henkilön pää menee kuvaannollisesti jumiin eli jää kiinni johonkin. Tässä tapauksessa henkilö kokee turhautumisen tunnetta, kun hänen internet-yhteytensä ei toimi.

Esimerkin 114 lippa ja esimerkkien 115 ja 116 tukka ovat puolestaan metonyymisia il-mauksia, joissa osa edustaa kokonaisuutta. Toisin sanoen esimerkiksi lippa edustaa päätä ko-konaisuudessaan.

(114) Jengi dikkaa must, nousee lippaa kust (Vainois, VY)

Lippa-sanaa on käytetty vanhastaan esimerkiksi valehtelemista tai humalassa olemista tarkoit-tavissa sanonnoissa, kuten olla lippa silmillä. Paunonen (2000b) ei anna lippa-sanalle merki-tykseksi päätä, joten tulkitsen, että aikaisemmat sanonnat ovat perustuneet pää-metaforan si-jaan lippalakki-sanan kirjaimelliseen merkitykseen. Humalatilan sijaan idiomi tarkoittaa kui-tenkin ylpistymistä. Vaikka slangissa esiintyy vanhastaan ylpistymistä tarkoittava idiomi nousta (jollakulla) kusi latvaan ’ylpistyä nopeasti’ (mt.), on esimerkissä kyse mielestäni il-mauksen nousta kusi hattuun uudesta versiosta. Sitä on muutettu vaihtamalla pää-metafora ha-tusta lipaksi ja muuttamalla sanajärjestystä.

Niin ikään ’päätä’ tarkoittava tukka-metafora esiintyy sekä vanhassa idiomissa (esimerkki 115) että sen muokatussa versiossa (esimerkki 116).

(115) Mul on tukka kipee puskee sukkahikee (Takajeejee, 247365)

(116) Ihan sama vaik huomenna tukkaa sattuu (Huominen on huomenna, VY)

Kumpikin tarkoittaa päänsärkyä, toisin sanoen molemmissa viitataan alkoholin nauttimisen jäl-keiseen olotilaan, krapulaan. Esimerkissä 115 tukka esiintyy uudempaan slangikerrostumaan kuuluvassa slangi-ilmauksessa olla tukka kipee, joka tarkoittaa ’olla krapulassa’ (Paunonen 2000b). Esimerkissä 116 vanhaa idiomia on muutettu hieman. Sitä on voitu muokata kahdesta

62

syystä. Ensimmäinen syy liittyy affektiivisuuteen. Vanha idiomi on voinut menettää affektiivi-suuttaan ja pienellä muutoksella siitä on tehty tuoreempi. Toinen syy liittyy puolestaan riimit-telyyn, sillä tukkaa sattuu muodostaa riimiparin esimerkkikohtaa edeltävän puklaa hattuu kanssa.

Suurimmassa osassa aineistoni muokatuissa idiomeissa muutettu sana on korvattu suo-menkielisellä sanalla. Esimerkissä 117 alkuperäinen suomenkielinen sana on kuitenkin korvattu englanninkielistä alkuperää olevalla sanalla.

(117) Hopi hopi taas painamas jobii (Matti ja Teppo, PK)

Siinä missä idiomi painaa duunia on käytetty varsinkin 1920–1950-luvuilla (Paunonen 2000b), on painaa jobia -idiomissa kyse selkeästi uudempaan slangikerrostumaan kuuluvasta ilmauk-sesta. Vanhastaan alkuperäisestä sitkeästi työn puurtamista tarkoittavasta painaa duunia -idiomista on nimittäin vaihdettu vanha slangisana duuni uudempaan slangisanaan, englannin kielen lainasanaan jobi.

Aineistoni idiomeja on muodostettu vanhojen ilmausten pohjalta tai niitä muutellen. Niitä on voitu luoda myös samaa tarkoittavien idiomien pohjalta, kuten esimerkissä 118.

(118) VilleGalle heittää verkkarit naulaa (Holidai, MK)

Esimerkissä 118 esiintyy ilmaus, joka muistuttaa selvästi työn lopettamista tarkoittavaa idiomia ripustaa/jättää haalarit naulaan. Vaikka verbiä heittää käytetään useissa sanonnoissa, kuten heittää huulta ’jutella’, heittää multiin ’haudata’, ei Stadin slangin suursanakirjasta (Paunonen 2000b) löydy sanontaa heittää verkkarit naulaan. Sen voisi kuitenkin päätellä jonkin asian lo-pettamista joksikin aikaa, tässä tapauksessa ainakin kesän ajaksi, sillä Holidai-kappaleessa lau-letaan kesälomasta ja kesän aktiviteeteista. Sen sijaan naula-sana esiintyy Kielitoimiston sana-kirjan mukaan (KS s.v. naula) työnteon lopettamista tarkoittavassa idiomissa lyödä rukkaset naulaan. Heittää verkkarit naulaan rinnastuu mielestäni ilmaukseen ripustaa/jättää haalarit naulaan, joka on voinut olla mallina uuden ilmauksen luomiselle myös merkityksensä puolesta.

Ilmauksen verbi voi vaihdella, joten siitä voi esiintyä myös heittää-verbillinen variantti.

Jotkut idiomit voidaan tulkita sekä idiomaattisesti että kirjaimellisesti (Nenonen 2002:

22). Vaikka heittää verkkarit naulaan -idiomin idiomaattinen merkitys on mielestäni ensisijai-nen, voitaisiin sillä tarkoittaa myös konkreettisesti verkkareiden naulaan heittämistä. Tässä tul-kinnassa ilmaus toimisi tavallaan kerronnallisessa funktiossa sen sijaan, että sillä ilmaistaisiin kesän ajaksi jonkin asian lopettamista.

63

Koska luovuus on rap-sanoituksille yksi tärkeimmistä ominaispiirteistä, ei ole yllättävää, että aineistossani esiintyy runsaasti idiomeja, jotka eivät ole vanhojen idiomien uusia versioita.

Kokonaan uusia on voitu luoda vanhan slangisanan pohjalle, kuten esimerkissä 119.

(119) Kerra päiväs pidät sakset levällää (Edustusvaimo, MK)

Sakset-sanaa on käytetty 1920–1930-luvuilla sekä 1980-luvulta lähtien merkityksessä ’naisen sukupuolielin’ (Paunonen 2000b). Tässäkin tapauksessa idiomi viittaa naisen sukupuolieli-meen, mutta sen merkitys on tulkintani mukaan ’antaa seksiä’. Idiomi on samantyyppinen kuin Urbaanissa sanakirjassa oleva ilmaus olla sakset auki ’olla haarat auki’, joka niin ikään tarkoit-taa ’seksin antamista’. Mielestäni sakset tarkoittavat tässä tilanteessa Urbaanin sanakirjan an-tamaa merkitystä ’haarat’ naisen sukupuolielimen asemesta.

Olla haarat auki -idiomia käytetään pääasiassa tilanteissa, joissa puhuja haluaa osoittaa, että nainen harrastaa seksiä puhujan mielestä liian monen ihmisen kanssa. Pitää sakset leväl-lään puolestaan ei kanna samaa arvottavaa merkitystä, vaan sillä tarkoitetaan sitä, että nainen vain antaa seksiä miehelle eikä se ole kontekstista päätellen positiivinen asia. Idiomi on mie-lestäni arvottava ja naista halveksuva, mutta tässä kontekstissa sillä tarkoitetaan tulkintani mu-kaan, että nainen toimii väärin miestä kohtaan, kun elää ”iisii elämää sängyssä selällää” miehen kustannuksella eikä osallistu tasa-arvoisesti esimerkiksi parisuhteeseen.

Myös esimerkeissä 120 ja 121 on kyse uudenlaisesta idiomista, joissa esiintyy kuitenkin vanha slangisana. Kummankin esimerkin idiomit tarkoittavat alkoholin nauttimista.

(120) Turhaa rupeet koutsille värjää ettet imeny eilen märkää (Häissä, MK) (121) Taas mukilla meikä ja Jutila (Lyijyy, JF)

Imeä on uudempaan Helsingin slangiin kuuluva sana, joka tarkoittaa ’juoda, ryypätä’ (Pauno-nen 2000b), mutta ilmausta imeä märkää ei esiinny sanakirjassa. Uudempaan slangikerrostu-maan kuuluvaa muki-sanaa on puolestaan käytetty esimerkiksi oluttuopista ja ryypystä sekä tehdä mukeja -idiomissa (mt.), mutta adessiivimuotoista mukilla-ilmausta ei sanakirja tunne.

Muoto lienee ottanut mallia olla kaljalla -idiomista, jota puolestaan on käytetty 1960-luvulta lähtien (mt.).

Yhdessä säkeessä (esimerkki 122) esiintyy kaksi synonyymista ilmausta, oon yös ja oon naitis, joista jälkimmäinen perustuu ensiksi mainittuun idiomiin. Idiomi oon yös tarkoittaa van-hastaan humalassa olemista (Paunonen 2000b).

64

(122) Oon hailaitis, yös eli naitis (Voitolla yöhön, VY)

Ilmausta on muokattu slangimaisemmaksi englantilaisperäisen lainasanan night ääntämistä mu-kailevalla kirjoitusasulla. Olla yössä kuuluu uudempaan slangikerrostumaan (Paunonen 2000b), ja olla naitis on luonnollisesti edeltäjäänsä tuoreempi. Uudemmalle Helsingin slangille on tyypillistä englannin kielestä lainattujen sanojen käyttö, ja englannin sanoja hyödynnetään-kin fraaseissa. Mielestäni tässä kontekstissa yössä tai naitissa oleminen voisi tarkoittaa huma-lassa olemisen lisäksi juhlimista yleensä. Yössä voisi siis viitata esimerkiksi yöllä tapahtuvaan toimintaan eli juhlimiseen.

Aineistossani esiintyy useita ’humalassa oloa’ tarkoittavia idiomeja sekä kaksi huumei-siin liittyvää idiomia, joista toinen perustuu slangisanaan, toisessa ei ole slangisanaa lainkaan.

Esimerkeissä 123–125 on kyse humalassa olemisesta. Idiomeista ensimmäinen ilmaisee merki-tyksen suoraan, kun taas kahdessa jälkimmäisessä on kyse kiertoilmauksesta. Vaikka esimerkin 123 naamat on metaforinen ilmaus humalassa olemiselle, on se vakiintuneempi ilmaus ja siten suorempi tapa ilmaista humalassa oloa kuin jälkimmäisten esimerkkien ilmaukset. Monikko-muotoinen naamat on nimittäin tarkoittanut 1980-luvulta lähtien humalaa (Paunonen 2000b), mutta olla aikamatkalla ja häissä ovat uudempia ilmauksia.

(123) Aivan naamat ennen ku kone on ilmassa (Kran Turismo, JF)

Slangin luovuutta ja synonymiaa sekä samalla rap-sanoituksille tyypillistä humoristisuutta ja kekseliäisyyttä ilmentävät mielestäni esimerkkien 124 ja 125 kaltaiset kokonaan uudet idiomit, jotka usein ovat kiertoilmauksia jollekin asialle. Ilmaukset ovat kepeitä, vaikka ne voivat kantaa melko vakavaakin merkitystä. Esimerkissä 124 on kyse aivan uudesta humalaa tarkoittavasta idiomista, joka ei perustu aikaisempiin samamerkityksisiin idiomeihin tai slangisanoihin.

(124) Viikonloput mä oon aikamatkal (Häissä, MK)

Idiomi olla aikamatkalla voisi mielestäni perustua siihen, kuinka humalassa aika kuluu nopeasti ja kovan humalan tuloksena jonkin ajanjakson tapahtumat saattavat unohtua. Toisin sanoen voisi tuntua siltä, että olisi matkustanut perjantaista sunnuntaihin, jos ei viikonlopun tapahtu-mista muista mitään. Mielestäni idiomissa on kyse kekseliäästä kielikuvasta, kiertoilmauksesta, jolla viitataan humaltuneeseen tilaan tai viikonloppuna tapahtuvaan alkoholin nauttimiseen.

Sen merkitys ei ole yhtä suoraan ymmärrettävissä kuin esimerkin 118 olla naamat, vaan olla aikamatkalla ilmaisee asian hieman hienovaraisemmin ja kiertäen.

65

Mielestäni Häissä-kappaleen idiomi pienissä häissä (esimerkki 125) on erityisen hyvä esimerkki rap-sanoitusten luovuudesta ja siitä, kuinka rap-sanoitukset voivat herättää laajalti ihmetystä ja kiinnostusta.

(125) Vähän jäissä, pienissä häissä (Häissä, MK)

Esimerkin 125 lailla pienissä häissä -idiomi ilmaisee humalassa olemisen kiertäen hauskalla tavalla. Se on mielestäni affektiivinen ja jää kuulijoiden mieleen, sillä sen merkitys ei paljastu heti. Idiomin merkitystä on pohdittu eri keskustelupalstoilla niin internetissä kuin lehdissä, mikä kertoo sen herättäneen mielenkiinnon sen kryptisen merkityksensä vuoksi. Pienissä häissä tarkoittaa humalassa olemista ja on häkä-sanan monikon inessiivi (Friman 2016: 74).

Häissä-sanan kanssa yhteensointuva jäissä on voinut syntyä riimittelyn tarpeesta.

Samalla tavalla kuin varhainen rock’n’roll käsitteli tabuja ja herkkiä aiheita kiertoilmaus-ten ja synekdokeiden avulla (Lahtinen & Lehtimäki 2006: 26), käsittelee JVG tämän päivän tabuja sekä kiertoilmausten että osittain humorististen ilmausten avulla. Lasken tabuksi tässä tapauksessa nuorten parissa yleistyneen huumeiden käytön, johon JVG viittaa idiomilla (jun-nut) nappaa nipsuu (esimerkki 126) (Friman 2016: 112).

(126) Junnut nappaa nipsuu eikä skumppaa enää roiskuta (Tarkenee, 247365)

Ekstaasitablettia tarkoittava slangisana nipsu on ollut käytössä 1990-luvulta lähtien (Paunonen 2000b), joten en tulkitse ilmausta kiertoilmaukseksi. Sen sijaan slangisanoista koostuva idiomi napata nipsua on mielestäni humoristisempi ja eräällä tapaa luovempi tapa sanoa, että nuoret käyttävät ekstaasia. Sen sijaan esimerkeissä 127 ja 128 on kyse tulkintani mukaan kiertoilmauk-sista.

(127) Hommat valkenee ni naamat kalpenee (Tarkenee, 247365)

Hommat valkenee on edellisen esimerkin tavoin yksi JVG:n kekseliäistä keinoista viitata huu-meiden käyttöön. Tulkitsen valkenemisen tarkoittavan kokaiinin käyttämistä ja kielikuvan pe-rustuvan kokaiinin valkeaan väriin. Kielikuvan merkitys ei välttämättä avaudu, mikäli kuulija ei ole perillä huumeiden käytöstä ja niiden vaikutuksista.

(128) Mut sillähä vetää jo hyvät karalahdet kypärään (Hyvä häviäjä, MK)

66

Esimerkin 128 vetää (hyvät) karalahdet kypärään viittaa mielestäni huumeiden käyttöön, sillä entinen jääkiekkoilija Jere Karalahti on käyttänyt urheilu-uransa aikana esimerkiksi kokaiinia ja amfetamiinia (Koskinen 2017). Hyvät karalahdet on näin ollen kiertoilmaus huumeidenkäy-tölle. Tulkintaani tukee se, että huumeiden käytöstä puhuttaessa on käytetty jo 1960-luvulta lähtien verbiä vetää (Paunonen 2000b). Kypärä puolestaan on metaforinen ilmaus, joka tarkoit-taa ’päätä’. Kiertoilmaus on kekseliäs eikä sen merkitys avaudu, ellei ole tietoinen Jere Kara-lahden historiasta. Henkilönnimien hyödyntäminen on niin ikään rap-sanoituksille tyypillistä (Androutsopoulos 2003: 117).

Siinä missä aiemmissa esimerkeissä huumeisiin viitattiin kiertoilmausten avulla, viitataan esimerkissä 129 niihin melko suoraan.

(129) Haippii pelkäl omalla kamalla (Voitolla yöhön, VY)

Idiomi voisi tarkoittaa myös omien kappaleiden ansiosta tullutta menestystä, sillä slangisanat haippi ja kama ovat monimerkityksisiä. Mielestäni se kantaa kuitenkin piilomerkitystä ja tar-koittaa menestyksen sijaan huumausaineiden vaikutuksen alaista olotilaa. Kama on kantanut jo vanhastaan slangissa merkitystä ’huume’ (Paunonen 2000), ja haippi voi olla hype-sanan vari-antti, jonka merkitys on laajentunut tarkoittamaan huumaantunutta tilaa englannin high ’olla pilvessä’ sanan tavoin. Sanat hype ja high muistuttavat toisiaan äänteellisesti, mikä on voinut vaikuttaa merkityksen laajentumiseen.

Selvempi merkitys on puolestaan idiomilla saada kaakaoo kuoreen, joka on muodostettu kokonaan yleiskielisistä sanoista. Sillä tarkoitetaan ruskettumista eli rusketuksen saamista ihon pintaan. Luovan idiomista tekee kaakaon metaforinen merkitys ’rusketus’ sekä kuoren metafo-rinen merkitys ’iho’.

Taitava kielenkäyttäjä osaa muunnella idiomeja ja pitää muun muassa siten kuulijan mie-lenkiintoa yllä (Nenonen 20002: 133), ja se näkyy mielestäni JVG:n sanoituksissa. Aineistoni idiomit ilmentävät hyvin paitsi JVG:n sanoitusten myös slangin ominaispiirteitä. Sanoituksissa hyödynnetään jo olemassa olevia idiomeja sekä sellaisenaan ja hieman muokattuna että uusien idiomien pohjana. Toisaalta uusia ilmauksia muodostetaan luovalla tavalla sekä slangisanoista että yleiskielen sanoista. Mielestäni esittelemäni idiomit antavat kuvan siitä, millaisia monisa-naisia ilmauksia nykyslangissa luodaan ja kuinka esimerkiksi englannin kieltä hyödynnetään uusien ilmausten luomisessa ja niiden monipuolistamisessa.

67 5.5 Slangisanojen alkuperä

Siinä missä aiemmin slangisanastosta suurin osa oli peräisin vieraista kielistä, leimaa nykyslan-gia suomalaislähtöisyys. Uusia sanoja muodostetaan johtamalla ja yleiskielisten sanojen mer-kitystä muuttamalla. (Lappalainen 2004: 140.) Aineistossani esiintyy sekä vierasperäisiä sanoja että suomalaisperäisiä johdoksia. Suomalaisperäisiä sanoja lainasanojen ja johdosten ohella ovat sellaiset ilmaukset, joissa yleiskielinen sana sisältää kuvaannollisen merkityksen, kuten sairaan ’erityisen’.

Koska aineistossa esiintyy vanhan Stadin slangiin kuuluvia sanoja, on selvää, että osa aineistoni sanoista on venäjänkielistä ja ruotsinkielistä alkuperää. Aineistoni venäläisperäisiä sanoja ovat esimerkiksi bonjaa, daiju, mesta, snaijaa ja tsubu (ks. Leinonen 1992: 76–77). Ve-näläisperäisten slangisanojen etymologiaa on käsitelty kattavasti aikaisemmissa tutkimuksissa, joten en koe tarpeelliseksi tarkastella niitä työssäni. Niin ikään vanhan Stadin slangin ruotsa-laisperäisiä slangisanoja esiintyy aineistossani. Ruotsalaista alkuperää edustavat esimerkiksi sanat fyrkka, joraa, riski. Sanat buli ja dokata ovat sen sijaan peräisin suomenruotsin murteista ja kuuluvat Stadin slangin vanhempaan kerrostumaan (Karttunen 1989: 156).

Siinä missä vanhan Stadin slangin sanastosta yli puolet on ruotsalaista alkuperää, uudem-man Helsingin slangin sanasto on peräisin suomen kielestä ja osittain myös englannin kielen vaikutus näkyy sanastossa (Paunonen 2000a: 16). Karttusen (1989: 151) mukaan ilmiselvien lainasanojen runsas käyttö on slangin yksi tyypillisimmistä piirteistä, ja aineistossani esiintyy-kin runsaasti ilmiselviä englannista peräisin olevia lainasanoja. Tarkastelen aluksi yleiskielestä slangiin tulleita slangisanoja.

Sanan tai ilmauksen merkitys muuttuu, kun se siirtyy slangiin (Paunonen 2000a: 16). Sa-nan merkitys voi laajeta, supistua tai siirtyä (Häkkinen 1989: 42–44). Slangisanojen taustalla voi vaikuttaa siis jokin toinen olemassa oleva suomen kielen sana, jonka merkitystä muutetaan.

Tällaisia ovat esimerkiksi metaforat. Jätän kuitenkin metaforat tarkastelun ulkopuolelle. Ai-neistossani esiintyy runsaasti suomen yleiskielestä peräisin olevia slangisanoja, joiden merkitys poikkeaa alkuperäisestä merkityksestä. Slangisanat ovat niin substantiiveja, verbejä kuin adjek-tiivejakin. Esimerkit 130 ja 131 edustavat aineistoni sanoja, joiden yleiskielinen merkitys on muuttunut kokonaan eli siirtynyt.

(130) Ne heittelee huonoi leukoi (Se ei oo niin, PK)

68

Jo kirjaimellisen tulkinnan epätodennäköisyys viittaa siihen, että leuka-sanalla tarkoitetaan tässä aineistoesimerkissä jotakin muuta kuin konkreettista leukaa. Kun sana on siirtynyt slan-giin, sen merkitykseksi on tullut ’vitsi’. Paunosen (2000b) sanakirja ei tunne slangisanaa leuka tässä merkityksessä, mutta leukojen heittelemisellä tarkoitetaan vitsien kertomista. Suomen yleiskielessä esiintyy samaa tarkoittava verbi leukailla (KS s.v. leukailla). Myös konteksti tu-kee tulkintaani, sillä kappaleessa puhutaan joidenkin ihmisten käytöksen aiheuttavan raskasta olotilaa. Raskaaksi koettuun käytökseen liittyy kappaleen mukaan esimerkiksi juoruilu ja asi-oiden vääristely, ja uskon että huonojen vitsien kertominen voi aiheuttaa edellä mainittujen kanssa raskasta tunnelmaa.

Niin ikään soosi-sanan slangimerkitys poikkeaa sen yleiskielisestä merkityksestä (esi-merkki 131).

(131) Tätä soosii ei joka sedullas [jokaisessa baarissa?] nää (Kruunu tikittää, PK)

Sanassa on tapahtunut selvä merkityksenmuutos, sillä se kantaa slangissa merkitystä ’alkoholi’

kun taas arkikielessä merkitystä ’kastike’ (KS). Alkoholiin viitataan myös toisella suomen kie-lestä peräisin olevalla slangisanalla, keitto (esimerkki 132).

(132) Kolikon heittoo, holitont vai keittoo (Venäläist rulettii, VY)

Ruuan asemesta keitolla tarkoitetaan slangissa olutta tai alkoholia (Paunonen 2000b). Koska säkeessä annetaan vaihtoehdoksi joko holiton tai keitto, viittaa keitto-sana alkoholiin yleensä.

Keitto on alkoholin ilmauksena esiintynyt vasta 1990-luvulla, kun taas soosi alkoholin nimityk-senä esiintyi jo 1980-luvulla (mt.), joten on mahdollista, että soosi on myötävaikuttanut keitto-sanan slangimerkityksen laajenemiseen. On myös mahdollista, että laajentuminen ei liity sa-naan soosi, vaan laajentuminen on tapahtunut muista syistä.

Sanan slangimerkitys voi myös perustua sanan yleiskieliseen merkitykseen, kuten esi-merkissä 133.

(133) Näin tätä rasvalettii kasvatettii (Töttöröö, JF)

Siinä missä sanalla letti tarkoitetaan yleiskielessä palmikkoa, tarkoitetaan sillä slangissa hiuksia yleensä (Paunonen 2000b). 1950–1960-luvuilla se on tarkoittanut niin ikään kampausta yleensä. Antamassani esimerkissä letillä tarkoitetaan kuitenkin hiuksia.

Merkityksenmuutos koskee myös yleiskielestä peräisin olevia slangiin otettuja verbejä, kuten jauhaa, värjää ja säätää (esimerkit 134–138).

69

(134) Ku jauhan koko päivän taas puhelimes (KMDOD, VY) (135) Kukaan ei hiffaa mitä stadilainen jauhaa (Hesast Stadii, JF)

Jauhaa-verbillä tarkoitetaan slangissa esimerkiksi saman asian jankuttamista, roskan puhu-mista ja tyhjän puhupuhu-mista (Paunonen 2000b) eikä yleiskielen mukaista merkitystä ’hienontaa kiertämällä, murskaamalla, rouhimalla’ (KS). Tässä tapauksessa esimerkin 134 jauhaa voi il-maista sekä roskan että tyhjän puhumista, mutta esimerkissä 135 jauhaa merkitys on mielestäni yksinkertaisesti ’puhua’.

Värjää-verbiä ei ole mainittu Paunosen (2000b) sanakirjassa, mutta verbillä on aineistos-sani yleiskielen merkityksestä poikkeava merkitys:

(136) Turhaa rupeet koutsille värjää ettet imeny eilen märkää (Häissä, MK) (137) Ne värjää ja vääristää (Se ei oo niin, PK)

Esimerkkien 136 ja 137 perusteella värjää-verbi tarkoittaa ’valehdella’. Esimerkissä 136 on kyse nimittäin siitä, että pelaaja valehtelee valmentajalle, että hän ei ole juonut edellisenä päi-vänä alkoholia. Lisäksi kappaleessa Se ei oo niin, josta esimerkki 137 on peräisin, puhutaan valehtelevista ja juoruilevista ihmisistä. Mielestäni esimerkkien kontekstit tukevat tulkintaani verbin värjää slangimerkityksestä. Samanlainen merkityksenmuutos on tapahtunut verbille säätää (esimerkki 138), jonka slangimerkitys poikkeaa täysin yleiskielen merkityksestä.

(138) Mitä sä säädät sano vaa kiitos (Faija, MK)

Säätää tarkoittaa slangissa ’sählätä, möhliä; säheltää’ (Paunonen 2000b), kun taas yleiskielessä verbillä viitataan esimerkiksi säännöksillä määräämiseen ja lakeihin (KS). Tässä kontekstissa säätämisellä tarkoitetaan möhlimisen sijaan säheltämistä, sillä jonkin asian möhlimisestä tai väärin tekemisestä ei ole kontekstissa viitteitä.

Merkityksenmuutos on tapahtunut niin ikään adjektiiveissa mauton ja viileä. Mauttoman slangimerkitystä olen valottanut luvussa 5.3. Slangisanana viileä on ottanut merkitykseensä vaikutteita englannin kielen sanasta cool ’viileä’ (esimerkki 139).

(139) Takapihan kiekko tähti, kaiken lisäks viileeki (Kasarin lapsi, MK)

Viileä on muuttunut slangiin siirtyessään kylmyyttä tarkoittavasta sanasta hyvää, hienoa ja mahtavaa tarkoittavaksi sanaksi. Viileän merkitys perustunee englannin kielen vastineen

cool-70

sanan samanlaisiin merkityksiin. Myös englannin yleiskielessä kylmyyttä ilmaiseva sana tar-koittaa puhekielessä jotakin mahtavaa ja hienoa asiaa (UD s.v. cool).

Englanninkielisten ilmausten hyödyntäminen ei ole ominaista vain JVG:lle, vaan Kallio-kosken (2006: 314) mukaan myös Fintelligensin sanoituksissa esiintyy englanninkielisiä ele-menttejä. Englannin kielen vaikutus näkyy sanastossa muun muassa lainasanoina, jotka kuulu-vat uudempaan slangikerrostumaan. Jos lainasana päättyy konsonanttiin, siihen lisätään ylimää-räinen vokaali, jotta sanaa voidaan taivuttaa suffiksien avulla (Jarva & Mikkonen 2018: 239).

Kaikissa aineistoni englannista lainatuissa sanoissa ylimääräisenä vokaalina on käytetty i:tä, kuten sanoissa biitsi, boolssi, trippi ja waiffi. Lainasana voidaan mukauttaa slangiin ylimääräi-sen vokaalin lisäksi slangijohtimella (mts. 240). Aineistoni lainasanoissa on hyödynnetty pää-asiassa slangijohtimia -kkA ja -Ari. kkA-johtimen avulla englannin kielen sanasta brand new

’upouusi’ on luotu samaa merkitystä kantava slangisana bränikkä. Lisäksi sen kirjoitusasua on muokattu vastaamaan sen ääntämistä. Englannin kielen päänsärkyä tarkoittavaa sanaa headache on muokattu Ari-johtimella slangiin sopivammaksi. Alkuperäinen sana on lyhentynyt johtamisprosessissa ja onkin slangisanana muodossa hedari.

Joissakin sanoissa yksinäiskonsonantti geminoituu eli äännetään geminaattana, kuten sa-noissa waiffi [vaiffi] (< engl. wife) ja maniwolkkii [maniwookki] (< engl. money walk). Ensiksi mainittua sanaa on muutettu lisäksi kirjoitusasultaan vastaamaan sen ääntämisasua. Ylimääräis-ten äänteiden lisäämisen lisäksi sananloppuinen y, joka englannissa ääntyy i:nä, on muutettu i:ksi, kuten sanoissa boi (< engl. boy), citi (< engl. city) ja hani (< engl. honey). Sana maniwolkki puolestaan perustunee englannin money walk -nimiseen kenties kuvaannolliseen kävelytyyliin, jossa Lil Durk nimisen rap-artistin kappaleen Money Walkin sanoitusten mukaan ”kävellään aivan kuten olisi rahaa”.

Aineistossa esiintyy runsaasti englannin kielen lainoja, joista osaa on mukautettu suomen kieleen, osaa ei. Lainasanojen alkuperäinen merkitys on pysynyt samana, kun ne on otettu osaksi slangia. Eri kielten käyttö lisää sanoitusten moniäänisyyttä ja toimii samalla viittauksina eri kulttuureihin (Kalliokoski 2006: 300). Kuten esimerkit 140–142 osoittavat, sekä nomineja että verbejä mukautetaan, jotta niitä voidaan esimerkiksi taivuttaa.

(140) Se on fäijönii, se on fäijönii, se on fäijönii (Fäijönii, VY)

Fäijöni tulee englannin sanasta fashion ’muoti’, mutta suomen kieleen kirjoitusasultaan mu-kautettu i:loppuinen slangisana fäijöni kantaa myös merkitystä ’muodikas’. sh-äänne on niin

Fäijöni tulee englannin sanasta fashion ’muoti’, mutta suomen kieleen kirjoitusasultaan mu-kautettu i:loppuinen slangisana fäijöni kantaa myös merkitystä ’muodikas’. sh-äänne on niin