Hydrografian muutokset (BALFI-D07)

vapaaehtoi-Valtioneuvoston asetus (1040/2006) vesienhoidon järjestämisestä (21$) edellyttää jäsenmaita käyt-tämään pintavesien seurannoissa SFS-, EN- ja ISO-standardien mukaisia menetelmiä tai muita yhtä tarkkoja menetelmiä.

Toteuttaakseen SFS:n kanssa solmimaansa sopimusta SYKE on asettanut kuusi standardisointityö-ryhmää, joiden tehtävinä on vastata toimialansa kaikista standardisointiin liittyvistä tehtävistä (Niemi 2009). Kaksi edellä mainituista standardisointityöryhmistä liittyy a-klorofyllin seurantaan; (i) vesinäyt-teenoton standardisointityöryhmä ja (ii) vesikemian stardardisointityöryhmä.

Alg@Linen läpivirtauslaitteiston fykosyaniini- ja a-klorofyllifluoresenssin mittaus

Laitteiden kalibrointi, mittaustulosten vuosienvälinen auditointi sekä fykosyaniinitulosten suhteutta-minen mikroskopoimalla määritettyyn sinilevien biovolyymiin on tärkeää.

Kaukokartoituksen a-klorofyllitulkinnat

Satelliitteihin perustuvan kaukokartoituksen hyödyntäminen ekosysteemin tilan määrittämisessä riippuu käytetystä indikaattorista ja seuranta-alueen ominaisuuksista. Joissakin tapauksissa se voi toimia pääasiallisena tietolähteenä (esimerkiksi a-klorofyllin osalta riittävän suurilla vesialueilla) tai osana erilaisia tietolähteitä yhdistävää käyttöä (esimerkiksi erilaisen in situ- ja kaukokartoitustiedon yhteiskäyttö tai näkösyvyyden määrittäminen bio-optisella mallinnuksella).

Satelliittihavaintojen osalta laadunvarmistus tapahtuu tällä hetkellä vertaamalla tuloksia havainto-asemahavaintoihin sekä Alg@Linen a-klorofyllimittauksiin (vesinäytteisiin). Menetelmien sertifiointi on tarkoitus toteuttaa vuoden 2014 aikana. Satelliittiaineistoista määritetty a-klorofylli perustuu automaattisesti toimiviin tulkinta-algoritmeihin (esim. Attila ym. 2013). Havaintojen laatu tarkistetaan ja korjataan tarvittaessa ennen niiden jakelua. Korjauksen yhteydessä aineistoilta poistetaan kuva-kohtaisesti esimerkiksi pilvien ja rannikon läheisyyden aiheuttamat virheet.

Kaukokartoitustiedon laadun varmistaminen edellyttää jatkossakin riittävästi vertailutietoa muihin tietolähteisiin. Tähän todennäköisesti parhaiten soveltuvia ovat automaattiset mittalaitteet, joilta saadaan samanaikaista tieto satelliittikuvan kanssa. Automaattisen mittatiedon laadunvarmistus ja kalibrointi ovat kuitenkin edellytyksenä tiedon käytölle kaukokartoitustiedon tarkkuusanalyyseissä.

Kaukokartoitustiedon laadunvarmistamisen vaatimukset vertailutietoa kohtaan tulisi määrittää eril-lisellä selvityksellä.

tiedonhallinta: Aineisto talletetaan Ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan (www.ymparisto.

fi/oiva). HELCOM kokoaa a-klorofylli-tulokset yhteiseen indikaattoriin: http://www.helcom.fi/baltic-sea-trends/eutrophication/indicators/indicator-chlorophyll-a-concentrations/.

kehitystarpeet: Jatkuvatoimisten kiinteiden mittausasemien käyttöä mm. fykosyaniinin ja a-klo-rofyllin mittauksessa kehitetään. Tuloksia voidaan käyttää Sinilevien osuus kokonaisbiomassasta -indikaattoriin.

Fykosyaniinin kaukokartoitus Itämerellä vaatii lisäselvitystä. Olemassa olevan, tutkimusaluksella kerätyn spektraalisen reflektanssiaineiston avulla voidaan selvittää entistä tarkemmin mitkä ovat potentiaaliset määritysrajat fykosyaniinille. Kampanja fykosyaniinin fluoresenssin ja spektraalisen reflektanssi/absorptiodatan keräämiseksi tulisi järjestää sinileväkukintojen aikana, jotta menetelmien herkkyys voitaisiin selvittää.

6.9.1. merkittävät muutokset lämpötilaoloissa (BALFI-d07-1) vastuullinen viranomainen: Rannikon ELY- keskukset

kuvaajat, kriteerit ja paineet: Hydrografisten olosuhteiden muutokset (kuvaaja 7, MSD-kriteerit 7.1 ja 7.2). Alaohjelma sivuaa myös kuvaajaa 11 (mereen johdettu energia). Alaohjelma kuvaa painetta Hydrologisten prosessien häiriintyminen.

Alaohjelman lyhyt kuvaus: Alaohjelmalla seurataan lämpövoimalaitosten ja ydinvoimaloiden lauhdevesien mukana mereen johdettavan lämmön määrää ja vaikutusalueita.

Mereen johdetun lämpökuorman vaikutusalueiden ja lämpötilan muutosten vaikutusten seuranta (esim. veden laatu, pohjaeläimet, makrofyytit, planktonyhteisö) toteutetaan velvoitetarkkailuna, joka tukee tätä seurantaa.

Indikaattorit ja ympäristötavoitteet Kehitettävät indikaattorit:

• Mereen johdetun lämmön määrä ja sen vaikutusalue,

• Ihmistoiminnan aiheuttama kumulatiivinen paine ja vaikutus.

Hyvän tilan tilatavoitteet: Mereen kohdistuvat ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset ovat pai-kallisia eivätkä haittaa lajien, populaatioiden tai ekosysteemin toimintaa. Hyvän tilan tilatavoitteena on myös vähentää mereen johdettavan hukkalämmön määrää nykyisestä ja sijoittaa purkupaikat siten, että lämpö aiheuttaa mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia meren ekosysteemeihin.

mitattavat ominaisuudet ja menetelmät: Voimalaitosten mereen johtaman lämmön määrä mita-taan lupaehtojen mukaisesti osana laitosten toimintaa ja velvoitetarkkailua. Voimalaitokset toimittavat tiedot VAHTI-tietojärjestelmään vuosittain. Ydinvoimalat seuraavat myös lämmön vaikutusaluetta ja veden laadun sekä biologisia vaikutuksia osana velvoitetarkkailua.

Alaohjelman alkamisvuosi: Tietoja on alettu kerätä laitoskohtaisesti voimalaitosten lupaehtojen mukaisesti.

Alueellinen kattavuus ja havaintoverkko: Alaohjelma kattaa Suomen ydinvoimalat ja merkittävät rannikkovesiin lämpöä purkavat lämpövoimalaitokset.

Merialue Rannikko Avomeri

Perämeri x

Merenkurkku x

Selkämeri x

Ahvenanmeri Saaristomeri x Pohjoinen Itämeri

Suomenlahti x

tiedon keruun ajallinen kattavuus: Lämpökuormitustietoa kerätään jatkuvasti osana laitosten toimintaa; tiedot tallennetaan VAHTI-tietojärjestelmään vuosittain.

kuinka seurantaohjelma huomioi ja on ratkaissut rajat ylittävät vaikutukset ja seurannan kohteet: Rajat ylittäviä vaikutuksia tai seurannan kohteita ei ole.

Yhteensopivuus kansallisen, EU-lainsäädännön tai muun kansainvälisen sopimuksen seurannan kanssa

Painetekijä Vesien- Meren- Kalatalouden

hoito hoito Luonto- Lintu tiedonkeruu-

(VPD) (MSD) direktiivi direktiivi HELCOM ohjelma Muutokset

lämpötilaoloissa x x

Seurannan riittävyys: Lämpökuorman ja sen vaikutusten seuranta on riittävää.

tiedonhallinta: Voimalaitokset tallentavat tiedot vuosittain ympäristöhallinnon VAHTI-tieto-järjestelmään.

kehitystarpeet: Lämpökuorman vaikutusalueen ja eliövaikutusten parempi seuranta tulisi olla osana laitosten velvoitetarkkailua.

6.9.2. merkittävät muutokset suolapitoisuusoloissa ja virtauksissa (BALFI-d07-2) vastuulliset viranomaiset: Rannikon ELY- keskukset ja SYKE

kuvaajat, kriteerit ja paineet: Hydrografisten olosuhteiden muutokset (kuvaaja 7, MSD-kriteerit 7.1 ja 7.2). Alaohjelma kuvaa painetta Hydrologisten prosessien häiriintyminen.

Alaohjelman lyhyt kuvaus: Alaohjelmalla seurataan veden suolapitoisuusoloihin tai virtauksiin merkittävästi vaikuttavan vesirakentamisen (mm. pengertiet, makeanvedenaltaat) määrää ja vaikutuk-sia. Toiminta edellyttää ympäristölupaa ja on nykyään vähäisempää kuin aiemmin. Vesirakentamista käsitellään myös alaohjelman ”Merenpohjan fyysinen menetys ja vahinko” kehitystarpeissa.

Rakentamisen vaikutusalueen vaikutusten seuranta (esim. veden laatu, pohjaeläimet, makrofyytit, planktonyhteisö) toteutetaan velvoitetarkkailuna, joka tukee tätä seurantaa.

Indikaattorit ja ympäristötavoitteet:

Kehitettävät indikaattorit:

• Suolapitoisuuteen ja virtauksiin vaikuttavan vesirakentamisen määrä ja vaikutusalue,

• Ihmistoiminnan aiheuttama kumulatiivinen paine ja vaikutus.

Hyvän tilan tilatavoitteet: Mereen kohdistuvat ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset ovat paikal-lisia eivätkä haittaa lajien, populaatioiden tai ekosysteemin toimintaa. Veden vaihto on riittävää ja virtausolot säilyvät mahdollisimman luonnonmukaisina myös paikallisesti.

mitattavat ominaisuudet ja menetelmät: Vesialueen suolapitoisuusoloihin ja virtauksiin mer-kittävästi vaikuttava rakentaminen on luvanvaraista toimintaa, josta tulee tieto mm. ELY-keskusten valvojille. Tietoja ei toistaiseksi koota yhteen valtakunnallisesti, mutta kerääminen tulee järjestettyä samalla, jos fyysistä menetystä ja vahinkoa aiheuttavien toimenpiteiden tiedonkeruujärjestelmä ja rekisteri kehitetään.

Alaohjelman alkamisvuosi: Tiedot seurannasta ja niiden vaikutuksista tulevat ELY-keskusten valvojille. Tietoja toimenpiteistä ei toistaiseksi koota yhteen.

Alueellinen kattavuus ja havaintoverkko Merialue Rannikko Avomeri

Perämeri x

Merenkurkku x

Selkämeri x

Ahvenanmeri Saaristomeri x Pohjoinen Itämeri Suomenlahti x

tiedon keruun ajallinen kattavuus: Tietoja on kerääntynyt velvoitetarkkailuohjelmien aika-taulujen mukaisesti.

kuinka seurantaohjelma huomioi ja on ratkaissut rajat ylittävät vaikutukset ja seurannan kohteet: Rajat ylittäviä vaikutuksia tai seurannan kohteita ei ole.

Yhteensopivuus kansallisen, EU-lainsäädännön tai muun kansainvälisen sopimuksen seurannan kanssa

Painetekijä Vesien- Meren- Kalatalouden

hoito hoito Luonto- Lintu tiedonkeruu-

(VPD) (MSD) direktiivi direktiivi HELCOM ohjelma Muutokset

pitoisuusoloissa x x

Seurannan riittävyys: Tiedot ovat olemassa, mutta niiden kokoaminen yhteen rekisteriin tulisi järjestää.

Laadunvarmistusmenetelmät: Tiedon keruuta varten tulisi valmistella yhteinen ohje.

tiedonhallinta: Tietoja varten tulisi kehittää valtakunnallinen rekisteri.

kehitystarpeet: Ks. kohdat seurannan riittävyys, laadunvarmistusmenetelmät ja tiedonhallinta.