Hankkeessa muodostettu toimintamalli

Tässä osiossa esitellään Tampereen kaupungille kehityshankkeessa muodostettu joustava työmatkaliikkumisen toimintamalli. Toimintamalli on kehityspolkuehdo-tus, joka liittyy kestävän työmatkaliikkumisen henkilöstöetuusien kehittämiseen.

Tavoitteena toimintamallin kehittämisessä on ollut joustavuuden lisääminen niin, että työntekijät voivat valita itselleen sopivan etukokonaisuuden työnantajan mää-rittämällä budjetilla. Lisäksi suunnittelun lähtökohtina on ollut esimerkiksi etuuden tasapuolinen kohdentaminen henkilöstölle.

Kuva 13. Liikkumisen henkilöstöetuuksien kehittämiseen vaikuttavia lähtökohtia ja tekijöitä.

Hankkeessa muodostettiin iterointiprosessin tuloksena kolme vaihtoehtoista etuusmallia, joita on käytetty joustavan työmatkaliikkumisen kehityspolun muo-dostamisen tukena. Mallit on laadittu muotoonsa huomioimalla muun muassa seuraavat lähtökohdat:

• etuuden arvo säilyy työntekijälle muuttumattomana

• henkilömäärä, toimipaikkojen ja henkilöstön sijoittuminen sekä työaika-muodot

• pysäköintilupien kokonaismäärä

• tutkittu kulkutapajakauma työmatkoilla (käytetty vuoden 2014 työmatka-liikkumisen tutkimuksessa selvitettyä kulkutapajakaumaa)

• pysäköintimaksun käyttöönotto (2017) sekä koronapandemian vaikutus etätyöskentelyn lisääntymiseen.

Lisäksi suunnittelussa on huomioitu työsuhde-etujen nykyinen verotuskohtelu ja verottajan ohjeistus, hallintajärjestelmien kehittäminen sekä rahoituspohjan muo-dostamiseen vaikuttavat tekijät. Työasiamatkoja ei tarkasteltu. Mallien

79

kustannusarvioita ja -vaikutuksia tai rahoituspohjaan liittyviä asioita ei esitellä tar-kemmin tässä työssä.

Kuva 14. Kehityspolkuluonnos joustavan työmatkaliikkumisen toimintamallista Tampereen kaupungille (Tampereen kaupunki & Sitowise Oy 2021).

Seuraavaksi esitellään kehityshankkeessa toimintamallin tueksi laaditut vaihtoeh-toiset mallit.

8.2.1 Mallivaihtoehto 1: Työsuhdematkalippuedun kehittäminen

Työsuhdematkalippua kehitetään ja muut etuudet säilyvät ennallaan. Työsuhde-matkalippuetua laajennetaan 50 % omavastuulla nykyisestä kausilipusta myös arvo- ja vuosilippuun tai kaupunkipyörään. Etuuden arvo säilyisi mallissa ennal-laan.

Mallin arvioitu vaikuttavuus:

• Malli huomioisi myös satunnaisesti joukkoliikenteellä kulkevat ja kan-nustaa kulkemaan myös satunnaisesti joukkoliikenteellä (pääosin au-tolla töihin tulevat, luo mahdollisuuksia yhteiskäyttöpysäköinnille).

• Joukkoliikenne-etu yhdessä edullisen satunnaispysäköintimahdollisuu-den avulla voi kannustaa joitakin henkilöitä luopumaan pysäköin-tiedusta (Tämä voitaisiin toteuttaa yhteiskäyttöisiä pysäköintipaikkoja lisäämällä).

• Joukkoliikennelippuun sisältyvä omavastuu parantaa etuuteen sitoutu-mista (voi toisaalta myös vähentää kiinnostusta lipun hankintaan joi-denkin työntekijöiden osalta). Omavastuuosuuden tekninen toteutus on jo mahdollinen.

• Tasa-arvoisuus parantuisi, sillä etuusvalikoima laajentuu työsuhdemat-kalipun kehittämisen myötä.

• Malli kasvattaa työnantajan bruttokustannuksia. Hallinnollinen työ voi lisääntyä omavastuuosuuden myötä.

• Työntekijälle etuuden arvo säilyy, mutta edun käyttökelpoisuus on use-ammalle käyttökelpoinen laajennuksen myötä. Malli on todennäköi-sesti helposti hyväksyttävä (muuta tarjottavaa etuusvalikoimaa ei rajoi-teta, mutta edun käyttökelpoisuus lisääntyy).

• Mallilla on pieniä positiivisia hyvinvointi- ja liikuntavaikutuksia, sillä joukkoliikenteellä kulkevat ottavat enemmän askelia työmatkoilla kuin autoilevat.

80

8.2.2 Mallivaihtoehto 2: Kestävän työmatkaliikkumisen etuudet eri ta-voin liikkuville

Tässä etuusmallissa joustavuutta ja tasapuolisuutta lisätään kasvattamalla työnte-kijän valittavissa olevaa etuusvalikoimaa tarjoamalla henkilöstölle toisilleen vaihto-ehtoisia etuja, ja työntekijä voisi täten valita yhden seuraavista eduista:

• työsuhdematkalippu tai kaupunkipyörät (etuuden arvo säilyisi nykyisellään)

• työsuhdepyöräetu palkan osana

• pysäköintietu (autoa työssä tarvitseville)

• personal trainer tai nastajalkine-etu.

Työsuhdepyörän osalta tulee selvittää, voidaanko etua tarjota palkan osana kunnan työntekijöille, sillä hankkeeen aikana kuntatyönantajat linjasivat, että polkupyörä-etu on palkan luontoinen polkupyörä-etu, eikä palkkaa voi maksaa työntekijälle muuna kuin ra-hana, sillä tämä kasvattaisi työnantajan palkkakustannuksia. Mallissa työntekijä maksaisi edusta iän mukaan vain eläkemaksua.

Työnantajan tarjoama pysäköintimahdollisuus huomioitaisiin mallissa etuna. Pysä-köintietu olisi suunnattu autoa työssä tarvitseville, ja etuuden arvo vaihtelisi. Hen-kilö maksaa autopaikasta nykyisen 20 €/kuukaudessa. Yhtenä etuvaihtoehtona mallin sisällä tarjottaisiin myös personal trainer tai nastajalkine-etu kävelyä suosi-ville työntekijöille – tämä olisi verollinen etu, ja siksi etuusarvoltaan hiukan muita etuja pienempi.

Mallin arvioitu vaikuttavuus:

• Mikäli työsuhdepyörä palkan osana voitaisiin toteuttaa, malli todennä-köisesti kasvattaisi pyöräilyn kulkutapaosuutta työmatkoilla.

• On epätodennäköistä, että pysäköintipaikan omaavat luopuisivat pai-kastaan tämän etuusmallin käyttöönoton myötä, sillä muut etuudet ovat useimmissa tilanteissa pienempiä kuin pysäköintimahdollisuudesta työntekijälle koituva rahanarvoinen etu.

• Malli ei kannustaisi tehokkaasti satunnaiseen kulkemiseen joukkoliiken-teellä tai muilla kestävillä kulkutavoilla, sillä edut ovat vaihtoehtoisia py-säköintiedun kanssa.

• Etujen tasa-arvoisuus eri kulkumuodolla kulkevien näkökulmasta kui-tenkin parantuisi. Tasa-arvo parantuu myös laajentuneen etuusvalikoi-man ja etujen vaihtoehtoisuuden myötä, ja malli palkitsisi jo kestävillä kulkutavoilla kulkevia työntekijöitä.

• Työnantajan hallinnolliset kustannukset kasvaisivat laajentuneen etuus-valikoiman myötä.

• Työntekijän etuuksien arvo pysyy samana, mutta ne ovat useammalle käyttökelpoisia.

• Malli olisi todennäköisesti hyväksyttävä aiempaa monipuolisemman etuusvalikoiman myötä.

• Toisilleen vaihtoehtoisten etujen myötä edut heikkenevät pysäköintipai-kan omaavilla, jotka ovat aiemmin hyödyntäneet joukkoliikenteen työ-suhdelippua.

• Malli kannustaisi kestävään ja aktiiviseen liikkumiseen.

81

8.2.3 Mallivaihtoehto 3: Joustava liikkumistili

Joustava liikkumistili on työmatkaliikkumisen toimintamallin etuusmalleista jous-tavin vaihtoehto: mallissa työntekijä valitsisi joko ensisijaisesti autoa työssä tarvit-seville tarjottavan pysäköintiedun (pysäköinti on huomioitu etuna, ja henkilö mak-saa autopaikasta 20 € kuukaudessa) tai rahaa henkilökohtaiselle liikkumistilille, jol-loin etuuden arvo vuodessa vastaisi nykyisen työsuhdematkalippuedun arvoa. Liik-kumistilin rahan voisi jakaa haluamallaan tavalla joukkoliikenteen työsuhdematka-lipun tai kaupunkipyörän (veroton etu) ja kertamaksullisen yhteiskäyttöautopaikan kesken. Lisäksi pysäköintimahdollisuuden omaava henkilö voi ansaita liikkumisti-lille päiväkohtaisesti lisää rahaa vapauttamalla pysäköintipaikan muiden käyttöön (0,45 €/hlö/päivä).

Mallin arvioitu vaikuttavuus:

• Malli kannustaisi pääosin autoilevia kulkemaan satunnaisesti joukkoliiken-teellä pysäköintipaikasta saatavan rahallisen hyödyn ja joukkoliikenteen ar-volipun myötä. (Tämä loisi mahdollisuuksia myös pysäköintipaikkojen yh-teiskäytölle).

• On epätodennäköistä, että pysäköintipaikan omaavat luopuisivat paikastaan tämän etuusmallin käyttöönoton myötä, sillä muut etuudet ovat useimmissa tilanteissa pienempiä kuin pysäköintimahdollisuudesta työntekijälle koituva rahanarvoinen etu. Mahdollisuus ansaita liikkumistilille rahaa pysäköinti-paikan vapauttamisen myötä voisi kannustaa kuitenkin työntekijää päivä-kohtaisesti arviomaan autolla liikkumisen tarvetta.

• Tasa-arvo parantuu huomattavasti laajentuneen etuusvalikoiman ja etujen vaihtoehtoisuuden myötä eri kulkumuotoja suosivien työntekijöiden kesken.

• Työnantajan kustannukset kasvaisivat laajentuneen etuusvalikoiman myötä. Samoin riskinä olisi, että hallinnollinen työ kasvaa keinovalikoiman ja henkilöstöä hyödyttävän kuukausittaisen joustavuuden vuoksi.

• Työntekijän etuuksien arvo pysyy samana, mutta ne ovat useammalle käyt-tökelpoisia.

• Hyväksyttävyyden näkökulmasta malli olisi todennäköisesti erittäin hyväk-syttävä sen monipuolisuuden ja joustavuuden vuoksi. Edut kuitenkin heik-kenisivät pysäköintipaikan omaavilla, jotka ovat aiemmin käyttäneet myös joukkoliikenteen työsuhdelippua (arvio määrästä on kuitenkin pieni, minkä vuoksi tämä ei olisi ristiriidassa hyväksyttävyyden kanssa).

• Mallilla on hyvinvointi- ja liikuntavaikutuksia, sillä malli kannustaa kulke-maan työmatkoja kestävästi ja aktiivisesti.

• Hallinnollisen työn myötä ratkaisu ei ole vielä tällä hetkellä täysin toteutus-kelpoinen.

Joustavammat etumallit (mallit 2 ja 3) asettavat työnantajalle hallinnointiin ja jär-jestelmiin liittyviä haasteita; ratkaisut vaatisivat joustavan järjestelmän, jolla hal-linnoida keskitetysti kaikki tarjottavat etuudet sekä pysäköinnin tulot. Mallien käyt-töönotto vaatisi myös käytäntöjä kävelyä tukevien etujen (nastajalkineet ja personal trainer -palvelut) tarjoamiseksi. Näiden osalta mallit vaativat tulevaisuudessa jat-koselvityksiä sekä kehitystyön jatkamista.

82

Mallit on laadittu pitkän tähtäimen joustavan työmatkaliikkumisen toimintamallin kehityspolun tueksi edustaen vaihtoehtoisia tarkasteluja, joiden osia voidaan hyö-dyntää tulevaisuuden kehitystyössä.