Hankkeen vesistökuormitus

7.4.2.1 Nykyinen kuormitus

Tuotantoalue on auma-alueet mukaan lukien vaihtoehdossa 1, jossa vedet käsitellään pintavalutuksel-la, 307,4 ha. Kun otetaan mukaan muut hankkeeseen liittyvät tukialueet, on hankealueen kokonaisala 370 ha, joka on kokonaan ojittamatonta suoaluetta. Karvasuon suokokonaisuuden reunoilla on ojitettu-ja alueita, mutta ne eivät sisälly hankealueeseen. Jos hankealueesta raojitettu-jataan asutuksen ojitettu-ja tuotanto-alueen väliin jätettävät suoja-alueet pois, on hanketuotanto-alueen koko noin 360 ha.

Karvasuon hankealue on tällä hetkellä ojittamatonta, pääosin luonnontilaiseksi katsottavaa suota. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 53) on esitetty hankealueen kuormitus ennen turvetuotannon aloitta-mista.

Taulukko 53. Karvasuon kuormitus ennen turvetuotannon aloittamista.

Hankealue 370 ha

Kiintoaine (kg/a) Typpi (kg/a) Fosfori (kg/a)

Brutto Netto Brutto Netto Brutto Netto

7.4.2.2 Kuntoonpanovaiheen kuormitus

Tuotantopinta-alana on käytetty 1-vaihtoehdossa 307,4 ha, 2-vaihtoehdossa 317,8 ha ja 3-vaihtoehdossa 206,2 ha. Vaihtoehtoina tutkitaan ympärivuotista (365 vrk) pintavalutusta, ympärivuoti-sen pintavalutukympärivuoti-sen ja kemialliympärivuoti-sen puhdistukympärivuoti-sen yhdistelmää sekä pelkkää ympärivuotista kemiallista puhdistusta hankealueen itäosassa. Tehostettujen vesienkäsittelymenetelmien lisäksi valumavedet johdetaan laskeutusaltaiden ja virtaamansäätöpatojen kautta alapuoliseen vesistöön.

Vaihtoehdoissa 1 ja 2 on laskennassa käytetty hieman eri pinta-alaa, sillä tuotantopinta-ala kasvaa hieman menetelmän ollessa vesien kemiallinen käsittely. Koko hankealueen pinta-ala vaihtoehdossa 1 on 307,4 ha ja vaihtoehdossa 2 vastaavasti 317,8 ha, sillä tuotantoala kasvaa suunnilleen pintavalu-tuskentän 2 verran eli 10,4 ha. Vaihtoehdossa 3 toteutetaan vain hankealueen itäosa, jolloin tuotanto-pinta-ala on 206,2 ha.

Vaihtoehdossa, jossa vedet tullaan käsittelemään kemiallisesti, kuntoonpanovaiheen kuormitus on laskettu käyttämällä kemiallisen vesien käsittelyn tuotantovaiheen ominaiskuormituslukuja olettamalla,

että 1. ojitusvuoden valunta on 1,5-kertainen tuotantovaiheeseen verrattuna. Näin on menetelty, koska kemiallisella vesienkäsittelyllä varustetuilta kuntoonpanosoilta ei ole riittävästi havaintoaineistoa.

Ympärivuotinen kemiallinen käsittely on vielä uusi menetelmä, eikä siitä ole vastaavia ominaiskuormi-tuslukuja kuin kesän ja syksyn eli roudattoman maan aikaisesta kemiallisesta käsittelystä. Arvioinnissa on kuitenkin käytetty kesän ja syksyn ominaiskuormituslukuja, sillä perusteella, että kemiallisen puh-distuksen tehoon talvella vaikuttaa saostuskemikaalin sekoittuminen veteen, mikä pyritään varmista-maan kemikaalin lämmittämisellä ja oikein sijoitetulla syöttöpaikalla sekoittumisen onnistumiseksi.

Tällöin puhdistustehon voidaan olettaa olevan samaa luokkaa kuin roudattomaan aikaan.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty hankealueen kuormitus kuntoonpanovaiheessa, kun vedet käsitellään pintavalutuksella (VE1) (Taulukko 54), pintavalutuksella ja kemiallisella puhdistuksella (VE2) (Taulukko 55) tai pelkästään kemiallisella käsittelyllä (Taulukko 56).

Taulukko 54. Hankealueen arvioitu kiintoaine-, typpi- ja fosforikuormitus ojitusvuonna ja ojituksen jälkei-senä vuonna, kun vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus (VE1). Laskentaperusteet on esitetty tekstissä.

Tuotantoalue 307,4 ha (VE1)

Kiintoaine (kg/a) Typpi (kg/a) Fosfori (kg/a)

Brutto Netto Brutto Netto Brutto Netto

1. ojitusvuosi 13128 7405 5386 4151 146 93

Seuraava vuosi 8752 4937 3590 2805 100 62

Taulukko 55. Hankealueen arvioitu kiintoaine-, typpi- ja fosforikuormitus ojitusvuonna ja ojituksen jälkei-senä vuonna, kun vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus länsiosassa ja ympärivuo-tinen kemiallinen käsittely itäosassa. Laskentaperusteet on esitetty tekstissä.

Tuotantoalue 317,8 ha (VE2)

Kiintoaine (kg/a) Typpi (kg/a) Fosfori (kg/a)

Brutto Netto Brutto Netto Brutto Netto

1. ojitusvuosi 19668 14429 3762 2749 90 54

Seuraava vuosi 13112 9620 2508 1846 61 36

Taulukko 56. Hankealueen arvioitu kiintoaine-, typpi- ja fosforikuormitus ojitusvuonna ja ojituksen jälkei-senä vuonna, kun vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kemiallinen käsittely ja hanke toteute-taan vain alueen itäosassa. Laskentaperusteet on esitetty tekstissä.

Tuotantoalue 206,2 ha (VE3)

Kiintoaine (kg/a) Typpi (kg/a) Fosfori (kg/a)

Brutto Netto Brutto Netto Brutto Netto

1. ojitusvuosi 14902 11741 1806 1242 37 20

Seuraava vuosi 9935 7827 1204 828 25 14

Pintavalutusta pidetään turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmistä tehokkaimpana ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena. Kemiallisella vesienkäsittelyllä on onnistuttu poistamaan valu-mavedestä kiintoainetta sekä ravinteita ja käsittelyä pidetään myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena, vaikkakin menetelmä on pintavalutukseen verrattuna vähemmän käytetty.

Kuormitusarvioinnin perusteella hankealueen kuormitus ojitusvuonna ja ojituksen jälkeisenä vuotena on pintavalutusta käytettäessä huomattavasti pienempi kiintoaineen osalta vaihtoehdossa 1 verrattuna vesien kemialliseen käsittelyyn. Vaihtoehdossa 1 tuotantopinta-ala on noin 100 ha suurempi, mutta kiintoainekuormitus on silti pienempi. Pintavalutukseen verrattuna ravinteiden suhteen kemiallinen käsittely on tehokkaampi puhdistusmenetelmä. Suuremmat erot ovat fosforikuormituksessa verrattuna typpeen. 1-vaihtoehdossa 1. ojitusvuoden nettokuormitus on: kiintoaine 7 405 kg/vuosi, typpi 4 151 kg/vuosi ja fosfori 93 kg/vuosi, kun taas vastaavat lukemat 2-vaihtoehdossa 14 429 kg/vuosi, 2 749 kg/vuosi ja 54 kg/vuosi sekä 3-vaihtoehdossa ovat 11 741 kg/vuosi, 1242 kg/vuosi ja 20 kg/vuosi.

Edellä esitetyissä taulukoissa luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset, sillä hankevaihtoehdoissa pinta-alat vaihtelevat, mikä täytyy ottaa huomioon punnitessa eri vaihtoehtoja.

7.4.2.3 Tuotantovaiheen kuormitus

Arvio Karvasuon tuotantovaiheen vuotuisista brutto- ja nettokuormituksista alapuoliseen vesistöön tarkasteltavilla vesiensuojelumenetelmällä on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 57). Kun vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kemiallinen käsittely, ovat kuormituslukemat samat kuin kuntoonpanovaiheen ojituksen jälkeisten seuraavien vuosien kuormitus, sillä kuntoonpanovai-heen kuormituksen laskennassa on käytetty tuotantovaikuntoonpanovai-heen ominaiskuormituslukuja 1,5-kertaisina.

Taulukko 57. Laskennallinen kuormitusarvio Karvasuon tuotantovaiheen vuotuisesta brutto- ja netto-kuormituksesta alapuoliseen vesistöön, kun vesienkäsittelymenetelminä ovat eri vaihtoehdoissa ympäri-vuotinen pintavalutus ja/tai kemiallinen käsittely.

Tuotantoalue Kiintoaine (kg/a) Typpi (kg/a) Fosfori (kg/a)

Brutto Netto Brutto Netto Brutto Netto

VE1 (307,4 ha)

Ympärivuotinen pintavalutus 6620 3703 2693 2020 75 47

VE2 (317,8 ha)

Ympärivuotinen pintavalutus ja

kemiallinen käsittely 12338 9172 2182 1561 52 31

VE3 (206,2 ha)

Ympärivuotinen kemiallinen

käsittely 9935 7827 1204 828 25 14

Vaihtoehdon, jossa koko tuotantoalueen (307,4 ha) vedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksel-la, kuormitus on pienin tarkastelluista vaihtoehdoista edelleen kiintoaineen osalta. Turvetuotannosta aiheutuva nettokuormitus on 1-vaihtoehdossa kiintoaineella 3 703 kg kiintoainetta vuodessa. Kun käy-tössä on ympärivuotinen kemiallinen käsittely, on vuotuinen kuormitus varsinkin kiintoaineen osalta suurempaa, yli kaksinkertainen. Vastaavasti pelkän pintavalutuksen ollessa käytössä ravinnekuormi-tus kasvaa. Vaihtoehdossa 1 ravinnekuormiravinnekuormi-tus (netto) on arvioitu seuraavaksi: 2 020 kg typpeä ja 47 kg fosforia vuodessa ja suuremmalla pinta-alalla lasketun 2-vaihtoehdon ravinnekuormitus on 1 561 kg typpeä ja 31 kg fosforia vuodessa.

7.4.2.4 Kesäylivaluma-ajan kuormitus

Kuormitus kesän ylivalumatilanteessa voi olla hetkellisesti keskimääräistä suurempaa. Kesän alivalu-matilanteessa kuormitus jää keskimääräistä pienemmäksi. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 58) on esitetty hankealueen arvioitu keskimääräinen kuormitus sekä ylivaluman aikainen kuormitus kesäai-kana.

Taulukko 58. Hankealueen bruttokuormitus keskimäärin kesällä ja kesän ylivalumatilanteissa.

Tuotantoalue

Bruttokuormitus (kg/d)

Kesän keskimääräinen tilanne Kesän ylivalumatilanne

Kiinto-aine Typpi Fosfori

Kiinto-aine Typpi Fosfori VE1 (307,4 ha)

Ympärivuotinen pintavalutus 18,4 4,3 0,2 61,2 11,7 0,5

VE2 (317,8 ha)

Ympärivuotinen pintavalutus ja kemiallinen käsittely

Kun on kyse kesän keskimääräisestä kuormitustilanteesta, ovat erot eri menetelmien välillä pieniä, lukuun ottamatta kiintoainekuormitusta, jonka kohdalla on selvä ero. Pintavalutuksen kanssa kiinto-ainekuormitus on 18,4 kg/päivässä, kun taas yhdistettynä kemialliseen käsittelyyn se on 33,2 kg/d.

Ylivalumatilanteessa asetelmat säilyvät eli kiintoainekuormitus on edelleen suurinta käytettäessä vesi-en kemiallista käsittelyä.