• Ei tuloksia

4 METODOLOGISET JA TUTKIMUKSELLISET RATKAISUT

4.2 Tutkimusmenetelmät ja analyysi

4.2.4 What is it that is going on there? – Kehysteoria ja analyysi

Erilaisten näkökulmien ja niiden välisten suhteiden jäsentämiseen tarjoaa välineitä Erving Goffmanin (1974) kehysanalyysi. Käytän kehysanalyysia selvittäessäni ateria- ja kauppapalvelutyön työntekijöiden näkemyksiä siitä, mikä heidän työssään on keskeisintä.

Halusin myös tarkastella kehysten valossa omia tutkimuspäiväkirjamerkintöjäni ja selvittää mistä

44

ateria- ja kauppapalvelutyössä oikeastaan on kyse. Luvun otsikon sitaatissa (Goffman 1986, 8) kiteytyy hienosti kehysanalyysin tutkijan alkuasetelma, jossa tutkija kiinnittää huomionsa aineistoonsa ja alkaa miettiä, mitä aineistossa tapahtuu. Aineiston tulkinta erilaisten kehysten avulla perustuu aineistossa esiintyneiden tilanteiden tarkempaan tilannemäärittelyyn.

Goffmanin (1974) teoriassa kehystys tarkoittaa tulkintakehystä, jonka avulla tapahtumia ja tilanteita tunnistetaan ja nimetään. Valittujen tulkintakehysten avulla on mahdollista havainnoida, tunnistaa, ja nimetä asioita, tilanteita ja tapahtumia. Kehyksien avulla on mahdollista arvioida, mitä asioita työntekijät pitävät merkityksellisinä ja keskeisimpänä omassa työssään. Erilaisista kehyksistä riippuvat ne merkitykset, joita yksilöt muodostavat kokemuksissaan, ja se, millaiseksi heidän roolinsa hahmottuvat. (Goffman 1974, 8–24.)

Puroila (2002, 26; Goffman 1974, 2) kirjoittaa, että Goffmanin ajatuksessa kohdistetaan huomio ihmisen todellisuuden käsitykseen siitä, minkä hän ajattelee olevan todellista. Tarkemmin kuvattuna ulkopuolisen ja objektiivisen todellisuuden sijaan huomio kiinnittyy siihen, miten ihminen ymmärtää ympäröivän todellisuuden. Hän jatkaa, että asiaan liittyy toinenkin ulottuvuus, nimittäin olosuhteiden ja ihmisen tajunnan välinen suhde. Ihminen voi muodostaa ajatuksensa todellisuudesta tietynlaisten olosuhteiden vallitessa. Olosuhteet liittävät tässä ajatuksessa ihmisen ajatukset tajunnan ulkopuoliseen todellisuuteen.

Koska sosiaalisiin konteksteihin liittyy aina jonkinlaisia rajoitteita, peräänkuuluttaa Goffman erityisesti kontekstien analyysia. Goffmanin teoriassa lähtökohta paikantuu ihmisen ja tilanteen suhteeseen. Yksilöt voivat muovata toimintaansa päämääriensä mukaiseksi, mutta toiminnan taustalla voi olla vaikuttimia, jotka edellyttävät yksilöiltä tietynlaista toimintaa. (Puroila 2002, 26, 33.) Kulttuurisesti jaetut olettamukset ja säännöt ovat läsnä sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa, ja yksilöt jäsentävät ja oppivat kulttuurisia sääntöjä esimerkiksi sosiaalisaation ja kokemuksiensa kautta. (Puroila 2002, 33; Goffman 1983, 3–7 & Goffman 1963, 23–24.)

Tämän tutkimuksen analyysit koostuvat erilaisista tutkimuskentällä kuulluista tarinoista ja kuljettajan työn sisältöihin liittyvistä kertomuksista. Käytännössä pyrin kiinnittämään huomioni aineistossani siihen, mitä työntekijät puhuivat omasta työstään, ja sitä kautta tulkitsemaan, miten tutkimukseni henkilöt tuottivat ja uusinsivat sosiaalista työntodellisuutta työkäytännöissään.

Kiinnitin huomiota myös oman tutkimuspäiväkirjani havaintoihin ja siihen, mitä ja missä tilanteissa työn tehostamiseen viittaavista aiheista puhuttiin. Ateriapalvelun työntekijöiden

45

käsitykset ja kokemukset jäsentyvät merkityskokonaisuuksiksi, jotka tässä tutkimuksessa näyttäytyvät kehyksinä.

Halusin laajentaa tutkimuksen käsittämään myös yrityksen toimintaa, enkä rajannut kehystystä pelkkiin työntekijöiden näkemyksiin. Käytin apunani myös omia havaintojani, ja etsin esimerkiksi tutkimuspäiväkirjasta yleisempiä kehyksiin liittyviä huomioita, jolloin tutkimuksesta tuli hieman laajempi kuin olin alun perin suunnitellut.

Viedessäni kehysanalyysin omaan tutkimukseeni jouduin ensin määrittämään lähestymiskulman aineistooni ja identifioimaan kehykset, joiden avulla aineiston analysointi mahdollistuisi.

Puroilan (2002) tapaan soveltaa kehysanalyysia liittyi ajatus kielellisistä maailmoista ja ilmaisujen käytöstä. Jokaiseen kehykseen on liitettävissä omanlainen kielellinen maailmansa, ja kehykset tuottavat tapoja kuvata kielellisesti tapahtumia, joihin kehystä sovelletaan. Kiinnitin aineistossa huomioni tietynlaisiin kielellisiin maailmoihin, joissa korostuivat talouteen tai hoivaan liittyvät kielelliset ilmaukset. Kehysanalyysissä tulkitsin myös tutkimuskenttäni hoivatyön sosiaalisia tilanteita ja pohdin, miten tutkimukseni näkökulmat, toiminta ja ihmisten välinen vuorovaikutus rakentuivat hoivatyön kontekstissa.

Peruslähtökohtaa valitessani palasin kysymykseen mitä täällä tapahtuu? Tutkimuskentälläni hektisyys, ja sekavuus vaikeuttivat kysymykseen vastaamista, ja hankaluuksia aiheuttivat myös monien asioiden yhtäaikainen tapahtuminen ympärilläni. Aloin kuitenkin muodostaa käsitystä siitä, miten kehykset ilmenivät tutkimuskentälläni, ja sen kautta tulkitsemaan ja pohtimaan kehysten vaikutuksia ja kehysten välisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä.

Identifioin kehykset talous- ja hoivakehyksiksi. Varsin nopeasti huomasin, että kehysten sisälle alkoi muodostua sisempiä kehyksiä. Sisempiä kehyksiä muodostin etenkin kolmanteen alalukuun, jossa käsittelin kehysten välisiä ristiriitoja. Aineistostani oli melko vaivatonta muodostaa talous- ja hoivamaailmat, sillä ne olivat alati läsnä. Metakehyksenä toimi hoivatyö.

Aloitin aineiston käsittelyn jakamalla aineistosta avainsanoja kahteen kategoriaan.

Ensimmäisessä kategoriassa korostuivat termit, jotka olivat lähellä ihmistä: *tunteet,

*etiikka, *huolenpito, *inhimillisyys, *kohtaaminen ja tunteet *autettava

Toisessa kategoriassa korostuivat sanat, jotka liittyvät talouteen: * tehokkuus, * raha,

*tuloksellisuus, *kiire, *resurssit, *markkinat, *asiakkuus

Kategorioissa esiintyneet sanat ja ilmaukset toimivat johtolankoina ja suunnannäyttäjinä. Liitin kategorioihin aineistosta termejä ja lauseita, jotka liittyivät tavalla tai toisella edellä mainittuihin

46

sanoihin. Samalla poimin jo alustavasti kehysten alle otteita aineistostani. Pystyin aineisto otosten kautta palaamaan tilanteisiin, joissa termit esiintyivät, ja muodostamaan kuvaa siitä, mistä tilanteessa saattoi olla kyse. Aineiston syvemmässä tulkinnassa käytin hyväkseni näkökulmaani pelkistyvä hoivamaisema ja pyrin muodostamaan luvuista ymmärrettäviä kokonaisuuksia.

Identifioituani talous- ja hoivakehykset pystyin pohtimaan kysymystäni tietoisesti myös työntekijöiden kanssa. Kehysten avulla ihmiset valitsevat kuhunkin tilanteeseen sopivia menettelytapoja (Goffman 1974, 8). Huomasin, että työntekijät tiedostivat talouden ja hoivan välisen jännitteen työssään, ja kuvasivat työssään ilmenneitä tilanteista hyvinkin tarkasti. Joskus työntekijöiden valinnat ja rooli sisälsivät ristiriitaisuuksia, eikä menettelytapojen valinta aina näyttäytynyt tapahtuvan vain yhdessä kehyksessä. Puroilan mukaan yksilöt myös muuntavat kehyksiä aktiivisesti eivätkä ainoastaan valitse kehyksiä jo olemassa olevasta valikoimasta (Puroila 2002, 40–41). Työntekijöillä vaikutti olevan itsenäinen tapa tehdä työtään, ja heidän työkenttänsä rajauksen epämääräisyys mahdollisti monenlaisia irtiottoja asetetuista raameista.

Työntekijät saattoivat kohdata kehykset eri tavoin ja omaksua aineksia eri kehyksistä.

Aineiston käsittely oli tämän gradun haastavin osuus. Hankalimmaksi osoittautuivat lopulta aineiston rajaaminen ja muotoseikat. Ensimmäinen versio vaikutti vaikeasti luettavalta, ja jouduin selittämään havaintojani tarkemmin. Kehysanalyysi pelkistyy helposti havaintositaattien rykelmäksi, jolloin lukijan on vaikea muodostaa käsitystä siitä, mitä havainnot loppujen lopuksi kertovat kehyksen näyttäytymisestä. Nähdäkseni valitsin tutkimuksen lopulliseen versioon tutkimusotteet, jotka nousivat tärkeimmiksi ja merkityksellisimmiksi huomioiksi aineistostani.

47

5 ELOXIN ATERIA- JA KAUPPAPALVELUT PELKISTYVÄSSÄ